UUDENMAAN TUKI-INFOT 2015

Transkriptio

1 UUDENMAAN TUKI-INFOT 2015 SUORAT EU:N KOKONAAN MAKSAMAT TUET 2015: VANHA TILATUKI JAKAANTUU: PERUSTUKI 49%, VIHERRYTTÄMINEN 30%, TUOTANTOON SIDOTUT TUET 20%, NUORTEN VILJELIJÖIDEN TUKI 1% MATERIAALI PERUSTUU TÄMÄN HETKISEEN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAAN TIETOON JA. ASIAT VOIVAT MUUTTUA VIELÄ ENNEN KEVÄÄN 2015 TUKIHAKUA

2 UUSI TUKIALUEJAKO 2

3 PERUSTUKI Perustuenhaku tukihakemuksella 12.5 mennessä, vain nimi muuttuu tilatuesta perustueksi. MMM:n ja Mavin arvio perustuen tasaosan arvosta ABalueella n. 118 /ha ja C-alueella n. 102 /ha. Perustuessa tukikelpoista alaa on kaikki maatalousmaa (pelto, pysyvä nurmi/laidun sekä pysyvät kasvit). Tilatukiominaisuus muuttuu perustukiominaisuudeksi A= pelto, pysyvät kasvit ja pellolla sijaitseva pysyvä nurmi, B= pysyvä laidun sekä C= muu käyttö. Saadakseen perustuen on sitouduttava myös viherryttämistuen toimenpiteisiin! 3

4 TUKIOIKEUKSIEN KÄYTTÖ Enää ei seurata yksittäisten tukioikeuksien käyttöä, vaan seurataan tukioikeusmäärän käyttöä. Yksikköarvoltaan arvokkaimmat tukioikeudet käytetään aina ensimmäisenä. Ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen käyttämättömyystarkastelu tehdään 2017, kun tarkastellaan tukioikeuksien käyttöä 2015 ja ylimääräiset tukioikeudet mitätöidään, tarkastelu tehdään viimeisen tukihakemuksen muutoksen jättöpäivän jälkeen. Jos ylimääräisiä tukioikeuksia keväällä 2015, A) ne voi myydä pois, jolloin omistuksensiirto B) vuokrata eteenpäin viljelijälle jolla liian vähän oikeuksia suhteessa peltoalaan, tehdään hallinnonsiirto voidaan tehdä tukioikeuksien hallinnansiirto ilman samalla siirtyvää peltopinta-alaa. Siirrot 2015 tehdään uusilla lomakkeilla helmikuusta alkaen Tilapäisesti viljelemättömälle alalle ei edelleenkään makseta perustukea Tukioikeuksien käyttöön ja kasvikoodeihin liittyvät kansalliset yksityiskohdat ovat vielä työn alla. 4

5 TUKIOIKEUKSIEN MITÄTÖINTI Jos tukihakemusta ei jätä ja tukioikeuksia on hallinnassa , kaikki tukioikeudet mitätöidään. Kaikilta tukihakemuksen jättäneiltä verrataan tukikelpoisen pinta-alan ja tukioikeuksien määrää tilanteen mukaan, jos tukioikeuksien lukumäärä on isompi kuin tukikelpoisten hehtaarien määrä, ylimääräiset tukioikeudet mitätöidään. Ylimääräiset kannattaa myydä(omistuksen siirto) tai vuokrata ulos (hallinnan siirto toiselle viljelijälle). Ylimääräiset tukioikeudet voi lahjoittaa kansalliseen varantoon. 103A lomake ja vapaamuotoinen ilmoitus ELY- keskukseen. ELY- keskus tekee tukioikeuksien mitätöinnistä valituskelpoisen päätöksen. 5

6 VIHERRYTTÄMISTUKI Viherryttämistuki noin 74 /ha AB-alueella Tavoite: tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä Luomuviljelijä vapautuu viherryttämisvaatimuksista automaattisesti ja tästä oikeudesta voi myös halutessaan luopua tukihakemuksessaan. Kuuluttava myös luomuvalvontajärjestelmään. Suotuisat käytännöt eli viherryttämisvaatimukset: A) VILJELYN MONIPUOLISTAMINEN B) EKOLOGISEN ALAN VAATIMUKSET C) PYSYVÄN LAITUMEN/NURMEN SÄILYTTÄMINEN 6

7 VILJELYN MONIPUOLISTAMINEN Alle 10 hehtaarin tilat vapautuvat vaatimuksesta Peltoala ha, viljeltävä vähintään kahta eri viljelykasvia ja pääkasvin osuus saa olla enintään 75% peltoalasta Peltoala yli 30 ha, viljeltävä vähintään kolmea eri kasvilajia, pääkasvin osuus enintään 75% ja kahden tärkeimmän viljelykasvin osuus saa olla enintään 95%. Isot nurmitilat AB-alue (yli 120 ha): Jos yli 75% peltoalasta on nurmea tai kesantoa ja jäljelle jäävä peltoala on yli 30 ha, jäljelle jäävän alan pääkasvi saa olla enintään 75%, paitsi jos se on nurmi tai kesanto. 7

8 MONIPUOLISTAMISEN POIKKEUKSET Ei sovelleta tiloihin: Yli 75 % peltoalasta käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien tuotantoon, on kesannolla tai näiden käyttötapojen yhdistelmä, edellyttäen että näiden käyttötapojen ulkopuolelle jäävä peltoala on max 30ha. Yli 75% tukikelpoista maatalousmaata on pysyvää laidunta/nurmea, edellyttäen että näiden käyttötapojen ulkopuolelle jäävä peltoala on max 30ha. Yli 50% peltoalaksi ilmoitetusta alasta ei ollut viljelijän ilmoittamana edellisen vuoden tukihakemuksella ja jonka koko peltoalalla viljellään eri kasvia kuin ed. vuonna. 8

9 VILJELYKASVIEN OSUUDEN LASKEMINEN Viljelykasvien osuuden laskemisen ajankohta on Tänä aikana viljelykasvit oltava tarkastettavissa. Jos sato korjattu, kasvi voidaan todeta kasvijäänteistä, jos kylvetty uusi kasvi, valvonnassa se lasketaan kasviksi. Jos samalla kasvulohkolla useampia kasveja vuororiveissä, kasvit lasketaan eri viljelykasveiksi jos ne kattavat vähintään 25% alasta. Jos lohkolla pääkasvi ja aluskasvi, ala lasketaan pääkasvin mukaan, esim. suojaviljana kaura ja sen alle nurmi, ala lasketaan kauraksi. Siemenseoskasvustot: öljykasvien ja viljan seokset, valkuaiskasvien ja viljan seokset, öljy- ja valkuaiskasvien seokset, viljojen seoskasvustot, valkuaiskasvien seokset ja öljykasvien seokset lasketaan eri kasveiksi. 9

10 VILJELYKASVILLA TARKOITETAAN Minkä tahansa viljakasvien nimistössä mainitun suvun viljelyä. Ristikukkaiskasvit, koisokasvit ja kurkkukasvit. Kesantomaa yhtenä kasvina (viher-, sänki- ja avokesanto). Heinäkasveja ja muita nurmirehukasveja, eri nurmilajit muodostavat kuitenkin vain yhden kasvilajin. Vihantaviljat muodostavat yhden kasvin. Syys- ja kevätvilja sekä syys- ja kevätöljykasveja pidetään eri viljelykasveina. Viljelykasviluettelo löytyy hakuoppaasta (Liite B). 10

11 EKOLOGINEN ALA Vain Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa joutuvat noudattamaan, sillä muualla Suomessa metsämaan suhde käytössä olevaan maatalousmaahan on yli 3 kertainen ja metsän osuus maa-alasta yli 50% (Uusimaa 2,9:1 ja 59%) Ekologista alaa oltava 5% tilan koko peltoalasta jos tilan peltopinta-ala on yli 15 ha. Ekologinen ala voi olla samassa paikassa/lohkolla monta vuotta 11

12 HYVÄKSYTTÄVÄT EKOLOGISET ALAT: KESANTOALAT: AVO-, SÄNKI- JA VIHERKESANTO Säilytettävä ja hallinnassa välisen ajan. Tänä aikana ekologisella kesannolla ei saa olla maataloustuotantoa jälkeen kesantoa mahdollista laiduntaa tai sato korjata. Kemiallinen päättäminen aik jos kylvetään syyskasveja. Muokkaus ja kylvö 15.8 alkaen. Perustettava 30.6 mennessä. Kesannon painokerroin on 1. TÄYDENTÄVIEN EHTOJEN MUKAISET MAISEMAPIIRTEET: Näitä ovat suojeltuja puita, puuryhmiä, ja luonnonmuistomerkkejä joita on vähän. Painokerroin näillä on 1. LYHYTKIERTOISEN ENERGIAPUUN ALAT: Maatalousmaalla olevat haapa ja paju. Painokerroin näillä on 0.3. TYPPEÄ SITOVIEN KASVIEN ALAT: Hyväksytään tilan peltoalalla olevat: herneet, pavut, lupiinit, virnat, soijapavut, mesikät, mailaset, apilat sekä näiden kasvien keskinäiset seokset. Perustettava 30.6 mennessä. Painokerroin 0,7. 12

13 TYPPEÄ SITOVAT KASVIT Voi viljellä kaikilla tilan peltolohkoilla: herneet, pavut, lupiinit (ei Alaskan- eikä komealupiini), virnat, soijapavut, mesikät, mailaset, apilat sekä näiden kasvien keskinäiset seokset. Typpeä sitovaa kasvia on oltava peltolohkoilla Jos sato korjataan ed. mainitulla jaksolla, lohkon voi muokata vasta 1.9 alkaen. Kasvuston tai sängen voi päättää kemiallisesti aikaisintaan 1.9 alkaen. Jos kylvetään syyskylvöisiä kasveja, kasvuston tai sen sängen voi muokata tai päättää kemiallisesti 15.7 alkaen. Typensitojakasvin ja viljan seos ei käy ekologiseen alaan. Typpeä sitovien kasvien painokerroin on

14 EKOLOGISEN ALAN 5% VAATIMUS EI KOSKE JOS: Yli 75% peltoalasta on heinä tai nurmirehukasvien tuotannossa, kesannolla, palkokasvien viljelyssä tai näiden yhdistelmänä jos näiden ulkopuolelle jäävä peltoala on enintään 30ha. Yli 75% tukikelpoisesta maatalousmaasta on pysyvää nurmea ja jos alan ulkopuolelle jäävä peltoala on enintään 30 ha. 14

15 Pysyvän nurmen säilyttäminen Pysyvä nurmi on maata, jota käytetään heinä- ja nurmirehukasvien kasvattamiseen joko luontaisella tavalla tai viljelemällä, eikä se ole kuulunut tilan viljelykiertoon vähintään viiteen vuoteen. Pysyvän nurmen osuus suhteessa maatalousmaahan ei saa vähentyä yli 5 %. Maatalousmaa = tilan peltoala, pysyvien kasvien alan ja pysyvän nurmen alan. Pysyvän nurmen säilyttämistä seurataan kansallisella tasolla. Tarkastellaan 2015 kasvulohkokohtaisesti. 15

16 Pysyvän nurmen muodostuminen 2015 Peruslohkojen takautuvassa tarkastelussa vuosilta laskettiin, kuinka monta vuotta peruslohkolla on ollut nurmea Ilmoittamalla 5 vuotta nurmena olleen peruslohkon kasvulohkolle nyt nurmilistan nurmikasveja, kasvulohko saa pysyvän nurmen merkinnän kuudentena vuonna, eli 2015 Merkintä on vuosikohtainen, jos lohkon kylvää ensi vuonna 2016 esim. viljalle, merkintä poistuu. Esim. jos 2017 jouduttaisiin Suomessa ennallistamaan pysyviä nurmia, koskisi se tiloja joilla oli 2015 tai 2016 hallinnassaan pysyvän nurmen merkinnällä olevia kasvulohkoja sekä on kylvänyt tälle alalle muuta kuin heinä- ja nurmirehukasvia. Viherryttämisestä vapautetulle luomutilalle ei synny pysyvää nurmea! 16

17 LOHKOILLA TAI ILMOITTAA 2015 Jos olet ilmoittanut kasvulohkolla jonakin vuonna muuta kuin heinä- ja nurmirehukasvia, peruslohko ei saa 2015 pysyvän nurmen merkintää! Esim: viherlannoitusnurmi, lhp nurmi, 20v erityistukisopimus pelto, ympäristösopimus nurmi, suojavyöhykenurmi, monivuotiset ympäristönurmet, suojakaista, lhp riista, tilapäisesti viljelemätön ala, (suojavyöhykesitoumus alkaen 2015 > ei pysyvää nurmea) Taulukko heinä- ja nurmirehukasveista, jotka lasketaan mukaan, kun tarkastellaan lohkon muuttumista pysyväksi nurmeksi löytyy hakuoppaasta. 17

18 Esimerkki Peruslohkon nurmivuodet on 5 ( ) Viljelijä jakaa 2015 lohkon kolmeksi kasvulohkoksi A, B, ja C, joille hän ilmoittaa A: kauraa, B: suojavyöhykkeen ja C: viherkesannon ei ekologisena alana (ei efaa) Pysyvän nurmen merkinnän saa kasvulohko C Jos C: viherkesannon alan ilmoittaa ekologisena alana (EFA ala) niin ei tule pysyvän nurmen merkintää kasvulohkolle 18

19 Ennallistamismenettely Otettava käyttöön, jos pysyvien nurmien ala suhteessa maatalousmaahan vähenee kansallisella tasolla yli 5 % Tilat, joilla on ollut kahden edellisen vuoden aikana hallinnassaan pysyvää nurmea/laidunta ja joka on otettu muuhun käyttöön, saattavat joutua ennallistamaan tai ilmoittamaan vastaavan muun alan pysyväksi nurmeksi viideksi seuraavaksi vuodeksi Lisäksi asetetaan sääntöjä, ettei pysyvää nurmea siirretä enempää muuhun käyttöön Pysyvät nurmet lasketaan vuosittain lokakuussa 19

20 Pysyvän nurmen ennallistaminen Tuenhakijoille ilmoitetaan tilakohtainen pysyvän nurmen palauttamisvelvoite ja säännöt viimeistään sinä vuonna, kun pysyvän nurmen osuus suhteessa maatalousmaahan vähenee yli 5 % Pysyvä nurmi on palautettava tai muuta alaa ilmoitettava pysyväksi nurmeksi seuraavan vuoden mennessä Jos alalla kasvoi jo ennestään nurmea, se on säilytettävä vähintään niin monta vuotta, että viisi vuotta tulee täyteen 20

21 NUOREN VILJELIJÄN TUKI 1975 tai sen jälkeen syntynyt viljelijä on tukeen oikeutettu. Ensimmäisen hakemuksen jättämisvuonna korkeintaan 40 vuotias, jolloin tukea maksetaan korkeintaan 5 vuotta. Hakijan pitää olla hakuvuonna oikeutettu perustukeen. 21

22 NUOREN VILJELIJÄN TUKI Tilanpito aloitetaan 2015 tai sen jälkeen, aloitusvuosi lasketaan viiden vuoden tukikelpoiseen ajanjaksoon ( ). Jos tilanpito aloitettu ennen vuotta 2015, aloitusvuotta ei lasketa viiden vuoden tukikelpoiseen jaksoon. Esim. tilanpito aloitettu 2013 ja hakija jättää perustukihakemuksen korkeintaan 40-vuotiaana 2015, on hän oikeutettu nuoren viljelijän tukeen neljänä vuonna Tukea maksetaan korkeintaan 90 hehtaarille. Tukitaso tulee olemaan noin 50 /ha. 22

23 SUORAT TUET: PELTOKASVIPALKKIO 141- tuen valkuais-, öljykasvi- sekä tärkkelysperunapalkkio yhdistyvät EU:n kokonaan maksamaksi peltokasvipalkkioksi, johon samalla tulee mukaan uusia kasvilajiryhmiä. Uusia kasvilajeja ovat ruis, sokerijuurikas ja avomaanvihannekset. Valkuaiskasvien seokset viljojen kanssa ei ole enää tukikelpoisia. Tuotantosidonnaisia tukia voidaan maksaa myös tukioikeudettomille hehtaareille. Tärkkelysperunasta vaaditaan viljelysopimus Tärkkelysperunan siemenlisäysala ei käy 23

24 PELTOKASVIPALKKIO Peltoherneelle sallitaan pieni määrä tukikasvia (tukikasvillinen herne ei sitten kelpaa ekologisen alan vaatimuksen täyttämiseen) Pienin peltokasvipalkkioon oikeutettu kasvulohko on 5 aaria. POISTUVAT EHDOT: Tärkkelysperunasta poistuu vaatimus koulutuspäivistä, peltomaan laatutestistä ja lohkotietopankkiin liittymisestä. Valkuais- ja öljykasveilta ei vaadita enää 10% viljelyalavaatimusta 24

25 PELTOKASVIPALKKION TUKITASOT AB-ALUE Valkuaiskasvit sisältäen öljykasvit 90 /ha Ruis 40 /ha Sokerijuurikas 70 /ha Tärkkelysperuna 600 /ha Avomaanvihannekset 180 /ha Jos palkkion määrä ylittyy tuelle varatun enimmäismäärän palkkion määrää muutetaan suhteessa ylittymiseen 25

26 TUKIOIKEUSLOMAKE 103A TUKIOIKEUSLOMAKETTA 103A EI POSTITETA VILJELIJÖILLE TÄNÄ KEVÄÄNÄ. VILJELIJÄ VOI KATSOA TUKIOIKEUKSIEN AJANTASAISEN TILANTEEN VIPU-PALVELUSTA KOHDASTA LOMAKKEET JA TULOSTEET YTA-MYÖS ALUEEN TOIMIPAIKASTA 103A LOMAKKEEN VOI MYÖS NOUTAA. MATERIAALI PERUSTUU TÄMÄN HETKISEEN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAAN TIETOON JA ASIAT VOIVAT MUUTTUA VIELÄ ENNEN KEVÄÄN 2015 TUKIHAKUA 26

27 Aktiiviviljelijä viljelijät, jotka ovat saaneet suoria tukia vuonna 2014 yhteensä enintään euroa, katsotaan aina aktiiviviljelijöiksi, riippumatta siitä mitä heidän muu toimintansa on. Viljelijä palauttaa tukihakemuksen keväällä normaalisti niin täyttää aktiiviviljelijän määritelmän. EI AKTIIVIVILJELIJÄ JOS: Liiketoiminnan tarkoituksena ei ole lainkaan tai vain hyvin vähäisessä määrin maataloustoiminnan harjoittaminen. Näitä ovat ne jotka hallinnoivat: lentoasemia, rautatieyhtiöitä, vesiyhtiöitä, kiinteistöyhtiöitä, pysyviä urheilukenttiä tai vapaaajan alueita. Pysyviä urheilukenttiä on mm. golfkentät, kilpailuradat ja jalkapallokentät, ratsastuskoulu jolla maneesi. Pääsee aktiiviviljelijäksi jos todistaa että maataloustulot ovat vähintään 5% kokonaistuloista. 27

28 KIITOS MIELENKIINNOSTA MATERIAALI JA LISÄÄ ERI TUKIMUODOISTA UUDELLA OHJELMAKAUDELLA MAASEUTUVIRASTON SIVUILLA KOHDASSA TUET JA PALVELUT. HAKUOPAS 2015 LUETTAVISSA OPPAAT JA LOMAKKEET/VILJELIJÄ KOHDASSA p VESA KAASALAINEN