Peruspalvelukuntayhtymä Kallion tarjouspyyntöön työpaja- ja kauppakassipalveluista tulleet kysymykset: Tarjouspyyntöön määräaikaan mennessä tulleet kysymykset on käsitelty numerojärjestyksessä siten, että kysyjän viittaus asiaan on sitaateissa ja sen alla on esitetty kysymys sekä vastaus asiaan. Työpajapalvelut : 1. Mikäli asiakas on poissa sairauden, luvattoman poissaolon yms. vuoksi yli 10 varattua toimintapäivää tai luvattomia poissaoloja on 3 saman kuukauden aikana, on tilaajalla oikeus päättää kyseinen palvelu Kysymys: Onko edellä mainitut varatut toimintapäivät laskutettavia päiviä? Vastaus: Laskutettavia päiviä ovat varatut päivät siihen asti kunnes palvelu päätetään. 2. Palveluntuottajan tulee nimetä taustatyöryhmä, jossa on vähintään kolme jäsentä, joista yksi on työpajapalvelujen vastuuhenkilö. Kysymys: Voiko muut taustatyöryhmän jäsenistä olla muiden kuin palveluntuottajaorganisaation työntekijöitä? Onko mahdollista nimetä tilaajan edustajaa taustaryhmään? Onko taustaryhmän oltava fyysisesti koolla viikoittain vai onko esim. puhelinkontakti riittävä? Voiko taustatyöryhmässä työpajapalveluiden vastuuhenkilöiden lisäksi olevat kaksi muuta jäsentä olla palvelua tuottavat henkilöt, joilla on sosiaalialan amk-tutkinto tai entinen vastaava opistoasteen tutkinto? Vai täytyykö näiden kahden olla eri henkilöitä kuin palvelua tuottavat henkilöt (eli täytyykö palveluntuottajalla olla palveluksessaan vastuuhenkilön lisäksi neljä sosiaalialan amktutkinnon tai entisen vastaavan opistoasteen tutkinnon omaavaa, joista kahdella on vähintään kolmen vuoden kokemus vajaakuntoisten tai vaikeasti työllistyvien henkilöiden palveluista)? Vastaus: Taustatyöryhmän jäsenistä kolmen tulee olla palveluntuottaja organisaatiosta ja lisäksi voi olla muitakin. Taustatyöryhmän kokoontumistavan voi palveluntuottaja päättää itsenäisesti, mutta tulee huomioida riittävästä tuesta työntekijöille Taustatyöryhmän kaksi muuta jäsentä tulee olla eri sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan amktutkinnon omaavaa henkilöä 3. Yleisinä vähimmäisvaatimuksina työpajapalveluissa on, että työ- ja yksilökohtaiseen valmennukseen on vähintään kolme (3) kokoaikaista työntekijää 16 asiakasta kohden. Työntekijöistä vähintään kahdella (2) tulee olla sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto, tai entinen vastaava opistoasteen tutkinto (Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 608/2005) ja lisäksi toisella pitää olla vähintään kolmen (3)vuoden kokemus vaajakuntoisten tai vaikeasti työllistyvien henkilöiden palveluista. Seuraavassa kappaleessa lukee: Työpajapalveluissa asiakkaan vastuutyöntekijällä on oltava vähintään sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinto tai entinen vastaava opistoasteen tutkinto Työntekijöillä on oltava monipuolista työkokemusta vajaakuntoisten ja vammaisten työllistymis- tai kuntoutuspalveluista.
Kysymys: Pitääkö siis työpajapalveluissa työ- ja yksilökohtaisessa valmennuksessa olla vähintään kaksi sosiaalialan amk-tutkinnon omaavaa työntekijää vai sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan amk-tutkinnon omaavaa? Ja pitääkö yhdellä työntekijällä olla vähintään kolmen vuoden kokemus vajaakuntoisten tai vaikeasti työllistyvien henkilöiden palveluista vai onko kaikilla työntekijöillä oltava monipuolinen työkokemus vajaakuntoisten ja vammaisten työllistymis- tai kuntoutuspalveluista? Vastaus: Työpaja- palveluissa pitää olla vähintään kaksi sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan amk-tutkinnon omaavaa työntekijää ja toisella heistä tulee lisäksi olla vähintään kolmen vuoden monipuolinen työ kokemus vajaakuntoisten ja vaikeasti työllistettävien henkilöiden palveluista. 4. Vaatimuksiin tulee vastata kyllä tai tarjous suljetaan tarjouskilpailusta. Kysymys: Jos ei ole tarvetta käyttää alihankkijaa, voiko ohjetekstistä huolimatta vastata alihankkijat-kohtaan Ei? Vastaus: Alihankkijat on mainittu liitteellä 2, jos ei ole tarvetta käyttää alihankkijoita, voi vastata ei, eikä suljeta tuon vastauksen perusteella tarjouskilpailusta. 5. Vuotta 2018 koskevassa hinnantarkistuksessa käytetään vuosimuutosta maaliskuu 206 ja maaliskuu 2017. Kysymys: Pitäisi varmaan olla: vuosimuutosta maaliskuu 2016 ja maaliskuu 2017? Vastaus: Kyllä tarkoitetaan vuosimuutosta maaliskuu 2016 ja maaliskuu 2017 6. Tilaaja sitoutuu työpajapalveluiden osalta hankkimaan palveluja keskimäärin 16 asiakkaalle päivässä yhteensä 3840 henkilötyöpäivää vuodessa. Kysymys: Voiko palveluntuottajalla olla työpajapalveluista kesäsulku esim. 2vk? Asiakkailla olisi tällöin kesäloma palveluista, samoin kuin heidän omaohjaajillaan. Vastaus: Palveluja tulee järjestää asiakkaan yksilöllisen suunnitelman mukaisesti niinä päivinä kuin suunnitelmassa on sovittu. Palvelua ei voida keskeyttää palveluntuottajan lomien, kesäsulun yms. sellaisen vuoksi. 7. Palveluntilaajalla on oikeus vuosittain muuttaa työpajapalvelun kokonaismäärää + - 15 % Kysymys: Kuka vastaa seurannasta? Vastaus: Palveluntuottaja toimittaa kuukausittain seurannan työpajapalveluiden toetutumisesta ja palvelun tilaaja tekee seurannan perusteella päätöksen vuosittaisesta kokonaismäärästä. 8. Työ- ja yksilökohtaiseen valmennukseen on oltava vähintään 3 kokoaikaista työntekijää / 16 asiakasta kohden? Kysymys: Voiko asiakkaan vastuutyöntekijä työskennellä myös muissa tuottajan palveluissa? Nuorten asiakkuuksien jatkuvuuden kannalta olisi parempi, että sama ohjaaja säilyisi siirryttäessä eri kuntoutusmuotoihin.
Vastaus: Asiakkaanvastuutyöntekijä voi työskennellä myös muissa palveluntuottajan palveluissa., mutta palveluntuottajan tulee huolehtia siitä, että tilaajan 16 asiakkaalle on jatkuvasti osoittaa kolme (3) kokoaikaista työntekijää. 9. Tilaaja tekee päätöksen asiakkuuden alkamisesta? Kysymys: Voiko tuottaja käyttää harkintaa asiakkuuksien vastaanottamisessa? Esim. jos on tiedossa, että asiakkuus saattaa vaikuttaa muiden kuntoutujien kuntoutumisprosessiin? Vastaus: Päätöksen asiakkuuden alkamisesta tekee aina tilaaja, mutta tilaajavoi neuvotella ennen päätöksentekoa palveluntuottajan kanssa palvelun sopivuudesta asiakkaalle. Palveluntuottajalla on perustellusta syystä oikeus kieltäytyä vastaanottamasta asiakasta. 10. Palveluntuottaja, tilaaja ja asiakas pitävät aloituspalaverin Kysymys: Mitä tarkoitetaan aloitus- väli- ja lopetuspalavereilla, joita ei voi erikseen laskuttaa vaan sisältyvät palvelun hintaan? Voiko aloituspalaveri olla puhelinneuvottelu? Mikäli ei, niin missä ja miten palaveri toteutetaan? Vastaus: Palaverin muodosta päättävät tilaajan omatyöntekijä ja palveluntuottaja asiakkaan yksilöllisen tilanteen perusteella. Suositeltavaa olisi järjestää aloituspalaveri, jossa kaikki osapuolet (asiakas, palveluntuottaja ja tilaaja) ovat kaikki läsnä. Palaveri voidaan pitää joko työpajapalveluissa tai sosiaalitoimistossa. 11. Kysymys: Tuleeko jatkossa tuottajalle kopio tehdystä aktivointisuunnitelmasta? Vastaus: Omatyöntekijä toimittaa palveluntuottajalle aktivointisuunnitelman niiltä osin, kun se koskee ko. palvelua. 12. Palveluntuottaja raportoi asiakkaan tilanteesta tilaajalle kirjallisesti sovitun aikataulun mukaisesti (työajan seuranta kuukausittain, jakson päättyessä lausunto ja jatkosuunnitelma sekä seuranta 3 kk ja 12 kk jakson päättymisestä). Raportit toimitetaan suoraan asiakkaan oma-työntekijälle. Kysymys: OKM:n rahoituksen edellytyksenä työpajoille on Party-järjestelmän käyttö, jonka mukaisesti seurantaa työpajalla toteutetaan 1v työpajajakson päättymisen jälkeen. Haluaako tilaaja tästä huolimatta seurannan sekä 3kk että 12 kk jakson päättymisestä? Vastaus: Tilaaja haluaa seurannat sekä 3 kuukauden että 1 vuosi jakson päättymisestä. 13. Työkokeiluun asiakas osallistuu 5 päivänä viikossa Kysymys: Lain mukaan työkokeilupäiviä voi olla vähemmän kuin 5/vko. Haluaako tilaaja tilata pelkästään 5pv/vk toteutuvia työkokeiluita? Vastaus: Työkokeilua tilataan pääsääntöisesti 5 pv/vk toteutuvina. Pienempi määrä työkokeilupäiviä/ vk voidaan tilata, jos asiakaan aktivointisuunnitelmassa on asiasta sovittu. 14. Palveluntuottaja raportoi asiakkaan tilanteesta tilaajalle kirjallisesti sovitun aikataulun mukaisesti (työajanseuranta kuukausittain, jakson päättyessä lausunto ja jatkosuunnitelma )
Kysymys: Tehdäänkö työkokeilusta edelleen yhteenveto TE-toimiston työkokeilun palautelomakkeelle ja tämän lisäksi lausunto tilaajalle? Vastaus: Lausunnossa voidaan käyttää TE- toimiston työkokeilun palautelomaketta. 15. Kysymys: Onko työllisyyttä edistävässä toiminnassa määritelty maksimikestoa, mikäli siihen ei sisälly työsuhteessa tehtävää työtä? Vastaus: Työllisyyttä edistävässä toiminnassa on sama kesto kuin työtoiminnassa eli 3-24 kk ja siihen voi yksilöllisen asiakassuunnitelman mukaisesti sisältyä määräaikaista työsuhteessa tehtävää työtä, jonka kesto on pituudeltaan 3 12 kuukautta. 16. Kysymys: Mitä tarkoitetaan erityistyökokemuksella (henkilöstölomakkeen taulukon viimeinen sarake)? Vastaus: Erityistyökokemuksella tarkoitetaan sellaista työkokemusta, jonka palveluntuottaja katsoo tuovan lisäarvoa työntekijälle asetettujen vähimmäisvaatimusten lisäksi palvelujen järjestämisessä vajaakuntoisille ja vaikeasti työllistettäville henkilöille. Kauppakassipalvelut 17. Palveluntuottaja ottaa tilaukset vastaan kotihoidolta Tilaaja maksaa palveluntuottajalle kauppa-kassipalvelusta kuljetusosuuden asiointikerrasta., Kysymys: Voiko sopimukseen tulla poikkeuksia, eli voidaanko sovittaessa tilaajan kanssa hakea ostoslista myös asiakkaalta? Mikäli tällaisia poikkeuksia voi tulla sopimukseen, saako palveluntuottaja laskuttaa käynnin, jolloin käy hakemassa ostoslistan asiakkaan kotoa eli luokitellaanko se asiointikerraksi? Vastaus: Poikkeustilanteessa erikseen sovittaessa näin tehdään. Palvelun myöntämisestä vastaa tilaaja ja on silloin myös asioinnin vastaanottaja ja siten kokoaa asiakkailta listat, jotka palveluntuottaja saa kerralla tilaajalta. Kauppalistan haku asiakkaalta ei ole erillinen asiointikerta, vaan kuuluu kauppa-asiointikertaan. 18. Kauppakassipalvelu tapahtuu neljänä päivänä viikossa, joista kaksi on maanantai ja perjantai. Kysymys: Voiko tilaaja ja palveluntuottaja sopia kesken sopimuskauden päivien muuttamisesta, mikäli esimerkiksi perjantaisin tarve palvelulle on vähäinen? Vastaus: Asiointipäivän vaihtaminen on perustellusti mahdollista, mutta siitä tulee sopia tilaajan kanssa, koska tilaaja vastaa kauppalistoista, että ovat valmiina niitä haettaessa. Kysymys: Voiko palveluntuottaja sopia tilaajan kanssa kauppa-asiointipäivien vaihdosta poikkeusviikoilla? Esimerkiksi jouluaattona ja juhannusaattona palveluntuottaja ei ole työssä. Vastaus: poikkeusviikoilla tilaaja ja palveluntuottaja sopivat keskenään, miten päivät vaihdetaan.
19. Kysymys: Maksaako tilaaja palveluntuottajan matkakustannuksia palveluntuottajan ja kotisairaanhoidon välimatkoista sekä kotisairaanhoidon ja kauppojen välimatkoista? Vastaus: Matkakustannukseen kuuluu, kun palveluntuottaja lähtee kotihoidosta listan kanssa kauppaan hoitamaan asiointipalvelua ja kustannus päättyy Ylivieskan keskustaan (samalle etäisyydelle kuin ajatellaan kotihoitotoimiston matkaa). Jos matka kotiin viimeisestä paikasta on lyhyempi kuin olisi kotihoitotoimistoon/ylivieskan keskustaan, matkakorvaus päättyy kotiin. 20. Kysymys: Onko kauppakassipalvelun piirissä paljon asiakkaita, jotka asuvat yli 10 km päässä kaupasta, toisin sanoen, ovatko asiakkaat pääosin keskustan alueelta vai onko asiakkaita myös Ylivieskan sivukylillä? Vastaus: Asiakkaiden sijainti voi vaihdella uusien asiakkaiden myötä, mutta tällä hetkellä lähes kaikki asuvat keskustan alueella, vain yksittäisiä on ollut kauempana.