Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi Ähtäri 15.3.2019 Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy
Esisuunnitelman tavoite Suunnittelun ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa ja priorisoida toimenpiteet, joilla valuma alueiden maankäytön aiheuttamaa Ähtärinjärveen kohdistuvaa kiintoaine ja ravinnekuormitusta voidaan vähentää. Esisuunnittelussa tuotetaan vesiensuojelutoimenpiteiksi ehdotuksia, joita maanomistajat ja muut toimijat voivat hyödyntää. Ehdotukset tehdään riittävän tarkasti, jotta toimenpiteiden kustannustehokkuus voidaan arvioida.
Esisuunnitelman olennainen sisältö Tarkoitus on: 1. selvittää merkittävimmät kuormituslähteet (fosfori, typpi, kiintoaine ja liuennut orgaaninen hiili) karttatarkasteluilla mallinnuksilla ja vesinäytteenotoilla 2. valita merkittävimmille kuormituslähteille alustavat soveltuvat toimenpiteet ja tehdä niistä esisuunnitelmat, 3. laatia toimenpiteille alustavat yksikkökustannuksiin perustuvat kustannusarviot, 4. arvioida kullakin toimenpiteellä saavutettava kuormitusvähenemä järvessä ja 5. esittää kullekin toimenpiteelle kustannus/hyöty arvo fosforille, typelle, kiintoaineelle ja orgaaniselle hiilelle ( /kg)
Ähtärinjärven valuma alue n. 483 km 2 Ähtärinsalmen sillalla. Lisäksi Yhteinen Ähtärinjärvi ry:n toiminta alueeseen kuuluvat Välivesi, Hankavesi, Moksunjärvi ja Ruokonen. Kartalla rajattuna Ähtärinjärven osavalumaalueet (yli 1km 2 ), 24 kpl. Muu alue on järven lähivaluma aluetta
Koko valumaalue Lähialue Maa alue 429.0km 2 96.2 km 2 Vakituisia asuinrakennuksia 971kpl 433kpl Vapaa ajan asuntoja 969kpl 711kpl Turvetuotantoaluetta 6.78km 2 0km 2 Peltoa 43.3km 2 24.1km 2 Metsää paljon
Esimerkki: fosforin ominaiskuormitus Tyräjärvellä
Sameuden mittaustuloksia Tyräjärvellä
Kuormituksen sieto, fosfori Ähtärinjärven sieto ravinnekuormituksen suhteen on arvioitu Vollenweiderin (1974) kaavan mukaan vuonna 1996 (Storberg). Tällä hetkellä VEMALA mallin mukainen kuormitus on noin 0,22 g/m2 (9100 kg/v). Kuormitus vaihtelee vuosittain. Ilmastonmuutos tulee lisäämään järven kuormitusta kun valumat lisääntyvät talvisin. Kuormitus järven pinta alayksikköä kohti (g/m 2 ) Kuormitus 1996 0.29 Vaarallinen kuormitus 0.25 Kuormitus 2016 (VEMALA) 0.22 Kuormitus ilman ihmistoimintaa 0.16 Sallittava kuormitus 0.08
Toimenpidesuunnittelun periaatteita Järvien ja suurimpien jokien lähivaluma alueelle esitetään jokaisen laskuojan alueelle toimenpiteitä, jotka ovat teknisesti toteutettavissa. Toimenpiteiden mitoitusten tulee olla riittävät järven kuormituksen vähentämiseksi (esimerkiksi kosteikon tai pintavalutuskentän ala vähintään noin 2 4 % valuma alueesta). Tarpeen mukaan suunnitellaan eristysojia, joilla erotetaan mahdolliset yläpuoliset puhtaammat valumavedet kuormituskohteen vesistä.
Esimerkki toimenpiteiden mitoituksesta: kosteikon tehokkuus kasvaa kun kosteikon suhteellinen koko suurenee (maatalouskosteikot)
Suunnittelua käytännössä Hyviä kohteita vesiensuojelukohteille etsitään karttojen ja maastokäyntien avulla. Maanomistajilta toivotaan vinkkejä hyvistä toimenpidekohteista (kosteikkopaikat, soistumat, eroosioherkät paikat, ym.) Ehdotelmia vesiensuojelutoimenpiteiksi jaetaan kommentointia varten. Esisuunnittelussa ei oteta kantaa maanomistusoloihin. Esisuunnitelmat ovat työkalu kustannustehokkaiden toimenpiteiden valitsemiseksi ja kaikkia suunniteltuja toimenpiteitä ei välttämättä toteuteta koskaan.
Hankkeen aikataulua Joulu tammikuu: lähtötietojen hankintaa ja kuormitusselvityksen tekoa Maalis huhtikuu: näytteenotto Huhti toukokuu: maastokäyntejä ja esimerkkikohteiden suunnittelua Kesä: Kuormitusselvityksen laadinta, maastokäyntejä, suunnittelua Syksy: maastokäyntejä, suunnittelua Joulukuu: suunnitelma valmis
Eroosioriskin huomiointi