VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos, Tampereen yliopisto
Naiserityinen asunnottomuustyö Suomessa asunnottomuus keskittynyt suurimpiin kaupunkeihin, ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Yksinäisiä asunnottomia on pääkaupunkiseudulla n. 4000, joista naisia n. 800. Asunnottomuuden kulttuuri nähdään miehisenä. Tutkimukset osoittavat, että miehet ja naiset kokevat asunnottomuuden eri tavalla. Kutsun naiserityiseksi asunnottomuustyöksi yhden organisaation palveluja, joka säätiöpohjaisena toimijana noudattaa diakoniatyön periaatteita. Naiserityisen asunnottomuustyön palvelut koostuvat viidestä eri toiminnasta: asumisyksikkö, tukipiste, valmennuskeskus, valmentava ja kuntouttava koulutus sekä työllisyyteen tähtäävä projekti.
Tutkimuskysymys Minkälaisia tulkintarepertuaareja asunnottomat naiset luovat puhuessaan naiserityisestä asunnottomuustyöstä ja minkälaiseksi naisten ja toiminnan välinen suhde kuvataan eri tulkintarepertuaareissa?
Kaikille asunnottomille naisille Ote 1. K: Mitä mieltä sä oot, et tarvitaanko tällasia erityisiä paikkoja mitkä ovat vain naisille? V: No joo, ilman muuta. Ilman muuta ja nimenomaan naisille et siinä tulee parempi yhteishenki, ku on samaa sukupuolta että. Se olis sit vähän semmosta, ei se sitä rikkois mitenkään sitä yhtenäisyyttäkään se eri sukupuolikaan, mutta jotenkin mä katson et kun se on naisille pelkästään niin, se on jotenkin, et kun tämmösessä on nyt ollu niin se on ihan kokeilemalla huomannut, et kuinka hyvä se on ollu. Verrattuna sit semmosiin kun mulla on nyt näistä ryhmistä nyt muuallakin kokemusta. Just jotka on heikommassa asemassa jotenkin, niinku mekin nyt ollaan tavallaan vähän, kukin on omalla tavallaan vähän epämääräisistä lähtökohdista niin just sen takia, ku me ollaan kuntoutujia.
Minulle K: Mitä sitten, mitä mieltä sä olet siitä että tää toiminta on vain naisia varten? V:. (:) Koska se ei toimi, et mä miesten kans puhun samoja asioita kuin naisten kanssa tai samalla tavalla, se ei oo mitenkään, mä oon käytännössä huomannu et se ei toimi. Miehet on miehiä, naiset on naisia, minä oon nainen, mut on luotu naiseksi, mun on hyväksyttävä se. Koska se on semmonen asia, että mitä mä en voi väistää. Et se on, tähän saakka mä oon sitä yrittäny väistää. K: No miten sitte, koetko sä jotenkin että tää toiminta sitte just auttas tässä? V: Joo, kyllä mä jossain määrin. En aluksi niin tietosesti mutta kyl se, että on, mä olin ajatellu naisena olevani ainut, tai hyvin vähän on naisia jotka on tämmösessä niinku vähä heikossa asemassa täs yhteiskunnassa, jotka ei oo menny menestyksestä menestykseen. Se et mä huomaan, et tääl on muitaki, ja että ne naiset on hyvin fiksuja. Siis että ei tartte olla ihan niinku täysin alkoholisti tai, täällä käy niin monenlaisia naisia, ja monenlaisista tilanteita (:)
Muille Ote 3. K: No, mitä mieltä sä oot, et tarvitaanko tällainen paikka, mikä on vain naisia varten? V: Mä luulen, että tarvitaan. Tai sanotaan näin, että mä en itse tarvitse. Et kun mä oon enemmän maailmaa kulkenu piireissä, mis on pojat ja tytöt, tai naiset ja miehet sekasin. Ja enemmän poikaporukoissa, että mä en nyt oikeen tarvi tällaista. K: No miltä susta ittestä nyt tuntuu olla naisena tällasessa paikassa? V: Täällä on ainaki mun mielest kai ollu aika hyvä ilmapiiri ja kivoja ihmisiä, täällä on hyvin miellyttäviäki naisii, joista on ihan kivoja kavereita. Et kyl tää hirveen tärkee on siinä mielessä, et on naisii eri lähtökohdista, että voi olla, että on jotain kokenu väkivaltaa kotona, tai ihan mitä muuta vaan, et monelle turvapaikkakin varmaan. Mutta mulle tällä ei ole sellaista merkitystä. Mä en tätä sillai tarvitse.
Ei minulle Ote 4. K: No mitä mieltä sä olet, tarvitaanko tällaista paikkaa, mikä on naisia varten? V: No se nyt sattu olemaan semmonen ärsyttävä juttu juuri sillon että, oli tämmönen tai minua ärsytti tietyt asiat tässä studiossa, mikäs tän nimi oli? K: Minun olemus. V: Minun olemus niin. Et siinä oli sellasia maailmankuvia, ihanteita tai semmosia arvoja jotka, joita mä en niinku hirveen tärkeinä pidä. Ulkonainen kauneus ja vaatetus, värit ja tämmöistä. Se studio koostu tämmösestä. Ilman muuta mä sit sanoin kritiikkiä siitä että, naiseus on muutakin ku näitä. Mä niinku puutuin siihen että naisia esineellistetään ja että, sitten joku konsultti tulee, ei varmaan halavalla edes se, jotakin värien kanssa tota ihan humpuukia.
Ei kenellekään Ote 5. K: No mitä mieltä sä olet, tarvitaanko tällaista paikkaa naisille? V:En ole ajatellut sitä niinku sukupuolen mukaan. Mulle on sama ketä täällä käy. En näe mitään erityistä, et tää olis just naisille tarpeellinen paikka. En asiakkaana ole kiinnostunut siitä, ketä täällä käy ja miksi. Ei täällä ole mitään sellaista, mikä olisi naiseutta vahvistavaa, en ainakaan ole mitään sellaista kokenut. Se on mulle yhdentekevää. Se, kun mä olen työtön, on se asia, miks mä olen täällä. Sen asian kanssa mä olen yksin.
Johtopäätökset Viidessä erilaisessa tulkintarepertuaarissa naiset kuvaavat suhdettaan naiserityiseen asunnottomuustyöhön. Tulkintarepertuaarien moninaisuus murtaa sosiaalityön modernin tulkinnan. Naiserityistä asunnottomuustyötä pitääkin tulkita moninaisena ja ideologialtaan kompleksisena diskursiivisena konstruktiona (ks. esim. Edley 2001, 193-196). Naiset rakentavat monenlaisia asiakkuuksia ja naiserityinen asunnottomuustyö ei näyttäydy kaikille naisille samanlaisena. Naiserityinen asunnottomuustyö pitää sisällään kaksi ristiriitaista ja vastakkaista merkitysulottuvuutta, naiserityisyyden ja tasaarvon. Nämä kaksi vastakkaista merkitysulottuvuutta muodostavat naiserityiseen asunnottomuustyöhön kytkeytyvän ideologisen dilemman (ks. esim Billig 1998b, 2-17).