Nuorten kasvumaisemat 2010-luvulla: nuorten haasteita ja aikuisten vastuita. Tomi Kiilakoski VALMA Muutoksen tuulissa



Samankaltaiset tiedostot
Nuorten kasvumaisemet. Tomi Kiilakoski Alueelliset nuorisotyöpäivät. Ilmajoki,

Nuorten näkyvät ja näkymättömät maailmat koulussa. Tomi Kiilakoski Rovaniemi

Harrastukset oppimisen ja hyvän arjen aineksina

Hämähäkkimiehen viholliset ja koulun oppiaineet - Kriittisiä näkökulmia digitaaliseen kulttuuriin koulussa

Muut pojat lahjaks saivat lennokin - puntarissa sukupuoli, eriarvoisuus ja poikien hyvinvointi

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Kenen koulu? Miten koulu kohtaa nuoret, erilaisuuden ja yhteiskunnan - vai kohtaako?

Täyden kympin vapaa-aika

KOHTI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA MIKSI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA?

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?

Sosiaalinen media osana nuorten elämismaailmaa. Tomi Kiilakoski Tornio

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Oppimisen uudet maisemat ja nuorisotyö. Tomi Kiilakoski

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Osallisuus uudessa opetussuunnitelmassa. Tomi Kiilakoski

Lukiolaiset osallisuuden kokijoina ja tekijöinä. Tomi Kiilakoski X Valtakunnalliset lukiopäivät

LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia

OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015.

Miten tulostavoitteinen koulutus vaikuttaa kouluviihtyvyyteen? Tomi Kiilakoski

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

Turvallisuus osana hyvinvointia

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu


Mitä koulutusta valitessa valitaan? Atte Vieno, tutkija, Koulutusvalinnat kuntoon -hanke

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

PK Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

Kuluttajien luottamusmaailma

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Mummot, muksut ja kaikki muut

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke

Dialogin missiona on parempi työelämä

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

- Nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ Mustiala

Harrastamisen mahdollisuudet yhdenvertaisiksi

Musiikkitieto. Vanhasta tiedosta jotakin uutta?

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Anja Riitta Lahikainen, Tampereen Millainen lapsuus, sellainen tulevaisuus

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025

0 6v. 7 12v v v v v. Yhteensä

Unelma hyvästä urheilusta

Oppilaiden osallisuus ja yhteisöllisyys koulussa. Tomi Kiilakoski Kerava

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA Hallinnonalan rakennerahastopäivät Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Suuret ikäluokatkin ikääntyvät

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Tanja Kotro Kuluttajatutkimuskeskus VAPAA-AJAN KYSYNTÄ TULEVAISUUDESSA

Vanhempainilta Kuusiston koulu Melissa Sukanen

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

OPIN POLUT JA PIENTAREET

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

OPPIVA OPS - OSALLISUUS

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

Kokemuksia kentältä - Helsingin nuorisoasiankeskuksen osallistuva budjetointi suunnittelija Inari Penttilä, Helsingin nuorisoasiainkeskus

Kokkola ja nuorisopalvelut

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

Hitaan löytämisen oikeus

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta

Transkriptio:

Nuorten kasvumaisemat 2010-luvulla: nuorten haasteita ja aikuisten vastuita Tomi Kiilakoski VALMA Muutoksen tuulissa

Hyvinvointi ei ole pahoinvoinnin poissaoloa. (Piirros: Marika Tervahartiala)

Piirre 1. Turvallisuudesta keskeinen käsite Nykynuoret teknologian, kansainvälisyyden ja terrorismin sukupolvena (Wass & Torsti 2011). Väkivallan spektaakkeleista arkielämää varjostava tekijä, joka vaikuttaa ihmisten tapaan hahmottaa itseään ja ympäristöään. Turvallisuudesta ja turvattomuudesta keskeinen kategoria, joka heijastuu myös lasten ja nuorten käyttämään tilaan ja toiminoihin. Kuplamuovisukupolvi, takapenkkisukupolvi?

Nuoren näkemys turvallisuudesta lukiossa Fyysinen turvallisuus koulussamme on aika hyvä. Kukaan ei ole kiusannut minua enkä ole kiusannut muitakaan. Erilaisuudelle tässä koulussa ei ole tilaa. Jos olet erilainen, muut katsovat sinua kieroon, nauravat, puhuvat selän takana etkä pääse helpolla kaveriporukoihin. Ellet ole niin onnekas, että löydät toisen hylkiön nurkassa mököttämässä ja ryhdyt kaveriksi. Sitaattia tulkiten: nuorten maailmassa yhteisöllisyyden ja osallisuuden ehtoja määrittävät myös nuorten omat säännöt. Turvallisuus on paitsi fyysistä, myös mukaanottamista ja ulossulkemisen vastustamista.

Piirre 2. Teknologia. Nuorten näkökulmia lukemiseen Poika. En mä tiää, onks se noloo. Ku tulee vanhaks, niin sit se vast kiinnostaa. Tai enemmänkin kaikille vanhoille ihmisille, jotka on nyt vaikka vanhoja, niin ei ollu mitään tv:tä siihen aikaan. Tyttö. En mä ainakaan pidä sitä nolona. En mä tiiä monta tyyppii, ketkä harrastas lukemista.

Jättiaskelein muuttuva arki Prensky 2001: viimeistään 1980-luvulla syntyneet nuoret ovat kasvaneet tietotekniikan maailmaan, mikä erottaa heidän teknologiataitonsa aiemmista sukupolvista. Liioiteltu diginatiiviteesi: kaikki nuoren sukupolven edustajat ovat diginatiiveja, vanhan sukupolven edustajat maahanmuuttajia. Kognitiivisen tason muutos: nuoret käsittelevät informaatiota ja työskentelevät eri tavoin. Multi-tasking. Sosiaalisen tason muutos: työskentely vikkelään tahtiin, vapaan valinnan arvostuksena sekä esimerkiksi vaatimuksena, että asiat tapahtuvat nopeasti Jättää huomiotta, että nuorten välillä on isoja eroja teknologian käyttötaidossa ja digilukutaidossa.

Nuorten teknologiaerot (Kaariainen, Kivinen, Tervahartiala 2013) Selkeästi toisistaan eroavia verkon käyttäjäryhmiä. Kontaktihakuisilla netin käyttäjillä teknologia palvelee erityisesti ystävyyssuhteissa huolehtimisessa Intensiivikäyttäjät pelaavat, ohjelmoivat ja hakevat tietoa Sosiaalisen median aktivistit tuottavat blogi-tekstiä, kuvia ja piirustuksia. Passiivisten verkon käyttäjät eivät käytä verkkoa päivittäin ja ovat passiivisia eri digitaalisten toimintojen suhteen.

Piirre 3. Kilpailuyhteiskunnan rammat suljetaan ulos (piirros: Marika Tervahartiala)

Hyvinvoinnin ja talouden yhteyksistä Kuitenkin jo nuorten ikäryhmissä terveyttä haittaavat elintavat kasautuvat niille, joilla menee muutenkin huonommin: hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevat nuoret tupakoivat vähemmän, juovat itsensä harvemmin humalaan, heidän ruokatottumuksensa ovat lähempänä suosituksia kuin muiden, ja he harrastavat huonommassa asemassa olevia enemmän vapaa-ajan liikuntaa. Erityisesti pelkän perusasteen koulutuksen saaneiden ryhmään kasautuu runsaasti terveysongelmia. Toimeentulo-ongelmista raportoivilla nuorilla on muita enemmän psykososiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Hyvinvoinnin vajeet siis näyttävät kasautuvan jo nuorten ikäryhmässä. Myllyniemi 2012: Nuorisobarometri.

Piirre 4. Yksilöllisyys pakkona ja mahdollisuutena Nykynuoret yksilöllisen pakkovalinnan sukupolvena (Hoikkala & Paju) Jo varhain on tehtävä ratkaisuja, joilla on merkitystä tulevaisuudessa (esimerkiksi työllistymiselle). Riskit elämässä kasautuvat yksilöiden varaan, joiden on reagoitava tähän oman ansiokansionsa turvin.

Yksilöllisyys pakkona ja mahdollisuutena Kuluttamisen nousu rakentaa yksilöllisiä valintoja. Simmel: muoti yhdistää yksilölliset valinnat ja yhteisen elämäntavan. Elämäntavan osittainen estetisoituminen: se, mikä näkyy, on tärkeää. Huomiota omaan itseen ja identiteettiin: tällöin perinteiset identiteetin ankkurit (nuorisokulttuurit, perinteet, tai sosiaalinen tausta ) eivät kahlitse yksilöä enää niin paljoa kuin aiemmin. Kuluttamisen politiikka: puoluepoliittinen vaikuttaminen korvautuu elämänpolitiikalla (teesi uudesta politiikasta) Kulutuskritiikki: ostoboikotit, elämäntapavalinnat, steet partyt, materialistisen elämäntavan arvostelu (vrt. Haanpää 2007 nuoret kevyen vihreinä kuluttajina )

Piirre 5. Nuoruuden venyminen kumpaankin suuntaan Lapsuus lyhenee, ja nuoruus pitenee: nuoruus kulttuurisena ihanteena ja elämänvaiheena kasvaa. Perinteisesti aikuisuuteen liittyvät tekijät, kuten työ ja perhe, siirtyvät myöhempään. Huolimatta paineista saada nuorista talouden huippuosaajia, nuoruus tuntuu pitkittyvän.

Piirre 6. Emme ole yksin meitä on muitakin. Nykynuoret sukupolvena, jolle monikulttuurisuus on koettua ja jo lapsuudesta tuttua, eikä ulkoa tuotua. Monikulttuurisuuden reagointi on sekä rasismin kaltaista kieltoa että vahvaa solidaarisuutta -> nuorten taidot ja asenteet vaihtelevat, eikä aikuistuen tarve ole näiltä osin vähenemässä. Globaalin näkökulman nousu: kansainvälisyys, tietoisuus (länsimaisista) asioista, toimijuuden kenttien laajeneminen.

Emme ole yksin kaverit hyvinvointitekijänä Jos ei ois ystäviä, nii ei ois varmaan tienny kun mulla ei ollu ennen ystäviä, nii mä olin vaan sisällä. Tulin koulusta, tulin tänne, mä en tienny mitään tästä Suomesta ja. Mut sitte kun mä aloin ystävystyy ihmisiin, nii sit mulle niinku tuli mieleen, että suomalaisetki on mukavii. Mä luulin, että kaikki on niinkö rasismii, ne ei haluu puhua mut sitte et kaikki ei ole, ihan mukavii. (Honkasalo, Harinen & Anttila 2007.)

Piirre 7. Oppiminen ei rajaudu Tärkeimmät asiat joita nuorten tulee nykyään oppia on ohjata itseään, tehdä valintoja joihin voivat vastata, pysyä ajan tasalla, olla haaskaamatta elämäänsä vääriin asioihin ja oppia kieltäytymään monissa tilanteissa joissa on pakko valita. (Knud Illeris. Lifelong learnign as psychological process.) Oppimisessa on kysymys henkilökohtaisesta elämänhallinnasta, mahdollisuuksista löytää oma tiensä ja kyvystä suunnistaa ympäristössä. Missä näitä taitoja oikeastaan opitaan?

Oppiminen osallistumisena Oppiminen hankkimisena korvautuu Oppiminen osallistumisella. Oppimiseen liittyviä osasia ovat: (1) yhteisö ( oppiminen kuulumisena ) (2) käytäntö ( oppiminen tekemisenä ); (3) minäkuva ( oppiminen tulemisena joksikin ); ja (4) merkitys ( oppiminen kokemuksena ) (Wenger, 1998, 5). Oppimisessa on kysymys liittymisestä eri yhteisöihin, tekemisestä sekä oman itsen muuttumisesta. Sitä tapahtuu kaikkialla meille jokaiselle.

Piirre 8. Osallistua pitäisi, mutta rakenteet ovat valmiita. P3: Ai millon ne ei kuuntele? P1: No ainakin sillon jos sinne mennään tyyliin sellasella asenteella, että vähän niinkun ärsyttää, että homma on perseestä ja näin, että miksei tälle voi tehä jotakin, niin sitten ne on heti silleen, että ei tolla asenteella, että ei mee läpi. Ja monestikin vaikka sanoo asiallisesti, mutta kumminkin niin että siinä on negatiivinen juttu, niin monesti saattaa olla silleen että ne vähän niinku jättää huomiotta sen asian.

Mihin voi vaikuttaa? Kuvio 14. "Kuinka suurina pidät vaikutusmahdollisuuksiasi seuraavissa asioissa?" (%) 5: Suuri vaikutus 4 3 2 1: Ei vaikutusta Ei koske vastaajaa Ei osaa sanoa Koulutusvalintasi 47 % 34 % 13 % 4% 2 % Ammatinvalintasi 42 % 36 % 16 % 4% 2 % Se, millainen elämästäsi kokonaisuutena tulee 32 % 45 % 18 % 4% 1 % Asumistilanteesi 32 % 30 % 24 % 8% 5 % Taloudellinen hyvinvointisi 15 % 40 % 34 % 8% 2 % Ympäristöasiat 9 % 30 % 43 % 16% 3 % Päätöksenteko koulussasi tai työpaikallasi 5 % 30 % 40 % 18% 6 % Asuinalueesi palvelut 4 % 15 % 38 % 32% 11 % Asuinkuntasi päätöksenteko 2 % 9 % 31 % 35% 22 % Valtakunnallinen päätöksenteko 2 % 8 % 21 % 34% 34 % Kuntaliitokset 1 % 5 % 20 % 32% 41 % EU-päätöksenteko 2 % 5 % 12 % 21% 59 % Lähde: Nuorisobarometri 2013. 5.11.2014 Tomi Kiilakoski. Valma

Piirre 9. Vertaisryhmän ja kavereitten merkitys. Etenkin yläkouluikäisille nuorille kaveripiirin kanssa vietetyllä ajalla on keskeinen merkitys: tärkeätä ei ole niinkään se mitä tehdään, vaan yhdessäolo sinänsä. Vapaa-ajaksi koetaan suorituksesta (koulusta ja harrastuksesta vapaa aika). Ystävyyssuhteet, kiintymykset ja välittämiset helpottavat myös uusiin ympäristöihin ja toimintoihin osallistumista. Sosiaalinen pääoma kertyy, karttuu ja mahdollistaa uusia toimintoja.

Ei sitä tuu yksin kauheesti ruvettua T1: Yhteishenki on kans sillä lailla... Ja sit tietenki se hauskuus. Hauskaa pittää olla tietenki. Et se innostaa. Sitte.. No sano sie välillä. T2: No siis joo se yhteishenki, että meillä on aina hirveen hauskaa. Välillä Ohjaaja1 saa meitä vähän tytöt, tytöt, koittakaas nyt taas vähän keskittyä!. Ja sitte se.. Luulen, että en ole hirveän omahyväinen jos mä sanon, että ollaan me varmaan vähän kehityttykki siinä improvisaatiohommassa, että ei enää mee niin säheltämiseksi silleen, että pysyy vähän kasassa. K: Nii, et se kehittyminen on sitte. T2: Niin ja.. K: Yhteishenki, hauskuus ja... T2: Nii ja se kehitys ja sitte saa tehä. Ei sitä nyt yksin tuu kauheesti.. ruvettua. Siivonen & Kotilainen. Haastattelumateriaali 2008-2010.

Piirre 10. Perhe on myös nuorille olennainen kasvuyhteisö Perheen merkitys myöhemmälle hyvinvoinnille: Perheen yhdessä tekeminen heijastuu kokemukseen perheen yhteenkuuluvuudesta. Lapsena saatu myönteinen palaute (lapsen tärkeys ja hänen rakastamisensa) sekä tunteiden jakaminen lisää yhteenkuuluvuutta. Fyysinen kuritus taas on yhteydessä yhteekuuluvuuden vähäisyyteen.

Nuorten tyytyväisyydestä elämään (Nuorisobarometri 2012) Nuorten tyytyväisyys elämäänsä on ollut samanlainen n. 15 vuoden ajan, kouluarvosanoilla keskiarvo on 8,4. 20-vuotiaiden nuorten tyytyväisyys elämäänsä putoaa jonkin verran. Koulutuksessa huonosti menestyvien tai sieltä pudonneiden nuorten tyytyväisyys on muita vähäisempi. Työttömien nuorten tyytyväisyys eri hyvinvoinnin ulottovuuksiin vapaa-aikaa lukuunottamatta on vähäisempi. Lapsuuden kodin tukemisen, keskustelujen ja kehujen merkitys myöhempään hyvinvointiin on iso.

Piirre 11. Nuorten resurssit jakautuvat epätasaisesti Käytännön resurssit, kuten asuminen, terveydenhuolto, koulutus (Minulla on) Merkitykset, symboliset resurssit, kuten identiteetti ja kyky käsitteellistää (Minä olen tällainen) Tapojen resurssit, kuten kertomisen ja tekemiset tavat. (Näin toimin ja näin onnistun) Sosiaaliset resurssit, ihmissuhteet. (Tällaisten ihmisten tukea, arvostusta ja seuraa minulla on) Aaltonen & Lappalainen: syrjäytyneiksi määritellyillä nuorilla on resursseja erilaisia määriä käytössään (vaikuttaa onnistumisiin). 31.10.2014 Tomi Kiilakoski. Nuorten kokemukset ja

Ahola & Galli 2010 31.10.2014 Tomi Kiilakoski. Nuorten kokemukset ja

Pulmalliset käsitteet miten nuoria kutsuisi? NEET = Not in Education, Employment or Training. Syrjäytyminen = poissaoloa koulutuksesta, työelämästä, sosiaalisista suhteista, demokraattisesta päätöksenteosta, hyvinvointipalveluista Irrallisuus = Nuoret, jotka eivät ole kiinnittyneet tai joiden ei ole annettu kiinnittyä yhteiskuntaan. Ulkopuolisuus = Nuorten hankaluuksia tulla hyväksytyksi aikuisyhteiskunnan parissa.

2010-luvun kasvun maiseman piirteiden kohtaaminen Viime kädessä irrallisuuteen, kiinnittymiseen ja kuulumiseen tarvitaan kaksi tahoa: yksilö ja yhteisö; toimija ja rakenne; nuori ja lähiympäristö; yksilö ja tila. Osallisuuteen voi kasvaa kulttuurissa, joka tukee osallisuutta. Siksi osallisuutta edistävä työ on aina sekä yhteisön että yksilön kasvattamista.

Kasvu- ja kehitysyhteisöt Lapsen ja nuoren kasvussa olennaista on yhteisöjen jäsenyys. Yhteisöön kuuluminen on eri asia kuin asiakkuus. Kehitysyhteisöjen jäsenyys tukee lasten kasvua. Olennaista on myös eri yhteisöjen vuoropuhelu ja lasta tukeva toiminta. (Rimpelä 2013.)

Irrallisuuden torjunta on sekä yksilön että yhteisöjen kasvatusta Irrallisuuden torjunnan tehtävä on kasvatuksellinen: Kyse on siitä, minkälaiseen maailmaan nuoria johdatetaan. Onko se irrallisuuden maailma, jossa ihmisen mitta on hänen kykynsä pärjätä kilpailussa vai välittämisen maailma, jossa jokainen hyväksytään ja jokaisella on mahdollisuus kokea itsensä arvokkaaksi? Toisin sanoen: jos irrallisuus on ongelma, onko vain nuorten muututtava, vai voisiko myös kilpailu, pakkotahtisen suorittamisen, tunnekylmyyden ja pudotuspelien maailman toivoa muuttuvan?