218/219 Tietoisku 5/219 Kuva: Jussi Helimäki Espoon väkiluku oli 283 632 henkeä vuodenvaihteessa 218/219. Vuonna 218 Espoo sai väestönlisäystä 4 588 henkeä eli 1,6 prosenttia. Väestönkasvu oli hieman yli sata henkeä edellisvuotta suurempaa. Espoo kasvoi määrällisesti Suomen kunnista kolmanneksi eniten Vantaan ja Helsingin jälkeen. Kuudesta maan suurimmasta kaupungista Vantaan vuotuinen suhteellinen kasvu oli Espoota suurempaa ja Tampereen lähes yhtä suurta kuin Espoon. Suuralueittain tarkasteltuna väestömäärä kasvoi Espoossa vuoden 218 aikana määrällisesti eniten Suur-Leppävaarassa ja Suur-Matinkylässä ja alueen asukaslukuun suhteutettuna Suur- Kauklahdessa. Espoon ikärakenne on hieman nuorempi kuin koko maassa ja muissa kuusikkokaupungeissa: lapsia on suhteellisesti enemmän ja ikääntyneitä vähemmän. Espoon väestö kuitenkin vanhenee. Vuonna 218 väestömäärä kasvoi kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi alle kouluikäisissä lapsissa, joiden väestömäärä laski 26 lapsella eli 1, prosenttia. Suhteellisesti suurinta kasvu oli kaikkein vanhimmissa ikäryhmissä: 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi 4,9 prosenttia eli 75 ja 85 vuotta täyttäneiden määrä 3,5 prosenttia eli 14 hengellä. Espoon kaupunki Konsernihallinto Tutkimus ja tilastot Sanna Jaatinen 19.8.219 Vuodenvaihteessa 218/219 espoolaisista 48 85 henkeä eli 17, prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin kotimaista kieltä. Suomen- tai saamenkielisiä oli 215 548 henkeä (76, prosenttia) ja ruotsinkielisiä 19 999 henkeä (7,1 prosenttia). Ulkomaan kansalaisia asui Espoossa 31 51 henkeä (1,9 prosenttia), ja syntyperältään ulkomaalaistaustaisia oli 48 346 henkeä (17, prosenttia). Vuodenvaihteessa 218/219 espoolaisista 15 vuotta täyttäneistä 39 prosenttia oli naimattomia, 45 prosenttia naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, 12 prosenttia eronneita ja neljä prosenttia leskiä. Espoolaisperheitä oli 76 68, ja perheväestöön kuului 77 prosenttia väestöstä. Perheen keskikoko oli 2,87 henkeä ja yleisin perhetyyppi aviopari ja vähintään yksi lapsi. Lapsiperheitä eli perheitä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, oli 35 49 eli 47 prosenttia kaikista perheistä. Keskimääräinen lapsiluku perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, oli 1,78 lasta. Yhden huoltajan perheitä oli 14 prosenttia kaikista perheistä ja yhden huoltajan lapsiperheitä 22 prosenttia kaikista lapsiperheistä. Espoolaisia asuntokuntia oli vuodenvaihteessa 218/219 yhteensä 125 871 ja asuntokunnan keskikoko oli 2,2 henkeä. Yli 68 prosenttia asuntokunnista oli pieniä, yhden tai kahden hengen asuntokuntia. Yhden hengen asuntokunta oli yleisin asuntokuntatyyppi. Vuoden 218 asuntokuntien lisäyksestä lähes 6 prosenttia oli yhden hengen asuntokuntia.
Sisällys 1.... 3 1.1 Väestömäärä... 3 1.2 Ikä- ja sukupuolirakenne... 4 Ikärakenne... 4 Ikärakenne suuralueittain... 5 Sukupuolirakenne... 5 1.3 Äidinkieli, kansalaisuus ja syntyperä... 6 Äidinkieli... 6 Kansalaisuus... 7 Syntyperä... 8 1.4 Siviilisääty, perheet ja asuntokunnat... 8 Siviilisääty... 8 Perheiden määrä, keskikoko ja perherakenne... 9 Perheiden lapsiluku... 9 Yhden vanhemman perheet ja lapsiperheet... 1 Asuntokunnat... 1 Liite 1 Väestö pienalueittain vuodenvaihteessa 218/219 (kartta)... 12 Liite 2 Käsitteitä ja määritelmiä... 13 Tilastot: Tilastokeskus 2 Sisällys
1. 1.1 Väestömäärä Espoon väestönkasvu jatkui voimakkaana vuonna 218. Määrällisesti Espoon väestönkasvu oli Vantaan ja Helsingin jälkeen maan suurinta. Kuudesta suurimmasta kaupungista Vantaa kasvoi suhteellisesti nopeammin ja Tampere lähes yhtä nopeasti kuin Espoo. Espoon alueista Suur-Leppävaara ja Suur-Matinkylä kasvoivat määrällisesti eniten. Asukaslukuun suhteutettuna Suur-Kauklahti sai suurimman asukaslisäyksen. Vuodenvaihteessa 218/219 Espoossa asui vakituisesti 283 632 henkeä. Väestönkasvua kertyi vuoden 218 aikana 4 588 henkeä eli väestö kasvoi 1,6 prosenttia. Vuotuinen väestönkasvu oli edellisvuoteen verrattuna hieman yli 1 henkeä eli kolme prosenttia suurempaa. Espoon väestö on kasvanut viimeiset viisi vuotta keskimäärin lähes 4 6 asukkaan vuosivauhtia, ja viimeiset kymmenen vuotta keskimäärin 4 2 asukkaalla vuosittain. Espoon väestönkasvu on ylipäätään hyvin vakaata: viimeisen 4 vuoden aikana väestö on kasvanut tasaisesti keskimäärin 3 8 asukkaalla vuosittain. Väestönkasvu keskittyy Suomessa pääkaupunkiseudulle, jossa väestömäärä kasvoi vuoden 218 aikana 1,3 prosenttia ollen 1 169 455 henkeä vuodenvaihteessa 218/219. Espoon väestönkasvu oli määrällisesti Suomen kunnista kolmanneksi suurinta Vantaan ja Helsingin jälkeen. Pääkaupunkiseudun kunnista Vantaa kasvoi suhteellisesti Espoota nopeammin jo neljättä vuotta peräkkäin. Espoon vuotuinen suhteellinen kasvu on ollut koko -luvun yksi kuuden suurimman kaupungin suurimmista. Suuralueittain tarkasteltuna väestömäärä kasvoi vuoden 218 aikana eniten Suur-Leppävaarassa ja Suur-Matinkylässä, jonne kumpaankin tuli hieman yli 1 uutta asukasta. Seuraavaksi eniten kasvoi Suur-Espoonlahti hieman yli 9 asukkaalla. Suur- Tapiolan asukasmäärä kasvoi noin 6 asukkaalla ja Vanha-Espoon noin 55 asukkaalla. Asukaslukuun suhteutettuna suurimman väestönlisäyksen sai Suur-Kauklahti, jonka väestömäärä kasvoi lähes neljä prosenttia eli noin 4 henkeä. Pohjois-Espoon väestömäärä kasvoi noin 25 asukkaalla. Osa espoolaisista ei ole kirjoilla missään asunnossa. Tästä väestöstä käytetään nimitystä alueeton väestö ja heitä oli 5 274 henkeä vuodenvaihteessa 218/219. He ovat suurimmaksi osaksi vailla vakituista asuntoa tai tietymättömissä, laitoksissa tai tilapäisesti ulkomailla. HenkilöäH k Vuotuinen väestönlisäys 6 Kuvio 1. Espoon vuotuinen väestönlisäys vuosina 1989 218 % 3, 2,5 2, 1,5 1,,5,,5 5 4 3 1 1989 1999 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Kuvio 2. Suomen kuuden suurimman kaupungin vuotuinen prosentuaalinen väestönlisäys vuosina 1999 218 218 217 216 215 214 213 212 211 21 29 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 5 5 1 15 29 211 213 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 1 Suur Leppävaara 2 Suur Tapiola 3 Suur Matinkylä 4 Suur Espoonlahti 5 Suur Kauklahti 6 Vanha Espoo 7 Pohjois Espoo Kuvio 3. Vuotuinen väestönlisäys suuralueittain vuosina 29 218 215 217 3
1.2 Ikä- ja sukupuolirakenne Espoon ikärakenne on koko Suomea ja muita suuria kaupunkeja nuorempi, mutta väestö vanhenee. Vuoden 218 aikana suhteellisesti eniten kasvoi ikääntyneiden väestön osuus. Määrällisesti eniten kasvoi työikäisten ikäryhmä, kun taas alle kouluikäisten määrä pieneni. Kouluikäisten määrä kasvoi suhteellisesti voimakkaammin kuin nuorten ja työikäisten ikäryhmät. Vuodenvaihteessa 218/219 Espoossa oli lapsia 23 prosenttia, 65 vuotta täyttäneitä 15 prosenttia ja 18 64-vuotiaita 62 prosenttia. Espoon väestössä on hieman enemmän naisia (5,3 prosenttia) kuin miehiä (49,7 prosenttia). henkilöä 8 7 6 5 4 3 1 22 24 26 28 21 212 214 216 218 Kuvio 4. Väestömäärä suuralueittain vuosina 219 1 Suur Leppävaara 4 Suur Espoonlahti 2 Suur Tapiola 3 Suur Matinkylä 6 Vanha Espoo 7 Pohjois Espoo 5 Suur Kauklahti Ikärakenne Koko maahan ja suurimpiin kaupunkeihin verrattuna Espoon ikärakenne on nuorempi. Lasten osuus väestöstä on suurempi ja 65 vuotta täyttäneiden osuus pienempi kuin muissa kuusikkokunnissa Helsingissä, Vantaalla, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Espoon väestö vanhenee, vaikka muutos on hidasta. Viimeiset 25 vuoden aikana lasten ja erityisesti työikäisten suhteellinen osuus on laskenut ja ikääntyneiden puolestaan kasvanut. (Kuvio 5) % 2,5 2, 1,5 1,,5, 5 1 15 2 25 3 35 4 45 5 55 6 65 7 75 8 85 9 95 1 1994 219 Vuodenvaihteessa 218/219 Espoon väestöstä 6 prosenttia oli työikäisiä 2 64-vuotiaita. Alle kouluikäisiä 6-vuotiaita lapsia oli yhdeksän prosenttia, kouluikäisiä 7 15-vuotiaita 12 prosenttia ja 16 19-vuotiaita nuoria viisi prosenttia väestöstä. Ikääntyneitä eli 65 vuotta täyttäneitä oli 15 prosenttia espoolaisista. Edellisvuoteen verrattuna väestömäärä kasvoi kaikissa muissa edellä esitetyissä ikäryhmissä paitsi 6-vuotiaissa, joissa väestömäärä laski 26 lapsella eli yhden prosentin. Suhteellisesti suurinta kasvu oli kaikkein vanhimmissa ikäryhmissä: 75 vuotta täyttä- Kuvio 5. Espoon väestö yksivuotisikäryhmittäin 1994 ja 219 (%) neiden määrä kasvoi 4,9 prosenttia eli 75 hengellä ja 85 vuotta täyttäneiden määrä 3,5 prosenttia eli yli 14 hengellä. Peruskouluikäisten 7 15-vuotiaiden suhteellinen osuus kasvoi 3,2 prosenttia, yli 1 lapsella. Sen sijaan lukio- ja ammatillisen koulutuksen iässä olevien 16 19-vuotiaiden ikäryhmässä suhteellinen kasvu oli pienempää 1,9 prosenttia (noin 24 henkeä). Työikäisten määrä kasvoi suhteellisesti 1,4 prosenttia eli 2 3 henkeä. Taulukko 1. Espoon väestön ikärakenne ja ikärakenteen muutos vuodenvaihteissa 213/214 218/219 Ikä, vuotta Vuodenvaihde -6 7-15 16-19 2-34 35-64 65-74 75+ 85+ Yhteensä 213/14 25 137 28 499 12 731 55 915 14 169 21 71 12 61 3 127 26 753 214/15 25 528 29 446 12 456 56 419 15 693 22 719 13 282 3 369 265 543 215/16 25 485 3 313 12 391 56 956 17 177 23 673 13 87 3 564 269 82 216/17 25 554 31 51 12 557 57 816 18 724 23 96 14 921 3 79 274 583 217/18 25 26 32 6 12 79 58 419 11 318 24 86 15 472 3 945 279 44 218/19 24 999 33 2 12 945 58 933 112 14 25 45 16 226 4 84 283 632 Muutos edellisvuodesta N -261 1 14 236 514 1 786 545 754 139 4 588 Muutos edellisvuodesta % -1, 3,2 1,9,9 1,6 2,2 4,9 3,5 1,6 Viiden vuoden muutos % -,5 15,9 1,7 5,4 7,6 17,1 28,8 3,6 8,8 Vuodenvaihde Ikäryhmän väestöosuus % 213/14 9,6 1,9 4,9 21,4 39,9 8,3 4,8 1,2 1 214/15 9,6 11,1 4,7 21,2 39,8 8,6 5, 1,3 1 215/16 9,4 11,2 4,6 21,1 39,7 8,8 5,1 1,3 1 216/17 9,3 11,3 4,6 21,1 39,6 8,7 5,4 1,4 1 217/18 9,1 11,5 4,6 2,9 39,5 8,9 5,5 1,4 1 218/19 8,8 11,6 4,6 2,8 39,5 9, 5,7 1,4 1 Osuuden muutos -,2,2, -,2 -,,,2, 4
Vuoden 218 aikana tapahtuneet ikäryhmittäiset väestönmuutokset ovat jatkumoa viiden viimeisen vuoden kehitykseen. Kaikkein vanhimpien väestöryhmien (75+ ja 85+) suhteellinen kasvu on ollut viiden vuoden aikana selvästi suurinta, ja alle kouluikäisten määrä on jopa laskenut. Kouluikäisten suhteellinen kasvu on ollut selvästi suurempaa kuin työikäisten. Nuorten 16 19-vuotiaiden määrä on kasvanut jonkin verran. Työikäisten määrän suhteellinen kasvu on ollut selvästi pienempää kuin 65 74-vuotiaiden. 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 14,7 13,6 17,6 16,8 16,5 8,8 11,2 1,7 39,5 39,4 36,8 37,1 41,4 41,3 41,1 44,9 18, 2,8 22, 23,5 23,7 15,9 21,1 12,5 5,1 5,9 4,6 4,3 4,2 4,1 4,8 5, 15,6 11,6 11,5 1,5 9,9 12,5 12,1 15,7 8,8 9,3 7,4 8,4 8,9 11,3 9,5 1,3 Ikärakenne suuralueittain Espoon suuralueiden ikärakenteet ovat erilaisia. Suhteellisesti eniten lapsia ja nuoria on Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa, joissa molemmissa noin kolmasosa väestöstä on alle 2-vuotiaita. Näillä suuralueilla on myös suhteellisesti vähiten 65 vuotta täyttänyttä väestöä. Työikäisten osuus on suurin Vanha- Espoossa ja Suur-Leppävaarassa. Ikääntyneitä, 65 vuotta täyttäneitä, on eniten Suur-Tapiolassa, Suur- Matinkylässä ja Suur-Espoonlahdessa. (Kuvio 6) Kun verrataan suuralueittaisia ikärakenteita viimeisen 2 vuoden ajalta, huomataan väestön vanhenemisen vaikutus ikärakenteeseen. Kaikilla muilla suuralueilla paitsi Suur-Kauklahdessa ikääntyneiden eli 65 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus on kasvanut huomattavasti. Erityisen voimakasta ikääntyneiden suhteellisen osuuden kasvu on ollut Suur-Matinkylässä ja Suur-Espoonlahdessa. (Kuvio 7) Suuralueet eroavat selvästi väestömääriltään. Suur- Leppävaara, Suur-Espoonlahti ja Suur-Tapiola ovat asukasmääriltään suurimmat Espoon alueet. Suur-Leppävaarassa ja Suur-Espoonlahdessa asuu määrällisesti eniten lapsia ja nuoria, mutta myös ikääntynyttä väestöä. Lähes neljäsosa kaikista espoolaislapsista ja -nuorista asuu Suur-Leppävaarassa ja lähes viidesosa Suur-Espoonlahdessa. Suur- Leppävaaran, Suur-Espoonlahden ja Suur-Tapiolan alueella asuu kaksi kolmasosaa kaikista Espoon 65 vuotta täyttäneistä. Työikäisistä lähes neljäsosa asuu Suur-Leppävaarassa. (Kuvio 8) Sukupuolirakenne Espoossa on hieman enemmän naisia (5,3 prosenttia) kuin miehiä (49,7 prosenttia). Suomenkielisessä väestössä naisia on 51, prosenttia, kun taas ruotsinkielisistä espoolaisista naisia on 48,9 prosenttia ja vieraskielisten joukossa naisia on 47,5 prosenttia. Väestön sukupuolirakenne on yhteydessä ikään. Naiset ovat enemmistönä vasta 5 vuotta vanhemmissa ikäryhmissä ja kaikissa tätä nuoremmissa viisivuotisikäryhmissä on miesenemmistö. Suomenkielisessä väestössä naisten enemmyys alkaa koko väestöä aiemmin jo 4-vuotiaissa ja ruotsinkielisessä väestön osassa vasta 65 vuotta täyttäneissä. Vieraskielisessä väestössä miehiä on naisia enemmän lähes kaikissa Kuvio 6. Espoon suuralueittaiset väestöosuudet iän mukaan vuodenvaihteessa 218/219 (%) 1 Suur Leppävaara 2 Suur Tapiola 3 Suur Matinkylä 4 Suur Espoonlahti 5 Suur Kauklahti 6 Vanha Espoo 7 Pohjois Espoo 8 7 6 5 4 3 1 6 7 15 16 19 2 34 35 64 65+ 6 7 15 16 19 2 34 35 64 65+ Kuvio 8. Espoon väestömäärät suuralueittain iän mukaan vuodenvaihteessa 218/219 % 1, 8, 6, 4, 2,, 219 219 219 219 219 219 219 % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % 4 5 9 1 14 15 19 2 24 25 29 3 34 35 39 4 44 45 49 5 54 55 59 6 64 65 69 7 74 75 79 8 84 85 89 9 94 Yli 95 Miehet Naiset 6 vuotiaat 7 15 vuotiaat 16 19 vuotiaat 2 34 vuotiaat 35 64 vuotiaat 65+vuotiaat Kuvio 7.Espoon suuralueittaiset väestöosuudet iän mukaan vuodenvaihteissa 1999/ ja 218/219 Kuvio 9. Espoon väestö sukupuolen ja iän mukaan vuodenvaihteessa 218/219 (%) 5
viisivuotisikäryhmissä, poikkeukset ovat suurimmaksi osaksi yli 85-vuotiaiden ikäryhmiä. (Kuvio 9) Suuralueittain tarkasteltuna Suur-Tapiolassa ja Pohjois-Espoossa on miesenemmistö. Muilla suuralueilla on naisenemmistö. 1.3 Äidinkieli, kansalaisuus ja syntyperä Väestön ulkomaalaistaustaisuutta voidaan arvioida äidinkielen, kansalaisuuden tai syntyperän mukaan. Vieraskielisten, ulkomaan kansalaisten ja syntyperältään ulkomaalaistaustaisten määrät ja väestönosuudet ovat kasvaneet huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuodenvaihteessa 218/219 vieraskielisiä oli 17, prosenttia espoolaisista, ulkomaan kansalaisia 1,9 prosenttia ja syntyperältään ulkomaalaistaustaisia 17, prosenttia. Äidinkieli Vuodenvaihteessa 218/219 espoolaisista 76, prosenttia eli 215 548 henkeä oli suomen- tai saamenkielisiä. Ruotsinkielisiä oli 19 999 ja heidän osuutensa väestöstä oli 7,1 prosenttia. Vieraskielisiä espoolaisia oli 48 85 henkeä eli 17, prosenttia. Edellisvuoteen verrattuna kotimaankielisten osuus väestöstä pieneni ja vieraskielisten osuus kasvoi yhden prosenttiyksikön. Vieraskielisten osuus espoolaisista on kasvanut nopeasti erityisesti viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Vuodesta 27 lähtien reilusti yli puolet vuotuisesta väestönlisäyksestä on ollut vieraskielistä. Vuoden 218 väestönkasvusta 75 prosenttia oli vieraskielistä, mikä tarkoittaa noin 3 4 hengen lisäystä vieraskielisessä väestössä. Yleisimmät vieraat kielet Espoossa vuodenvaihteessa 218/219 olivat venäjä (6 937 puhujaa), viro (5 974 puhujaa), arabia (3 95 puhujaa), englanti (3 68 puhujaa), somali (2 733 puhujaa) ja kiina (2 672 puhujaa). 3 25 2 15 1 5 1994 1995 1996 1997 1998 1999 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 Suomen ja saamenkieliset Ruotsinkieliset Muut kielet yhteensä Kuvio 1. Espoon väestö äidinkielen mukaan vuodenvaihteessa 1993/1994-218/219 henkilöä 8 7 6 5 4 3 1 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 venäjä viro, eesti arabia englanti somali kiina albania kurdi persia, farsi vietnam espanja Kuvio 11. Yleisimmin puhutut vieraat kielet Espoossa 21-219 Yhteensä Espoossa puhutaan 118 vierasta kieltä, joista 45 kielessä puhujia on yli 1 henkeä. Vuoden 218 aikana eniten kasvanut vieraiden kielten puhujajoukko oli arabiankielisissä, joiden määrä kasvoi hieman yli 62 hengen verran eli 19 prosenttia. (Kuvio 11) Taulukko 2. Espoon väestö äidinkielen mukaan vuodenvaihteessa (N, %) 216/17 217/218 218/219 Äidinkieli Lkm % Lkm % Lkm % Suomi 212 789 77,5 214 299 76,8 215 533 76, Saame 11, 13, 15, Ruotsi 2 131 7,3 2 77 7,2 19 999 7,1 Muu kieli 41 652 15,2 44 655 16, 48 85 17, Venäjä 6 226 2,3 6 622 2,4 6 937 2,4 Viro 6 4 2,2 6 64 2,2 5 974 2,1 Arabia 2 666 1, 3 281 1,2 3 95 1,4 Englanti 2 685 1, 2 824 1, 3 68 1,1 Somali 2 464,9 2 595,9 2 733 1, Kiina 2 34,8 2 466,9 2 672,9 Albania 1 668,6 1 845,7 1 998,7 Kurdi 1 538,6 1 635,6 1 777,6 Persia, farsi 1 266,5 1 449,5 1 724,6 Vietnam 1 58,4 1 86,4 1 19,4 Espanja 855,3 912,3 977,3 Muut 12 882 4,7 13 876 5, 15 13 5,3 Yhteensä 274 583 1 279 44 1 283 632 1 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 17,9 5,2 11,4 7,3 76,9 81,3 19,6 14,7 13,2 8,5 8,8 9,1 71,9 76,6 77,7 22,3 71,2 Kuvio 12. Espoon väestö äidinkielen mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa 218/219 (%) 6,5 Muu kieli Ruotsi Suomi ja saame 8,4 5,2 86,5 6
Määrällisesti toiseksi eniten kasvoi venäjää äidinkielenään puhuvien ryhmä noin 31 hengellä (viisi prosenttia) ja kolmanneksi eniten persian-/farsinkielisten määrä noin 27 hengellä (19 prosenttia). Vieraskielisiä oli suuralueista suhteellisesti eniten Vanha-Espoossa, jossa useampi kuin joka viides asukas puhuu äidinkielenään muuta kuin kotimaista kieltä. Myös Suur-Matinkylässä ja Suur-Leppävaarassa vieraskielisten osuus oli selvästi muita alueita korkeampi. Ruotsinkielisten osuus oli korkein Suur- Kauklahdessa ja suomenkielisten Pohjois-Espoossa, jossa vieraskielisten ja ruotsinkielisten osuudet olivat pienimmät. Vieraskielisten määrä kasvoi vuoden 218 aikana eniten Suur-Leppävaarassa. (Kuvio 12) Kansalaisuus Espoossa asui vuoden 219 alussa 31 51 ulkomaan kansalaista, ja ulkomaalaisten määrä kasvoi edellisvuodesta 1 878 hengellä eli 6,4 prosenttia. Lisäys oli määrällisesti ja suhteellisesti suurempi kuin edellisvuonna. Ulkomaalaisten osuus Espoon väestöstä nousi edellisvuoden 1,5 prosentista 1,9 prosenttiin vuonna 218. Espoossa asuvien ulkomaan kansalaisten määrä kasvaa tasaisesti ja on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viron kansalaisten määrä on kasvanut selvästi enemmän kuin muiden määrältään merkittävien ulkomaan kansalaisten ryhmät, vaikka heidän määränsä on kahtena viime vuonna hieman vähentynyt (Kuvio 13) Maanosittain tarkasteltuna hieman alle puolet Espoossa asuvista ulkomaan kansalaisista oli vuodenvaihteessa 218/219 jonkin Euroopan maan kansalaisia. Yli kolmannes ulkomaan kansalaisista oli Aasian maista, ja Afrikan maiden kansalaisia oli yhdeksän prosenttia ulkomaan kansalaisista. EU-kansalaisia oli yhteensä 36 prosenttia kaikista ulkomaan kansalaisista. Suurimpana yksittäisenä kansalaisryhmänä olivat virolaiset, joita oli 21 prosenttia kaikista ulkomaan kansalaisista. EU:n ulkopuolisesta Euroopasta Espoossa asui eniten Venäjän kansalaisia. Aasiasta tulleissa espoolaisissa oli eniten Irakin, Kiinan ja Intian kansalaisia. Afrikasta tulleissa suurimpina kansalaisuusryhminä olivat Somalian ja Nigerian kansalaiset. Määrällisesti eniten edellisvuodesta kasvoivat Intian, Irakin, Kiinan, Syyrian, Afganistanin ja Filippiinien kansalaisten ryhmät. Viron kansalaisten määrä väheni eniten vuodentakaiseen verrattuna. Ulkomaalaisten väestönosuus kasvoi vuodentakaisesta kaikilla suuralueilla. Eniten ulkomaan kansalaisia asukaslukuun nähden oli Vanha-Espoon (14 prosenttia) ja Suur-Matinkylän (13 prosenttia) väestöissä. Pienin ulkomaalaisten väestöosuus oli Pohjois-Espoossa (viisi prosenttia). Ulkomaan kansalaisia oli Suur-Es- Taulukko 3. Ulkomaan kansalaiset ja osuus koko väestöstä vuodenvaihteessa (N, %) 216/217 217/218 218/219 Lkm % Lkm % Lkm % Eurooppa 14 653 52,4 14 965 51,3 15 274 49,2 EU(28) maat 1 91 39, 11 45 37,9 11 29 36,1 Viro 6 567 23,5 6 566 22,5 6 446 2,8 Ruotsi 427 1,5 429 1,5 417 1,3 Britannia 52 1,8 49 1,7 59 1,6 Saksa 436 1,6 436 1,5 449 1,4 Ranska 228,8 252,9 261,8 Muu Eurooppa 3 752 13,4 3 92 13,4 4 65 13,1 Venäjä 2 24 7,9 2 234 7,7 2 224 7,2 Entinen Serbia ja Montenegro 584 2,1 645 2,2 71 2,3 Turkki 285 1, 35 1, 355 1,1 Serbia 99,4 92,3 95,3 Ukraina 22,8 256,9 294,9 Afrikka 2 774 9,9 2 694 9,2 2 783 9, Somalia 645 2,3 624 2,1 614 2, Kenia 224,8 221,8 229,7 Nigeria 351 1,3 332 1,1 338 1,1 Etiopia 271 1, 242,8 246,8 Ghana 281 1, 275,9 28,9 Amerikka 832 3, 876 3, 95 3,1 Yhdysvallat (USA) 342 1,2 376 1,3 411 1,3 Kanada 14,4 14,4 16,3 Aasia 9 326 33,3 1 243 35,1 11 622 37,4 Kiina 1 686 6, 1 785 6,1 1 972 6,4 Intia 1 569 5,6 1 626 5,6 1 91 6,1 Irak 1 464 5,2 1 771 6,1 2 28 6,5 Iran 435 1,6 435 1,5 499 1,6 Pakistan 54 1,9 556 1,9 576 1,9 Thaimaa 352 1,3 342 1,2 345 1,1 Vietnam 576 2,1 576 2, 646 2,1 Oseania 86,3 85,3 89,3 Australia 68,2 71,2 75,2 Uusi Seelanti 17,1 14, 14, Ilman kansalaisuutta tai tuntem. 312 1,1 31 1,1 89,3 Ulkomaan kansalaiset yhteensä 27 983 1, 29 173 1, 31 51 1, 7
poonlahden, Suur-Tapiolan ja Suur-Kauklahden väestöissä lähes yhtä paljon, noin yhdeksän prosenttia. Suur-Leppävaarassa ulkomaan kansalaisia on 11 prosenttia. Syntyperä Ulkomaalaistaustaisella eli syntyperältään ulkomaalaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaiseksi luetaan lisäksi ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä. Ulkomaalaistaustaiset voidaan jakaa ulkomailla syntyneiden ensimmäiseen sukupolveen ja Suomessa syntyneiden toiseen sukupolveen. Vuoden 219 alussa Espoossa asui 48 346 syntyperältään ulkomaalaistaustaista henkilöä eli 17, prosenttia väestöstä. Heistä valtaosa, 81,5 prosenttia, on syntynyt ulkomailla, ja 18,5 prosenttia oli niin sanottua toista sukupolvea eli syntynyt Suomessa. Suomessa syntyneiden osuus ulkomaalaistaustaisista kasvaa tasaisesti. 1.4 Siviilisääty, perheet ja asuntokunnat Vuodenvaihteessa 218/219 espoolaisista 15 vuotta täyttäneistä 45 prosenttia oli naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, 12 prosenttia eronneita ja neljä prosenttia leskiä. Naimattomia oli 39 prosenttia. Espoolaisia perheitä oli 76 68, ja 77 prosenttia espoolaisista kuului perheväestöön. Avioparin ja vähintään yhden lapsen muodostama perhe oli yleisin perhemuoto. Perheiden keskikoko oli 2,87 henkeä. Keskimääräinen lapsiluku perheissä, joissa on kotona asuvia lapsia, oli 1,78 lasta. Yhden huoltajan perheiden osuus kaikista perheistä oli 14 prosenttia ja kaikista lapsiperheistä 22 prosenttia. Asuntokuntia oli Espoossa yhteensä 125 871, ja asuntokunnan keskikoko oli 2,2 henkeä. Yli 68 prosenttia asuntokunnista oli pieniä, yhden tai kahden hengen asuntokuntia. Yhden hengen asuntokunta oli yleisin asuntokuntatyyppi. Siviilisääty Vuodenvaihteessa 218/219 oli 15 vuotta täyttäneistä espoolaisista 39 prosenttia naimattomia, 45 prosenttia naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, 12 prosenttia eronneita ja neljä prosenttia leskiä. Naimattomien osuus on suurin nuorissa ikäryhmissä ja alkaa pienentyä 25-vuotiaista eteenpäin. Avioliitto tai rekisteröity parisuhde on vallitseva siviilisääty 35 79-vuotiaissa: noin 6 prosenttia tämän ikäisistä on naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Eronneisuus alkaa yleistyä 3. ikävuoden jälkeen ja on huipussaan 65 69-vuotiaiden ikäryhmässä, josta hieman yli viidesosa on eronneita. Leskien osuus kääntyy selvään nousuun 7-vuotiaissa ja sitä van- 7 6 5 4 3 1 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 Viro Venäjä Irak Kiina Intia Somalia Kuvio 13. Viron, Venäjän, Somalian, Kiinan, Intian ja Irakin kansalaisten määrä vuosina 21 219 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1993 1996 1999 22 25 28 211 214 217 Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla Kuvio 14. Ulkomailla syntyneet ja Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset vuosina 1993 219 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 15 19 2 24 25 29 3 34 35 39 4 44 45 49 5 54 55 59 6 64 65 69 7 74 75 79 8 84 Naimaton Naimisissa Eronnut Leski Kuvio 15. Espoon väestö siviilisäädyn ja iän mukaan vuodenvaihteessa 218/219 85 89 8 927 39 419 219 9 94 95 8
hemmissa ikäryhmissä, ja 85 vuotta täyttäneistä yli puolet on leskiä. Sekä leskeys että eronneisuus painottuu naisiin: kaikista leskistä neljä viidestä on naisia ja eronneista 6 prosenttia. Perheiden määrä, keskikoko ja rakenne Vuodenvaihteessa 218/219 Espoossa asui 76 68 perhettä, mikä on hieman yli 1 16 perhettä enemmän kuin edellisvuonna. Perhe muodostuu yhdessä asuvista henkilöistä, joita yhdistää avioliitto, avoliitto tai vanhempi lapsi-suhde. Vuodesta 199 lähtien lapsettomat avoparit ovat muodostaneet perheen ja vuodesta 23 alkaen rekisteröidyt parisuhteet on laskettu perheisiin. Samaa sukupuolta olevat avoparit eivät muodosta perhetilastossa perhettä. Espoolaisista 77 prosenttia kuului perheväestöön vuodenvaihteessa 218/219. Perheiden määrä on noussut Espoossa väestömäärän kasvun myötä, mutta perheisiin kuuluvan väestön suhteellinen osuus on laskenut yli kahdeksan prosenttiyksikköä vuoteen 199 verrattuna. Lapsen asemassa olevia on nykyisessä perheväestössä 35 prosenttia (76 834 henkeä), kun heitä oli 37 prosenttia vuonna 199. Vuodenvaihteessa 218/219 lapsista 33 prosenttia oli alle kouluikäisiä, 49 prosenttia 7 17-vuotiaita ja loput 18 prosenttia täysi-ikäisiä lapsen asemassa olevia. Vuodenvaihteessa 218/219 espoolaisista perheistä 43 prosenttia oli lapsettomien parien muodostamia ja 57 prosentissa perheistä oli lapsia. Avioparin ja vähintään yhden lapsen muodostamia perheitä oli 36 prosenttia kaikista perheistä, ja tämä oli Espoon yleisin perhemuoto. Seitsemän prosenttia perheistä oli avopareja, joilla oli vähintään yksi lapsi. Yhden huoltajan perheitä oli 14 prosenttia kaikista perheistä. Edellisvuoteen verrattuna perherakenne on muuttunut hyvin vähän. Perherakenteen hidas muutos näkyy kuitenkin pitemmän aikavälin tarkastelussa. Vuoteen 199 verrattuna lapsettomien pariskuntien osuus kaikista perheistä on noussut, avoliitto on yleistynyt vanhempien liittomuotona ja yksinhuoltajien osuus huoltajista kasvanut. Espoolaisten perheiden keskikoko oli 2,87 henkeä vuonna 218 ja se on pysytellyt lähes samana viime vuodet. Pitempi tarkasteluperspektiivi tuo näkyviin perhekoon hitaan pienentymisen: vuonna 199 espoolaisissa perheissä oli vielä keskimäärin 3,1 henkeä. Perheiden lapsiluku Espoossa oli vuodenvaiheessa 218/219 yhteensä 43 24 perhettä, joissa oli kotona asuvia lapsia. Näissä perheissä keskimääräinen lapsiluku oli 1,78 eli täsmälleen sama kuin vuotta aikaisemmin. Taulukko 4. Espoolaiset perheet perhetyypin mukaan, perheen keskikoko, perheväestön osuus ja perheiden henkilömäärä sekä lapsimäärä iän mukaan 199 219 Vuosi 199 2 2 1 217 218 219 Perhetyyppi lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Aviopari, ei lapsia 11 628 24, 15 34 26,4 19 683 29,4 21 323 28,8 21 664 28,9 22 114 29,1 Avopari, ei lapsia 5 12 1,3 7 237 12,5 9 127 13,6 1 251 13,9 1 496 14, 1 714 14,1 Aviopari ja lapsia 23 984 49,5 24 34 41,4 24 98 37,3 26 697 36,1 26 829 35,8 27 14 35,5 Avopari ja lapsia 2 72 4,3 3 787 6,5 4 551 6,8 5 544 7,5 5 575 7,4 5 637 7,4 Äiti/isä ja lapsia 5 798 12, 7 71 13,3 8 649 12,9 1 116 13,7 1 34 13,8 1 589 13,9 Yhteensä 48 494 1, 58 99 1 66 99 1 73 931 1, 74 94 1, 76 68 1, Perheen keskikoko (henkeä) 3,1 2,94 2,89 2,88 2,88 2,87 Perheväestön osuus väestöstä (%) 85,6 81,9 79,4 77,6 77,2 77, lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Perheissä henkilöitä 146 218 171 632 193 877 213 5 215 51 218 381 Perheissä lapsia 55 28 1, 63 135 1, 68 546 1, 75 259 1, 76 42 1, 76 834 1, joista 6 vuotiaita 11 732 21,3 21 79 34,5 23 652 34,5 25 246 33,5 24 948 32,8 24 682 32,1 joista 7 17 vuotiaita 27 723 5,4 29 636 46,9 32 986 48,1 36 316 48,3 37 444 49,2 38 551 5,2 joista 18+ vuotiaita 15 573 28,3 11 79 18,5 11 98 17,4 13 697 18,2 13 65 18, 13 61 17,7 Taulukko 5. Perheiden jakauma (%) lasten lukumäärän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa 218/219 (kaikki lapsen asemassa olevat iästä riippumatta) Lasten lukumäärä Perheet Perheitä, Lapsia/perhe, Yhteensä joissa lapsia joissa lapsia Suuralue 1 2 3 4+ Yht. % 1. Suur Leppävaara 43,7 24,4 22,5 7,3 2, 1 18 891 56,3 1,79 2. Suur Tapiola 47,8 22,1 22,9 6,1 1,1 1 12 755 52,2 1,74 3. Suur Matinkylä 47,6 24,1 21,3 5,6 1,5 1 11 638 52,4 1,72 4. Suur Espoonlahti 41,6 25, 24,3 7,3 1,8 1 15 679 58,4 1,77 5. Suur Kauklahti 31,7 25,1 3,7 1,1 2,3 1 2 826 68,3 1,86 6. Vanha Espoo 39,5 26,7 23,8 7,6 2,5 1 1 97 6,5 1,79 7. Pohjois Espoo 35,6 24,9 25,9 9,8 3,8 1 3 36 64,4 1,93 Koko Espoo 43,2 24,5 23,4 7,1 1,9 1 76 68 56,8 1,78 Perheet, lkm 32 828 18 62 17 786 5 388 1 446 76 68 43 24 9
Taulukko 6. Lapsiperheiden jakauma (%) suuralueittain alaikäisten lasten määrän mukaan vuodenvaihteessa 218/219 Alaikäisten lasten ( 17v) lukumäärä Alaikäisiä lapsia/ Lapsia yhteensä/ Suuralue 1 2 3 4+ Yht. Lapsiperh. yht. lapsiperhe lapsiperhe 1. Suur Leppävaara 42,4 41,3 13, 3,4 1 8 856 1,79 1,9 2. Suur Tapiola 4,4 45,5 11,9 2,2 1 5 32 1,76 1,88 3. Suur Matinkylä 44,3 42,5 1,5 2,6 1 4 977 1,72 1,83 4. Suur Espoonlahti 41,4 43,2 12,3 3, 1 7 385 1,78 1,91 5. Suur Kauklahti 36,8 45,1 14,9 3,2 1 1 664 1,86 1,97 6. Vanha Espoo 42,8 4,7 12,3 4,2 1 5 445 1,8 1,92 7. Pohjois Espoo 37,5 42,3 14,4 5,9 1 1 76 1,92 2,7 Koko Espoo 41,7 42,6 12,4 3,3 1 35 49 1,79 1,9 Perheiden lkm 14 776 15 94 4 388 1 151 35 49 Keskimääräinen kotona asuvien lasten määrä oli suurin Pohjois-Espoossa (1,93) ja Suur-Kauklahdessa (1,86) ja näillä suuralueilla suuret, vähintään kolmilapsiset perheet olivat yleisempiä kuin muualla. Vähiten kotona asuvia lapsia perheissä oli Suur-Matinkylässä (1,72) ja Suur-Tapiolassa (1,74), ja samoilla suuralueilla myös lapsettomien perheiden osuus oli korkein, lähes puolet perheistä. (Taulukko 5) Varsinaisiksi lapsiperheiksi määritellään perheet, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi. Tällaisia perheitä oli Espoossa vuoden 219 alussa 35 49. Keskimäärin lapsiperheissä oli 1,9 lasta ja 1,79 alaikäistä lasta. Suur-Matinkylässä oli eniten sellaisia lapsiperheitä, joissa on yksi alaikäinen lapsi (44 prosenttia alueen lapsiperheistä). Kaksilapsisten perheiden osuus oli korkein Suur-Tapiolassa (46 prosenttia alueen perheistä). Pohjois-Espoossa yli viidesosassa lapsiperheitä oli vähintään kolme lasta. Suur-Kauklahdessa 18 prosenttia perheistä oli kolmi- tai useampilapsisia. Pohjois-Espoossa oli suhteellisesti eniten lapsiperheitä, joissa oli vähintään neljä alaikäistä lasta, kuusi prosenttia alueen lapsiperheistä. (Taulukko 6) Yhden vanhemman perheet ja lapsiperheet Yhden huoltajan perheitä oli reilu viidennes (7 652 perhettä) Espoon lapsiperheistä ja lähes neljännes (1 589 perhettä) kaikista perheistä, joissa oli lapsia vuodenvaihteessa 218/219. Yhden vanhemman lapsiperheiden määrä on noussut vuodentakaisesta yli 2 perheellä, mikä on hieman vuotta aiempaa suurempi lisäys. Yhden vanhemman lapsiperheiden osuus lapsiperheistä nousi hieman vuodentakaisesta. Suhteellisesti eniten yhden huoltajan perheitä oli Suur-Matinkylässä, yli neljännes kaikista lapsiperheistä ja lähes 3 prosenttia perheistä, joissa oli lapsia. Osuudet olivat kuitenkin hieman pienentyneet vuoden takaisesta. Myös Vanha-Espoossa yksinhuoltajuus oli keskimääräistä yleisempää. Suhteellisesti vähiten yhden vanhemman perheitä oli Pohjois-Espoossa ja Suur-Tapiolassa. Yhden vanhemman lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä oli hieman pienentynyt Suur-Tapiolassa ja Suur- Matinkylässä, ja joko pysynyt ennallaan tai hieman kasvanut muilla suuralueilla. (Taulukko 7) Asuntokunnat Asuntokunta muodostuu samassa asunnossa asuvista riippumatta perhe- ja sukulaisuussuhteista. Vuoden 219 alussa Espoossa oli 125 871 asuntokuntaa ja asuntokunnan keskikoko oli 2,2 henkeä. Asuntokuntien määrä kasvoi vuoden 218 aikana lähes 2 96 asuntokunnalla, mikä on korkein vuotuinen kasvu viimeisen 35 vuoden aikana. Viimeisen kymmenen vuoden aikana espoolaisten asuntokuntien määrä on kasvanut vuodessa noin 2 1 asuntokunnan verran. Lähes 6 prosenttia asuntokuntien määrän kasvusta on yhden hengen asuntokuntien kasvua. Asuntokuntien keskikoko on pienentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana 2,26 asukkaasta (vuonna 21) 2,2 asukkaaseen (vuonna 219). Espoolaisista asuntokunnista yli kaksi kolmasosaa, 69 prosenttia, oli vuodenvaihteessa 218/219 pie- Taulukko 7. Yhden vanhemman lapsiperheet ja niiden osuus kaikista lapsiperheistä vuodenvaihteessa 218/219. Perheitä, joissa lapsia Lapsiperheitä Yksinhuoltajaperheitä, joissa lapsia Yksinhuoltajalapsiperheitä Yksinhuoltajaperheitä perheistä, joissa lapsia Yksinhuoltajalapsiperheitä lapsiperheistä Suuralue Lkm Lkm Lkm Lkm % % 1. Suur Leppävaara 1 627 8 856 2 59 1 943 24,4 21,9 2. Suur Tapiola 6 657 5 32 1 429 94 21,5 17,7 3. Suur Matinkylä 6 14 4 977 1 767 1 275 28,9 25,6 4. Suur Espoonlahti 9 149 7 385 2 232 1 63 24,4 21,7 5. Suur Kauklahti 1 929 1 664 449 339 23,3 2,4 6. Vanha Espoo 6 642 5 445 1 743 1 271 26,2 23,3 7. Pohjois Espoo 2 13 1 76 379 281 17,8 16, Koko Espoo 43 24 35 49 1 589 7 652 24,5 21,6 1
niä, yhden tai kahden hengen asuntokuntia. Yhden hengen asuntokunnat ovat kaikkein yleisimpiä: 37 prosenttia asuntokunnista oli yhden hengen asuntokuntia, ja niiden osuus on ylittänyt kahden hengen asuntokunnat pysyvästi vuonna 24. Kolmen hengen asuntokuntia oli 13 prosenttia kaikista asuntokunnista ja neljän hengen asuntokuntia niin ikään 13 prosenttia. Viiden tai sitä useamman hengen asuntokuntia oli kuusi prosenttia. Keskimäärin suurimmissa asuntokunnissa asuttiin Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa, joissa molemmissa yli 4 prosenttia asuntokunnista oli vuodenvaihteessa 218/219 vähintään kolmen hengen asuntokuntia. Pohjois-Espoossa yli 1 prosentissa asuntokuntia oli vähintään viisi asukasta. Yhden hengen asuntokuntia oli selvästi eniten Suur-Matinkylässä, jossa yli 4 prosenttia asuntokunnista oli yhden asukkaan asuntokuntia. Myös Suur-Tapiolassa ja Suur-Leppävaarassa yhden hengen asuntokuntia oli enemmän kuin muilla suuralueilla. (Taulukko 8) Yksin asuminen oli vuodenvaihteessa 218/219 keskimäärin hieman yleisempää naisilla kuin miehillä. Yksinasuvia naisia oli 17,4 prosenttia kaikista naisista, kun miehiä oli 15,6 prosenttia. Miesten yksinasuminen on kuitenkin selvästi yleisempää 2 49-vuotiaisiin saman ikäisiin naisiin verrattuna. Sen sijaan naisten yksinasuminen yleistyy 5. ikävuoden jälkeen. Miehillä yksinasuminen on yleisintä 2 29-vuotiailla, naisilla 8 vuotta täyttäneillä. (Taulukko 9) % 4, 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 1 hlö 2 hlö 3 hlö 4 hlö 5+ hlö Kuvio 16. Espoolaisten asuntokuntien suhteelliset osuudet (%) asuntokunnan henkilöluvun mukaan 219 % 45 4 35 3 25 2 15 1 5 199 1992 1994 1996 1998 22 24 26 28 21 212 214 216 218 3 Suur Matinkylä 2 Suur Tapiola 1 Suur Leppävaara 6 Vanha Espoo 4 Suur Espoonlahti 5 Suur Kauklahti 7 Pohjois Espoo Kuvio 17. Yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista suuralueittain 199 219 Taulukko 8. Asuntokuntien henkilöluku (%) suuralueittain vuodenvaihteessa 218/219 Henkilöluku Suuralue 1 2 3 4 5+ Yht. Lkm 1. Suur Leppävaara 37,9 31,5 12,9 11,8 5,8 1 31 567 2. Suur Tapiola 38,4 33,1 11,8 12,2 4,5 1 22 73 3. Suur Matinkylä 42,2 32,2 11,5 1,3 3,8 1 2 995 4. Suur Espoonlahti 34,7 31,8 13,9 13,7 5,9 1 24 44 5. Suur Kauklahti 32, 26,8 15,1 17,7 8,3 1 4 213 6. Vanha Espoo 37,2 29,6 14,4 12,6 6,2 1 18 36 7. Pohjois Espoo 22,2 31,5 17,3 18,3 1,8 1 4 274 Koko Espoo 37,3 31,5 13,1 12,5 5,6 1 125 871 Taulukko 9. Yksin asuvat (yhden hengen asuntokunnat) espoolaiset iän mukaan ja heidän osuutensa (%) vastaavanikäisestä väestöstä vuodenvaihteessa 218/219 Yhteensä Ikä Sukupuoli alle 2 2 29 3 39 4 49 5 59 6 69 7 79 8 + Yksinasuvat yhteensä 46 99 63 9 11 7 46 5 575 7 274 7 186 6 157 3 94 Miehet 22 59 31 5 316 4 74 3 48 3 427 2 365 1 614 852 Naiset 24 85 329 3 785 2 342 2 95 3 847 4 821 4 543 3 88 Yksinasuvien prosenttiosuus vastaavasta väestöstä Yhteensä 16,5,9 24,2 16, 14,1 2,3 26,6 3,8 44,6 Miehet 15,6,8 26,8 2,8 17,3 19,6 19,2 18,3 26,4 Naiset 17,4 1, 21,4 11, 1,7 21, 32,9 4,7 55,1 11
Liite 1. Väestö pienaluleittain vuodenvaihteessa 218/219 12
Liite 2 Käsitteitä ja määritelmiä Alueeton väestö Asukkaat, jotka eivät ole kirjoilla missään asunnossa. He ovat suurimmaksi osaksi vailla vakituista asuntoa tai tietymättömissä, laitoksissa tai tilapäisesti ulkomailla. Asuntokunta Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt riippumatta perhe- ja sukulaisuussuhteista. Kansalaisuus Jos henkilöllä on kahden maan kansalaisuus, joista toinen on Suomen, hän on tilastoissa Suomen kansalaisena. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, hän on rekisterissä ja tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on maahan tullut. Kuusikkokunnat Väkiluvultaan suurimmat kunnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku. Lapsiperhe Perhe, jossa on vähintään yksi alaikäinen lapsi. Perhe Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, isä tai äiti lapsineen sekä avio- tai avopuolisot tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävät, joilla ei ole lapsia. Samaa sukupuolta olevat avoparit eivät muodosta perhetilastossa perhettä. Syntyperä kts. ulkomaalaistaustainen Ulkomaalaistaustainen Ulkomaalaistaustaisella eli syntyperältään ulkomaalaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaiseksi luetaan lisäksi ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä. Ulkomaalaistaustaiset voidaan jakaa ulkomailla syntyneiden ensimmäiseen sukupolveen ja Suomessa syntyneiden toiseen sukupolveen. kuvaa väestön jakautumista ikä- ja sukupuolirakenteen, siviilisäädyn, asuinpaikan, kansalaisuuden ja kielen mukaan. Äidinkieli Kieli tallennetaan väestötietojärjestelmään samalla kun vanhemmat ilmoittavat syntyneelle lapselle nimen ja uskontokunnan. Kieli säilyy samana, ellei sitä erikseen muuteta. Niille vuoden lopulla syntyneille vauvoille, joille ei tammikuun aikana ole ilmoitettu väestötietojärjestelmään nimeä, kieltä ja uskontoa, viedään vuodenvaihteen tilastoon kieleksi ja uskonnoksi äidin kieli ja uskonto. Seuraavan vuoden tilastossa tieto on täsmentynyt ilmoituksen saavuttua. Kielitieto voi muuttua kaksikielisten perheiden lapsilla, joille saatetaan merkitä väestötietojärjestelmään kieleksi isän kieli. 13
Esbos invånarantal var 283 632 personer vid årsskiftet 218 219. År 218 ökade Esbos befolkning med 4 588 personer, det vill säga 1,6 procent. Folkökningen var drygt hundra personer större än året innan. Esbo växte till sitt invånarantal tredje mest bland Finlands kommuner, efter Vanda och Helsingfors. Bland de sex största städerna i landet var Vandas årliga relativa tillväxt större än Esbos. Tammerfors årliga relativa tillväxt var nästan lika stort som Esbos. En jämförelse enligt storområden visar att folkmängden ökade år 218 i Esbo kvantitativt sett mest i Stor-Alberga och Stor-Mattby och i förhållande till invånarantalet mest i Stor-Köklax. Esbos åldersstruktur är lite yngre än i hela landet och i de fem andra stora städerna: andelen barn är relativt sett större och andelen äldre är mindre. Esbos befolkning blir dock äldre. År 218 ökade folkmängden i alla andra åldersgrupper förutom i barn under skolåldern. Gruppens folkmängd minskade med 26 barn, det vill säga 1, procent. Relativt sett störst var ökningen i de allra äldsta åldersgrupperna: andelen personer som fyllt 75 år ökade med 4,9 procent, det vill säga 75 personer och andelen personer som fyllt 85 år ökade med 3,5 procent, det vill säga 14 personer. Vid årsskiftet 218 219 talade 48 85 Esbobor, det vill säga 17, procent, ett annat språk än de inhemska språken som modersmål. 215 548 personer (76, procent) talade finska eller samiska som modersmål medan 19 999 personer hade svenska som modersmål (7,1 procent). Det bodde 31 51 personer med utländskt medborgarskap i Esbo (1,9 procent), och invånarna med utländsk bakgrund var 48 346 till antalet (17, procent). Vid årsskiftet 218 219 var 39 procent av Esboborna som fyllt 15 år ogifta, 45 procent var gifta eller levde i ett registrerat partnerskap, 12 procent var frånskilda och fyra procent var änkor eller änklingar. Det fanns 76 68 familjer i Esbo, och 77 procent av befolkningen levde i en familj. Familjernas medelstorlek var 2,87 personer och den mest allmänna familjetypen var ett äkta par med minst ett barn. Antalet barnfamiljer, det vill säga familjer med minst ett minderårigt barn, var 35 49, alltså 47 procent av alla familjer. Det genomsnittliga antalet barn i familjer med hemmaboende barn var 1,78. Familjerna med en vårdnadshavare utgjorde 14 procent av alla familjer och 22 procent av alla barnfamiljer. Vid årsskiftet 218 219 fanns det sammanlagt 125 871 hushåll i Esbo och hushållen bestod i genomsnitt av 2,2 personer. Över 68 procent av hushållen var små hushåll med en eller två personer. Hushåll med en person var den vanligaste typen av hushåll. Av ökningen av hushåll år 218 var nästan 6 procent hushåll med en person. Espoon kaupunki, Konsernihallinto, tutkimus ja tilastot Katuosoite: Virastopiha 2 C, Espoon keskus Postiosoite: PL 631, 27 ESPOON KAUPUNKI Internet-osoite: www.espoo.fi/tieto Sähköposti: tieto@espoo.fi, etunimi.sukunimi@espoo.fi Tietoisku 5/219 ISSN 1239-9752 Lisää tilastoja verkossa: Helsingin seudun aluesarjat: www.aluesarjat.fi Espoon kaupungin henkilöstön käytössä on myös Verkkotilastopalvelu: Essi > Työkalut > Verkkotilastopalvelu Tiedon data-aitta: L-verkkolevy > Yhteiset > Tiedon data-aitta