Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Talousvaliokunta, kuuleminen 19.5.2015 Asia E 177/2014 vp
UNFCCC: Pariisissa (COP 21) 2015 kattava, kaikkia maita koskeva ilmastosopimus vuodesta 2020 eteenpäin Kioton pöytäkirjan 1. velvoitekausi Kioton pöytäkirjan 2. velvoitekausi 2013-2020 Uusi sopimus 2020 -> 2008 2012 2020 Päästövähennysvelvoite KP:n teollisuusmaaosapuolilla Ei-sitovia toimia muilla osapuolilla Päästövähennyssitoumus kaikilla osapuolilla
Durbanin mandaatti 2015 sopimukselle YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen alainen sovelletaan kaikkiin muoto pöytäkirja, muu oikeudellinen instrumentti, tai sovittu lopputulos, jolla oikeudellista vaikutusta kunnianhimon tasoa nostetaan mm. IPCC:n tulokset huomioonottaen sopimusneuvotteluihin liittyy 2012 2015 työohjelma kunnianhimon parantamiseksi
Neuvottelut keväällä 2015 Genevessä 8.-13.2. kaikki osapuolet hyväksyivät Geneven neuvottelutekstin jatkoneuvottelujen pohjaksi. pohjana Limassa työstetty ensimmäinen versio teksti 38-sivusta 86:een sivuun maiden esittäessä lisäyksiään Komission tiedonanto 25.2. EU:n aiottu kontribuutio 6.3. perustuu lokakuun 2014 Eurooppaneuvoston päätöksiin Geneven teksti toimitettu virallisesti 19.3. => ns. 6 kk sääntö täyttyy = > mahdollista solmia pöytäkirja Pariisissa 18.5. mennessä 10 aiottua kontribuutiota toimitettu, kattavat lähes 30 % maailmanlaajuisista ilmastopäästöistä Lisäksi useita epävirallisia kokouksia ministeri- ja virkamiestasolla
Komission visio uudesta sopimuksesta Läpinäkyvä, dynaaminen ja oikeudellisesti sitova sopimus, jotta pysytään kahden asteen tavoitteessa sisältyy 60% globaali päästövähennys vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoteen 2010 Viiden vuoden välein tapahtuva tarkastelu (review) Tekniset yksityiskohdat erikseen vuoteen 2017 mennessä Liittyminen: hillintätoimet ilmoitettava, oikeudellisesti sitovia kaikille osapuolille ehto rahoitukselle Voimaantulo: ratifioineiden maiden päästöt > 80% päästöistä http://ec.europa.eu/priorities/energy-union/docs/paris_en.pdf
Ratkaisun avaimet v. 2015 neuvotteluissa: tasapainon löytäminen Kehittyneet maat Kehittyvät maat (G77) Kehittyneet maat Kehittyvät maat (G77) Sopeutuminen Toimien läpinäkyvyys Tuen läpinäkyvyys Päästöjen vähentäminen Rahoitus (=Päästöt) (=Rahoitus)
Eteneminen kohti Pariisia COP-19 Varsova 11/2013 COP-20 Lima 12/2014 Geneve Bonn Bonn Bonn 25.2.2015 3/2015 2/2015 6/2015 9/2015 10/2015 1.11.2015 COP-21 Pariisi 12/2015
Kiitos!
Kansalliset panokset 18.5. mennessä Perusvuosi Panos Muuta Sveitsi 1990 35 % 2025 mennessä, 20 % päästökaupalla 50 % 2030 mennessä EU 1990 vähintään 40 % 2030 mennessä - EU:n sisällä - maankäyttösektori avoin Norja 1990 vähintään 40 % 2030 mennessä - osallistuu EU-kuplaan - tarjoaa hiilineutraalisuutta 2030 mennessä Meksiko Perusura 25 % 2030 mennessä - nokipäästöt mukana 40 % 2030 mennessä - sopeutuminen mukana (ehdollinen) USA 2005 26-28 % 2025 mennessä - USA:n sisällä - maankäyttösektori mukana Venäjä 1990 25-30 % maankäyttösektori mukana Gabon Perusura 50 % 2025 mennessä, osin ehdollinen rahoitukselle - sopeutuminen ja rahoitus mukana - metsien hiilinielut eivät mukana
Kansalliset panokset 18.5. mennessä Perusvuosi Panos Muuta Liechtenstein 1990-40 % vuoteen 2030 - tarkentumaton osa päästökaupalla - pääpaino kansallisissa toimissa Andorra Perusura -37 % vuoteen 2030 - liikenteellä suuri osuus Kanada 2005-30 % vuoteen 2030 - kattavuus 100 % ml. maankäyttösektori - ovi avoin kv. mekanismeille
Odotukset lähikuukausille Lähde: New Climate Institute
Eteneminen kohti Pariisia 1. Geneven tekstin selkeyttäminen ja vaihtoehtojen karsinta Paljon työtä edessä Bonn 6/2015 selkeyttäminen (1.-4.6.), kompromissit (4. 11.6.) Edistyminen välttämätöntä jo ennen Pariisia ei liikaa poliittisia kysymyksiä loppumetreille etenkin rahoitus, sopeutuminen ja vahingot/menetykset hankalia 2. Kansallisten kontribuutioiden (INDC) käsittely vuonna 2015 INDC osalta ei UNFCCC-arviointiprosessia; kansalaisyhteiskunnan, tutkimuslaitosten ja etujärjestöjen rooli korostuu Bonn 6/2015 epävirallisia esittelytilaisuuksia 3. Työ kunnianhimon parantamiseksi ennen vuotta 2020 Tekniset asiantuntijakokoukset (TEM) jatkuvat; hillintätoimien lisäksi huomio toimiin joilla vaikutuksia sopeutumiseen, terveyteen ja kestävään kehitykseen.
YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimus (UNFCCC) Tavoite: vakauttaa ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet sellaiselle tasolle, että estetään ihmisen toiminnan vaaralliset vaikutukset ilmastojärjestelmään Osapuolten jako kahteen ryhmään: teollisuusmaat (Annex I) ja kehitysmaat (non-annex I) teollisuusmailla velvoite tukea kehitysmaiden toimia. kaikilla velvoite laatia ja toteuttaa ilmaston-muutosta hillitseviä ja ilmastonmuutokseen sopeuttavia toimia sekä seurata kasvihuonekaasupäästöjä. Hyväksyttiin Riossa 1992, astui voimaan 1994. 195 osapuolta ratifioinut Toimeenpanosta vastaavat osapuolten konferenssi (COP, Conference of Parties) ja sopimuksen sihteeristö Bonnissa
Suomen rooli Kansainvälinen ilmastosopimus on Suomelle mahdollisuus selkeämpi ja ennustettavampi suunta tasaisempi pelikenttä kasvavat markkinat olemassaolevalle cleantechille ja osaamiselle kokonaan uudet liiketoimintamahdollisuudet pienemmät globaalit päästöt => pienemmät suorat ja epäsuorat ilmastovaikutukset ja sopeutumiskustannukset siksi Suomi vaikuttaa neuvotteluissa EU:n sisällä EU:n päätöksentekoon pohjoismainen yhteistyö on vahvaa ja ollut kasvussa: Suomi 2011 2014 pohjoismaisen toiminnan puheenjohtaja suomalaiset asiantuntijat vaikuttavat itse neuvotteluprosessissa
Lisätietoja YK:n ilmastosopimus: www.unfccc.int Pariisin ilmastokokous: www.cop21.gouv.fr/en, #COP21 Pariisin sopimus: #Pariisi2015, #Paris2015 - neuvotteluteksti: unfccc.int/resource/docs/2015/adp2/eng/01.pdf Ilmastoneuvottelut 2015: #ADP2015 Ympäristöministeriö - ilmastoneuvottelublogi: ym.fi/ilmastosopimus2015 - tiedotteet: ym.fi/fi-fi