Työelämä muuttuu monipuolisen kielitaidon merkitys elinkeinoelämälle kasvaa Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KIELITIVOLI-konferenssi 27..202
Esityksen sisältö Tavat tehdä töitä muuttuvat Osaamistarpeet muuttuvat Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Miten turvataan suomalaisten monipuolinen kielitaito?
Moniosaajuus syntyy ryhmissä Työ irtautuu rutiineista ja työtehtävien vaihtelevuus kasvaa Abstraktiotaso kasvaa. Työn tarkat nuotit puuttuvat Työn sisällöt ja säännöt täytyy määritellä itse tai muiden kanssa Lopputulosta kohti voi edetä monella tavalla Yhä harvempia töitä tehdään yksin Muutokset heijastuvat myös työn organisointiin ja johtamiseen
Yritykset korostavat taitoja tulevaisuuden osaamistarpeissa
Työ kansainvälistyy Alkuvuodesta 20 yrityksiltä kysyttiin työskentelytavoista nyt ja 5-0 vuoden päästä. Kyselyyn vastasi 00 satunnaisotannalla valittua EK:n jäsenyritystä. Yritykset työllistävät yhteensä 60 000 henkilöä. 26.9.20 Oivallus-loppuraportti, EK, 20
Miten teollisuusyritys muuttuu ennen nyt T&k rahoitus logistiikka hallinto palvelut Pääkonttoritoiminnot Strateginen suunnittelu Logistiikka T&k&i toiminnot Muut palvelut valmistus valmistus Pajarinen-Rouvinen-Ylä-Anttila: Mistä arvo syntyy? Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 87.
Rekrytointitarve EK:n jäsenyrityksissä v. 200 Teollisuus 8 00 Rakentaminen 000 Palvelut 4 00 0 5 000 0 000 5 000 20 000 25 000 0 000 5 000 Yhteensä 45 400 henkilöä 25.8.20 Lähde: Henkilöstö- ja koulutustiedustelu, EK 20 7
Rekrytoinnin koulutusrakenne EK:n jäsenyrityksissä vuonna 200, % Ammatillinen koulutus Yliopisto Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Ammattikorkeakoulu Akateeminen jatkotutkinto Teollisuus 6 0 26 6 Rakentaminen 60 24 5 Palvelut 42 24 8 2 EK kaikki 42 25 8 2 2 0 % 0 % 20 % 0 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 % 25.8.20 Lähde: Henkilöstö- ja koulutustiedustelu, EK 20 8
Kielitaitotarpeet EK:n jäsenyrityksissä 2009, %*) Englanti 88 Ruotsi 50 Venäjä 29 Saksa 5 Ranska 5 Viro Espanja Kiina Italia 2 0 0 20 0 40 50 60 70 80 90 *) Niiden yritysten osuus, jotka painottavat ko. kielitaitoa rekrytointikriteerinä Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2009 %-osuus
Kielitaitotarpeet EK:n jäsenyrityksissä sektoreittain 2009, % *) Englanti Ruotsi Venäjä Saksa Ranska Kiina Espanja Italia Norja Viro Puola 6 8 5 5 2 5 29 28 0 27 8 46 55 74 85 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 95 0 0 20 0 40 50 60 70 80 90 00 *) Niiden yritysten osuus, jotka painottavat ko. kielitaitoa rekrytointikriteerinä Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2009 %-osuus
Työelämän kriteerit hyvälle kielitaidolle Eri työtehtävissä tarvitaan eritasoista ja erilaista kielitaitoa. Hyvä kielitaito tarkoittaa sitä, että henkilö kykenee ottamaan sujuvasti osaa keskusteluun, ilmaisemaan asioita ymmärrettävästi ja vakuuttavasti sekä rakentamaan luottamusta. Kyse on laajemmasta viestintäosaamisesta, joka käsittää kielitaidon lisäksi kulttuuriosaamisen sekä kyvyn käydä dialogia, argumentoida ja väitellä.
Työntekijöiden kielitaitotarpeet EK:n jäsenyrityksissä 2009, % *) Englanti 6 Ruotsi 8 Venäjä 8 Saksa Viro Kiina Ranska 0 5 0 5 20 25 0 5 40 *) Niiden yritysten osuus, jotka painottavat ko. kielitaitoa rekrytointikriteerinä Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2009
Asiantuntijoiden ja toimihenkilöiden kielitaitotarpeet EK:n jäsenyrityksissä 2009, %*) Englanti 8 Ruotsi 4 Venäjä 22 Saksa Ranska Espanja Viro Kiina Italia 2 0 0 20 0 40 50 60 70 80 90 *) Niiden yritysten osuus, jotka painottavat ko. kielitaitoa rekrytointikriteerinä Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2009 %-osuus
Tulevaisuuden kasvavat kielitaitotarpeet EK:n jäsenyrityksissä 2009, % *) Venäjä 50 Portugali 6 Kiina 29 Espanja 24 Englanti 9 Ranska 6 Viro Saksa Italia 0 Ruotsi % 9 0 5 0 5 20 25 0 5 40 45 50 55 *) Niiden yritysten osuus, jotka ennakoivat kielitaitotarpeen kasvavan tulevaisuudessa Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2009
Jokaisen työntekijän työympäristö ja työtehtävät kansainvälistyvät Suvaitsevaisuus Eri kulttuurien tunteminen Kielitaito Aktiivinen kansainvälisyys Tieto ja hyväksyminen
Työelämä haluaa diversiteettiä, järjestelmä tuottaa yksipuolisuutta Kieliparlamentti 7.4.20
Toista pitkää kieltä (A2) opiskelleiden osuudet 5. luokkalaisista 994 2008, % 20 englanti ruotsi ranska saksa venäjä muut 5 0 5 0 994 995 996 997 998 999 2000 200 2002 200 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Opetushallitus
Toista lyhyttä vierasta kieltä (B2) opiskelleiden osuudet 8. 9. luokkalaisista 994 2008, % 0 ranska saksa venäjä latina muut 25 20 5 0 5 0 994 995 996 997 998 999 2000 200 2002 200 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Opetushallitus
kokelaita Lukion lyhyen kielen yo-kokeeseen ilmoittautuneet 984 2008 8000 6000 4000 2000 0000 saksa ranska venäjä 8000 6000 4000 2000 0 984 986 988 990 992 994 996 998 2000 2002 2004 2006 2008 Lähde: Opetushallitus
Vaihtoehtojen lisääminen kielten opiskeluun välttämätöntä Vieraan kielen opiskelu aloitetaan mahdollisimman nuorena. Opetuksen järjestäjällä velvollisuus tarjota alaluokilla -6 vähintään kolmea kieltä, joista yksi on toinen kotimainen kieli. Valinnanmahdollisuuksia laajennetaan luopumalla toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta. Jokainen oppilas valitsee ainakin kaksi kieltä, joita hän opiskelee perusopetuksessa. Hyödynnetään verkostoja, tieto- ja viestintäteknologiaa sekä kielikoulutusta tarjoavia palveluntuottajia kielitarjonnan monipuolistamiseksi. Lisätään vieraskielisen opetuksen tarjontaa ja opettajien valmiuksia opettaa vieraalla kielellä. Koulujen kansainvälistyminen on koko kouluyhteisön, ei vain kieltenopetuksen tehtävä.
Kiitos