Mesikasvikesannot, mehiläiskasvit ja pölytyspalvelu

Samankaltaiset tiedostot
Mehiläistarhauksesta on moneksi! Arja Korhonen

PÖLYTYS ON MEHILÄISTARHAUKSEN ARVOKKAIN TUOTE

Peltoviljelyyn soveltuvat mesikasvit

Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?

Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Esityksen sisältö Viherryttämistuki. Viherryttämistuen muutokset 2018

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen

Pölytysopas Pekka Peltotalo

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Viherryttämistuki Yhteistyössä:

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Tilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Mehiläiskasvit. Tarja Ollikka SML 2005

Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin

Tässä esityksessä. Yleisiä asioita Viljelyn monipuolistaminen Pysyvä nurmi Ekologinen ala

Nonfood viljelykokeilut Välimaan kiertotalousalueella. Kaija Karhunen, Oamk, Luonnonvara-ala

RaHa-hankeen kokemuksia

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

PERUSTUKI TUKIOIKEUDET VIHERRYTTÄMISTUKI

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1

Mehiläiskasvit keväästä syksyyn. Harrastajatarhurin havaintoja luonnonmukaisen pihapiirin ääreltä ja vähän muualtakin

Tukihaku Itäisen Uudenmaan maaseutuhallinto Porvoo

Peltokokeilut havainnollistamassa ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Janne Heliölä Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kimalaisseurannan koulutustilaisuus, Helsinki

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo

MEHILÄISPÖLYTYKSEN TALOUDELLINEN ARVO SUOMESSA VILJELTÄVIEN KASVIEN JA LUONNONMARJOJEN SADON- TUOTANNOSSA

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa?

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Viherryttäminen. MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Marjanviljely elinkeinona

Gluteenittoman tattarin viljely

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Hamppu viljelykiertokasvina

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Viherryttämistuki 2016

Kuminan perustaminen suojakasviin

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Tavoitteena viherlannoitusja kerääjäkasvikäytänteiden optimointi

Tutkimusta, tuotekehitystä, osaamiskeskusselvitystä. Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto HAMK/Yamk/Maaseudun kehittäminen

Monivuotiset mesikasvinurmet

Muhkeat marjat, Hienot hedelmät

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Muuta ajankohtaista viljelijätukiyksiköstä. Tukihakukoulutus kevät 19

PERUSTEET / MOTIIVIT ALUEEN VALINTA PERUSTAMINEN KYLVÄMINEN SADONKORJUU KEIJO AALTO

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Maa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevasta luonnoksesta.

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kerääjäkasvitoimenpide - Valvonta. Maaseutuyksikkö

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Kylvö suoraan vai suojaan?

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Liite K: Tukikelpoisuudet 2019

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Maataloustukien täydentävät ehdot. Viherryttämistuki. Neuvo2020 seminaari Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Viherryttämistuki ja peltokasvipalkkio

Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Prestop Mix omenan, mansikan ja vadelman biologiseen kasvinsuojeluun

MAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Perustuki ja viherryttäminen. Kevät 2018

Suorat tuet: Viherryttämistuki, peltokasvipalkkio, EU:n nuoren viljelijän tuki. Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Viherryttäminen ja pysyvät nurmet. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus, Maaseutuyksikkö

UUDENMAAN TUKI-INFOT 2015

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Transkriptio:

Mesikasvikesannot, mehiläiskasvit ja pölytyspalvelu Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus Luke 1 Sakari Raiskio

Mesikasvikesannot 2 Sakari Raiskio

Kesannoista hyötyä pölyttäjille Mesikasvien viljely tukee osaltaan tavoitetta lisäämällä pölyttäjien ja muiden hyönteisten elinmahdollisuuksia. Viherryttämistuen ekologiseksi alaksi hyväksytään uutena kesantotyyppinä mesikasvikesannot vuodesta 2019 alkaen. Ekologisen alan mesikasvikesannolle hyväksytään seuraavat kasvilajit: apilat, mesikät ja aitohunajakukka sekä näiden seokset. Ekologisen alan velvoite on voimassa Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnissa maatiloilla, joilla on yli 15 hehtaaria peltoalaa tilojen tulee ilmoittaa ekologista alaa vähintään 5 % peltoalasta. Luonnonmukaista tuotantoa harjoittavilla tiloilla velvoitetta ei ole, eikä myöskään nurmivaltaisilla tiloilla. Mesikasvikesannon painokerroin on 1,5. 3 Sakari Raiskio

Viherryttämistuki Tavoitteena on lisätä ympäristölle suotuisia maatalouskäytäntöjä. Tukeen liittyy kolme vaatimusta: viljelyn monipuolistaminen pysyvä nurmi ekologinen ala. Viherryttämistukea maksetaan AB-alueella noin 75 /ha ja C- alueella noin 65 /ha. 4 Sakari Raiskio

Mesikasvien viljelyä 5 Sakari Raiskio

Mehiläisten suosimia viljelykasveja Perinteisiä peltoviljelykasveja, mm. Rypsi, rapsi, sinappi Härkäpapu Kumina Tattari Apilat Mesikasveja, mm. Hunajakukka Kurkkuyrtti Mesikät Mailaset 6 Sakari Raiskio

Tattari (Fagopyrum esculentum) on yksivuotinen, ristipölytteinen tatarkasvi. kaksineuvoinen tattari kuuluu maamme vanhimpiin viljelykasveihin. kukinto on päätteetön, eli kasvi jatkaa kukkimista niin kauan kuin kasvullisia resursseja riittää siitepöly ei sovellu tuulipölytykseen, hyönteispölytys onkin siis välttämätön. tattaria pölyttävät esim. kaksisiipiset, pistiäiset, kimalaiset ja mehiläiset. Kuva: www.shutterstock.com 7 Sakari Raiskio

Härkäpapu (Vicia faba) on nopeasti kasvava kaksineuvoinen hernekasvi sitä viljellään Suomessa pääosin rehukasviksi sen korkean valkuaisainepitoisuuden (28 31 %) vuoksi. on hyödyllinen typensitojakasvi, jonka viljely-ala kasvaa kovaa vauhtia mm. kasvisbuumin ja valkuaisomavaraisuuden lisäämistavoitteen myötä. Mesikasvi: kohtalainen, siitepölykasvi: kohtalainen, kukkimisaika: heinäkuu, suositellaan 3-5 pesää/ha 8 Sakari Raiskio

Apilat, monivuotiset Alsikeapila Monivuotinen mesi- ja siitepölykasvi 50 cm korkea Hunajantuotantopotentiaali (htp) 200 kg/ha Vähiten vaativa maalajin suhteen, paras apila eloperäisille mailla Kylvömäärä 3-6 kg/ha, kylvösyvyys 1-2 cm Puna-apila Monivuotinen mesi- ja siitepölykasvi 15-50 cm korkea Htp 200 kg/ha Kylvömäärä 10-12 kg/ha, kylvösyvyys 1-3 cm Valkoapila Monivuotinen mesi- ja siitepölykasvi Matalakasvuinen ja kestävä Htp 200 kg/ha Kylvömäärä 1-5 kg/ha, kylvösyvyys 1 cm http://gallery.new-ecopsychology.org http://gallery.new-ecopsychology.org http://www.luontoportti.com 9 Sakari Raiskio

Apilat, yksivuotiset Persianapila 1-vuotinen mesi- ja siitepölykasvi 30-40 cm korkea Htp 100 kg/ha Kylvömäärä 8-12 kg/ha, kylvösyvyys 1-2 cm Veriapila 1-vuotinen mesi- ja siitepölykasvi 40-50 cm korkea Htp 100-250 kg/ha Kylvömäärä 10-15 kg/ha, kylvösyvyys 1-2 cm http://www.luontoportti.com 10 Sakari Raiskio

Hunajakukka http://hotsta.org/tag/ Yksivuotinen 40-70 cm korkea erinomainen mesi- ja siitepölykasvi Hunajantuottopotentiaali jopa 500 kg/ha Sopii kaikille maalajeille, poudanarka Kylvömäärä 10-12 kg/ha Seoksiin vähemmän Kylvösyvyys 1-3 cm 20-30 kg/ha starttityppeä Kukkii 6-7 viikon kuluttua kylvöstä 4-6 viikon ajan Porrastettu kylvöaika pidentää kukintaaikaa Kylvö viimeistään toukokuun lopulla -> hunajapotentiaalin hyödyntäminen 11 Sakari Raiskio

Kurkkuyrtti Erinomainen mesi- ja siitepölykasvi Hunajapotentiaali 200 kg/ha Houkuttelee mehiläisiä myös huonolla säällä Yksivuotinen, mutta sopii myös monivuotisille lohkoille, sillä siementää helposti > jäännöskasvit Kylvömäärä 5-8 kg/ha, seoksissa vähemmän Kylvösyvyys 2 cm vantaiden kautta, kylvön jälkeen jyräys Viihtyy parhaiten ravinteikkailla ja kalkituilla mailla Kasvaa hyvissä oloissa 80-100 cm korkeaksi http://www.luontoportti.com 12 Sakari Raiskio

Mesikät (Valko- ja rohtomesikkä) 2-vuotisia palkokasveja, hunajantuotantopotentiaali 200 kg/ha Kylvösuositus 15 kg/ha, seoksiin vähemmän Kylvösyvyys 1-2 cm Siemenen ymppäystä suositellaan Nopea alkukehitys ja hyvä kilpailija rikkakasveja vastaan Aikaisin kylvettynä voivat kukkia jo ensimmäisenä vuotena http://www.luontoportti.com http://www.luontoportti.com 13 Sakari Raiskio

Sinimailanen Monivuotinen palkokasvi Erinomainen mesi- ja siitepölykasvi Htp 200 kg/ha Vaatii hyvät kasvuolot Syväjuurinen Kylvömäärä 5-12 kg/ha, kylvösyvyys 2 cm http://www.luontoportti.com 14 Sakari Raiskio

Pölytyspalvelua 15 Sakari Raiskio

Pölytyspalvelua meillä Kuva: SML:n pölytysopas Kuva: Kirkkonummen mehiläistuote Antero Salonen, Hoilola Kuva: SML:n pölytysopas Kuva: SML:n pölytysopas 16 Sakari Raiskio

ja muualla Kuva: SML:n pölytysopas Kuva: Cornell University Kuva: Bee Farmers Association Kuva: UC Davis Department of Entomology 17 Sakari Raiskio

Pölytyspalvelusopimus Pölytyspalvelusta kannattaa aina sopia kirjallisesti. Näin molemmat osapuolet tietävät, mitkä ovat heidän velvollisuutensa ja oikeutensa Pölytyspalvelussa huomioitavaa Mehiläistarhaaja vastaa siitä, että mehiläisyhteiskunnat ovat sopivia pölytyspalveluun. Pesissä on oltava esimerkiksi herukan kukinnan aikaan sikiöintiä 4-5 kakulla ja muninnan tulee olla hyvässä vauhdissa. Touko-kesäkuun vaihteessa sikiöintiä on oltava 6-7 kakulla ja emon muninnan tulee olla normaalia. Pesien siirrot suoritetaan ajallaan siten, että pesät ovat paikalle kun ensimmäiset kukat (korkeintaan 10 % kukista) avautuvat ja ne siirretään pois sovittuna aikana. Pesät tulee sijoittaa kasvuston välittömään läheisyyteen. Pölyttäjille vaarallisia torjunta-aineita ei saa käyttää pölytyspalvelun aikana eikä vuorokautta (tai käytetyn aineen käyttöohjeiden mukaista varoaikaa) ennen palvelun alkua. Lisäksi kaikista torjuntakäsittelyistä tulee sopia erikseen mehiläistarhaajan kanssa. Hunajasato kuuluu mehiläistarhaajalle. 18 Sakari Raiskio

Pölytyspalvelun hinta Pölytyspalvelun hinta on sopimuksen mukaan esimerkiksi 80-150 euroa/pesä ja työpalkkion tuntihinta sopimuksen mukaan. Osapuolet sopivat yhdessä kilometrikustannuksista. Harmaahomeen torjuntaan valjastettujen mehiläisten pölytyspalveluhinnaksi suositellaan 150-200 euroa/pesä. Viljelijä hankkii levitykseen tarvittavan vektorilevittimen ja torjunta-aineen sekä huolehtii sen levityksestä, ellei toisin sovita. Työpalkkion tuntihinta ja kilometrikustannukset sovitaan yhdessä Suosituksia mehiläispesien määrästä hehtaarille rypsi, valko- ja alsikeapilat, mansikka 2-3 herukat 2-4 vadelma 1-2 pensasmustikka 3-5 tattari 2-5 härkäpapu 2-8 kumina 2-3 19 Sakari Raiskio

Eri kasvien riippuvuus hyönteis- ja mehiläispölytyksestä KASVI RIIPPUVUUS HYÖNTEISPÖLYTYKSESTÄ % MEHILÄISPÖLYTYKSEN OSUUS HYÖNTEISPÖLYTYKSESTÄ % KUMINA 100 40 PUNA-APILA 100 30 TATTARI 90 70 RYPSI 80 30 HÄRKÄPAPU 30 40 ÖLJYPELLAVA 10 60 RAPSI 10 10 PENSASMUSTIKKA 100 100 MUSTIKKA 100 10 PUOLUKKA 100 10 OMENA 90 60 KESÄKURPITSA 90 60 AVOMAANKURKKU 90 40 MUSTAHERUKKA 70 30 PUNAHERUKKA 70 20 VADELMA 60 60 MANSIKKA 20 30 Lähde: Pölytys on mehiläistarhauksen arvokkain tuote. Pölytysesite 2012, SML ry. 20 Sakari Raiskio

Mehiläiskasveja ja potentiaalisia hunajasatoja kg/ha KASVI MESI SIITEPÖLY HUNAJASATO KG/HA ALSIKEAPILA 4 3 250 AURINGONKUKKA 3 3 50 HUNAJAKUKKA 4 2 200-500 HÄRKÄPAPU 2 2 150 KELTALUPIINI 2 3 50 KELTAMESIKKÄ 4 3 500 KELTASINAPPI 3 2 75 KURKKUYRTTI 4 2 100-200 PERSIANAPILA 2 3 100 PUNA-APILA 1-3 3 200-300 RAPSI 3 3? RYPSI 3 2? SINIMAILANEN 4 1 200-250 TATTARI 4 2 50-500 VALKOAPILA 4 3 250 VALKOMESIKKÄ 4 3 500 VUOHENHERNE 4 4 100-500 Lähde: SML ry, Mehiläishoitoa käytännössä, osa 2 21 Sakari Raiskio

Pölytyspalvelun ajoittaminen Tattari 22 Sakari Raiskio

Mehiläiset ja kukkivat peltokasvit Syysrypsi/-rapsi Kevätrypsi/-rapsi Härkäpapu Kumina Tattari Apilat 23 Sakari Raiskio

Ihanteellinen mehiläistarhan paikka 24 Sakari Raiskio

Mehiläispesien sijoittelu pölytyspalvelussa Tattari: 2-5 kpl/ha P-apila: 4-5 kpl/ha Härkäpapu: 2-8 kpl/ha Rypsi: 2-3 kpl/ha Kumina: 2-3 kpl/ha 25 Sakari Raiskio

26 Sakari Raiskio

SaLaPöly hanke 1.1.2019-31.12.2020 Rahoitus: ELY-keskukset Häme ja Pohjois-Savo Yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus Luke 27 Sakari Raiskio

Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on: 1. Parantaa erikoiskasvinviljelytilojen sekä marjan- ja omenanviljelyn satotasoja ja sadon laatua tuomalla tunnetuksi pölytyspalvelun käytön mahdollisuudet 2. Lisätä pölytyspalvelun tarjontaa tarhaajien keskuudessa, tuoda tunnetuksi kyseinen toimintatapa 3. Löytää logistisesti ja toimintatavoilta käytännöllisiä ratkaisuja pölytyspalvelun toteutukseen 4. Lisätä maataloustuottajille, urakoitsijoille sekä muille kasvisuojeluaineiden parissa toimiville tahoille tietoutta käytänteistä, kuinka voimme välttää pölyttäjätuhoja 5. Lisätä yleistä tietoutta pölyttäjien merkityksestä ekosysteemissä ja ruoantuotannossa ja millä toimilla voimme turvata ja parantaa pölyttäjien elinolosuhteita 28 Sakari Raiskio

Työpaketit 1. Tiedon hankinta a) kootaan havainto- ja kokemusperäistä tietoa b) tehdään kirjallisuusselvitys 2. Toiminnan kokonaisuuden järjestäminen ja organisointi a) kootaan viljelijä- ja mehiläistarhaajaverkosto, jotka ovat halukkaita lähtemään mukaan pilottitilatoimintaan b) pölytyspalvelukokeita ja -kokeiluja 3. Tiedottaminen ja tiedon siirto a) pölytyspalvelun pellonpiennarpäivät b) messut, seminaarit, koulutuspäivät, artikkelit, some 4. Hankkeen koordinointi 29 Sakari Raiskio

Kohderyhmät Erikoiskasviviljelijät Kumina, tattari, öljykasvit, härkäpapu, apilan siemenviljelijät Hedelmä- ja marjanviljelijät Mehiläistarhaajat Pölytyspalvelun tuottajat 30 Sakari Raiskio

Tulokset ja tuotokset Tulokset: Pölytyspalvelun käyttö lisääntyy > tarjoajat ja tarvitsijat kohtaavat Kasvien satotaso ja laatu paranevat Pölyttäjien elinolosuhteet paranevat Tuotokset: Opinnäytetyöt Lehtiartikkelit Raportit 31 Sakari Raiskio

300 Pölyttäjien linjalaskennat 2019 250 251 200 150 100 120 Mehiläinen Kimalainen Kukkakärpänen Perhonen 50 0 8 0 31 19 4 7 2 27 1411 9 2 3 7 64 55 43 43 31 33 12 13 9 3 2 1 3 2 1 0 Sakari Raiskio, Luke/Kasvinterveys 32 Sakari Raiskio

33 Sakari Raiskio