' Geoanalytical Laboratory

0 outokurnpu research ' Geoanalytical Laboratory ---- - RAPORTTI 073/Kylylahti, mineralogia/tah,pms/1994 Proj. no. 5534419 28.6. 1994 - --- ---.- -- KYLYLAHDEN VASARAKANKAAN NAYTTEIDEN KEMIALLINEN JA MINERALOGINEN TUTKIMUS Timo Huhtelin Pentti Sotka Geoanalyyttinen laboratorio Veikko Palosaari Laboratoriojohtaja JAKELU Outokumpu Finnmines 1 T Korkalo, L Pekkarinen (2 kpl) Geoanalyyttinen laboratorio 1 T Huhtelin, Arkisto Osoite Address Karjalankatu 2 83500 OUTOKUMPU Post~osoite Mailing address Puhelin Telephone Telefax P.0 Box 74 Nat. 973-5561 Nat. 973 556 EI0 FIN-83501 OUTOKUMPU Int +358 73 5561 Int. +358 73 556 610 FINLAND

m research O U ~ O ~ U ~ ~ U Geoanalyyttinen laboratorio 073/Kylylahti,rnineralogialTAH,PMSI1994 T. Huhtelin & P. Sotka 28.6. 1994 - I - T. Huhtelin (1994) Julkaisematon raportti, Geoanalyyttinen laboratorio, Outokumpu Research Oy. Kesäkuu 1 994. Outokumpu Research Oy:n Geoanalyyttisessa laboratoriossa tutkittiin 0MF:n toimeksiannosta kahdeksan Kylylahden Vasarakankaan "pintamalmin" kairasydännäytettä rei'istä OKU-856 (2 kpl) ja OKU-867 (6 kpl). Tutkimuksessa keskityttiin sulfidimineraalien koostumuksen ja esiintymistavan määrittämiseen. Lisäksi tehtiin arvio Co:n jakaumasta. Näytteistä yksi on mineralisaatiotyypiltään magneettikiisuvaltainen muiden naytteiden ollessa rikkikiisuvaltaisia. Mineralisaatio on kaikissa naytteissa semimassivinen/massiivinen. Tutkimusnäytteet ovat Cu-Comalmia, jossa Cu-pitoisuus vaihtelee valilla 0.64-4.19 % ja Co-pitoisuus valilla 0.18-0.90 %. Näytteiden Aspitoisuus on valilla 0.02-0.46 %. Sulfidifaasin Co-pitoisuus on keskirnaarin 1.2%, ollen näin korkeampi mitä aiemmissa tutkimuksissa on todettu "syvämalmin" osalta (0.6-1.1 % Co). Nayte OKU-8561126.25 (FEKMA) edustaa magneettikiisuvaltaista mineralisaatiota. Nayte sisaltaa 57.6 p-% magneettikiisua, 6.1 p-% rikkikiisua, 1.9 p-% kuparikiisua, 1.7 p-% sinkkivälkettä, 1.28 p-% kobolttipentlandiittia ja 0.06 p-% kobolttihohdetta. Saman reiän näyte OKU-8561135.70 (SKCLIKMA) sisaltaa edellistä enemmän rikkikiisua (34.2 p-%) ja kuparikiisua (3.0 p-%). Reian OKU-867 tutkimusnäytteissä (SKCUKMA) rikkikiisu on hallitseva sulfidi, sen laskennallisen osuuden vaihdellessa valilla 37.7-57.0 p-%. Kuparikiisun ja magneettikiisun laskennalliset osuudet vaihtelevat valilla 5.2-1 2.1 p-% CUK ja 4.2-1 1.8 p-% FEK. Kobolttipentlandiitin määrä on korkeimmillaan 0.1 7 p-%. Reian kolme alinta tutkimusnäytettä sisältävät 0.23-1.1 7 p-% kobolttihohdetta. Magneettikiisun Co-pitoisuus vaihtelee näytteittäin valilla 0.04-0.15%, korkeimman pitoisuuden ollessa FEKvaltaisessa näytteessä OKU-8561126.25. Rikkikiisun Co-pitoisuus on merkittävä. Näytteen OKU-8561126.25 rikkikiisu sisaltaa 1.55% Co ja alhaisin rikkikiisun Co-keskipitoisuus (0.21 % Co) esiintyy näytteessä OKU- 85611 35.70. Reian OKU-867 naytteissa rikkikiisu sisaltaa keskirnaarin on 1.61 % Co. Kobolttipentlandiitin keskikoostumus vaihtelee enimmäkseen valilla 40-43% Co, 13-1 5% Ni, 1 1-1 2% Fe ja 33% S. Kobolttihohteen keskikoostumus on: 29.05% Co, 0.10% Ni, 9.85% Fe, 33.09% As ja 28.00% S. Sinkkivälke sisaltaa kaikki analyysit huomioiden noin 0.6% Co. Koboltin keskiarvojakauma (kaikki tutkimusnäytteet) on: 76% rikkikiisussa, 13% Co-pentlandiitissa, 8% kobolttihohteessa, 2.2% magneettikiisussa ja 0.9% sinkkivälkkeessä. "Syvärnalmissa" Co-pentlandiitin osuus Co-kantajana on merkittävämpi kuin nyt tutkitussa mineralisaation osassa. Ko. rikkikiisuvaltaisesta malmityypistä johtuen Co-rikasteeseen on, kunnollisen Co-saannin saavuttamiseksi, vaahdotettava rikkikiisu, Co-pentlandiitti ja kobolttihohde. Mikäli malmi on keskimäärin tutkittujen naytteiden kaltaista, voidaan odottaa maksimissaan n. 1.7%:n Co-rikastetta. Korkeampipitoisia rikasteita voitaisiin tuottaa magneettikiisuvaltaisista malmityypeistä, joissa Co-pentlandiitti olisi hallitseva Co-kantaja. Avainsanat: Kylylahti, Cu-Co-mineralisaatio, rikkikiisu, kobolttipentlandiitti, kobolttihohde, koboltin jakauma.

m 0utokumpu research Geoanalyyttinen laboratorio 073/Kylylahti.mineralogia/TAH. PMSl1994 T. Huhtelin & P. Sotka 28.6. 1994. ii. JOHDANTO... 1 NAYTTEIDEN KEMIALLINEN KOOS-I-LIMUS... 2 Paakomponentit... 2 Sulfidiset alkuaineet ja hivenalkuaineet... 2 MALMITYYPIT JA MINERAALIEN ESIINTYMINEN... 3 Magneettikiisuvaltainen malmityppi... 3 Rikkikiisuvaltainen malmityyppi... 3 MINERAALIEN KOOSTUMUS... 5 NAYTTEIDEN LASKENNALLINEN MINERAALIKOOS~-LIMUS.... 5 Näytteiden mineraalikoostumus... 6 Sulfidifaasin koostumus... 6 Koboltin jakauma... 6 YHTEENVETO... 7 VIITTEET... 9

m research O U ~ O ~ U ~ ~ U Geoanalyyttinen laboratorio 073/Kylylahti,mineralogia/TAH,PMS/1994 T. Huhtelin & P. Sotka 28.6. 1994-1- 1 JOHDANTO Outokumpu Research Oy:n Geoanalyyttisessd laboratoriossa tutkittiin kahdeksan Kylylahden Vasarakankaan mineralisaation naytetta. Tutkimuksessa keskityttiin sulfidimineraalien koostumuksen ja esiintymistavan määrittämiseen. Lisaksi tehtiin arvio Co:n jakaumasta. Työn toimeksiantajana on Outokumpu Finnmines Oy. Tutkimuksessa oli mukana kahdeksan kairasydänpalaa. Kaksi naytetta edusti reian OKU-856 Iävistystä ja kuusi reiassä OKU-867 tavattua mineralisaatiota. Näytepalat on otettu analyysipatkistä, joiden pituudet vaihtelevat välillä 1-1.5 m. Jäljempänä näytteet ja niitä vastaavat analyysit on yksinkertaistamisen vuoksi nimetty hienäytteenottosyvyyden perusteella. Näyteluettelo analyysinumeroineen, näytesyvyyksineen ja mineraaleineen on esitetty taulukossa 1. Naytteet on analysoitu Philips PW 1400 XRF-analysaattorilla käyttäen RRFPO-korjausohjelmaa (Ala-Vainio, 1986). Typpihappoliuotuksella ( + AAS) näytteistä on analysoitu Ni, Cu, Co, Zn, Pb ja Fe. Kaikkien naytteiden Ag-pitoisuus ja reian OKU- 867 naytteiden Au-pitoisuus on määritetty AAS:lla. Naytteet analysoitiin myös bromimetanoliliuotuksella (+AAS) (ionit Ni, Co, Fe ja As; arseenin analysoinnissa kaytettiin GAAS:ia). Rikki on määritetty Leco-analysaattorilla. Jokaisesta naytepalasta preparoitiin pintahie sulfidien tutkimista varten. Mikroskopoinnin yhteydessä valittiin viisi pintahiettä sulfidimineraalien mikroanalyysimäärityksiä varten. Lisaksi otettiin sarja valokuvia mineraalien esiintymistavan havainnollistamiseksi. Näytteiden laskennallinen mineraalikoostumus määritettiin massataseyhtälöillä iteroiden käyttämällä naytteiden analyysituloksia ja mineraalien mikroanalyyseja (kuparikiisun osalta kaytettiin mineraalin stökiömetrista koostumusta). Koboltin jakauma-arvio perustuu naytteiden analyysituloksiin, mineraalien koostumuksiin ja naytteiden laskennallisiin mineraalikoostumuksiin.

research O U ~ O ~ U ~ ~ U Geoanalyyttinen laboratorio m 073/Kylylahti,mineralogialTAH,PMSI1994 T. Huhtelin & P. Sotka 28.6. 1994-2- 4 NAYTTEIDEN KEMIALLINEN KOOSTUMUS 4.1 Paakomponentit Reian OKU-856 kahdessa näytteessä pääkomponenttien osuus on seuraava: SiO, 32.2-45.9%, FeOtot 42.9-20.7%, MgO 1.76-9.39%, CaO 2.93-2.68% ja CO, 1.60-0.62% (reian ylempi näyte (1 26.25m) ensiksi mainittuna). Reian OKU-867 naytteissa Si0,-pitoisuus vaihtelee valilla 35.9-52.0%, ollen korkein reian alimmassa näytteessä. FeOtot vaihtelee valilla 26.9-37.8%. Ylimmällä naytteellä (232.50m) ovat korkeimmat AI,O, ja MgO -pitoisuudet (molemmat noin 1.4%). Muissa naytteissa Al,O,-pitoisuus on 5 0.2% ja MgO-pitoisuus 5 0.1 %. Myös kaliumin ja kalsiumin pitoisuudet ovat korkeimmat reian ylimmässä näytteessä (kaikki kuitenkin alle 1 %). 4.2 Sulfidiset alkuaineet ja hivenalkuaineet Näytteet sisältävät 0.64-4.1 9%Cu ja 0.06-1.35%Zn. Typpihappoliukoisen koboltin osuus on 0.178-0.896% (aritmeettinen k.a. 0.71 %]. Yli 0.8% Co-pitoisuuksia tavataan reian OKU-867 neljässä alimmassa tutkimusnäytteessä. Bromimetanoliliukoisen koboltin osuus on huomattavasti alhaisempi (0.01 8-0.592%;aritmeettinen k.a. 0.1 9%). Korkein pitoisuus esiintyy FEKMA-näytteessä OKU-8561126.25. Huom: HN0,-liuotus antaa ns. näytteen "totaalin", kun taas Br-MeOH -liuotuksessa liukenee FEK:n ja C0P:n lisäksi vain noin 7% rikkikiisusta ja osa kobolttihohteesta. Typpihappoliuotuksella (HNO, + AAS) saadun Ni:n maara vaihtelee valilla 0.043-0.273% aritmeettisen keskiarvon ollessa 0.09% (taulukko 3). Ni-pitoisuus on korkein magneettikiisuvaltaisessa naytteessä OKU-8561126.25. Bromimetanoliliuotuksella (Br-MeOH +AAS) Ni-pitoisuus vaihtelee valilla 0.027-0.261 %aritmeettisen keskiarvon ollessa 0.07%. XRF-menetelmällä analysoitu kokonaisnikkeli vaihtelee valilla 0.04-0.27%. Typpihappoliukoisen ja Br-MeOH-liukoisen raudan keskimääräiset pitoisuudet ovat vastaavassa järjestyksessä 21.4% Fe ja 10.7% Fe. Lyijyn maara naytteissa on muutamia kymmeniä ppm:ia. Grafiittiuunilla maäritetyn arseenin pitoisuus (Br- MeOH + GAAS) on varsin alhainen, vaihdellen valilla 3-373 ppm. Kultapitoisuus on maaritetty reian OKU-867 naytteistä ja vaihtelee valilla 0.6-1.3 ppm. Hopeapitoisuus vaihtelee valilla 4.8-1 3.6 ppm (aritm. keskiarvot 1.0 ppm Au (OKU-867) ja 8.5 ppm Ag (kaikki näytteet)). Hivenalkuaineiden pitoisuudet ovat alhaisia kaikissa tutkituissa naytteissa.

outokum pu research Geoanalyyttinen laboratorio 073/Kylylahti,mineralogialTAH,PMS/1994 T. Huhtelin & P. Sotka 28.6. 1994-3- 5 MALMITYYPIT JA MINERAAI-IEN ESIINTYMINEN 5.1 Magneettikiisuvaltainen malmityyppi Kairareikäraportoinnissamagneettikiisuvaltaisestamineralisaatiotyypistäon käytetty lyhennettä FEKMA. Nayte OKU-8561126.25 edustaa tätä tyyppiä. Tarkeimmat sulfidit ovat magneettikiisu, Co-pentlandiitti ja rikkikiisu. Magneettikiisu on enimmakseen karkearakeista (satoja pm). Muut sulfidit esiintyvat yleensa magneettikiisun yhteydessa. Magneettikiisu sisaltaa myös harmesulkeumia. Copentlandiitti esiintyy pääasiassa vierasmuotoisina rakeina magneettikiisussa, mutta myös pentlandiitin suotamalamelleja "liekkejä" esiintyy magneettikiisussa. Varsinaisten COP-rakeiden koko on luokkaa 100-200pm. Rikkikiisu esiintyy keskim. 100 pm omamuotoisina rakeina enimmakseen magneettikiisussa. Kuparikiisun keskimäärainen raekoko on noin 50 pm. Se voi esiintyä sulkeumina FEK:ssa, FEK:n reunoilla tai omina rakeinaan harmeen yhteydessa. Kobolttihohdetta tavataan magneettikiisusta omamuotoisina rakeina, joiden raekoko on noin 50-1 00pm (kuvat 1-2, 20). Sinkkivälkettä tavataan paikoin magneettikiisun ja kuparikiisun yhteydessa 50-1 50 pm vierasmuotoisina rakeina. 5.2 Rikkikiisuvaltainen malmityyppi Nayte OKU-8561135.70 ja kaikki reiän OKU-867 tutkimusnäytteet kuuluvat rikkikiisuvaltaiseen mineralisaatiotyyppiin. Kaikissa tämän tyypin näytteissä yleisimmat sulfidit ovat rikkikiisu, kuparikiisu, magneettikiisu ja sinkkivalke. OKU-8561735.70: Tarkeimmat sulfidit ovat rikkikiisu ja kuparikiisu. Rikkikiisulla on vaihteleva raekoko, kymmenistä mikroneista useisiin satoihin pm:n (keskikim. 100-200 pm). Se muodostaa tiiviitä raekasaumia, joissa polygonisten rakeiden koko on pieni (noin 100 pm). Lisäksi tavataan rikkikiisua erillisinä, (osittain) omamuotoisina rakeina, joiden koko on yleensa 200-400~m (kuva 3). Kuparikiisun ja magneettikiisun raekoko vaihtelee alle 100pm:sta noin 300pm:iin ollen keskimäärin 100pm. Ne esiintyvat yhteenkasvettumina, joko rikkikiisun yhteydessa tai harmeiden valitiloissa (kuva 4). Kuparikiisu esiintyy paikoin hienorakeisena SK-raekasaurnissa niiden välitiloissa. Sinkkivälketta tavataan CUK:n ja FEK:n yhteydestä sen raekoon ollessa yleensa alle 1 OOpm. Linneiittiryhmään kuuluvaa violariittia tavattiin aksessorisena kuparikiisun reunoilta (kuva 17). Hieleikkeesta ei tavattu kobolttipentlandiittia. OKU-8671232.50: Rikkikiisu on hallitseva sulfidi. Sen raekoko on erittäin vaihteleva, hienorakeisesta noin 1 mm:iin. Rakeet ovat osittain omamuotoisia muodostaen raekasaumia. Paikoin karkeammat rakeet ovat deformoituneita (rikkoutuneina lohkoiksi), kuparikiisun ja magneettikiisun esiintyessä raontaytteinä (kuva 5). Kuparikiisu, magneettikiisu ja sinkkivalke esiintyvat hieessä "perusmassana" muodostaen kompleksisia yhteenkasvettumia (esim. ZNS sisaltaa n. 10 pm CUK-pisaroita sulkeumina, ja päinvastoin), ja ymparöiden osaa rikkikiisusta (kuva 6). Näiden sulfidien raekoko vaihtelee pienirakeisesta karkeaan (jopa muutamaan mm:iin). OKU-8671234.00: Nayte on edellisen kaltainen. Rikkikiisun raekoko vaihtelee, osittain omamuotoisten, karkeiden SK-rakeiden ollessa hallitsevia, Rakeet ovat

= research O U ~ O ~ U ~ ~ U Geoanalyyttinen laboratorio 073/Kylylahti,rnineralogialTAH,PMS/1994 T. Huhtelin & P. Sotka 28.6. 1994-4- deformoituneet, magneettikiisun ja kuparikiisun ollessa raontaytteinä (kuva 7). Magneettikiisun yhteydessa esiintyy kobolttipentlandiittia, jonka raekoko vaihtelee välillä 10-200 pm (keskim. 50 pm; kuva 8). Sinkkivalkkeen määrä on pieni, useimpien rakeiden esiintyessä noin 100 pm sulkeumina kuparikiisussa ja magneettikiisussa. OKU-8671236.60: Rikkikiisun raekoko vaihtelee jälleen hienorakeisesta karkeaan (jopa 2 mm), keskimaaraisen raekoon ollessa noin 200-300pm. Osittain omamuotoiset rakeet eivät ole deformoituneita tassa naytteessa. Kuparikiisu, magneettikiisu ja sinkkivälke muodostavat yhteenkasvettumia, sulkien osan SK:sta sisäänsä (kuva 9). Niiden raekoko on enimmakseen luokkaa 0.5-1 mm. Paikoin ne esiintyvat pienirakeisina sulkeumina toistensa sisässä (kuva 10). Kobolttipentlandiitti esiintyy pääasiassa magneettikiisun yhteydessa, keskimaaraisen raekoon ollessa 50-1 OOpm (karkeimmat rakeet noin 200pm). OKU-8671238.70: Rikkikiisun raekoko on myös tassa naytteessa vaihteleva. Karkeimmat rakeet ovat rikkoutuneet kuparikiisun täyttäessä murtumarakoja. Kuparikiisu esiintyy sulfidikasaumissa jälleen "perusmassana" sulkien muita mineraaleja (kuva 1 1 ). Magneettikiisu esiintyy kuparikiisussa keskim. 200 pm:n sulkeumina, ja paikoin SK:n murtumaraoissa juonina. Noin 50-1 00pm Co-pentlandiittirakeita tavataan sulkeumina magneettikiisusta (kuva 12). Hieestä tavattiin noin 30-70 pm:n kobolttihohderakeita, jotka esiintyvat osittain omamuotoisina rakeina muiden sulfidien yhteydessa. Näytteestä löytyi myös elektrumirakeita (semikvantitatiivisen analyysin mukaan koostumus 30-40% Ag, 60-70% Au). IVe esiintyvat raekasaumana borniitissa, joka yhdessä sita reunustavien rikkikiisu- ja sinkkivalkerakeiden kanssa on kuparikiisun sulkemaa (kuva 181. OKU-8671240.45: Rikkikiisun raekoko vaihtelee alle 1OOpm:stä useisiin millimetreihin, rakeiden ollessa useimmiten osittain omamuotoisia. Ne muodostavat raekasaumia tai esiintyvat erillisinä rakeina. Kuparikiisua esiintyy pieninä rakeina rikkikiisurakeiden valitiloissa, mutta myös laajoina (useita mm) "kenttina", joissa muut sulfidit ja muutamat harmerakeet esiintyvat sulkeumina (kuva 13). Magneettikiisua ja sinkkivälkettä tavataan kuparikiisun yhteydestä, niiden keskimaaraisen raekoon ollessa noin 300-500pm. Magneettikiisun yhteydessa esiintyy paikoin noin 250-500 pm:n Co-pentlandiittirakeita, yhden niistä sisältäessä noin 30 pm:n kobolttihohderakeita sulkeumina (Huom: laskennallisesti kairasydanpatkaan ei saatu Co-pentlandiittia, vaikka sita hienaytteestä tavattiin; vrt luku 7). OKU-8671241.50: Yleisimmat sulfidit ovat myös tassa naytteessa rikkikiisu, kuparikiisu ja magneettikiisu. Niiden lisäksi tavataan sinkkivalkettä ja kobolttihohdetta. Rikkikiisun raekoko vaihtelee hienorakeisesta noin 200-1 000 pm:iin (keskim. 200-300pm). Rakeet ovat enimmakseen osittain omamuotoisia, ja lievää deformaatiota on paikoin havaittavissa (rakoilua, jossa CUK ja FEK). Kuparikiisu esiintyy tässä naytteessa enimmakseen noin 30-50pm vierasmuotoisina rakeina (ja raontaytteina) rikkikiisun ja harmeiden välitiloissa (paikoin CUK:n raekoko on kuitenkin satoja pm:ja). Magneettikiisu ja sinkkivälke esiintyvat karkeimpien kuparikiisurakeiden yhteydessa (raekoko 50-200 pm). Muutama rae Co-pentlandiittia (suurin 250 pm) esiintyy magneettikiisun yhteydessa. Kobolttihohderakeet esiintyvat omamuotoisina, omina rakeinaan harmeiden ja rikkikiisurakeiden yhteydessa. Niiden raekoko on luokkaa 100-200pm (kuvat 14-1 6).

- O U ~ O ~ U research ~ ~ U Geoanalyyttinen laboratorio 073/Kylylahti,mineralogialTAH,PMSI1994 T. Huhtelin & P. Sotka 28.6. 1994-5- 6 MINERAALIEN KOOSTUMUS Taulukossa 4 on esitetty yhteenveto viidestä näytteesta analysoitujen mineraalien keskikoostumuksista. Reian OKU-867 näytteille on lisäksi laskettu yhteiset keskiarvot. Tarkemmat analyysitulokset on esitetty liitteissä 1-5. Seuraavassa kuvauksessa keskitytään lähinnä Co:n esiintymiseen eri mineraaleissa. Magneettikiisun Co-pitoisuus on korkeimillaan FEK-valtaisessa naytteessa OKU- 85611 26.25 (keskiarvo 0.1 5% Co, vaihteluväli 0.09-0.26%). Alhaisin FEK:n Cokeskipitoisuus esiintyy saman reian naytteessa 135.70m (0.04% Co). Reian OKU- 867 kolmen näytteen magneettikiisun keskipitoisuus on 0.08% Co (vaihteluväli 0.03-0.14%). Rikkikiisun Co-pitoisuus on useimmissa naytteissa hyvin merkittävä. FEKMA-naytteen OKU-8561126.25rikkikiisu sisaltaa keskim. 1.55% Co. Alhaisin rikkikiisun Cokeskipitoisuus (0.21 % Co) esiintyy SK-valtaisessa naytteessa OKU-8561135.70 (Co-pitoisuus vaihtelee kymmenistä ppm:sta 0.5%:iin). Reian OKU-867 naytteessa 232.50rn Co-keskipitoisuus on korkein (2.04% Co). Muissa tämän reian naytteissa rikkikiisu sisaltaa keskim. 1.4% Co (OKU-867:n näytteiden keskiarvo on 1.61 % Co). Analyysipisteiden välillä rikkikiisun Co-pitoisuus yleisesti ottaen vaihtelee voimakkaasti, muutamasta sadasta ppm:sta lähes 3%:iin (ks. kuva 19). Kobolttipentlandiitti analysoitiin neljästä näytteestä. Yleensä keskikoostumus vaihtelee välillä 40-43% Co, 13-1 5% Ni, 11-1 2% Fe ja 33% S. Poikkeuksen muodostaa näyte OKU-8671241.50,jossa Co-pitoisuus on alhaisempi (kobolttipentlandiitin keskikoostumus tässä näytteessa on: 29.65% Co, 20.33% Ni, 17.38% Fe ja 33.38% S). Kobolttihohdetta analysoitiin näytteestä OKU-8561126.25 (FEKMA). Kymmenen analyysipisteen keskiarvo on: 29.05% Co, 0.10% Ni, 9.85% Fe, 33.09% As ja 28.00% S. Nikkelin keskihajonta on alhaisin (0.01 %), ollen varsin voimakas muilla analysoiduilla alkuaineilla COH-rakeiden epähomogeenisuuden takia (keskihajonta muilla 1.24-2.1 4%; liite 1 ; ks. kuva 20). Sinkkivalke sisaltaa kaikki analyysit huomioiden noin 0.6% Co. Kaikissa naytteissa sinkkivalkerakeiden keskinäinen Co-pitoisuus on varsin tasainen. Korkein keskipitoisuus on naytteessa OKU-8671236.60 (0.72%). Näytteestä OKU-8561135.70 analysoitiin yksi violariittirae, joka sisälsi 1.91 % Co (liite 2). NAYTTEIDEN LASKENNALLINEN MINERAALIKOOSTUMUS Tutkimusnäytteiden laskennalliset rnineraalikoostumukset, sulfidifaasin mineraali- ja alkuainekoostumukset seka koboltin jakauma naytteissa on esitetty taulukossa 5. Tässä yhteydessä voidaan miustuttaa, että kemialliset analyysit on tehty pitemmista kairasydänpatkistä, hienaytteen edustaessa vain pientä osaa tästä.

research O U ~ O ~ U ~ ~ U Geoanalyyttinen laboratorio m 0731Kylylahti,mineralogia/TAH,PMSI1994 T. Huhtelin & P. Sotka 28.6. 1994-6- 7.1 Näytteiden mineraalikoostumus Nayte OKU-856/126.25(FEKMA) sisaltaa 57.6 p-% magneettikiisua, 6.1 p-% rikkikiisua, 1.9 p-% kuparikiisua, 1.7 p-% sinkkivälkettä, 1.28 p-% kobolttipentlandiittia ja 0.06 p-% kobolttihohdetta. Saman reian näyte 135.70m sisaltaa huomattavasti enemmän rikkikiisua (34.2 p-%), 3.0 p-% kuparikiisua ja 2.2 p-% magneettikiisua (SKCUKMA), muiden sulfidien osuuden jäädessä alle 0.3 p-%:iin. Nayte on tutkituista sulfidiköyhin (taulukko 5 ja liite 6). Reian OKU-867 tutkimusnaytteissa (SKCUKMA) rikkikiisu on hallitseva sulfidi, sen laskennallisen osuuden vaihdellessa valilla 37.7-57.0~-%. Kuparikiisun ja magneettikiisun laskennalliset osuudet ovat korkeimmat näytteessä 238.70m (1 2.1 p-% CUK ja 1 1.8 p-% FEK). Muissa tämän reian näytteissä niiden määrä vaihtelee valilla 5.2-8.9 p-% CUK ja 4.2-7.1 p-% FEK. Sinkkivälkkeen maara vaihtelee valilla 0.4-2.3 p-%. Kobolttipentlandiitin maara on korkeimmillaan 0.17 p-% näytteessä 238.70m. Reian kolme alinta tutkimusnäytettä sisältävät 0.23-1.1 7 p-% kobolttihohdetta, korkeimman osuuden ollessa syvimmällä näytteellä (241.50m). Sulfidifaasin koostumus Naytteen OKU-8561126.25 (FEKMA) sulfidifaasin mineraalikoostumus on seuraava: 84.0% FEK, 8.9% SK, 2.7% CUK, 2.5% ZNS, 1.9% COP ja 0.1 % COH. Muilla näytteillä (SKCUKMA) sulfidifaasi sisaltaa 60.2-86.1 % SK, 7.5-1 8.7 % CUK, 5.5-18.3% FEK ja 0.3-3.4% ZNS. Naytteen 241.50m sulfidifaasi sisaltaa 2.3% COH, kobolttihohteen ja kobolttipentlandiitin osuuden ollessa muilla näytteillä 5 0.6%. Sulfidifaasin Co-pitoisuus vaihtelee valilla 0.4-1.8% (korkein näytteessä OKU- 8671241.50ja heikoin näytteessä OKU-8561135.70). Kuparin osuus vaihtelee valilla 0.9-6.5% (alhaisin FEKMA:ssa, korkeimmat arvot OKU-867:n näytteissä). Sulfidifaasin keskimääräinen alkuainekoostumus kaikki näytteet huomioiden on: 45.8% Fe, 3.6% Cu, 1.2% Co, 1.1 % Zn, 0.2% Ni ja 48.0% S. Sulfidifaasi sisaltaa keskimäärin 1.2 ppm Au ja 14.2 ppm Ag. Koboltin jakauma Koboltin jakaumaa laskettaessa on huomioitu rikkikiisun, magneettikiisun, kobolttipentlandiitin, kobolttihohteen ja sinkkivälkkeen kobolttisisältö. Kuparikiisun mineraalimäärän laskennassa käytettiin stökiömetristä koostumusta, joten sitä ei ole huomioitu Co-jakaumalaskuissa. Reian OKU-856 molemmissa naytteissa kobolttipentlandiitti on merkittävin Co:n kantaja. FEKMA-näytteessä (1 26.25m) 72.7% Co:sta on jakaantunut kobolttipentlandiittiin, 12.5% rikkikiisuun, 1 1.2% magneettikiisuun, 2.3% kobolttihohteeseen ja 1.4% sinkkivälkkeeseen. SK-rikkaammassa näytteessä (1 35.70m) kobolttipentlandiitti kantaa 54.6% ja rikkikiisu 40.7% Co:sta. Kobolttihohteen osuus on 3.9% ja muiden sulfidien 0.4-0.5%.

research O U ~ O ~ U ~ ~ U Geoanalyyttinen laboratorio m 0731Kylylahti,rnineralogialTAH,PMSI1994 T. Huhtelin & P. Sotka 28.6. 1994-7 - Reian OKU-867 tutkimusnäytteissa (SKCUKMA) rikkikiisun osuus koboltin kantajana on hyvin merkittävä (63.7-98.2%). Näytteissä 238.70m ja 241.50m rikkikiisu kantaa 76.8% ja 63.7% koboltista. Näissä naytteissa 13.4% ja 35.5% koboltista on vastaavasti jakautunut kobolttihohteeseen. Näytteessä 238.70mkobolttipentlandiitti kantaa 7.7% ja magneettikiisu 1.1 % koboltista. Muissa reian OKU-867 naytteissa rikkikiisun osuus koboltin kantajana on erittäin korkea (92.5-98.2%). Näytteessä 240.45m 6.6% Co:sta on jakautunut kobolttihohteeseen. Sulfidien määrällä ja malmin kobolttipitoisuudella painotettu kaikkien näytteiden keskiarvo antaa rikkikiisulle osuudeksi 75.7%, kobolttipentlandiitille 13.1 %, kobolttihohteelle 8.1 %, magneettikiisulle 2.2% ja sinkkivälkkeelle 0.9% Co:n kantajana. YHTEENVETO Outokumpu Research Oy:n Geoanalyyttisessa laboratoriossa tutkittiin kahdeksan Kylylahden Vasarakankaan mineralisaation näytettä. Näytteet ovat kairasydännäytteitä rei'istä OKU-856 (2 kpl) ja OKU-867 (6 kpl). Tutkimuksessa keskityttiin sulfidimineraalien koostumuksen ja esiintymistavan määrittämiseen. Lisäksi tehtiin arvio Co:n jakaumasta. Naytteista yksi on mineralisaatiotyypiltaän magneettikiisuvaltainen muiden näytteiden ollessa rikkikiisuvaltaisia. Kairareikien raportoinnissa on käytetty lyhenteitä FEKMA ja SKCUKMA. Kaikissa naytteissa mineralisaatio on semimassiivinenl massiivinen. Nayte OKU-8561126.25 (FEKMA) edustaa magneettikiisuvaltaista mineralisaatiota. Nayte sisaltaa 57.6 p-% magneettikiisua, 6.1 p-% rikkikiisua, 1.9 p-% kuparikiisua, 1.7 p-% sinkkivälkettä, 1.28 p-% Co-pentlandiittia ja 0.06 p-% kobolttihohdetta. Nayte OKU-856/135.70(SKCUKMA) sisaltaa edellistä enemmän rikkikiisua (34.2 p- %) ja kuparikiisua (3.0 p-%). Magneettikiisun laskennallinen maara on 2.2 p-%, muiden sulfidien osuuden jäädessä alle 0.3 p-%:iin. Nayte on tutkituista sulfidiköyhin. Myös reian OKU-867 tutkimusnäytteissa (SKCUKMA) rikkikiisu on hallitseva sulfidi, sen laskennallisen osuuden vaihdellessa välillä 37.7-57.0 p-%. Kuparikiisun ja magneettikiisun laskennalliset osuudet vaihtelevat välillä 5.2-1 2.1 p-% CUK ja 4.2-1 1.8 p-% FEK. Kobolttipentlandiitin maara on korkeimmillaan 0.17 p-% näytteessä 238.70m. Reian kolme alinta tutkimusnäytetta sisältävät 0.23-1.17 p-% kobolttihohdetta, osuuden ollessa korkein näytteellä 241.50m. Rikkikiisu esiintyy tässä mineralisaatiotyypissä osittain omamuotoisina rakeina ja raekasaumina, raekoon vaihdellessa suuresti. Muut pääsulfidit ovat vierasmuotoisia ja esiintyvät "perusmassana". Kobolttipentlandiitti esiintyy magneettikiisun yhteydessä. Magneettikiisun Co-pitoisuus on korkeimillaan FEK-valtaisessa naytteessä OKU- 85611 26.25 (keskim. 0.1 5% Co). Alhaisin FEK:n Co-keskipitoisuus on saman reian SK-valtaisessa näytteessä 135.78m (0.04% Co). Reian OKU-867 naytteissa FEK sisaltaa keskim. 0.08% Co.

- O U ~ O ~ U research ~ ~ U Geoanalyyttinen laboratorio 073/Kylylahti,mineralogialTAH,PMSI1994 T. Huhtelin & P. Sotka 28.6. 1994-8- Rikkikiisun Co-pitoisuus on merkittävä. FEK-valtaisen näytteen (OKU-8561126.25) rikkikiisu sisaltaa keskim. 1.55% Co. Alhaisin rikkikiisun Co-keskipitoisuus (0.21 % Co) esiintyy näytteessä OKU-8561135.70. Reian OKU-867 näytteessä 232.50mCokeskipitoisuus on korkein (2.04% Co). Muissa taman reian naytteissa rikkikiisu sisaltaa keskim. 1.4% Co (OKU-867:n keskiarvo on 1.61 % Co). Kobolttipentlandiitin keskikoostumus vaihtelee enimmäkseen välillä 40-43% Co, 13-15% Ni, 1 1-1 2% Fe ja 33% S. Kobolttihohteen keskikoostumus Qn: 29.05% Co, 0.1 0% Ni, 9.85% Fe, 33.09% As ja 28.00% S. Sinkkivälke sisaltaa kaikki analyysit huomioiden noin 0.6% Co. Sulfidifaasin Co-pitoisuus vaihtelee välillä 0.4-1.8% (korkein näytteessä OKU- 8671241.50ja heikoin näytteessä OKU-8561135.70). Kuparin osuus vaihtelee välillä 0.9-6.5% (alhaisin FEKIWA:ssa, korkeimmat arvot OKU-867:n naytteissa). Sulfidifaasin keskimääräinen alkuainekoostumus kaikki näytteet huomioiden on: 45.8% Fe, 3.6% Cu, 1.2% Co, 1.1 % Zn, 0.2% Ni ja 48.0% S. Sulfidifaasi sisaltaa keskimäärin 1.2 ppm Au ja 14.2 ppm Ag. Aiempien tutkimusten (Sotka, 1986) mukaan Kylylahden "syvamalmin" sulfidifaasin Co-pitoisuus on SK-valtaisissa malmityypeissä välillä 0.6-1.1 %. Nyt tutkitun mineralisaation osan sulfidifaasi on suhteellisesti Co-rikkaampi kuin "syvämalmin" sulfidifaasi. Koboltin jakauman kannalta kairareikien -856 ja -867 tutkimusnäytteet eroavat toisistaan. Reian OKU-856 naytteissa kobolttipentlandiitti on merkittävin Co:n kantaja (osuus noin 55-73%). Reian OKU-867 kaikissa naytteissa on rikkikiisulla puolestaan suurin osuus Co:n kantajana (noin 64-98%). Muutamissa taman reian naytteissa myös kobolttihohde on huomattava Co:n kantaja (7-36%). Kylylahden "syvamalmin" mineralogisten tutkimusten (Sotka, 1986) mukaan ala- ja ylämalmeissa tarkeimmat Co:n kantajat ovat rikkikiisu ja Co-pentlandiitti. "Syvämalmin" SK-valtaisessa malmissa rikkikiisun osuus Co-kantajana on luokkaa 45-85%, kun vastaavasti FEK-valtaisessa malmissa Co-pentlandiitti kantaa noin 60% Co:sta. Etenkin COH-malmissa ja FEK-pirotemalmissa myös Co-hohteen merkitys Co:n kantajana on oleellinen. Co-rikasteen tuottaminen hyvällä saannilla nyt tutkituista malmityypeistä edellyttää, että tarkeimmat Co-kantajat (rikkikiisu, Co-pentlandiitti ja kobolttihohde) saadaan rikasteeseen. Olettaen, että kuparikiisu erotetaan omaksi Cu-rikasteekseen ja magneettikiisua painetaan Co-rikastuksessa, voi ko. keskiarvomalmista tuottaa korkeintaan luokkaa 1.7% Co olevan Co-rikasteen. Korkeampipitoisten rikasteiden tuottaminen edellyttää FEK-pohjaista malmityyppiä, jossa Co-pentlandiitti on hallitseva Co-kantaja.

- O U ~ O ~ U ~ research I ~ U Geoanalyyttinen laboratorio 073/Kylylahti,mineralogialTAH,PMSI1994 T. Huhtelin & P. Sotka 28.6. 1994-9- 9 VIITTEET Ala-Vainio, 1. (1986) XRF routine analysis by the fundamental parameters method. Proc. 39th Chem. Conf., Strasbourgh, June 1 7.- 19. 1986, pp. 5 1-54. Sotka, P. (1 986) Kylynlahti, Polvijärvi: yhteenveto kairausprofiilin x = 72.700 näytteille suoritetuista mineralogisista tutkimuksista. OutokumpuOy, Malminetsinta.

Taulukko 1. Näytteiden tunnukset, näytteenottosyvyydet ja mineraalit. Näyte Anal. no. Syvyysväli FEK (rn) CUK ZNS COP COH VIOL BOR ELE **... t*, *** tt* **. **. t** ** ** +* ** *** ** tt ** *" = merkittävä rnineraali " = vähemmän merkittävä rnineraali * = aksessorinen rnineraali

Taulukko 2. Kylylahti, näytteiden XRF-analyysit. Kairareikä OKU-856 OKU-856 OKU-867 OKU-867 OKU-867 OKU-867 OKU-867 OKU-867 IVayte* 126.25 135.70 232.50 234.00 236.60 238.70 240.45 241.50 Anal.no. 9315132 9315136 9413655 9413656 9413657 9413658 9413659 9413660 Si02 Ti02 A1203 Cr203 V203 FeOtot MnO IMgO CaO Rb20 SrO Bao Na20 K20 Zr02 P205 CO2 Summa 1 Summa 2 25.89 18.85 32.48 33.78 36.94 35.28 38.00 28.80 * = annettu luku on hienayiteen syvyys

Taulukko 3. Näytteiden kemiallinen koostumus. Näyte Anal. no. Aritm. keskiarvo Bromimetanoliliuotus: Näyte Anal. no. Fe As (GAAS)As XRF (%) (%) (%) Aritm. keskiarvo

Taulukko 4. Mikroanalyysit. Tutkittujen näytteiden mineraalianalyysien keskiarvot. Magneettikiisu Reikä OKU-856 OKU-856 OKU-867 OKU-867 OKU-867 SYVYYS 126.25 135.78 232.50 236.60 241.50 lukum. n=13 n=8 n=15 n=18 n=5 Keskiarvo OKU-867 Fe 59.67 58.97 59.95 59.84 59.78 Ni 0.12 0.32 0.16 0.12 0.18 C o 0.15 0.04 0.09 0.08 0.06 As 0.01 0.00 0.01 0.03 0.01 S 39.09 39.56 38.79 38.95 39.12 Summa 99.03 98.90 98.99 99.02 99.16 Rikkikiisu Reikä OKU-856 OKU-856 OKU-867 OKU-867 OKU-867 SYVYYS 126.25 135.78 232.50 236.60 241.50 lukum. n=6 n=15 n=13 n=14 n=13 Keskia NO OKU-867 Fe 45.19 46.49 44.92 45.34 45.20 Ni 0.04 0.03 0.06 0.05 0.03 C o 1.55 0.21 2.04 1.39 1.41 As 0.04 0.12 0.05 0.05 0.46 S 53.33 53.54 53.48 53.44 53.17 Summa 100.14 100.40 100.56 100.28 100.27 Kobolttipentlandiitti Reikä OKU-856 SYVYYS 126.25 lukum. n=4 Keskiarvo OKU-867 F e 10.83 Ni 13.12 C o 43.27 As 0.01 S 33.05 Summa 100.28 Kobolttihohde Näyte OKU-856 126.25 lukum. n=10 Fe 9.85 Ni 0.10 C o 29.05 As 33.09 S 28.00 Summa 100.09 Sinkkivalke Reikä OKU-856 SYVYYS 126.25 lukum. n=2 Keskiarvo OKU-867 Zn 59.10 Fe 6.83 Mn 0.00 Cd 0.11 Co 0.61 S 32.93 Summa 99.59

Taulukko 5. Näytteiden laskennallinen mineraalikoosturnus. Näyte Anal. no. SK (P-"/.) FEK (P-%) CUK (P-%) COP (P-%) COH (P-%) ZNS (P-%) Sulf. (P-%) Silik. (p-%) Summa (p-%) 57.6 22 4.2 6.3 5.0 11.8 7.1 5.3 1.9 3.0 6.7 8.9 6.1 12.1 5.4 5.2 1.28 0.22 0.00 0.02 0.00 0.17 0.00 0.00 0.06 0.02 0.00 0.00 0.00 0.38 0.23 1.17 1.7 0.1 1.6 0.8 2.3 1.3 0.4 0.6 68.6 39.7 57.8 61.9 67.5 64.7 70.1 49.9 Aritm. keskiarvo 39.9-12.4 6.2 0.2 0.2 1.1 60.0 Sulfidifaasin mineraalikoosturnus: Nayte Anal. no. FEK (%) CUK (%) COP ("/.) COH (%) ZNS (%) Summa (%) Aritm. keskiarvo 66.4 Sulfidifaasin alkuainekoostumus: Näyte Anal. no. Ni (%) As Summa (%) (%) 0.0 100.0 0.1 100.0 0.0 100.0 0.0 100.0 0.0 1000 0.3 100.0 0.3 100.0 0.9 100.0 Aritm. keskiarvo 0.2 0.2 100.0 Koboltin jakauma: Näyte Anal. no. FEK ("h) COP ("h) COH ("h) ZNS Summa (%) (%) Keskiarvo' 75.7 * = Sulfidien määrällä ja malmin kobolttipitoisuudella painotettu keskiarvo.

Q ~~~~~.~.'?.~!~search T. Huhtelin & P. Sotka. r ' ',,,.... t ' I ( /... ~ - ~. /.. I' ' 073/Kylylahti,mineralogia/TAH,PMS/1994 28.6. 1994 - - --- tf,, A I.,; t o ' \...... '... ~.. -!.. -,---- ':""... r.r.... "..,.,........ I ' {._..., )\, ~ I '...... f......... \. ;., : ~ '; I.... I...,....,. - ~ -.,.... :.,,",.',. #........., ~ ).. f ~A'.. ~~ :j~.r ~ ~~" ~ -..... 00\, " toll (......'! ~ -.. ~.~. 100 flm Kuva 1. Nayte OKU-856/126.25. Co-pentlandiittia (COP) ja kobolttohohdetta (COH) magneettikiisussa (FEK). Suurennus 170 X.... I I "" ' f,. 200 /lffi Kuva 2. Nayte OKU-856/126.25. Pentlandiittilamelleja FEK :ssa. Suurennus 82 X.

073/Kylylahti,mineralogia/TAH,PMS/1994 28.6. 1994.. -./. 200 jim Kuva 3. Nayte OKU-856/135. 70. Vaihtelevan raekoon omaavia SK-rakeita. reunoilla CUK ja FEK. Suurennus 82 X. 200 jim Kuva 4. Nayte OKU-856/135. 70. CUK, ZNS ja FEK harmeiden valitiloissa ja sulkeumina niissa. Suurennus 82 X.

073/Kylylahti,mineralogia/T AH,PMS/1994 28.6. 1994,.. 200 pm Kuva 5. Nayte OKU-856/232.50. Lievasti deformoituneita SK-rakeita. Raontaytteena CUK ja FEK. Suurennus 82 X....,.,- '. 1...... ~~ l., ~.... ". -'lc: 1. ".'. 200 pm Kuva 6. Nayte OKU-856/232.50. CUK + ZNS + FEK -yhteenkasvettuma. Suurennus 82 X.

073/Kylylahti,mineralogia/TAH,PMS/1994 28.6. 1994 $#(., " 200 pm Kuva 7. Nayte OKU-867/234.00. Lohkoutuneita SK-rakeita, raontaytteena FEK. Suur. 82 X. ".......,.. I ~. ~'.. : ~t., ~.,..r....,_ '.., "... ~ r;. \. --. 200 pm Kuva 8. Nayte OKU-867/234.00. Vaihtelevia SK-rakeita. Magneettikiisussa sulkeumana Copentlandiitti (COP). Suurennus 82 X.

073/Kylylahti,mineralogia/TAH,PMS/1994 28.6. 1994... ;--. I ~ ",.., I,. ', _;', I / # I ' 4 / s~ ~,..; 200 pm Kuva 9. Nayte OKU-867/236.60. Kuparikiisun (CUK) ymparoimia rikkikiisurakeita (SK). Suurennus 82 X. 200 pm Kuva 10. Nayte OKU-867/236.60. Kuparikiisua (CUK) sinkkivalkkeen (ZNS) reunoilla ja sulkeumina. Suurennus 82 X.

073/Kylylahti,mineralogia/T AH,PMS/1994 28.6. 1994 200 pm Kuva 11. Niiyte OKU-867/238. 70. CUK + ZNS + FEK -yhteenkasvettuma. Suurennus 82 X...-~. I", ' ' I.... ' 100 pm Kuva 12. Niiyte OKU-867 /238.70. Co-pentlandiittia (COP) magneettikiisun (FEK) yhteydessii. Kuparikiisussa (CUK) esiintyy rikkikiisurakeita (SK). Suurennus 170 X.

Q ~~!a?!t~e~!?o~to~i~search T. Huhtelin & P. Sotka 073/Kylylahti,mineralogia/T AH.PMS/1994 28.6. 1994 200 pm Kuva 13. Nayte OKU-867/240.45. CUK, FEK ja ZNS -rakeita kuparikiisussa (CUK). Suur. 82 X. 100 pm Kuva 14. Nayte OKU-867/241.50. Kobolttihohderae (COH) harmeessa. Suurennus 170 X.

073/Kylylahti,mineralogia/TAH,PMS/1994 28.6. 1994 100 pm Kuva 15. Nayte OKU-867/241.50. Pyorea COH-rae SK-raekasauman reunalla. Suurennus 170 X.... I ~. ).' ~ )./........... 200 pm Kuva 16. Nayte OKU-867/241.50. COH-rae SK-rakeiden yhteydessa. Suurennus 82 X.

073/Kylylahti,mineralogia/T AH,PMS/1994 28.6. 1994 Kuva 17. Nayte OKU-856/135. 70. Back-scattered ja rontgensiiteilykuva. Violariittia kuparikiisun (CUK) reunoilla.

- ----- ----------- 073/Kylylahti,mineralogia/T AH,PMS/1994 28.6. 1994 Kuva 18. Niiyte OKU-8867/238.70. SE-kuva elektrumirakeista (ELE). BOR = borniitti, ZNS = sinkkiviilke, SK = rikkikiisu, CUK = kuparikiisu.

0 ~~~a~~~e~!?o~to~?search T. Huhtelin & P. Sotka 073/Kylylahti,mineralogia/T AH,PMS/1994 28.6. 1994 ~,.. ~. -r,...,. ~ A!'- ~.. # ~. J " -r :...., I, 4. ~ "' Kuva 19. Niiyte OKU-867/236.60. BSE- ja rontgensiiteilykuvia rikkikiisun (SK) Co-pitoisuuden vaihteiusta.

073/Kylylahti,mineralogia/T AH,PMS/ 1994 28.6. 1994 Kuva 20. Nayte OKU-856/126.25. BSE-kuvia kobolttihohteeen (COH) epahomogeenisuudesta.

Liite 1 Mikroanalyysit: OKU-8561126.25 Magneettikiisu 38 41 46 Fe 59 22 59.63 60.01 Ni 007 0 18 0.12 Co 020 012 0.10 As 0 00 0 00 0.00 S 39 57 38 63 38 94 Summa 9907 98 55 99 18 53 59 35 0 07 0 16 0 01 39 15 98 i5 54 59.49 0.07 0 18 0 00 39 57 99 32 55 59 81 0.16 0 09 0 00 38 81 98 87 58 59 80 0 16 0 14 0 03 38 65 98 78 59 60 61 62 69 KA. Min Max Std 59 60 59.31 59 88 59 42 59 95 59 67 59 22 60 22 0 29 008 008 016 008 016 0.12 007 018 004 026 016 011 015 012 0.15 009 026 004 0 05 0 00 0 00 0 00 0.01 0.01 0 00 0 05 0 01 39.55 39.40 38 80 39 35 38 87 39 09 38 63 39 57 0 34 99 5'3 98 95 98 94 YY 00 99 12 99.03 98 55 YY 53 0 26 Kaava 0 870 0 001 0 002 0 000 1 000 0.863 0 001 0 002 0 000 1 000 0.885 0.002 0 001 0 000 1.000 0.888 0.002 0 002 0 000 1 000 Rikkikiisu 45 47 48 Fe 45 75 44 56 44 32 Ni 0 04 0 00 0 02 Co 051 267 280 As 0 00 0 06 0 00 S 53 15 53 39 53 39 Summa 99 46 100 68 100 53 56 45 97 0 11 0 75 0 02 53 59 100 44 57 45.11 0 06 1 36 0.08 52 96 99 58 K A 45 19 0 04 1.55 0 04 53 33 100 14 Min 44 32 0 00 0 51 0.00 52 96 99 46 Max Std 45.97 0 59 0.11 0.04 2 80 0.89 0.08 0.03 5359 021 100 68 0 47 Kaava 0 985 0 002 0 015 0 000 2 000 0 977 0 001 0 028 0 001 1 999 0 972 0 001 0 032 0 001 1 999 Koboltiipentlandiitti 42 43 70 Fe 1058 1063 11 19 Ni 1307 1304 13 24 Co 43 43 43 53 43 06 As 0 02 0 00 0 02 S 33 10 33 09 32 97 Summa 10020 10030 10048 K A 10 83 13 12 43 27 0 01 33 05 100 28 Min 10 58 13 04 43 05 0 00 32 97 100 14 Max 11.19 13 24 43 53 0 02 33 10 100 48 Std 0 24 0 08 0 22 0 01 0 05 0 13 Kaava 1 505 1734 5 697 0 001 7 999 Kobolttihohde 39 40 44 Fe 986 836 8 19 PJ i 011 009 012 Co 2875 3011 3016 As 32 77 34 96 34 84 S 27 59 26 71 26 57 Summa 99 07 100 23 99 88 63 8 56 0 10 30 17 34 88 26 90 100 61 64 14 77 0 09 25 89 27 72 32 72 101 18 65 8 70 0 09 29 91 34.68 26 71 100 08 66 11 30 0 12 28 21 31 07 29 27 99 98 67 68 K A Mtn Max Std 948 1012 985 819 1477 187 009 012 010 009 012 001 29 20 28 65 29 05 25 89 30 17 1 24 33 53 32 86 33 09 27 72 34 96 2 14 27 87 2825 2800 26 57 32 72 176 10017 9999 10009 9907 10118 052 Kaava 0 235 0 003 0 785 0714 1 286 0 380 0 002 0 632 0 532 1 468 0 240 0 002 0 783 0 714 1 286 0 305 0 003 0 721 0 625 1375 Sinkkivalke 19 2 0 K A Zn 59 42 58 79 59 10 Fe 652 714 683 M n 001 000 000 Cd 0 18 004 0 11 Co 064 057 061 S 33 09 32 77 32 93 Summa 99 86 99 31 99 59 Kaava Max 59 42 7 14 0 01 0 18 0 64 33 09 99 86 Std 0 32 0 31 0 00 0 07 0 03 0 16 0 28

Mikroanalyysit: OKU-8561135.78 Magneettikiisu 78 F e 59.10 Ni 0.34 C o 0.07 As 0.00 S 39.32 Summa 98.82 Kaava 87 88 K.A. Min Max Std 58 57 58.80 58.97 58.57 59.32 0.24 0.30 0 37 0.32 0.26 0.37 0 03 0.07 0.04 0.04 0.02 0.07 0.02 0.00 0.02 0.00 0.00 0.02 0.01 39.70 39 56 39.56 39.17 39.76 0.20 98.64 98.79 98.90 98.24 99.27 0.33 Violariitti 84 F e 30.48 N i 24.10 C o 1.91 As 0.00 S 47.93 Summa 98.41 Kaava Rikkikiisu 72 Fe 46.46 N i 0.05 Co 0.35 As 0.16 S 53.32 Summa 100.33 8 9 90 9 1 92 9 3 94 95 96 97 K.A. Min Max Std 46.74 46.22 46.78 46.46 46.22 46.84 46.82 46.67 46.94 46.49 45.95 46.94 0.31 0.01 0.05 0.02 0.01 0.06 0.02 0.00 0.03 0.05 0.03 0.00 0.06 0.02 0.03 0.52 0.03 0.59 0.45 0.01 0.05 0.00 0.21 0.21 0.00 0.59 0.21 0.01 0.11 0.10 0.21 0.09 0.12 0.29 0.09 0.13 0.12 0.01 0.29 0.07 53.63 53.50 53.86 53.45 53.56 53.85 53.70 53.67 53.66 53.54 53.00 53.86 0.22 100.42 100.40 100.80 100.72 100.38 100.83 100.86 100.46 100.99 100.40 99.08 100.99 0.47 Kaava

Mlkroanalyyslt: OKV-8671232.50 Magneettlkllsu 98 99 Fe 59 56 60 22 Nl 011 014 Co 0 11 006 As 0 00 0 00 S 38 25 38 90 Summa 9803 99 33 120 59 81 0 18 0 05 0 00 38 75 98 79 122 59 77 0 17 0 11 0 00 39 17 99 22 123 59 87 0 15 0 12 0 03 38 79 98 96 128 129 130 131 KA Min Max Std 60 43 59 87 60 02 60 25 59 95 59 56 60 43 0 23 020 017 016 012 016 011 020 002 011 009 005 008 009 005 014 003 000 001 001 003 001 000 003 001 38 79 38 80 38 88 38 85 38 79 38 25 39 17 0 19 99 53 98 93 99 13 99 33 98 99 98 03 99 53 0 34 Kaava 0 886 0 002 0 001 0 000 1 000 0 876 0 002 0 002 0 000 1 000 0 886 0 002 0 002 0 000 1 000 Rlkklkllsu 103 108 Fe 45 14 45 04 Nl 0 01 0 07 Co 1 80 191 As 0 03 0 07 S 53 28 53 57 Summa 100 26 100 66 Kaava 112 44 42 0 07 2 44 0 15 53.40 100 48 113 44 75 0 10 2 26 0 12 53 56 100 78 114 45 06 0 08 1 92 0 05 53 44 100 55 118 126 KA Min Max Std 44 68 45 02 44 92 43.88 47 08 0 72 0 09 0 07 0 06 0 00 0 10 0 03 2 25 2 00 2 04 0 04 2 95 0 65 0 05 0 00 0 05 0 00 0 15 0 05 53 66 53 30 53 48 53 28 53 66 0 12 10073 10039 10056 10009 10090 021 0 954 0 001 0 050 0 002 1 998 0 958 0 002 0 046 0 002 1 998 0 968 0 002 0 039 0 001 1 999 Koboltilpentlandlliil 100 101 Fe 1200 1205 Ni 1434 1455 Co 40 89 40 51 AS 0 04 0.00 S 33 10 33 02 Summa 10035 100 13 Kaava Min 12 00 14 34 39 29 0 00 32 91 100.13 Max 12 71 15 35 40 89 0 06 33 13 100 46 Std 0 34 0 43 0 68 0 03 0 08 0 12 Slnkklvalke 1 2 Zn 58 90 59 34 Fe 6 63 6 36 M n 017 014 Cd 016 010 Co 0 68 0 65 S 33 65 33 32 Summa 100 18 99 90 Kaava 6 59 18 6 60 0 23 0 06 0 61 33 54 100 22 K A 58 99 6 72 0 17 0 11 0 66 33 53 100 18 Min 58 61 6 36 0 14 0 06 0 61 33 32 99 90 Max Std 59 34 0 29 696 021 0 23 0 03 016 004 0 71 0 03 3365 012 10044 016 0 865 0 113 0 004 0 001 0 010 1 000 0 863 0 115 0 003 0 001 0011 1 000

Mikroanalyysit: OKU-8671241.50 Liite 5 Magneettikiisu 133 146 Fe 60 07 59 54 Ni 020 014 Co 0 05 0 08 As 0 03 0 00 S 38 95 39 06 Summa 99 30 98 82 Mln Max 59.54 60 07 0 14 026 0.04 0.08 0 00 0.03 38 95 39 32 98 82 99 30 Kaava Rikkikiisu 134 135 Fe 44 48 45 68 Ni 0 07 0 00 Co 214 008 As 131 006 S 52 71 51.73 Summa 100 71 97.56 142 143 144 145 151 KA. Min Max Std 46 51 44.62 44.32 46 80 43 98 45 20 43 98 46.80 099 0 00 0 03 0 07 0 00 0 01 0 03 0 00 0 09 0.03 0 14 1.88 2.20 0 11 2 77 141 008 2.77 100 0 00 1 16 0 25 0 21 0 06 0 46 0 00 131 045 53 60 52.54 53 52 53 52 53 79 53 17 51 73 53.79 0 54 10026 100.23 10035 10064 10060 10027 9756 10077 080 Kaava Kobolttipentlandiitti 132 150 Fe 1648 1828 Ni 1920 21 47 Co 31 93 27 38 As 0 05 0 00 S 33 08 33 67 Summa 100 73 100 80 Max Std 1828 090 21 47 113 31 93 2.28 0 05 0 03 33 67 0 30 100 80 0.03 Kaava Sinkkivalke 7 Zn 58 40 Fe 7 16 M n 0 21 Cd 0 06 Co 0 53 S 33 57 Summa 99 92 Min Max 57 62 58 54 716 730 014 021 0 06 0 22 0 48 0 55 33 57 34 00 99 50 100 78 Kaava

Liite 6 KYLYLAHTI NAYTTEIDEN LASKENNA.LLINEN M!NERAALIKOOSTUMUS 60 O SK FEK ~ 40 0. DCUK cop GCOH ZNS 20 OKU-8561126.25 OKU-867/232.50 OKU-867/236.60 OKU-867/240.45 OKU-856/135.70 OKU-867/234.00 OKU-867/238.70 OKU-8671241.50 Aritm. keskiarvo KYLYLAHTI KOBOL TIN JAKAUMA O SK FEK cop ~!!!!!! COH ZNS OKU-856/126.25 OKU-867/232.50 OKU-867/236.60 OKU-8671240.45 OKU-856/135.70 OKU-867/234.00 OKU-867/238.70 OKU-867/241.50 Aritm. keskiarvo