Äänihahmoista musiikkiin lotta.ilomaki@siba.fi
mupe:n sisältökehitystä opettajakoulutuksen, säveltäjien ja instrumenttipedagogien dialogina lotta.ilomaki@siba.fi
Pohdintoja, nähtyä ja kuultua Instrumenttiopettajat mupe:n toimivuudesta: vaihtelu suurta. + Toiminnallisuus ja soittimet Nuotinluvun alkuvaihe kriittinen Sävellajit, intervallit, harmonia: ilmiöt tärkeitä, soveltamis- ja musisointitehtäviä nimeämisen ja ulkoluvun tilalle Säveltäjät huolissaan musiikkiopistojen ulkopuolelle jäävästä musiikinharrastuksen osasta (äänipohjaisuus, tietokoneet) Sävellyspajoissa toimittu mm. piirroksilla, tarinoilla ja omilla notaatioilla ja hahmotettu rakenteita!
Opetuksemme arvopohja korostuu keskusteluissa Keskustelut tukevat OPS-ajattelua: arvopohja (Miksi opetamme musiikkia) è sisällöt Voisiko arvopohjassa vielä painottaa luovuutta, kohtaamista? Taideopiskelu itseymmärryksenä (vrt. visuaaliset taiteet) Oppilaan kohtaaminen persoonana (mm. Anttila 2011). Mupe:n ammattietiikka: tunnistetaan alan haasteet Kuuleminen tunnepitoinen alue Hahmotustaidot moninaisia, muutos hidasta Keho, taidot, osaaminen, tunnepitoisia aiheita Mupe-sisältöjen perinteessä painolastia: Nimeämispainotus, luettelomaisuus, oikeat vastaukset, hahmotuksellinen kapeus Mupe:n perinteiset teoriasisällöt Wegeliuksen ajoilta!
Mupe pedagogisena alueena: hahmotus- ja lukutaidon eri tasoja Tietoinen jäsentäminen, kuvaaminen ja keskustelu Toiminnalliset merkitykset nuoteille ja muille merkeille Sanaton toiminnallinen hahmotus, sisäinen kuulo
Miten musiikin hahmotus- ja lukutaito kehittyy? Ääntä tuotetaan toimimalla (liike è ääni). Yhteys sisäistyy sisäiseksi kuuloksi Kuuleminen on kehollista, toiminnallista è monenlaista Abstrakteja ulottuvuuksia (myös ääntä) konkretisoidaan toisten kokemusalueiden kautta ( cross-domain mapping, Johnson 2007). Hahmolähtöisyys: Luontevimmat kokemuksen yksiköt ele, lause, fraasi Moniaistisuus luontaista Pieni varioituminen luonnollista, tarkka kopiointi poikkeustapaus. Omin sanoin sanominen. Työkalu, instrumentti: soittimelle ei vain käännetä laulettua vaan soittimella keksitään ja ajatellaan.
Filosofia käytäntöön: uudistetaan (tyyppi)tehtävät! Perinteiset tyyppitehtävät usein vähän epäreiluja Jos heti täsmennetään yksittäiset nuotit, luontevat hahmot helposti hämärtyvät yksi oikea vastaus è riski kilpailullisiin (ei yhteistoiminnallisiin) ryhmiin hahmotuksellinen kapeus: pitää muistaa melodia / kuulla basso tarkasti lotta.ilomaki@siba.fi
Vinkkejä hahmolähtöisiin tehtäviin Poimitaan ohjelmistosta elementtejä (harmonia säveliköt, rytmiilmiöitä) è tehdään omaa musiikkia. Säveltelypohjat materiaali + leikkiohje. Syntyy yksilöllisiä ratkaisuja materiaaleja voidaan poimia teoksista. Tallennetaan kokonaisuus (kuva /äänite), nuotinnetaan valikoiden. Laulaminen, musisoiminen sinänsä tärkeää!! Laulullisten/ kehollisten tehtävien muuntaminen soittimellisiksi oktaavialasiirrot, idiomaattiset tekstuurit soittimelliset liikkeet säveltelyn tai varioinnin lähtökohtana. Monipuolinen nuotinluku (esim. soittokappaleet). Seuraaminen, vapaa keskustelu, kuulonvaraisesti tuttujen ilmiöiden tunnistaminen. (Lisätieto: valmistelemme portfolioesimerkkejä kuvatuista tehtävistä 2012-13, tavoite julkaista materiaalia 2013. Mupe- ja instrumenttiopettajien vinkit, tarpeet ja kysymykset tervetulleita - lotta.ilomaki@siba.fi.)
Vaatii arvioinnin kehittymistä jo hahmotettuun suuntaan: Tehty työ, esitykset Yksilölliset ratkaisut varaa vielä laajentaa mm. soittimellisuuteen Yhteistoiminnallinen oppiminen lotta.ilomaki@siba.fi
Äänipohjainen pedagogiikka: terveisiä säveltäjiltä Pitäisikö nuotiton musiikin oppiminen ja tietokone instrumenttina tunnustaa laajemmin musiikkiopistoissakin? (Koulujen musiikinopetus: Folkestad 1999; Finney 2007; Mupe:n yhteydessä Tuomela 2011; keskustelun koontia Ilomäki 2012b.) lotta.ilomaki@siba.fi
Soitinkohtaisia täsmäkysymyksiä / harmonia: Soinnullisuuden hahmottaminen melodiastemmoissa Kuuleminen ja virittäminen ennen nimeämistä: kuuluuko soittamani sävel sointuun? Impro, stemmojen laadinta. Mitä intervalleilla voi tehdä? Vapaa säestys mieluista. Eri soittimet mukaan (myös jouset). Soitinkouluissa materiaaleja. Sointuanalyysi soittimen kanssa. Eri soitinten tekstuurit. lotta.ilomaki@siba.fi
Soitinkohtaisia täsmäkysymyksiä ja kriittisiä kohtia Puhaltimet: virittäminen. Suullinen säveltapailu kaipaa paljon huomiota. Kirjoittamisessa tärkeä välttää suorituspaineita (käytännölliset, motivoivat tehtävät, esim. sovittaminen). lotta.ilomaki@siba.fi
Kirjallisuutta Anttila, Eeva 2011. Taiteen tieto ja kohtaamisen pedagogiikka. Teoksessa Taiteen jälki: Taidepedagogiikan polkuja ja risteyksiä. Toim. Eeva Anttila. Helsinki: Teatterikorkeakoulu. 151 173. Barrett, Margaret 1997. Invented Notations: A View of Young Children's Musical Thinking. Research Studies in Music Education 8 (1): 2 14. Finney, John & Burnard, Pamela (toim.) 2007. Music education with digital technology. London: Continuum. Folkestad, Göran 1999. Musical Learning as Cultural Practice: As Exemplified in Computer-based Music-making. Teoksessa Children and Music: Developmental Perspectives. Toim. Margaret S. Barrett, Gary McPherson & Rosalynd Smith. Launceston: UniPrint. Ilomäki, Lotta 2012a. Musiikin perusteiden opetus keskustelun alla: muuttuuko musiikin hahmotus? Trio 1: 7 18.
Kirjallisuutta Ilomäki, Lotta 2012b (painossa). Säveltäminen musiikkioppilaitospedagogiikan haastajana. Teoksessa Säveltäjäksi kasvattaminen. Toim. Lauri Väkevä & Juha Ojala. Opetushallitus. Johnson, Mark 2007. The Meaning of the Body: Aesthetics of Human Understanding. Chicago: University of Chicago Press. Opetushallitus 2002. Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet. Wegelius, Martin 1894. Första grunderna i almänna musikläran: för skolornas behof sammanstälda. Helsinki: Edlund. Vuorela, Kristiina; Amberla, Kai & Klemettinen, Timo 2002. Säveltäjä musiikkioppilaitoksessa. Ohjeistus pilottivuoden osallistujille. Moniste. Suomalaisen musiikin tiedostuskeskus ja Suomen musiikkioppilaitosten liitto. Vuorela. Kristiina 2003. Säveltäjä musiikkioppilaitoksessa -projekti: Yhteenveto pilottivaiheen kokemuksista. Julkaisematon aineisto.