Lausunto ID-1556374797 1 (7) 09.06.2015 POL-2015-7565 E 16/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: OSA; Euroopan turvallisuusagenda Poliisihallituksen kirjallinen asiantuntijalausunto Hallintovaliokunnalle; Euroopan turvallisuusagenda Yleisiä huomioita. Poliisihallitus on kansallisesti osallistunut tiivisti asiakirjan valmisteluun. Poliisin näkökulmasta on positiivista, että asiakirjassa korostetaan operatiivisen yhteistyön tiivistämistä ja lisäämistä. Suomen poliisi on varmasti kansainvälisessä vertailussa ollut aktiivinen toimija rajat ylittävässä yhteistyössä ja toiminnassa. Turvallisuusagendasta on jätetty ulkopuolelle joitakin asiaryhmiä, joita aikaisemmassa vastaavassa asiakirjassa käsiteltiin (rajaturvallisuus, pelastuspalveluasiat) mutta uskomme, että kokonaisturvallisuuden käsite ei silti vaarannu, samanaikaisesti valmisteilla oleva maahanmuuttoagenda kykenee varmasti täsmällisemmin pureutumaan tuohon ongelmakenttään. Kokonaisuutena asiakirjassa ei tuoda tai ehdoteta juurikaan uusia aloitteita, se paremminkin tiivistää ja jäsentää jo vireillä olevien toimien loppuunsaattamista ja edistää niiden käyttöön ottamista. Osa ehdotetuista toimista on valmistelussa, osa jo hyvin pitkällä. Asiakirja on tavoitteiltaan paremminkin realistinen kuin kunnianhimoinen. Käsityksemme mukaan asiakirjasta ollaan antamassa tarkennettu suunnitelma, jossa konkretisoidaan esitettyjen toimien vastuita, aikataulua ja seurantaa. Perusperiaatteet. Asiakirjassa esitettyjen viiden perusperiaatteen osalta Poliisihallitus toteaa, että erityisesti virastojen välisessä yhteistyössä sekä monialaisessa lähestymisessä on vielä EU-tasolla tehtävää. Suomi on myös jo pitkään ajanut toimintalinjaa, jossa kannatetaan jo olemassa olevien säädösten tehokasta soveltamista sen sijaan, että luotaisiin uusia tai päällekkäisiä mekanismeja. Tämä tavoite on kirjattu Turvallisuusagendaan yhdeksi perusperiaatteeksi ja kannatamme sitä vahvasti. POLIISIHALLITUS Asemapäällikönkatu14, PL 22, 00521 HELSINKI kirjaamo.poliisihallitus@poliisi.fi Puh. +358 295 480 181, Faksi +358 295 411 780 poliisi.fi
Lausunto ID-1556374797 2 (7) LÄHTÖKOHTIEN LUJITTAMINEN Toiminnan lähtökohdiksi kirjatut tietojenvaihdon parantaminen sekä operatiivisen yhteistyön lisääminen on kirjattu asiakirjaan kattavasti ja pääosin toteamalla jo olemassa tai vireillä tai valmistelussa olevia kehitysehdotuksia. Tietojenvaihdon parantaminen Schengen -järjestelmän arvioiminen liittynee toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin ja esimerkiksi vierastaistelijoita koskevaan keskusteluun. Työskentelyssä on tietenkin huomioitava oikeudelliset, tekniset ja taloudelliset vaikutukset ja reunaehdot. Matkustusasiakirjoja koskevan kirjauksen (SLTD) kanssa rinnakkain myös Interpolilla on käynnissä omia toimia tietokannassa olevien tietojen käytön tehostamiseksi. Tässä työssä olemme tiivisti mukana myös Interpolin toiminnan kautta. Asiakirjassa on kritisoitu Prümin osalta jäsenmaiden käyttöönottoa, ja korostettu komission aikomusta toimia asiassa. Suomessa tilanne on Prümin osalta tyydyttävällä tasolla, DNA osalta Suomi tekee tietojen ristiinvertailua 8 maan kanssa, sormenjälkitietojen osalta 9 maan kanssa ja ajoneuvotietojen (EUCARIS) osalta Suomi on operatiivinen ja tietoja voidaan vaihtaa 18 maan kanssa. Käyttöönottoja hidastaa se, että se edellyttää aina kahdenvälisiä teknisiä järjestelyjä ja jäsenmaittain viivettä voivat aiheuttaa budjettointiongelmat ja vaihdellen erityyppiset tekniset ongelmat. Europolin osalta on todettava, että Suomi on korostanut rikostorjuntatyössä Europolin roolia sekä hyödyntänyt tarkoituksenmukaisesti Europolin tarjoamien analyysitoimintoja ja operatiivisen yhteistyön tukea. SIENA laajennus on otettu Suomessa erittäin tehokkaasti käyttöön. EU-tasolla verrattuna erittäin poikkeuksellista on se, että Suomessa jokaisella poliisilaitoksella on tällä hetkellä SIENA yhteys käytössään. Tämä on tehostanut Europolin hyödyntämistä rikostorjuntatyössä ja lisännyt tiedonvaihdon määrää selkeästi. Myös Europolissa se on tarkoittanut aikaisempaa tehokkaampaa tietojen viemistä Europolin rakenteisiin ja järjestelmiin. Asiakirjassa on ehdotettu Europolia ensisijaiseksi tiedonvaihdon kanavaksi. Sama periaate on aiemmin ilmaistu asiakirjassa Lainvalvontayhteistyön vahvistaminen EU:ssa: eurooppalainen tiedonvaihtomalli (EIXM). Toimintamallin omaksuminen ei ole vain kansallinen kysymys vaan riippuu EU-laajuisesti siitä, millaisen toimintatavan eri jäsenmaat ja sen eri lainvalvontaviranomaiset omaksuvat. Asiakirjassa kiirehditään PNR-direktiivin hyväksymistä. Kansallisesti Poliisilla on vireillä PNR -hanke, jonka tehtävänä on määritellä kansallisille toimivaltaisille viranomaisille kokonaisvaltainen järjestelmä EUdirektiiviehdotuksen (ns. EU-PNR) mukaisten lentomatkustajarekisteritietojen hyödyntämiseksi lainvalvonnassa, erityisesti vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa. Hanke edesauttaa suuntaamaan lainvalvonnan resursseja tarkoituksenmukaisesti ja kohdennetusti esimerkiksi jo tunnistettujen terrorismin ja vakavan rikollisuuden piirissä toimivien henkilöiden liikkeiden ennakoinnissa ja seurannassa sekä lainmukaisten edellytysten täyttyessä liikkumisen estämisessä.
Lausunto ID-1556374797 3 (7) Viestintätietojen osalta ehdotettu kirjaus vaikuttaa asian merkitykseen rikostorjunnan näkökulmasta vaatimattomalta. Kysymys on siitä, millaisia aikoja esimerkiksi teleoperaattorit ovat velvoitettuja ja oikeutettuja säilyttämään teletunnistetietoja. Näillä tiedoilla on edelleen keskeinen merkitys rikostutkinnan näyttönä törkeissä rikoksissa. Kansallisesti laki velvoittaa historiatietojen säilyttämiseen säädetyn ajanjakson mutta rajat ylittävässä rikostorjunnassa aiheutuu ongelmia siitä, ettei toisista EU-maista vastaavia tietoja ole enää välttämättä saatavilla. Komissio aikoo vain jatkaa kansallisen lainsäädännön kehityksen seuraamista, mitä ei voida pitää tyydyttävänä tilanteena, koska kansalliset sääntelyt eri EU-maissa vaihtelevat. Asia vaatisi konkreettista ja yhtenäistä sääntelyä Unionin tuomioistuimen tuomiosta huolimatta ja yhtenäisiä säilytysaikoja kaikkiin EU-maihin. Meillä säilytysajat ovat säännelty tietoyhteiskuntakaaren 157 :ssä. Tältä osin kirjaus olisi voinut olla kunnianhimoisempi tai tavoitteellisempi. EPRIS-järjestelmän osalta Suomi on ollut aktiivisesti mukana projektissa (ADEP), jonka tavoitteena ensi vaiheessa on prototyyppi järjestelmästä, joka mahdollistaa rajat ylittävien automaattisten hakujen tekemistä suoraan eri maiden poliisirekistereihin osuma/ei osuma periaatteella. Juuri parhaillaan työstetään hakujärjestelmään liittyviä lainsäädäntökysymyksiä, ml. oikeusperusta ja tietosuoja. Toteutuessaan järjestelmä parantaisi ja nopeuttasi tietojen saatavuutta yli rajojen. Hakutoiminnon kautta olisi mahdollista haistella mahdollisia osumia toisen maan poliisirekisteriin ilman, että tietoja tarvitsisi syöttää jäsenmaista yhteiseen tietokantaan; Tietosisällöt säilyisivät kansallisissa järjestelmissä ja hakuomaisuuden kautta tunnistettaisiin onko sama tietoelementti toisen maan järjestelmässä tunnettu. Käsittely olisi sikäli automaattista, että olisi mahdollista tehtyjen rajauksien puitteissa vertailla hakua koko kohderekisterin sisältöön eikä niin, että kohderekisterin rekisteripitäjä olisi syöttänyt valikoidusti ja nimenomaisesti tiedot johonkin erilliseen järjestelmään, johon hakuja tehtäisiin. Operatiivisen yhteistyön lisääminen Poliisihallituksen käsityksen mukaan Toimintapoliittinen sykli on muodostumassa vakiintuneeksi toimintamalliksi, mutta sen täytäntöönpanossa on vielä kehittämistä. Syklin rikospainopisteiden toteutukseen osallistuminen perustuu kansallisiin painopisteisiin ja niiden toteutusta koordinoi Poliisihallitus. Kansallinen toteutus perustuu vakiintuneeseen PTR- toimintamalliin. Painopisteiden valinta on tehty poliittisella tasolla (COSI), mutta vuoropuhelu poliittisen ja operatiivisen tason välillä on jatkuvaa. Painopisteiden toteutuksen operatiivisen tason suunnittelu ja toteutus on koordinoitua huomioiden myös kansalliset mahdollisuudet ja uhkat. Sykliin osallistuminen on entisestään lisännyt kansallista viranomaisyhteistyötä, lisännyt tiedonvaihtoa Europolin kanssa sekä parantanut kansallista operaatiosuunnittelua. Kansalliset rakenteet ovat kunnossa, mutta parantamisen varaa on Syklin toiminnan yhteiseurooppalaisessa arvioinnissa ja toteutuksessa, joka johtuu erilaisista kansallisista rakenteista ja toimintamalleista Asiakirja kannustaa yhteisten tutkintaryhmien käyttöön. Kansallisesti on pyritty käyttämään tätä yhteistoiminnan muotoa monipuolisesti erityyppisten rikosten esitutkinnassa. Vuositasolla Suomi on osallistunut noin 5-10 yhteiseen tutkintaryhmään sekä ollut mukana hankkeissa ja aktiivisesti työ-
Lausunto ID-1556374797 4 (7) ryhmissä yhteistyömuodon käytännön kehittämisessä EU-tasolla. Kannatamme edelleen tämän yhteistyömuodon tehokasta hyödyntämistä. Eri maiden eri lainvalvontaviranomaisten keskuksen yhteydessä (PCCC) voitaneen mainita kansallisesta hankkeesta, joka koskee Ruotsin ja Suomen poliisin suunniteltua yhteispartiointia. Vireillä on molempien maiden poliisien koulutus ja tavoitteena on alkaa yhteispartiointi. Yhteistyömme on tältä osin pidemmälle menevää kuin pelkkä tietojen vaihto käsittäen myös konkreettista operatiivista yhteistoimintaa. PTR yhteistyömme on hyvällä tasolla ja sen toimintamalleja ja yhteistyötä on jatkuvasti kyetty arvioimaan, syventämään ja kehittämään. Alueellisen yhteistyön osalta asiakirjassa pohditaan mahdollisuutta säätää toisen viranomaisen toimimisesta toisen jäsenvaltion alueella. Jo nyt on voimassa instrumentteja, jotka mahdollistavat tämän tyyppisen toiminnan tietyissä erityistilanteissa (yhteisvastuulauseke, Prüm, Atlas, yhteiset tutkintaryhmät), joten pitäisimme ensisijaisena vaihtoehtona näiden instrumenttien käyttöön ottamista. Ne antavat käsityksemme mukaan tällä hetkellä riittävät toimintamahdollisuudet. Kun yhteistyö tältä osin kehittyy ja menee eteenpäin voitaneen tarvita pidemmälle meneviä yhteistyön muotoja. Oikeudellisen yhteistyön osalta koemme, että vastavuoroisen tunnustamisen instrumentit voivat helpottaa työtä, mutta niiden vaarana on toimintamallien jäykistäminen eurooppalaisen mallin mukaiseksi. Pidämme tärkeänä, että instrumenttien valmistelussa säilytetään joustavuus hyväksyen kansalliset rakenteet. Suomessa erityisesti tutkinnanjohtajuus on yksi tällainen elementti ja meille tärkeä kysymys. Käsityksemme mukaan oikeusja lainvalvontaviranomaisten saumaton yhteistyö on rikosvastuun toteuttamisen kulmakiviä, mutta toivomme myös, että eri EU virastoilla säilyy selkeät roolit tehtävänjaossa tällä saralla. Euroopan syyttäjäviraston osalta näemme muutamia keskeisiä kysymyksiä, joista on päästävä nykyistä ehdotusta selkeämpään ratkaisuun (toimivallan laajuus, tutkintakeinot, tutkinnanjohtaminen). Tukitoimet; koulutus, rahoitus, tutkimus ja innovointi Erillinen luku koulutukseen ja taloudelliseen tukeen liittyvistä tukitoimista kuvaa hyvin lainvalvontaviranomaisten tarpeita ja tavoitteita osaamisen kehittämisen alalla. Toisaalta on myös tärkeä huomata, että koulutukseen sekä parhaiden käytäntöjen levittämiseen liittyviä huomioita esiintyy myös muualla asiakirjassa muodostaen mielekkään kokonaisuuden. Tutkimuksen ja innovoinnin osalta on todettava, että erityisesti kyberrikollisuuden torjunta vaatii uudenlaista erityisosaamista, jonka saatavuus on varmistettava. Erityisesti tältä osin olisi pohdittava mahdollisuuksia yksityisten toimijoiden tutkimuksen ja kehitystyön aikaisempaa parempaan hyödyntämiseen. Poliisihallitus pitää EU:n sisäasioiden rahastoja tärkeänä kansallisen budjettirahoituksen täydentäjänä ja on pyrkinyt aktiivisesti hakemaan niistä rahoitusta koko poliisia sekä usein myös muita esitutkintaviranomaisia hyödyttäviin kehittämis- ja tehostamishankkeisiin. Valtioneuvoston olisi sisäasioiden rahastojen toimeenpanon kansallisessa valmistelussa syytä jatkossa kiinnittää huomiota valmisteluprosessin kehittämiseen ja yksinkertaistamiseen. Lisäksi kaikkien kansallisten viranomaisten olisi hyvä omassa
Lausunto ID-1556374797 5 (7) valmistelussaan huomioida kaikki saatavilla olevat EU-rahoituslähteet ja niiden erilaiset käyttötarkoitukset. KOLME PAINOPISTETTÄ Terrorismin torjunta ja radikalisoitumisen ehkäiseminen Poliisihallitus pitää tärkeänä, että Eurooppalaisen turvallisuusagendan yhtenä painopisteenä on terrorismi. Terrorismin uhka EU:ssa ja myös Suomessa on kohonnut ja toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Uhkaan vastaaminen edellyttää laajapohjaista kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Poliisihallitus pitää hyvänä, että huomiota kiinnitetään erityisesti väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyyn, joka on tehokkainta estettäessä terroristista toimintaa. Poliisi on osallistunut aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön sekä toiminnan kehittämiseen tällä sektorilla. Poliisihallitus pitää tärkeänä kehittää johdonmukaisesti keinoja löytää syrjäytymisriskissä ja radikalisoitumisen riskissä elävät nuoret sekä vahvistaa opetussektorin ja nuorisosektorin osaamista tähän työhön liittyen. Poliisi tarjoaa tässä yhteydessä oman asiantuntemuksensa muiden sektoreiden käyttöön. Valtioneuvoston periaatepäätös kansalliseksi terrorismintorjunnan strategiaksi 2014-2017 vahvistettiin maaliskuussa 2014. Strategian täytäntöönpanon seurantaa ja tilannekuvan jakamista toteutetaan Poliisihallituksen johdolla kokoontuvan terrorismintorjunnan yhteistyöryhmän puitteissa. Kansallisen strategian täytäntöönpano on käynnistynyt hyvin. Johtuen toimintaympäristön nopeasta kehityksestä myös Poliisihallitus olisi pitänyt hyvänä, että agendassa olisi nostettu esiin tarve päivittää EU:n terrorismin torjunnan strategia vuodelta 2005 heijastamaan terrorismin uhan muutoksia. Tällöin olisi vahvistettu jäsenvaltioihin edellytettävät vähimmäisvaatimuksen terrorismintorjunnan yhteistyössä. Poliisihallitus kannattaa vahvaa Europolia, joka toimisi lainvalvontaviranomaisten todellisena tiedonvaihtokeskuksena. Europolin roolia terrorismin torjunnassa on viime aikoina vahvistettu. Agendan mukaan Europoliin perustetaan terrorismintorjuntakeskus, mitä pidetään hyvänä. Tässä yhteydessä on kuitenkin todettava, että terrorismintorjunnan päävastuu on jäsenvaltioilla ja työtä sekä tiedonvaihtoa tehdään tehokkaasti tiedustelu- ja turvallisuuspalvelujen välillä. Poliisihallitus pitää tärkeänä, että keskuksen mandaatti sidotaan Europolille säädettyihin tehtäviin, ja että keskus ei vaikuta jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan kansallisen turvallisuuden takaajina tai EU:n tiedusteluanalyysikeskuksen (IntCen) ainutlaatuiseen rooliin terrorismiuhkan arvioijana. Järjestäytyneen rikollisuuden toiminnan vaikeuttaminen Toimintapoliittisen syklin osalta havaintomme on esitetty edellä. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa on asiakirjasta ilmenevin tavoin entistä voimakkaammin pyrittävä vaikuttamaan rikollisuuden rahoitukseen ja rikoshöydyn takaisin saamiseen. Kansallisestikin on tärkeää, että tämä tavoite viedään täytäntöön täysimääräisesti. Rajat ylittävissä tilanteissa on
Lausunto ID-1556374797 6 (7) koettu haasteita maiden erilaisten lainsäädäntöjen (myös EU säädösten tulkinnan) vuoksi ja nämä esteet on pyrittävä voittamaan soveltamalla täysimääräisesti annettuja säädöksiä. Luoduilla verkostoilla (FIU ja ARO) on saatu hyviä tuloksia operatiivisen toiminnan tehostamisessa. Ampumaaseita koskevan lainsäädännön osalta olemme aktiivisesti kannattaneet deaktivointia koskevan sääntelyn yhdenmukaistamisesta. JR-torjunnan etupainotteiset toimet jäävät hieman taustalle. Laittoman voiton tavoitteluun kytkeytyy usein myös kiristys, väkivallan käyttö ja sillä uhkailu. Tärkeää olisi laaja-alaisin eri viranomaisten käytettävissä olevin hallinnollisin toimin torjua järjestäytynyttä rikollisuutta jo ennalta sekä edistää toimia, jotka ovat omiaan vähentämään rikollisryhmiin rekrytoitumista. Toisaalta tulisi voida edistää myös toimia, jotka mahdollistavat nykyistä paremmin järjestäytyneeseen rikollisryhmään kuuluvan jäsenen pääsyä irti rikollisryhmästä. Huumausainerikokset, ihmissalakuljetus, ihmiskauppa, ympäristörikokset sekä korruption torjunnan osalta asiakirjassa on nostettu esille kehittämistoimia. Korruptioon kiinnitetään tiedonannossa huomiota, mutta sen osalta ei ole yksilöity muita EU:n toimenpiteitä kuin kokonaisvaltaisen lähestymistavan luominen. Korruptio on EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa merkittävä ongelma ja aiheuttaa yhteisten varojen vääristyneen käytön seurauksena valtavia taloudellisia menetyksiä, joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi julkisissa hankinnoissa EU-alueella useita miljardeja euroja vuosittain (OLAF - tutkimus 2013). Korruption torjunnassa EU-tasolla aitoa lisäarvoa voitaisiin saavuttaa sillä, että EU-komissio neuvottelisi EU:n jäseneksi Euroopan Neuvoston korruptionvastaisen komitean GRECO:n jäseneksi, ja EU:n toiminta tulisi näin asiantuntijoiden arvioitavaksi. EU:n GRECO-jäsenyyttä koskeva selvitys- ja edistystyö ei ole edennyt vuoden 2012 jälkeen. Kokonaisuutena ehdotetut toimet ovat kannatettavia, niistä ilmenee myös tarve ja tavoite tehdä rikostorjuntayhteistyötä naapurimaiden ja kolmansien maiden kanssa vaikuttamalla lähtömaassa. Kyberrikollisuuden torjunta Verkossa tehdään varsinaisten tietoverkkorikosten lisäksi hyvin erityyppisiä rikoksista sekä laadultaan että vakavuusasteeltaan. Lisäksi kybertoimintaympäristöä hyödynnetään laajasti myös niin sanotuissa perinteisissä rikoksissa. Kyberrikoksissa keskeinen elementti on rajat ylittävyys, valtionrajojen hämärtyminen toimintakentässä, joka on erittäin haastava. Tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uusia toimintatapoja. EU:ssa jo tehtyjen direktiivien voimaansaattaminen on yksi askel tässä työssä. Kansallisesti olemme jo tehneet toimia, jotta voisimme pureutua aikaisempaa paremmin verkossa tapahtuvaan rikollisuuteen ja jotta siihen liittyvä tarvittava erityisosaaminen olisi turvattu. KRP:n kyberrikosten torjuntakeskus osallistuu muun muassa verkkorikosten torjuntaan, tekee internettiedustelua ja laatii uhka-arvioita sekä tekee tiivistä yhteistyötä erityisesti Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksen ja Europolin kyberrikostorjuntakeskuksen kanssa mutta myös monien muiden tahojen kanssa. Myös toimivaltuuspuolella käydään vilkasta pohdintaa siitä, vastaavatko nykyiset toimivaltuudet riittävällä tavalla toimintaympäristön muutoksiin. Aivan keskeinen kysymys on asiakirjassa esitettävällä tavalla turvata todistusaineiston saatavuus ja siirtäminen valtioi-
Lausunto ID-1556374797 7 (7) den välillä. Vahvasti kannatamme asiakirjan kirjausta yhteistyöstä yksityisen sektorin kanssa. Europolin yhteydessä olevan Euroopan tietoverkkorikoskeskuksen toimintaan olemme osaltamme panostaneet lähettämällä sinne suomalaisen asiantuntijan. Ehdotetut toimet ovat kokonaisuutena kannatettavia. Niistä ilmenee myös yksi kannaltamme keskeinen tavoite eli tarkastella kyberrikoksia koskevan rikostutkinnan esteitä, jotka liittyvät lainkäyttövaltaan sekä todisteiden ja tietojen saatavuuteen. Lopuksi. Käsityksemme mukaan asiakirjassa on hyvin huomioitu Suomen kannat ja ehdotukset. Kansallisesti arvioituna olemme ryhtyneet jo toimiin monissa asiaryhmissä ja kirjaukset ovat sopusoinnussa kansallisesti valittujen toimintalinjojen kanssa. Poliisijohtaja Tomi Vuori Poliisiylitarkastaja Anu Jaakkola Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu Aspo-asianhallintajärjestelmässä. Poliisihallitus 09.06.2015 klo 12.33. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta.