Uudenlainen johtaminen - kohti yhteistä hyvinvointityötä Avaus Peter Johnson
Uudenlainen johtaminen - kohti yhteistä hyvinvointityötä Mitä on johtaminen? Johtamisen tehtävänä on auttaa kaikkia onnistumaan työssään ja saavuttamaan yhdessä halutut tavoitteet. Millaista on yhteinen hyvinvointityö? Yhteistä, hallintorajat ylittävää työtä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Tarvitaan suunnitelma! [vm] 2
Hyvä yhteiskunta asettaa lapset etusijalle. Mikään priorisointi ei voi olla politiikassa tätä tärkeämpi. (Korkman & Kaila ym. HS:n artikkeli 3.3.2019, Köyhyys aiheuttaa lapsille toksista stressiä ) (Kuva: Lasse Rantanen/HS) 3
Rakennamme Suomesta lapsiystävällisen maan, jossa perheitä ja heidän mahdollisuuksiaan valita tuetaan ja vanhemmat osallistuvat tasa-arvoisesti lastensa hoitoon. Yhdenkään nuoren ei pidä syrjäytyä, eikä yhdenkään ikäihmisen pidä pelata vanhenemista (s.6) Vahvistetaan lapsistrategian mukaisesti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteydessä lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen tukipalveluja, kuten neuvolatoimintaa, psykologipalveluita, kotipalvelua ja perheneuvontaa, työllisyyspalveluita sekä laadukkaita oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita. (s.165) 4
Kokkolasta Lapsiystävällinen kunta - tavoitteena kaupungin strategiassa ja 2017-2021 ja sivistystoimen kesussa 2018-2021 - LYK toimintasuunnitelma 2019 2020 hyväksytty: osallisuus, harrastusmahdollisuudet, tietoisuus lapsen oikeuksista - Kokkola 400 v 2020 - mukana 19 suomalaista kuntaa, joista 13 saanut tunnustuksen [vm] 5
Kehittämisen pitkä ja kivinen tie Syyskuun LAPE-akatemian tavoitteena on tunnistaa yhteiset voimavaramme, vahvistaa yhteistä johtajuutta sekä luoda suuntaa yhteiselle hyvinvointityölle hyvinvointisuunnitelman äärellä. [pvm] 6
Onko lapsiystävällinen tulevaisuus mahdollinen? Tervetuloa! Välkommen! M.F. Myllymäki 1962 7
Tieto Luulo Epäluulo Pelko
x 2 = 2x
Mitä indikaattorit kertovat lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa hyvinvoinnista? Kompleksinen hyvinvointitieto ja tiedolla johtaminen Keski- Pohjanmaan kontekstissa Vertailussa Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja koko maa Maaret Vuorenmaa 4.9.2019
ESITYKSEN SISÄLTÖ Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat väestötutkimukset Kouluterveyskysely LTH-tutkimus Huom. nimi muuttuu v. 2020: FinLapset Tulosten saatavuus Katsaus hyvinvointiin seuraavien teemojen mukaisten indikaattoreiden valossa: Perheen vuorovaikutussuhteet Kasvuympäristön turvallisuus Osallisuus ja yhteisöllisyys Mielen hyvinvointi ja jaksaminen 2
KOKEMUSTIETOA SAADAAN THL:N LAPSIIN, NUORIIN JA LAPSIPERHEISIIN KOHDENTUVISTA VÄESTÖTUTKIMUKSISTA Kouluterveyskysely 2017 Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut-tutkimus (LTH) 2018 (FinLapset) 3
KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa monipuolista seurantatietoa 10-20 - vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Tuottaa tietoa myös 4.-5.lk oppilaiden huoltajien näkemyksistä Toteutetaan kokonaistutkimuksena joka toinen vuosi Tarkoituksena vahvistaa terveyden edistämisen suunnittelua ja arviointia oppilaitos- ja kuntatasolla Lapset ja nuoret vastaavat nimettömänä opettajan ohjaamana luokkakyselynä Huoltajat vastaavat omalla ajallaan Vuoden 2019 lasten ja nuorten tulokset julkaistaan Hyvinvointiareenalla 17.-18.9.2019 Vastaajaryhmä Vastaajie n määrä (N) 2017 Perusopetuksen 4.-5. lk oppilaat 97 970 81 Perusopetuksen 4.-5. lk oppilaiden huoltajat 33 726 28 Perusopetuksen 8.-9. lk oppilaat 75 068 64 Lukioiden 1.-2. vuoden opiskelijat 35 022 55* Ammatillisten oppilaitosten 1.-2. vuoden opiskelijat 32 260 ** *Arvioitu ** Tietoa ei saatavilla Vastausaktiivisuus (%) 2017 4
LASTEN TERVEYS, HYVINVOINTI JA PALVELUT (LTH) TUTKIMUS (FINLAPSET) Tuottaa joka toinen vuosi seurantatietoa pienten lasten ja perheiden terveydestä, hyvinvoinnista ja palvelukokemuksista Kohdistuu vuorokerroin 3 4 kk ikäisiin vauvoihin ja 4-v lapsiin perheineen Perheet rekrytoidaan tutkimukseen lastenneuvolassa -> menetelmä muuttuu v. 2020 tod.näk. postikyselynä toteutettavaksi Tietoa saadaan vanhemmilta (ja terveydenhoitajilta) kyselylomakkeilla sekä rekistereistä V. 2020 ensimmäinen vauvaperheisiin kohdistuva laaja tiedonkeruu 4-v tiedonkeruu 2018 Lukumäärät Huoltaja antoi suostumuksen tutkimukseen Lapsia perheineen, joiden osalta terveydenhoitajat vastasivat Lapsia, joiden toinen tai molemmat vanhemmat vastasivat 17 009 46 16 524 44 8720 24 Vanhempien vastauksia 10 737 ** Kattavuus *, % *todellinen kohderyhmän koko ei ole selvillä, joten kattavuutta arvioitiin suhteessa 4-v lasten laajojen terveystarkastusten määriin kunnissa ** Tietoa ei saatavilla 5
VASTAAJIEN MÄÄRÄT JA KATTAVUUS Keski-Pohjanmaa Kainuu Pohjois- Pohjanmaa*** Lappi n Kattavuus, % n Kattavuus, % n Kattavuus, % Perusopetuksen 4.-5. lk oppilaat 1201 68 % 1222 81 % 8777 78 % 2984 83 % n Kattavuus, % Perusopetuksen 4.-5. lk oppilaiden huoltajat 396 * 379 * 2988 * 992 * Perusopetuksen 8.-9. lk oppilaat 867 53 % 1068 64 % 4293 42 % 1526 39 % Lukioiden 1.-2. vuoden opiskelijat 626 80 %** 298 34 %** 2742 54 %** 977 57 %** Amm. oppilaitosten 1.-2. vuoden opiskelijat 4-v lapset perheineen, joiden osalta terveydenhoitajat vastasivat 4-v lapset, joiden toinen tai molemmat vanhemmat vastasivat 742 * 452 * 2947 * 1357 * 281 40 % 245 49 % 1820 43 % 650 52 % 155 22 % 130 26 % 961 23 % 341 27 % 4-v lasten vanhemmat yhteensä 183 * 157 * 1185 * 432 * * Tieto ei ole saatavilla ** Arvioitu *** Tyrnävä ei mukana 6
TULOKSET SAATAVISSA MAKSUTTA Tulospalvelussa: thl.fi/lapsetnuoretperheet/tulokset Sukupuolittain Alueittain: koko maa, AVI-alueet, maakunnat, kunnat* Kouluasteittain** Aikasarjoina** Erityisryhmittäin** Toimintarajoitteita kokevat nuoret Syntyperän mukaan Kodin ulkopuolelle sijoitetut nuoret *Mikäli vastaajamäärä on riittävä **Vain Kouluterveyskysely Muut keskeiset tulosjulkaisut Pienten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointi 2018: LTHtutkimuksen tilastoraportti, http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019050214035 Lasten ja nuorten hyvinvointi 2017: Kouluterveyskyselyn tuloksia työpaperi, http://urn.fi/urn:isbn:978-952-343-115-7 Kouluterveyskyselyn v. 2019 lasten ja nuorten tulokset saatavilla tulospalvelussa 17.9. alkaen 7
1. PERHEEN VUOROVAIKUTUSSUHTEET 8
NUORTEN JA VANHEMPIEN VÄLISET KESKUSTELUVAIKEUKEUDET VÄHENTYNEET 20 15 10 5 11 9 10 10 9 9 8 8 8 8 8 8 8 7 6 6 7 Perusopetus 8.-9. lk Lukio 1.-2. vuosi AOL 1.-2. vuosi 0 2006-2007 2008-2009 2010-2011 2013 2015 2017 THL: Kouluterveyskysely 2017 9
LASTEN JA NUORTEN KESKUSTELUVAIKEUDET VANHEMPIEN KANSSA YLEISTYVÄT SIIRRYTTÄESSÄ ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Perusopetus 4.-5. lk 3 2 1 2 2 Keski- Pohjanmaalla koko maata vastaava tilanne Perusopetus 8.-9. lk Lukio 1.-2. vuosi AOL 1.-2. vuosi 8 7 9 7 8 9 6 7 7 6 6 6 5 8 7 Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa Keskusteluvaikeuksia esiintyy yleisemmin ulkomaalaistaustaisilla nuorilla sekä nuorilla, joilla on toimintarajoitteita ja joiden äidin koulutustaso on matala 0 20 40 60 80 100 THL: Kouluterveyskysely 2017 10
4-V LASTEN VANHEMMISTA NELJÄ VIIDESTÄ YRITTÄÄ NÄHDÄ ASIOITA LAPSEN NÄKÖKULMASTA 85 Keski- Pohjanmaalla koko maata vastaava tilanne 83 83 85 84 Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 11
2. KASVUYMPÄRISTÖN TURVALLISUUS 12
VANHEMPIEN MUKAAN KIUSAAMISTA ESIINTYY 4-V LASTEN KESKUUDESSA YLEISESTI, MUTTA PÄÄOSIN KIUSAAMINEN ON SATUNNAISTA Lasta kiusattu kotona, hoidossa tai vapaa-ajalla*, % Varhaiskasvatuksen arviossa huolta lapsen kiusaamisesta tai kiusatuksi tulemisesta**, % 1 3 4 5 12 0 10 20 30 40 50 *vanhempien raportoimana **varhaiskasvatuksen henkilöstön laatima arvio lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista varhaiskasvatuksessa 32 34 35 39 41 Lappi Keski- Pohjanmaalla tilanne huomattavan erilainen kuin koko maassa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 13
KOULU- JA OPISKELUIKÄISTEN KOKEMA VIIKOITTAINEN KOULUKIUSAAMINEN VÄHENTYNYT 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 8 8 8 7 5 5 5 2 6 6 4 3 1 1 1 1 1 2006-2007 2008-2009 2010-2011 2013 2015 2017 Perusopetus 8.-9. lk Lukio 1.-2. vuosi AOL 1.-2. vuosi THL: Kouluterveyskysely 2017 14
KOULU- JA OPISKELUIKÄISTEN KOKEMA VIIKOITTAINEN KOULUKIUSAAMINEN MAAKUNNITTAIN Perusopetus 4.-5. lk Perusopetus 8.-9. lk Lukio 1.-2. vuosi AOL 1.-2. vuosi 9 7 4 6 7 6 5 3 5 6 1 1 1 1 1 2 2 0 3 3 Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa Keski- Pohjanmaalla koko maata vastaava tilanne 0 10 20 30 40 50 THL: Kouluterveyskysely 2017 15
KOULUKIUSAAMINEN ON KUITENKIN JATKUNUT TAI PAHENTUNUT KIUSAAMISESTA KERTOMISEN JÄLKEEN JOPA JOKA KOLMANNEN NUOREN MUKAAN Perusopetus 4.- 5. lk Perusopetus 8.- 9. lk 16 14 12 15 16 19 24 28 28 29 Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaalla koko maata vastaava tilanne Lukio 1.-2. vuosi AOL 1.-2. vuosi 17 16 32 Keski- Pohjanmaa Koko maa 23 0 10 20 30 40 50 THL: Kouluterveyskysely 2017 16
NUORET KOKEVAT YLEISESTI MYÖS SYRJIVÄÄ KIUSAAMISTA KOULUSSA TAI VAPAA-AJALLA Perusopetus 4.-5. lk Perusopetus 8.-9. lk Lukio 1.-2. vuosi AOL 1.-2. vuosi 8 10 12 10 12 12 11 12 13 13 23 19 18 18 20 26 24 21 25 26 0 10 20 30 40 50 Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa THL: Kouluterveyskysely 2017 Keski- Pohjanmaalla tilanne koko maata vastaava Tietyt nuoret kokevat muita enemmän syrjivää kiusaamista: toimintarajoitteita omaavista tai ulkomaista syntyperää olevista, ulkomailla syntyneistä 8.-9. lk nuorista 45 % oli kokenut syrjivää kiusaamista 17
KOULU- JA OPISKELUIKÄISET KOKEVAT YLEISESTI SEKSUAALISTA HÄIRINTÄÄ Perusopetus 4.-5. lk 7 6 6 7 9 Keski- Pohjanmaalla tilanne jonkin verran koko maata parempi Perusopetus 8.-9. lk Lukio 1.-2. vuosi AOL 1.-2. vuosi 22 19 19 18 21 18 19 15 20 21 15 16 13 17 18 Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa 0 10 20 30 40 50 Perusopetuksen 4.-5. lk: seksuaalinen häirintä määriteltiin häiritseväksi kehon kommentoinniksi tai seksuaalisesti häiritseväksi viestittelyksi. Perusopetuksen 8.-9. lk ja toinen aste: seksuaalinen häirintä määriteltiin kehoa tai seksuaalisuutta loukkaavaksi kiusaamiseksi, nimittelyksi tai arvosteluksi tai seksuaaliseksi ehdotteluksi tai ahdisteluksi. THL: Kouluterveyskysely 2017 18
LAPSIIN KOHDISTUU MYÖS PERHEISSÄ VÄKIVALTAA 4-V LAPSEEN KOHDISTETTU VÄKIVALTA 12 VIIME KUUKAUDEN AIKANA VANHEMPIEN RAPORTOIMANA Keski- Pohjanmaalla raportoitu koko maata useammin väkivallasta Vanhempi tai muu läheinen kohdistanut henkistä väkivaltaa lapseen ainakin kerran, % 47 43 46 47 44 Lappi Pohjois-Pohjanmaa Vanhempi tai muu läheinen kohdistanut fyysistä väkivaltaa lapseen ainakin kerran, % 15 14 20 23 Kainuu Keski-Pohjanmaa 14 Koko maa 0 10 20 30 40 50 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 19
LASTEN JA NUORTEN VANHEMPIENSA TAHOLTA KOKEMA HENKINEN VÄKIVALTA LISÄÄNTYY YLÄKOULUUN SIIRRYTTÄESSÄ Kokenut vanhempien henkistä väkivaltaa vuoden aikana, % Perusopetus 4.-5. lk Perusopetus 8.-9. lk Lukio 1.-2. vuosi AOL 1.-2. vuosi 14 12 11 12 13 18 16 19 19 19 25 23 24 26 25 30 27 31 31 28 0 10 20 30 40 50 Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa Keski- Pohjanmaalla tilanne vaihtelee suhteessa koko maahan THL: Kouluterveyskysely 2017 20
LASTEN JA NUORTEN VANHEMPIENSA TAHOLTA KOKEMA FYYSINEN VÄKIVALTA VÄHENEE TOISELLE ASTEELLE SIIRRYTTÄESSÄ Kokenut vanhempien fyysistä väkivaltaa vuoden aikana, % Perusopetus 4.-5. lk Perusopetus 8.-9. lk Lukio 1.-2. vuosi AOL 1.-2. vuosi 4 3 3 3 5 4 4 6 6 6 6 5 7 6 6 6 6 0 10 20 30 40 50 Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa Keski- Pohjanmaalla koko maata vastaava tilanne THL: Kouluterveyskysely 2017 21
3. OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS 2.9.2019 22
EI YHTÄÄN LÄHEISTÄ YSTÄVÄÄ, % 20 18 16 14 12 10 8 6 4 11 9 10 8 9 9 8 9 8 8 8 8 7 7 7 6 7 Perusopetus 8.-9. lk Lukio 1.-2. vuosi AOL 1.-2. vuosi 2 0 2006-2007 2008-2009 2010-2011 2013 2015 2017 THL: Kouluterveyskysely 2017 23
LASTEN YKSINÄISYYS ON NÄHTÄVISSÄ JO ALALUOKILLA, MUTTA LISÄÄNTYY YLÄLUOKILLE SIIRRYTTÄESSÄ Ei yhtään hyvää kaveria*, % Ei yhtään läheistä ystävää**, % Tuntee itsensä usein yksinäiseksi*, % Tuntee itsensä yksinäiseksi**, % Keski- Pohjanmaalla tilanne vaihtelee, kokonaisuutena koko maata vastaava Perusopetus 4.- 5. lk* 1 1 1 0,3 1 Lappi Perusopetus 4.-5. lk* 4 2 3 2 3 Lappi Perusopetus 8.- 9. lk** Lukio 1.-2. vuosi** AOL 1.-2. vuosi** 8 9 10 8 9 9 8 12 8 7 6 7 7 8 7 Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa Perusopetus 8.-9. lk** Lukio 1.-2. vuosi** AOL 1.-2. vuosi** 10 9 9 8 10 12 12 13 12 10 9 11 9 11 10 Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa 0 5 10 15 20 0 5 10 15 20 THL: Kouluterveyskysely 2017 24
MYÖS OSA LAPSIPERHEIDEN VANHEMMISTA TUNTEE ITSENSÄ YKSINÄISEKSI, % 4-v lasten vanhemmat 4.-5. lk lasten vanhemmat 4 4 4 5 6 6 8 7 7 9 Keski-Pohjanmaalla pikkulapsiperheiden vanhemmat hieman useammin yksinäisiä kuin koko maassa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 THL: Kouluterveyskysely 2017 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 25
USEILLE ALLE KOULUIKÄISILLE LAPSILLE MERKITYKSELLINEN LÄHIYHTEISÖ ON VARHAISKASVATUS 4-v lasten vanhemmista kolme neljästä on sitä mieltä, että lasta kuullaan varhaiskasvatuksessa ja hänellä on mahdollisuus olla mukana toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä, % Keski- Pohjanmaalla koko maata vastaava tilanne 69 73 77 73 74 Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 26
KOULUIKÄISELLE LAPSELLE JA NUORELLE TÄRKEÄ LÄHIYHTEISÖ ON LUOKKAYHTEISÖ, JOSSA VIETETÄÄN MERKITTÄVÄ OSA ARJESTA Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä, % Perusopetus 4.-5. lk 63 66 65 66 65 Lappi Keski- Pohjanmaalla koko maata vastaava tilanne Perusopetus 8.-9. lk Lukio 1.-2. vuosi AOL 1.-2. vuosi 61 63 66 63 64 56 54 55 55 57 70 70 70 67 69 0 20 40 60 80 100 Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa THL: Kouluterveyskysely 2017 27
LAPSIPERHEISSÄ MERKITYKSELLINEN LÄHIYHTEISÖ KOOSTUU PERHEESTÄ, SUVUSTA, YSTÄVISTÄ JA ASUINALUEEN YHTEISÖSTÄ, % 4-v lasten vanhemmat 4.-5. lk lasten vanhemmat 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 4-v lasten vanhemmilla lähiyhteisöt: perhe, suku, ystävät ja asuinalue 4.-5. lk lasten vanhemmilla lähiyhteisöt: perhe, suku, ystävät ja harrastusporukka 80 79 82 81 82 87 86 88 87 88 Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa Keski- Pohjanmaalla koko maata vastaava tilanne THL: Kouluterveyskysely 2017 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 28
VALTAOSALLA VANHEMMISTA MAHDOLLISUUS KESKUSTELLA VARHAISKASVATUKSEN JA KOULUN HENKILÖSTÖN KANSSA LAPSEEN LIITTYVISTÄ ASIOISTA 4-v lapsen vanhempi 4.-5. lk lapsen vanhempi 4-v lasten vanhemmat: vanhempi keskustelee varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa lapsen hoitoon, kasvatukseen ja kehitykseen liittyvistä asioista, % 4.-5. lk lasten vanhemmat: vanhemmalla mahdollisuus keskustella koulussa lasta koskevista mieltä painavista asioista, % 91 91 88 88 90 93 95 94 96 94 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa Keski- Pohjanmaalla koko maata vastaava tilanne THL: Kouluterveyskysely 2017 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 29
ALAKOULUIKÄISISTÄ LAPSISTA PUOLET OSALLISTUU KOULUNASIOIDEN SUUNNITTELUUN HUOLTAJAT OVAT TYYTYVÄISIÄ YHTEISTYÖHÖN KOULUN KANSSA Osallistunut koulun asioiden suunnitteluun*, % Vanhempi tyytyväinen koulun ja kodin yhteistyöhön**, % Perusopetus 4.-5. lk* 4.-5. lk huoltajat** 52 54 51 52 56 86 89 87 87 90 Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa Keski- Pohjanmaalla koko maata vastaava tilanne 0 20 40 60 80 100 THL: Kouluterveyskysely 2017 30
YLÄKOULUSSA JA TOISELLA ASTEELLA MELKO HARVA KOKEE VAIKUTUSMAHDOLLISUUTENSA HYVIKSI Perusopetus 8.-9. lk Hyvät vaikutusmahdollisuudet koulussa, % 9 9 8 8 10 Lappi Keski- Pohjanmaalla koko maata vastaava tilanne Lukio 1.-2. vuosi 11 9 7 11 11 Pohjois- Pohjanmaa Kainuu AOL 1.-2. vuosi 21 20 21 19 23 0 20 40 60 80 100 Keski-Pohjanmaa Koko maa 31
4. MIELEN HYVINVOINTI JA JAKSAMINEN 2.9.2019 32
LASTEN JA NUORTEN KOETTU TERVEYDENTILA JA MIELENTERVEYS Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % Perusopetus 4.-5. lk Perusopetus 8.-9. lk Lukio 1.-2. vuosi AOL 1.-2. vuosi 9 6 7 7 7 19 18 18 20 19 23 21 22 20 20 21 24 23 24 23 0 10 20 30 40 50 Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa Mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana*, % Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus**,% Perusopetus 4.-5. lk* Perusopetus 8.-9. lk** Lukio 1.-2. vuosi** AOL 1.-2. vuosi** 15 11 9 11 13 12 11 11 12 12 15 11 14 14 13 10 10 9 12 11 0 10 20 30 40 50 Keski- Pohjanmaa lla tilanne hieman vaihteleva koko maahan verrattuna Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa THL: Kouluterveyskysely 2017 33
VANHEMMAN KOETTU TERVEYS KESKINKERTAINEN TAI HUONOMPI, % Keski- Pohjanmaalla koko maata vastaava tilanne 4-v lasten vanhemmat 4.-5. lk lasten vanhemmat 12 9 9 10 10 9 10 13 10 10 Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa 0 10 20 30 40 50 THL: Kouluterveyskysely 2017 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 34
VANHEMPIEN KOETTU MIELENTERVEYS Vanhemman vähintään kaksi viikkoa kestänyt masennusoireilu, % Vanhemman merkittävä psyykkinen kuormittuneisuus, % Keski- Pohjanmaalla koko maata vastaava tilanne 4-v lasten vanhemmat 4.-5. lk lasten vanhemmat 20 20 15 18 19 18 16 18 15 16 Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa 4-v lasten vanhemmat 4.-5. lk lasten vanhemmat 9 6 7 6 6 4 4 8 6 5 Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa 0 10 20 30 40 50 0 10 20 30 40 50 THL: Kouluterveyskysely 2017 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 35
VANHEMMILLA ON ARJESSA MONENLAISIA JAKSAMISEN HAASTEITA Kokee riittämättömyyttä vanhempana, % Lappi Joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi 12 viime kk aikana, % Keski- Pohjanmaalla koko maata vastaava tilanne 4-v lasten vanhemmat 12 13 12 Pohjois- Pohjanmaa Kainuu 4-v lasten vanhemmat 16 14 12 16 14 Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu 13 12 16 Keski- 16 Pohjanmaa 4.-5. lk lasten 16 vanhemmat 15 Koko maa 14 Keski- Pohjanmaa Koko maa 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100 THL: Kouluterveyskysely 2017 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 36
TALOUDELLINEN NIUKKUUS HEIJASTUU MONEEN ASIAAN Vanhempi kokee kiinnostavat vapaa-ajan toiminnat liian kalliksi*, % Vanhempi kokee lasta kiinnostavat harrastukset liian kalliiksi**, % 4-v lapsen vanhempi* 17 19 18 20 19 Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaalla alakouluikäisten vanhemmista huomattavasti harvempi pitää lapsen harrastuksia liian kalliina 34 4.-5. lk lapsen vanhempi** 21 33 34 32 Keski- Pohjanmaa Koko maa 0 20 40 60 80 100 THL: Kouluterveyskysely 2017 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 37
MITEN TURVATA PERHEILLE TUEN JA AVUN SAANTI MAHDOLLISIMMAN VARHAISESSA VAIHEESSA? - 4-v lasten vanhemmat eivät aina kerro tarvettaan saada ammattilaisilta tukea 4-v lapsen kasvu ja kehitys (yht. 78 %) 4-v lapsen käyttäytyminen tai tunneelämän ongelmat (yht. 36 %) Oma jaksaminen (yht. 35 %) Oma vanhemmuus (yht. 28 %) Tuen tarve kerrottu 22 23 33 13 6 3 77 tuen tarvetta ei ole kerrottu 1 Lapseen liittyvä tuen tarve ilmaistaan lähes aina, kun taas vanhempaan tai parisuhteeseen liittyvä tuen tarve jätetään useammin kertomatta. Parisuhde (yht. 22 %) 11 11 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 38
KUN ELÄMÄSSÄ ON KUORMITUSTA, TUEN TARVE JÄTETÄÄN VIELÄ USEAMMIN KERTOMATTA - Niiden 4-v lasten vanhempien osuus (%) tukea tarvinneista, jotka raportoivat jättäneensä ilmaisematta ammattilaisille ainakin yhden tuen tarpeen Kaikki tukea tarvinneet, joilla vähintään yksi ilmaisematon tuen tarve Huolissaan jaksamisesta vanhempana Merkittävästi psyykkisesti kuormittunut Tuntee itsensä yksinäiseksi Kokee riittämättömyyttä vanhempana Vähintään kaksi viikkoa kestänyt masennusoireilu Kokee terveydentilansa korkeintaan keskinkertaiseksi Joutunut tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi Tuntee laiminlyövänsä kotiasioita työn vuoksi Vähintään kolme jaksamista kuormittavaa asiaa 26 64 62 57 54 47 45 39 33 59 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 2.9.2019 39
NIIDEN 4-V LASTEN VANHEMPIEN OSUUS (%) TUKEA TARVINNEISTA, JOTKA EIVÄT KERTONEET AMMATTILAISILLE TUEN TARVETTA Oma vanhemmuus Oma jaksaminen Parisuhde 15 14 15 21 19 39 33 26 30 37 42 52 50 52 Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Keski- Pohjanmaa Koko maa Keski- Pohjanmaalla tilanne vaihtelee tuen tarpeesta riippuen Miten vanhempia voisi rohkaista ja kannustaa tuen tarpeen ilmaisemiseen? 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 40
KUITENKIN VALTAOSA LAPSISTA JA NUORISTA TYYTYVÄISIÄ ELÄMÄÄNSÄ Perusopetus 4.-5. lk 89 91 91 91 90 Keski- Pohjanmaalla koko maata vastaava tilanne Perusopetus 8.-9. lk Lukio 1.-2. vuosi AOL 1.-2. vuosi 75 76 77 77 75 74 74 72 75 75 80 77 78 75 77 Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Koko maa Sijoitetuista 46 %, toimintarajoitteisista 50 % ja ulkomaalaistaustaisista 64 % oli tyytyväisiä elämäänsä (8.-9. lk nuoret) (KTK, Tulospalvelu) 0 50 100 THL: Kouluterveyskysely 2017 41
MYÖS LAPSIPERHEIDEN VANHEMMAT OVAT TYYTYVÄISIÄ ELÄMÄÄNSÄ JA ARKEENSA Keski- Pohjanmaalla koko maata vastaava tilanne Vanhempi tyytyväinen elämäänsä, % Perheen arki toimii tavallisesti hyvin, % 4-v lasten vanhemmat 87 91 93 92 90 Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu 4-v lasten vanhemmat 96 95 96 93 95 Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu 4.-5. lk lasten vanhemmat 92 91 88 90 90 Keski- Pohjanmaa Koko maa 4.-5. lk lasten vanhemmat 97 96 94 96 96 Keski- Pohjanmaa Koko maa 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100 THL: Kouluterveyskysely 2017 THL: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut 2018 42
KIITOS! Lisätietoa Kouluterveyskysely www.thl.fi/kouluterveyskysely LTH-tutkimus www.thl.fi/lth (FinLapset) Tulospalvelu www.thl.fi/lapsetnuoretperheet/tulokset Ota yhteyttä kouluterveyskysely@thl.fi tai lastenhyvinvointi@thl.fi 43
KESKI-POHJANMAAN KUNTIEN JA KRUUNUPYYN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA (2020-2024) ELOKUU 2019 Suunnitelma LAPE - yhteistyöryhmä 28.8. SYYSKUU & LOKAKUU 2019 LAPE -akatemia 4.9. (kärjet) Eri verkostoissa käsittely; Kuntien LAPE-ryhmät, Hyte-verkosto, perhekeskus-tiimit, perheiden palveluiden johtoryhmä, etsivät nuorisotyöntekijät, toisen asteen kehittäjäverkosto, oppilas- ja opiskelijahuolto, lastensuojelu, Kokemusta rikkaammat ryhmä, nuorisovaltuustot jne. MARRASKUU & JOULUKUU 2019 Asiakirjan viimeistely LAPE -akatemia 6.11. (analyysi) LAPE -yhteistyöryhmä 8.11 Kunnanhallitukset ja -valtuustot Soiten hallitus ja valtuusto 2020-2024 1 11.9.2019
Rinteen hallituksen ohjelma 2019 Osallistava ja osaava Suomi sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta Lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyviä nostoja hallitusohjelmasta Katja Bergbacka projektipäällikkö, OKM Hanne Kalmari Hankepäällikkö, STM
Luvassa pitkäjänteisyyttä lapsi- ja perhepalveluiden ja tukien kehittämiseen hyvinvoinnin johtamiseen! LAPE valmistelu 2015-2016 Maakunnalliset kehittämishankkeet 2017-2018 LAPEmuutosohjelman jatko ja juurruttaminen 2019 LAPE-akatemia Lapsistrategia Hallitusohjelma tukee si-so-teyhteistyötä LAPE jatkuu 2020-2023
Hallituksen lupaus politiikan uudistamisesta antaa hyvän perustan LAPE-työlle Lupaus hallinnon jatkuvasta oppimisesta Lupaus uudenlaisesta vuorovaikutuksesta: poikkihallinnollisuus, ihmisten osallisuus Lupaus pitkän aikavälin politiikasta Lupaus tietopohjaisesta politiikasta ja vaikutusarvioinnista Lupaus syrjimättömyydestä ihmisoikeusperustaisuus Lupaus sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta
Hallitusohjelman visio lapsi- ja perheystävällisyydestä Suomi on entistä lapsi- ja perheystävällisempi maa, joka on mukaanottavampi ja yhdenvertaisempi. Lasten ja nuorten hyvinvointi on ensisijaista. Ihmisiä tuetaan kohti toivomaansa lapsimäärää. Perheellistyä voi monella tapaa ja erilaiset perhemallit ovat yhtä arvokkaita. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen aikuiseen.
Strateginen kokonaisuus: Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi
Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi tavoitteet: 1. Hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen (yhdenvertaisuus) 2. Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen 3. Ikäystävällisyyden edistäminen 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden parantaminen (mm. tulevaisuuden sote-keskus ml. neuvola) 5. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus (18 itsehallinnollista maakuntaa; Maakuntien ja kuntien välisellä yhteistyöllä tuetaan erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia) 6. Sosiaaliturvan uudistaminen (lapsiperheiden aseman parantaminen: yksinhuoltajat ja monilapsiset perheet, vuoroasuminen)
Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen Lapsistrategia: Tilannekuvassa haasteena Alhainen syntyvyys Väestön ikääntyminen Lapsiperheköyhyys Ylisukupolvinen syrjäytyminen Eriarvoistuminen Parlamentaarinen komiteavalmistelu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen sekä tietoon ja tutkimukseen perustuva Hallituskaudet ylittävä ja hallinnonalat yhdistävä Visio kohti lapsi- ja perhemyönteistä ja yhdenvertaista Suomea luodaan yhdessä Valmisteluaikataulua ei ole hallitusohjelmassa
Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelmaa jatketaan 2020-2023 Levitetään perhekeskustoimintamallia ja kehitetään neuvoloita. Vahvistetaan parisuhdetyötä ja vanhemmuuden tukea esim. kasvatus- ja perheneuvontapalveluita parantamalla. Vahvistetaan sosiaalihuoltolain mukaisia perheiden ennaltaehkäiseviä palveluita ja helpotetaan kotipalvelun saamis- ja myöntöedellytyksiä
Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen Lastensuojelu ja muut erityispalvelut: On tarpeeseen nähden aliresursoitu Säädetään asteittain kiristyvä vähimmäishenkilöstömitoitus lastensuojeluun niin, että mitoitus on 30 asiakasta ammattilaista kohden. Mitoitus on 35 v. 2022. Turvataan erityistä tukea tarvitsevien moniammatilliset palvelut ja levitetään eri alojen ammattilaisten yhteistyöhön perustuvaa moniammatillista tiimimallia Kehitetään lastensuojelun jälkihuoltoa. Annetaan nuorelle riittävä tuki matkalla aikuisuuteen.
Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen Lisätään turvakotipalveluiden saatavuutta Päihdeäitien ja perheiden riittävät palvelut ja kuntoutus turvataan Liikunnallisuutta, painonhallintaa tervettä ravitsemusta ja päihteettömyyttä edistetään laaja-alaisesti Sukupuolivähemmistöiin kuuluvia ja heidän perheitään tuetaan yksilöllisesti ja oikeaaikaisesti Valtakunnallinen kokeilu maksuttomasta ehkäisystä alle 25 vuotiaille; vakinaisesta ratkaisusta päätetään erikseen vaalikauden lopulla Tuetaan rokotemyönteisyyttä ja edistetään rokotekattavuutta
Strateginen kokonaisuus: Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi
Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi tavoitteet: 1. Koulutus- ja osaamistaso nousee kaikilla koulutusasteilla, oppimiserot kaventuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy 2. Lapset ja nuoret voivat hyvin 3. Koulutus rakentaa yhteiskunnallista tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta 4. Suomi on kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida
2. Lapset ja nuoret voivat hyvin Matalan kynnyksen tukipalveluja varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteyteen kuten neuvolatoimintaa, psykologipalveluita, kotipalvelua ja perheneuvontaa, työllisyyspalveluita sekä laadukkaita oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita Vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja kaikilla koulutusasteilla Kehitetään varhaiskasvatukseen kolmiportaisen tuen malli ja vahvistetaan kolmiportaista tukea peruskoulussa Vahvistetaan opinto-ohjausta eri koulutusasteilla Taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle aito mahdollisuus mieluisaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä Kehitetään terveellistä, yhteisöllistä ja ekologista kouluruokailua Vahvistetaan oppilaitosten ja kouluyhteisöjen yhteisöllistä ja osallistuvaa toimintakulttuuria (kiusaamisen ehkäisy, ml. varhaiskasvatus)
1. Koulutus- ja osaamistaso nousevat kaikilla koulutusasteilla, oppimiserot kaventuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy 3. Koulutus rakentaa yhteiskunnallista tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta Osaamisen ja oppimisen tiekartta 2030 Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma Vahvistetaan koulun merkitystä yhteisön keskuksena ja hyvinvoinnin edistäjänä Opettajat, tutkijat ja perheet mukaan peruskoulun kehitystyöhön Jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen Neuvolapalveluista väylä varhaiskasvatukseen Varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon vahvistaminen ja osallistumisasteen nosto
Strateginen kokonaisuus: Kulttuuri, nuoriso ja liikunta-asiat
Kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta - tavoitteet 1. Luovien alojen työpaikat lisääntyvät, osuus BKT:stä nousee ja työntekijöiden työskentelyedellytykset paranevat 2. Kulttuuripalvelut ovat paremmin saavutettavissa ja kulttuurin toimintaedellytykset ovat vahvistuneet 3. Nuorten syrjäytyminen vähenee jokainen nuori pysyy koulutuspolulla ja nuorisotyöttömyys vähenee 4. Nuorten osallisuus kasvaa 5. Turvataan Veikkauksen edunsaajien määrärahat 6. Liikunnallinen kokonaisaktiivisuus nousee kaikissa ryhmissä 7. Ulkoilun ja arkiliikkumisen edellytykset paranevat 8. Seuratoiminnan ja huippu-urheilun edellytykset paranevat
2. Kulttuuripalvelut ovat paremmin saavutettavissa ja kulttuurin toimintaedellytykset ovat vahvistuneet 6. Liikunnallinen kokonaisaktiivisuus nousee kaikissa ryhmissä Kulttuurin hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi vahvistetaan eri hallinnonalojen yhteistyötä Jatketaan lukemista edistävää Lukuliikehanketta Edistetään lastenkulttuuria. Tuetaan taiteen perusopetusta Laajennetaan Liikkuva koulu -ohjelmaa eri elämänvaiheisiin
3. Nuorten syrjäytyminen vähenee jokainen nuori pysyy koulutuspolulla ja nuorisotyöttömyys vähenee 4. Nuorten osallisuus kasvaa Vanupon pääteemaksi nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen Parannetaan nuorisopolitiikan yhteistyötä eri toimijoiden kesken Valtakunnallinen digitaalinen järjestelmä yhteysja yksilöintitietojen siirtämiseen etsivälle nuorisotyölle Nuorten kuulemisvelvoitetta vahvistetaan ja sen kehittämiseksi kehitetään uusia työkaluja Edistetään yhteistyötä järjestöjen ja koulujen välillä Vahvistetaan koulujen ja oppilaitosten demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta ja
Hallitusohjelman toimeenpanon ohjaus
Lapsi- ja nuorisopoliittinen ministeriryhmä Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko/Hanna Kosonen pj. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist Sihteeristö- ja muista tukipalveluista vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Lapsi- ja nuorisopoliittinen ministeriryhmä Lapsistrategian valmistelun tuki Nuorisopolitiikka ja sen koordinaation vahvistaminen Nuorten syrjäytymisen vähentäminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman jatko Neuvolatoiminnan ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kehittäminen Lastensuojelun jälkihuollon kehittäminen Lapsiperheköyhyyden ehkäisy Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kusaamisen ja yksinäisyyden vähentäminen
Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä Opetusministeri Li Andersson pj. Työministeri Timo Harakka Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen Elinkeinoministeri Katri Kulmuni Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko Sisäministeri Maria Ohisalo Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Sihteeristö- ja muista tukipalveluista vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä Koulutustason nosto ja saavutettavuus Koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen matalan kynnyksen palvelut Innovaatio- ja tutkimuspolitiikka ja siihen liittyvä toimintaympäristö Tutkimus- ja tiedeyhteisön kilpailukyky ja vetovoima Jatkuva oppiminen
KIIT0S! HANNE KALMARI hanne.kalmari@stm.fi KATJA BERGBACKA katja.bergbacka@minedu.fi minedu.fi/lape #lapemuutos #lapeakatemia #tulevaisuudentahdissa #kunta_agentti www.stm.fi/lapeakatemia
HYVINVOINTIKERTOMUS- JA YHDYSPINTATYÖ LÄNSI- JA SISÄ- SUOMESSA Ylitarkastaja Sini Männistö Sosiaali- ja terveysyksikkö Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Sini Männistö, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 2.9.2019 1
LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Länsi- ja Sisä-Suomessa 85 kuntaa viiden eri maakunnan alueella Viraston päätoimipaikka Vaasassa, muut toimipaikat Tampereella ja Jyväskylässä. Lisäksi muita työskentelypaikkakuntia Aluehallintovirasto edistää alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueellaan Yleinen ohjaus- ja valvontavastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (STM avit) Sini Männistö, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 2.9.2019 2
TAUSTAA KUNTIEN HYVINVOINTIKERTOMUSTYÖLLE Kunnilla velvollisuus laatia hyvinvointikertomus (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 12 ) muodostaa pohjan kunnassa tehtävälle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työlle Laissa määritellään muutamia keskeisiä asioita, joita hyvinvointikertomuksessa tulee olla: Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seuranta väestöryhmittäin Kunnan palveluissa kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin tuotettujen toimenpiteiden seuranta Paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteiden seuranta, tavoitteita tukevien toimenpiteiden asettaminen sekä kuntakohtaisten terveys- ja hyvinvointiosoittimien käyttäminen tavoitteiden ja toimenpiteiden perustana Hyvinvointikertomuksen poikkihallinnollinen laatiminen Laki ei määrittele hyvinvointikertomuksen rakennetta tai ota yksityiskohtaisesti kantaa sen sisältöihin THL:n laatimat hyvinvointikertomuksen minimitietosisällöt suosituksia Sini Männistö, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 2.9.2019 3
HYVINVOINTIKERTOMUS KÄYTÄNNÖN STRATEGISENA TYÖKALUNA Miten kunnan asukkailla menee? Mitä pitäisi tehdä, jotta asukkaat voisivat paremmin? Mihin kohdistaa niukat resurssit? Miten eri sektoreilla hyte-näkökulma näkyy? Vai näkyykö? Mitä painotetaan? Mitä käytännön toimia tehdään? Kuka vastaa? Miten toimenpiteitä seurataan? Kenen kanssa tehdään yhteistyötä? Hyvinvointikertomus tukee kunnan päätöksentekoa, auttaa priorisoimaan toimintaa ja varmistamaan toiminnan resurssit käytännön hyte-työssä, luo raamit ja sisällöt toimintaan. Integrointi kunnan talouden ja toiminnan suunnitteluun ehdottoman tärkeää. Sini Männistö, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 2.9.2019 4
HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMESSA Aluehallintovirasto arvioinut alueensa kuntien hyvinvointikertomukset valtuustokaudelta 2013-2017 Raportti luettavissa aluehallintoviraston nettisivuilla www.avi.fi > julkaisut > Hyvinvointikertomukset Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Arvioinnissa tarkasteltiin hyvinvointikertomuksissa nostettuja asiasisältöjä, ei kunnan tosiasiallista toimintaa Lisäksi valvonnat 2015/2016 ja 2017 Vuoden 2017 valvonta Selvityspyyntö kahdeksaan kuntaan Tietolähteenä avin oma seuranta sekä TEAviisarin kuntajohdon kyselyn tulokset keväältä 2017 Seuraamuksissa noudatettiin kriteerejä sen mukaan, kuinka paljon kuntien hyvinvointikertomustyössä oli lakisääteisiä puutteita Huomautuksen hyvinvointikertomuksen puuttumisesta sai neljä kuntaa (1 Keski-Pohjanmaalla) Aluehallintovirasto seuraa hyvinvointikertomusten laadinnan tilannetta myös kuluvalla valtuustokaudella Sini Männistö, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 2.9.2019 5
HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-.SUOMESSA, VALTUUSTOKAUSI 2013-2017 Länsi- ja Sisä-Suomi (85) 81 4 Pohjanmaa (15) 14 1 Pirkanmaa (22) 22 0 Keski-Suomi (23) 21 2 Keski-Pohjanmaa (8) 7 1 Etelä-Pohjanmaa (17) 17 0 80 % 82 % 84 % 86 % 88 % 90 % 92 % 94 % 96 % 98 % 100 % Kyllä Ei Sini Männistö, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 2.9.2019 6
ONNISTUMISIA TEHDYN ANALYYSIN MUKAAN Kaikki hyvinvointikertomukset laadittu poikkihallinnollisesti Hyvinvointikertomuksissa oli hyödynnetty laajasti valtakunnallisia tilasto- ja indikaattoripankkeja Painopistealueet hyvin mietittyjä Usein ikäryhmittäisiä painopisteitä, mutta myös hyvinvointijohtamiseen, kansansairauksien vähentämiseen ja kunnan palvelujärjestelmän parantamiseen liittyviä Lapset ja nuoret mainittu Keski-Pohjanmaalla kahdessa hyvinvointikertomuksessa painopisteenä (lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien lisääminen ja nuorten kesätyöllistämisen tukeminen sekä nuorisotakuun toteutuminen) Kahdessa hyvinvointikertomuksessa kolmesta tavoitteet pohjasivat hyvin kunnan tilannekuvaa Eri ikäryhmät otettu hyvin huomioon (esim. lapset, nuoret, lapsiperheet). Sini Männistö, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 2.9.2019 7
EVA-menettely KEHITETTÄVÄÄ TEHDYN ANALYYSIN MUKAAN Vaikka poikkihallinnollisuus toteutui hyvin, hyvinvointikertomuksen valmisteluun osallistuvat tahot koostuivat pääosin vain kuntaorganisaation edustajista Keski-Pohjanmaalla 3. sektori/järjestö mainittu yhden kunnan hyvinvointikertomuksessa Erityisryhmiä huomioitu vaihtelevasti (esim. työttömät, vammaiset, maahanmuuttajat) Toimenpiteissä ei vastuutahoja tai vastuu kovin yleisellä tasolla Hyvien käytäntöjen hyödyntämisessä vielä kehitettävää Hyvät käytännöt painottuivat erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen (KiVa Koulu, Neuvokas perhe, Sapere-menetelmä) Valtakunnallisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelmia ja suosituksia hyödynnettiin hyvinvointikertomuksissa niukasti Sini Männistö, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 2.9.2019 8
ALUEHALLINTOVIRASTON SUOSITUKSET KUNNILLE JA ALUEILLE HYVINVOINTIKERTOMUSTYÖHÖN Maakunnallisesti koordinoitua yhteistyötä syytä syventää ja laatia erillinen alueellinen hyvinvointikertomus yhdyspintojen huomiointi Kuntalaisten osallistamista hyvinvointikertomuksen laatimisprosessiin on syytä hyödyntää aiempaa enemmän niin suoraan kuin eri järjestöjen kautta. Kannattaa käyttää useampia osallistamisen keinoja. Valtakunnallisista indikaattori- ja tilastotietopankeista saatavaa tilastotietoa kannattaa täydentää muulla kunnasta kerätyllä omalla kysely- ja selvitystiedolla sekä palvelujen kautta syntyvällä laadullisella tiedolla. Tavoitteiden tulee pohjata riittävän monipuolisesti laadittuun tilannekuvaan. Tavoitteita toteuttavat toimenpiteet on syytä olla riittävän konkreettisia ja selkeästi vastuutettu, jotta niitä voidaan toteuttaa ja seurata sekä arvioida. Hyvinvointikertomuksissa kannattaa todeta, mitkä valtakunnalliset ohjelmat ovat kunnan hyvinvointitavoitteiden taustalla ja nostaa esille hyviä käytäntöjä, joilla näihin tavoitteisiin pyritään. Sini Männistö, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 2.9.2019 9
YHDYSPINTATYÖ KESKEISENÄ Yhdyspinta on kahden tai useamman toimijan välinen toiminnallinen raja riippuvainen tehtävänjaoista ja sopimisesta Kansalaisen näkökulmasta on tärkeintä, että hän saa parhaimman mahdollisen palvelun sen järjestäjästä riippumatta. Hyvin toimivat yhdyspinnat takaavat sujuvat palvelut usein hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät haasteet eivät esiinny yksinään (esim. mielenterveys- ja päihdeongelmat). Sote- ja maku-valmistelussa yhdyspinnat tunnistettiin keskeiseksi kehittämiskohteeksi yhteistyörakenteiden, toimintamallien ja käytäntöjen kehittäminen Sini Männistö, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 2.9.2019 10
YHDYSPINNOILLA TAPAHTUVIA TEHTÄVIÄ hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinointi ja johtaminen liikunta-, nuoriso- ja kulttuurityö työllisyyden hoito ja elinkeinopolitiikka opiskeluhuolto asumispalvelut kaavoitus ja maankäytön suunnittelu palveluverkot maahanmuuttajien kotouttaminen joukkoliikenteen ja kuljetusten järjestäminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautuminen Sini Männistö, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 2.9.2019 11
ESIMERKKI PALVELUKETJUSTA 1 Sini Männistö, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 2.9.2019 12
Kulttuurilähetteellä maksutta kulttuuripalvelujen järjestämille kulttuurikursseille ESIMERKKI PALVELUKETJUSTA 2 Vauvojen värikylpy, Isä-vauva sirkus, Koko perheen sirkus Lähetteen voi saada kaikista lastenneuvoloista Tarkoitus mahdollistaa ja innostaa perheitä yhteiseen (kulttuuri)tekemiseen ja auttaa arjen aallokoissa Juttu: Yle 28.1.2015 Sini Männistö, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 2.9.2019 13
YHTEENVETOA TEHDYSTÄ YHDYSPINTATYÖSTÄ Eri alueet eri vaiheissa yhdyspinnoilla (tunnistaminen, toiminnan rakentaminen, valmiit toimintamallit) Järjestöt hienosti mukana työssä (järjestöfoorumit, Järjestöt 2.0 -toiminta) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valmistelussa tunnistettu yhdyspintoja ja niiden tärkeys on nostettu esille, mutta toiminta ei vielä vakiintunutta Kärkihankkeet mukana yhdyspintojen tunnistamisessa ja toimintamallien luomisessa LAPE Yhdyspintakäytäntöjen vakiintuminen edellyttää toimijoiden välisiä foorumeja Sini Männistö, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 2.9.2019 14
KIITOS MIELENKIINNOSTA! Sini Männistö Ylitarkastaja, terveydenhuolto ja terveyden edistäminen Länsi-ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Tampereen toimipaikka, Yliopistonkatu 38, Tampere Puh. 0295 018 568, sini.mannisto@avi.fi Sini Männistö, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 2.9.2019 15
L A P E A k a t e m i a K o k k o l a 4. 9. 2 0 1 9 Strateginen ja osallistava hyvinvointijohtaminen kohti yhteistyöperustaisuutta J a a n a L e i n o n e n, H T T Y l i o p i s t o n l e h t o r i h a l l i n t o t i e d e L a p i n y l i o p i s t o j a a n a. l e i n o n e n @ u l a p l a n d. f i
Hyvinvoinnin edistämisen strategiatyön lähtökohdat Perusta on edistämisen strategiaperustaisuudessa - Strategian / strategisen suunnitelman tulisi ohjata hyvinvoinnin edistämistyötä Miten ja millaisin käytännöin strategiatyötä tulisi tehdä? Edellytetään vahvaa, yhtenäistä tietoperustaa ajantasainen, monipuolinen hyvinvointitieto Edellytetään selkeitä strategisia valintoja, tavoitteita ja niitä tukevien toimenpiteiden asettamista Strategiaa tulisi laatia ja toteuttaa moniäänisesti ja yhteistyöperustaisesti Strategia käytäntönä -lähestymistapa Edistää hyvinvointiin liittyvien ilkeiden ongelmien tunnistamista ja ratkaisujen löytämistä Mahdollistaa laajan kokemustiedon hyödyntämisen Vahvistaa yhteistä hyvinvointityön identiteettiä ja yhteisen hyvinvointikäsityksen muodostumista Edistää sitoutumista hyvinvoinnin edistämiseen Leinonen 4.9.2019
Tutkimustuloksia osallisuudesta ja yhteistyöperustaisuudesta hyvinvoinnin edistämisessä Kuntien hyvinvoinnin edistämisen strategiatyö yksittäisten tahojen ja toimialojen varassa ja siiloutunutta, aito yhteistyöperustaisuus kehittymässä (Syväjärvi & Leinonen 2019) Kunnan toimialojen sitoutumattomuus hidastaa aitoa yhteistyötä hyvinvoinnin edistämisessä (Larsen ym. 2014) Asiakkaiden ja kansalaisten osallisuus jää muiden hallinnon toimintaa ohjaavien arvojen tehokkuuden ja asiantuntijuuden jalkoihin (Molina & McKeown 2012) Hallinnon toimijoiden suhtautuminen osallisuuteen varautunutta (Cassio & Magno 2011) Lapsilta ja vanhemmilta kerätty kokemustieto jää usein hyödyntämättä - osallisuuskäytännöt irrallisia lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä ja strategiatyöstä (Nurmi, Leinonen, Nikupeteri, Kallinen, Lantela, Laitinen 2019) Toimialojen välinen yhteistyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä vielä reaktiivista, myös koulujen roolia hyvinvointityössä vahvistettava ja selkiytettävä (Leinonen, Nurmi, Lantela & Turunen 2019) Leinonen 4.9.2019
Miten hyvinvoinnin edistämisen strategiatyötä voidaan arvioida? Kypsyysanalyysi menetelmänä Kypsyydessä kyse organisaation kyvykkyydestä tuottaa systemaattisten toimintaprosessien avulla laadukkaita, vaikuttavia lopputuotoksia esim. kuntalaisille terveyttä ja hyvinvointia Kypsyysanalyysissa kuvataan ja arvioidaan jonkin asian, ilmiön tai toiminnon kehittyneisyyttä (Van Looy 2013; Wendler 2012) - tunnistetaan keskeisimmät kehittämiskohteet rakennetaan kartta / polku oman toiminnan kehittämiseksi seuraaville kypsyystasoille siirtyminen Hyte-työn kypsyysanalyysimallin (PROMEQ-hanke; Syväjärvi & Leinonen 2019) avulla arvioidaan Osallisuutta ja yhteistyöperustaisuutta hyvinvoinnin strategiatyössä Strategista tavoitteellisuutta, proaktiivisuutta Strategiatyötä ohjaavan hyvinvointikäsityksen ulottuvuuksia Eriarvoisuuden asemointia strategiatyössä Voit esim. arvioida kuntasi tai alueesi lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä Leinonen 4.9.2019
Kriteeri I Osallisuus strategian laadinnassa Leinonen 4.9.2019
Kriteeri II Yhteistyö ja kumppanuudet Leinonen 4.9.2019
Kriteeri III Strateginen orientaatio Leinonen 4.9.2019
Kriteeri IV Käsitys hyvinvoinnista Leinonen 4.9.2019 Hyvinvointi elämänlaatuna - Quality of Life - fyysinen terveys - psyykkisestä terveys ja hyvinvointi - sosiaaliset suhteet ja verkostot, osallisuus - hyvinvointia edistävä elinympäristö, elinolot, palvelujen saatavuus
Kriteeri V Hyvinvoinnin eriarvoisuuden tunnistaminen, asemointi Leinonen 4.9.2019
Lähteitä Syväjärvi, A. & Leinonen, J. (2019). Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategiatyö vaatimatonta. Osallisuutta vahvistettava. Politiikkasuositus. PROMEQ-hanke. Saatavilla osoitteesta: https://www.promeq.fi/loader.aspx?id=d78baa87-61d6-4d58-9625-7bade08b9073 Larsen, M.,Rantala, R., Koudenburg, O.A. & Gulis, G. (2014). Intersectoral action for health: The experience of a Danish municipality. Scandinavian Journal of Public Health, 42, s. 649 657. Leinonen, J. & Nurmi, H., Lantela, L. & Turunen, T. (2019). Arktori-hanke. Kysely Lapin alueen kuntien koulujen ja sivistystoimen johdolle. Alustavia tuloksia. Molina, A.D. & McKeown, C.L. (2012). The heart of the profession: understanding public service values. Journal of Public Affairs Education, 2, s. 375 396. Nurmi, H., Nikupeteri, A., Leinonen, J., Kallinen, K., Lantela, L. & Laitinen, M. (2019). Kerättyä, jaettua, jalostettua, hyödynnettyä? Kokemustiedon rakentuminen ja hallinta lapsi- ja perhepalveluiden monitoimijaisessa yhteistyössä. Focus Localis, 1, s. 8-25. Syväjärvi, A. & Leinonen, J. 22.5.2018 PROMEQ
ulapland.fi Kiitos!