1 n keskustan osayleiskaava Luonnosvaihe LAUSUNTO 13.2.2012 Kohtuusliike http://www.kohtuusvaarassa.com Kohtuusliike kiittää mahdollisuudesta lausua mielipiteensä n keskustan osayleiskaavan luonnosvaiheessa. Kohtuusliike on perustavissa kokouksissaan ssa ja Kolilla syksyllä 2009 sitoutunut edistämään elämäntavan, kulutuksen sekä energian- ja luonnonvarojen käytön kohtuullistamista. Liike osallistuu aktiivisesti sellaiseen kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen muutokseen, joka vapauttaa jatkuvan kasvun ongelmakierteestä. KAAVAN TAVOITTEISTA n keskustan osayleiskaavaluonnoksessa on paljon merkittäviä parannusehdotuksia, jotka vaikuttavat positiivisesti alueen viihtyvyyteen, turvallisuuteen sekä kevyen liikenteen sujuvuuteen. Pyöräilyreitistöön ehdotetut muutokset lisäävät pyöräilyn sujuvuutta ja turvallisuutta. Jalankulun tienylityksiin on kaavassa ehdotettu parannuksia hankalilla katuosuuksilla, kävelykeskustan laajentaminen lisää keskusta- alueen turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Jokirantapuiston vahvistaminen entisestään varsinkin keskusta- alueen eteläpäässä on suositeltavaa. Lisäksi keskusta- alueen asuntoalueiden katujen rauhoittaminen henkilöautoliikenteeltä pihakaduiksi lisää liikenneturvallisuutta ja vähentää asuntoalueiden melua. Kohtuusliike lausui jo kaavan tavoitevaiheessa, että osayleiskaavaa tulisi luoda vuorovaikutteisesti ja sen tehtävänä on ohjata yhdyskuntakehitystä kestävämmälle pohjalle. Osayleiskaavaluonnoksesta käy ilmi, että monilta osin luonnos kuitenkin edelleen toteuttaa arvioituja kasvuennusteita ja passiivisesti reagoi tapahtuvaan muutokseen. Kohtuusliike painottaa edelleen, että kaavalla olisi mahdollisuus jo tässä vaiheessa vaikuttaa vuoden 2030 jälkeiseen aikaan, jolloin esimerkiksi ilmastonäkökohdat ja niihin liittyvä kulutuksen ja luonnonvarojen käytön vähentäminen, kuten esimerkiksi henkilöautoriippuvuuden poistaminen, on poikkeuksetta otettava huomioon kaupunkisuunnittelussa. Lisäksi kohtuusliike toivoo, että kaavaehdotuksessa otettaisiin paremmin huomioon keskusta- alueella asuvat ihmiset ja heidän tarpeensa. Suunnittelualueella asuu 10 500 ihmistä ja alueen välittömässä läheisyydessä myös ihmisiä, jotka kaikki käyttävät aluetta jokapäiväiseen liikkumiseen, virkistäytymiseen ja ajanviettoon. Tällä hetkellä kaavan pääpaino on alueen läpäisevän liikenteen ja alueen ulkopuolelta tulevan liikenteen sujuvoittamisessa, kauppapaikkarakentamisessa sekä alueelle ulkopuolelta autoilla asioimaan tulevien pysäköintijärjestelyjen kehittämisessä.
2 Osayleiskaavaluonnoksen tulisi olla yhteismitallinen muiden alueellisten, seudullisten ja kaupungin omien strategioiden kanssa. Tällaisia ovat mm. Pohjois- Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020, n kaupunkiseudun kuntien ilmastostrategia sekä valmistelussa oleva n seudun kävelyn ja pyöräilyn strategia. Kohtuusliike toivoo, ettei n keskusta- alueen kehittämissuunnitelmia laadita muun maakunnan kustannuksella. Kaupan palveluiden saatavuus myös n kaupungin muissa kaupunginosissa tulisi turvata, jotta asukkaiden asiointimatkat eivät kasvaisi liian pitkiksi. Kaavaluonnoksessa kaupan kasvun suuret ennusteet tukeutuvat väistämättä maakunnasta tapahtuvaan asiointiin (sekä matkailuun) ja tästä syystä myös arvioitu liikenne- ja pysäköintipaikkamäärien tarve on suhteettoman suuri. Osayleiskaavaluonnoksessa on suunnittelulle asetettu joitakin reunaehtoja, joiden toteutuksesta tulisi vielä keskustella. Kohtuusliike toivoo, että kaavaehdotuksessa osoitetaan myös vaihtoehtoiset suunnitteluratkaisut keskusta- alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyille sekä ympäristövaikutuksille tilanteissa, joissa suunnitellut Sirkkalan silta sekä toriparkki eivät toteutuisikaan. Sirkkalan silta on otettu liikennesuunnittelun reunaehdoksi, vaikka sillan tarvetta n liikenteen uudelleenjärjestelyjen jälkeen ei ole perusteltu. Pekkalan sillan levennystyöt sekä ohituskaistan sujuvuus vähentävät tarvetta sillalle. Sirkkalan sillan rakentaminen valtakunnallisesti arvokkaalle maisema- alueelle on kyseenalaista. Kohtuusliike vaatii, että Sirkkalan sillan rakentamisen todellinen tarve muuttuneessa tilanteessa tulisi nostaa uudelleen julkiseen keskusteluun ja poliittisen uudelleenharkinnan piiriin. Samoin toriparkki on otettu liikenne- sekä pysäköintisuunnittelun reunaehdoksi. Osayleiskaavaluonnos ei tarjoa vaihtoehtoisia ratkaisuja keskustan pysäköinnin järjestämiselle. Osayleiskaavatyössä tulisi uudelleen tarkastella ydinkeskustan pysäköintitilojen tarve. Keskustan liikennekehän tarkoituksena on ohjata autoliikennettä pois ydinkeskustasta, mikä on hyvin kannatettava tavoite, mutta toriparkin rakentamisen myötä liikennettä jouduttaisiin kuitenkin ohjaamaan kehän sisälle tarpeettomasti. Penttilänrannan rakentaminen tulisi huomioida keskusta- alueen suunnittelussa. Kevyen liikenteen yhteyttä keskusta- alueelle tulevalta kevyen liikenteen sillalta parantaa Rantakadun ja Papinkadun välisen yhteyden katkaiseminen. Kevyen liikenteen määrä uudelta asutusalueelta tulisi huomioida myös siltojen yli suuntautuvan henkilöautoliikenteen ennustemäärissä. LIIKENNE Henkilöautoliikenne Osayleiskaavassa arvioidaan henkilöautoliikennemäärien kasvavan keskusta- alueella edelleen vuoteen 2030 mennessä. Niin globaalit kuin valtakunnallisetkin ilmastotavoitteet kuitenkin pyrkivät henkilöautoliikenteen kasvun rajoittamiseen jo vuoteen 2020 mennessä. Tämä kehitys tulisi huomioida kaavan liikennesuunnittelussa, ja kaavasuunnittelulla tulisi pikemminkin ohjata henkilöautoliikennemäärien vähentämiseen keskusta- alueella, kaupungin sisäisen kevyen- ja joukkoliikenteen turvaamiseen sekä
3 maakunnasta keskusta- alueelle tuleva joukkoliikenteen sujuvuuteen. Jos yksityisautoilun mahdollisuuksia ydinkeskustassa parannetaan, joukkoliikenteellä ei ole mahdollisuuksia kilpailuun. Henkilöautoliikenne- ennusteissa tulisi pelkkien määrien sijaan arvioida henkilöautoliikenteen laatua eli autoilun tarpeellisuutta. Suuri osa autoilusta on tarpeetonta ajelua ja lyhyiden kauppa- ja asiointimatkojen suorittamista. Tällaiseen ei tulisi kaupunkisuunnittelussa kannustaa vaan päinvastoin rajoittaa turhia ilmastopäästöjä keskusta- alueella, jossa on runsaasti jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Keskustan liikennekehän ajatus on kannatettava, koska silloin keskusta- aluetta ja asuntoalueita rauhoitetaan liikenteeltä. Kehän ajatus ei kuitenkaan käytännössä toimi, jos kehältä ohjataan autot mahdolliseen toriparkkiin ja kehän sisälle jääviin pysäköintitaloihin. Keskustan kehän selvityksessä on todettu, että nykytilanteessa suunnittelualueen liikenne toimii ilman merkittäviä ongelmia. Kuitenkin liikenteen sujuvoittamiseksi esitetään lukuisia parannuksia. n keskusta- alueen liikennemäärät sekä asiointietäisyydet ovat tulevaisuudessakin niin pieniä, että keskusta- alueen ohittaminen kohtuullisessa ajassa on mahdollista nykyisinkin liittymäviivein. Keskusta- alueen läpi kulkevaa liikennettä halutaan kaavaluonnoksessa sujuvoittaa rakentamalla kiertoliittymiä. Kaavaehdotuksessa tulisi selkeästi osoittaa kiertoliittymien rakentamisen edut perinteiseen liikennevalo- ohjaukseen nähden. Kaavaluonnoksen selvitysmateriaaleissa on tarkasteltu ainoastaan autoliikenteen liittymäviiveiden muutoksia. Lisäksi tulisi esittää havainnekuvat toteuttamiskelpoisista kiertoliittymävaihtoehdoista ahtaissa keskustaristeyksissä. Keskusta- alueella asuu paljon vanhuksia, joiden liikkuminen tulee turvata myös vilkkaasti liikennöidyissä kiertoliittymissä. Myöskään pyöräilyn sujuvuudelle kiertoliittymät eivät saa asettaa esteitä. Osayleiskaavaluonnoksessa ei nosteta esille yksisuuntaisten katuosuuksien mahdollisuutta keskusta- alueella. Joillain katuosuuksilla yksisuuntainen katu olisi kuitenkin turvallisempi vaihtoehto ja antaisi myös tilaa pyöräilylle osoitettaville erillisille kaistoille sekä kadunvarsipysäköinnille. Etenkin asuntokaduilla yksisuuntaiset katuosuudet vapauttaisivat katutilaa muulle käytölle. Keskusta- alueen pysäköintipaikkatarvearvioita tulisi tarkistaa. Liikekeskusta- alueen pysäköintitalot ovat tälläkin hetkellä vajaakäytöllä. Toriparkin sijasta keskustan kehän varrelle Koulukadun parkkialueille olisi mahdollista rakentaa lisää pysäköintitilaa. Asuinkortteleissa pysäköintipaikka- arvioita tulisi myös tarkistaa, koska suuri osa keskusta- alueen asukkaista on vanhuksia ja opiskelijoita. Tulisi selvittää mikä on todellinen autonomistustilanne keskusta- alueella. Parkkialueet vievät kohtuuttomasti tilaa asuinkortteleissa, joiden sisäpihoja tulisi olla mahdollisuus kehittää yhteisiksi virkistysalueiksi.
4 Kevyt liikenne Pyöräilyreitistöön on tulossa kaavaluonnoksen mukaan merkittäviä parannuksia. Luonnoksesta ei kuitenkaan käy ilmi kuinka pyöräily aiotaan järjestää. Pyöräilijöiden tilanne ei parane, jos heille osoitetaan pyöräreitit nykyisille jalankulkuväylille liikennemerkein. Pyöräilyn osuus on merkittävää keskusta- alueella ja sen määrä varmastikin lisääntyisi, jos pyöräily keskustan halki koettaisiin turvallisena. Tästä syystä pyöräilijöille tulisi kaavaehdotuksessa osoittaa omat kaista ja turvalliset risteysliittymät. Jalankulkijoiden turvallisuus ja viihtyvyys lisääntyvät ydinkeskusta- alueella kävelykeskustan laajentamisen myötä. Myös Torikadun rauhoittaminen kävelykaduksi Vapaudenpuiston ja torin välissä olisi suositeltavaa. Liikennesuunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota kävelykaduille ohjautuvaan autoliikenteeseen. Tällä hetkellä autoja liikkuu paljon kävelykaduilla, eivätkä Koskikadun ja Siltakadun ylitykset ole turvallisia. Kaavaluonnoksessa on ehdotettu mahdollisten kävelysiltojen lisäämistä keskusta- alueella. Tämä ei ole kävelykeskusta- ajattelun mukaista, koska tällöin jalankulkijat ohjataan turhaan pois katutasolta. Kaavaluonnoksessa on ehdotettu korotuksia joihinkin risteyksiin, nämä ovat erityisen kannatettavia turvallisuuden parantamiseksi. Ajonopeudet tasa- arvoisissa risteyksissä ovat usein suuria, eikä jalankulkijoita useinkaan väistetä risteyksissä. Kaavaehdotuksessa tulisi esittää toteuttamiskelpoiset katujen tilavaraussuunnitelmat kullekin katutyypille ja liikenneratkaisumallille erikseen. Esimerkkeinä Koulukatu, Rantakatu, Merimiehenkatu ja Malmikatu sekä kiertoliittymät: - Koulukatu: kehäväylällä pyöräilijöiden tilanne on esitetyssä mallissa edelleen erittäin huono, koska pyöräilijät on ohjattu samalle väylälle jalankulkijoiden kanssa. Koulukadulla tulisi ottaa käyttöön keskisaarekkeet, jotta turvallinen kadunylitys olisi kevyelle liikenteelle mahdollinen. - Rantakatu: kehäväylällä pyöräilijöiden tilanne on huono, koska pyöräilijät jalankulkijoiden seassa. Rantakadun ylitys keskustan ja joenrantapuiston välillä liikennevalottomissa tai kiertoliittymättömissä risteyksissä vaarallista erityisesti erilaisten tapahtumien aikana runsaan henkilöautoliikenteen takia. - Merimiehenkatu: kuinka toteutetaan/mahdutetaan yhteen bulevardikadulla autoliikenne, kadunvarsipysäköinti, pyöräilyreitti sekä turvallinen jalankulku? - Malmikatu: kuinka toteutetaan samalla katuosuudella sekä pyöräilyreitti että autoliikenteen paikallinen kokoojakatu? - Kiertoliittymien rakentaminen joissain kehän risteyksissä on mainittu olevan ahdasta ja näin ollen tilaa joudutaan liittymälle lohkaisemaan risteyksen viereisiltä tonteilta. Kuinka tällöin aiotaan järjestää kevyen liikenteen turvalliset kulkuyhteydet liittymissä (Koulukatu/Suvantokatu, Koulukatu/Yläsatamakatu, Rantakatu/Suvantokatu).
5 LIIKERAKENTAMINEN Ydinkeskusta- alueen liikerakentamisen tavoitteita tulisi tarkistaa kaavaehdotukseen. Onko olemassa todellisia perusteita kaupan merkittävälle kasvulle entisestään? Kaavasuunnittelussa tulisi huomioida näiden liiketilavarausten ohella myös vaihtoehtoiset tilankäyttöratkaisut, jos liiketilarakentamista ei enää entisessä mittakaavassa tulevaisuudessa tarvitakaan. Lisäksi keskusta- alueella tulisi huomioida tilavarauksia myös ei- kaupalliselle toiminnalle, joka palvelisi keskusta- alueen asukkaita eikä vain keskustaan ostoksille tulevia. Liiketilan varaaminen täydennysrakentamiskohteiden kivijalkaan on suositeltavaa, jotta palveluja on mahdollista syntyä myös liikekeskusta- alueen ulkopuolelle. Kauppapaikkaselvityksessä esitetään kaupan sijainnilla olevan vaikutuksia erityisesti henkilöautoriippuvuuden vähentämiseen ja sitä kautta liikennesuoritteen ja ympäristöhaittojen kasvun hillitsemiseen. Lisäksi esitetään, että kauppojen tulisi olla saavutettavissa eri liikennemuodoilla tasapuolisesti. Liikekeskusta- alueelle esitetyt pysäköintiratkaisut kannustavat pääasiassa henkilöautolla tapahtuvaan liikennöintiin. Selvityksessä esitetään ristiriitaisesti, että henkilöautoriippuvuuden vähentämiseksi tulisi keskustan erikoiskaupan säilyminen pyrkiä turvaamaan, mutta painotetaan kuitenkin henkilöautojen pysäköintitarjontaa ja liikenneyhteyksiä pysäköintilaitoksiin ja toriparkkiin. Kauppapaikkaselvityksessä on esitetty kolme erilaista skenaariota kaupan kehityksestä, mutta todetaan, että seuraavien 20 vuoden aikana kaupan kehitys jatkuu 2000- luvun kehityksen mukaisena 0- skenaariota noudattaen. Kahta muuta vaihtoehtoa (verkkokaupan lisääntyminen sekä talouskasvun hidastumisen ja yksityisautoilun vähenemisen myötä tapahtuva ostovoiman kasvun hidastuminen vähittäiskaupassa) ei ole otettu huomioon todellisina vaihtoehtoina. VIHERALUEET Keskusta- alueen puistot tulisi ottaa suunnittelussa kaikin tavoin huomioon. Kaavassa tavoitteena on, ettei puistoalueille rakenneta, mutta liikennejärjestelyt Rantakadulla sekä Sirkkalan sillan mahdollinen rakentaminen tulevat nakertamaan rantapuistoa. Lisäksi kaavassa on ehdotettu omakotirakentamista Hasanniemen puistoalueelle. Kohtuusliike vastustaa jyrkästi viheralueille tapahtuvaa rakentamista. Täydennysrakentamisessa on kyse jo rakennettujen tonttien lisärakentamisesta, ei viheralueiden tai muiden virkistysalueiden ottamisesta rakentamiskäyttöön. Hasanniemen merkitys keskusta- alueen ainoana biodiversiteettikeskuksena on merkittävä, eikä siihen tule kajota. Kaava- aineistossa todetaan, että keskustassa viheralueet ovat korkealuokkaisesti toteutettuja ja hoidettuja. Kohtuusliike toivoo, että kaupungin viheralueiden hoidossa harjoitettaisiin mieluummin hallittua hoitamattomuutta tehokkaan puutarhanhoidon sijaan. Tämä vähentäisi viheralueiden hoidon kustannuksia ja melua sekä lisäisi keskusta- alueen biosdiversiteettiä ja viihtyvyyttä.
6 RAKENNUSSUOJELU Kohtuusliike kannattaa kaikkia esitettyjä rakennussuojelukohteita. Etenkin ennen vuotta 1960 rakennetut kohteet tulisi turvata suojelulla. Kohtuusliike painottaa suojelulistaesityksestä Torikadun ja Rantakadun välisen alueen puutalokohteiden suojelua, Hasanniemen puurakennusten suojelua, Kauppakadun sinisen puutalon suojelua sekä Koulukadun varren kohteiden suojelua. Kohtuusliike haluaa lisäksi nostaa Jokelan rakennuksen suojeluesityslistalle. Jokela on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurikohde, joka tarjoaa myös kaupunkilaisille avoimen kohtaamispaikan liikekeskustan ytimessä. Kohtuusliikkeen puolesta Markku Aho Marketta Ahtiainen Kirsti Era Pauliina Kainulainen Seppo Laaksamo Anna Lehtinen Ari Lehtinen Kaarlo Nuutinen Heikki Simola