Ähtärinjärven kunnostus Kuormitusselvitys ja esisuunnitelma Hankesuunnitelma. Yhteinen Ähtärinjärvi ry
|
|
- Vilho Majanlahti
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ähtärinjärven kunnostus Kuormitusselvitys ja esisuunnitelma Hankesuunnitelma Yhteinen Ähtärinjärvi ry 1
2 Sisällys 1 Tausta Ähtärinjärven tila ja taustatiedot Kalasto Yleiset tavoitteet Hankekokonaisuus Hanke 1. Ähtärinjärven valuma-alueen yksityiskohtaiseen paikkatietoanalyysiin perustuva kuormitusselvitys ja kuormituksen vähentämisen esisuunnittelu Tavoitteet Toimenpiteet Järven tila ja kehityssuunta Ulkoisen kuormituksen selvitys Kuormitusta vähentävät toimenpiteet Suunnittelun lopputuotteet Järven tila ja kehityssuunta Ulkoisen kuormituksen selvitys Kuormitusta vähentävät toimenpiteet Suunnittelussa käytettävissä olevia aineistoja Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Aikataulu Haja- ja loma-asutus Maatalous Metsätalous Turvetuotanto
3 1 TAUSTA Ähtärinjärven tila on vuosien saatossa heikentynyt ja järven sinileväkukinnot ovat jokavuotisia. Ähtärinjärvi on tärkeä alueen kunnille ja erityisesti sen merkitys Ähtärin kaupungin matkailulle on suuri. Ähtärinjärven tilan parantamiseksi on muun muassa perustettu Yhteinen Ähtärinjärvi ry. Yhdistyksen tavoitteena on toimia yhteisen Ähtärinjärvemme hyväksi, jotta järven virkistysarvo säilyy myös tuleville sukupolville. Ähtärinjärven kuormitus on pienentynyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, mutta on edelleen tasolla, jossa järven tila hitaasti heikkenee. Järven viipymä on myös varsin pitkä, noin kaksi vuotta, mikä osaltaan aiheuttaa kuormituksen pitkäaikaisen vaikutuksen. Erityisesti järven fosforikuormitus on vähentynyt, mutta järveä kuormittaa mahdollisesti myös orgaaninen hiili (humus), jonka kuormitus lisääntynee ilmastomuutoksen vaikutuksesta. Orgaaninen hiili aiheuttaa järven nuhraantumista ja lisää kuormitusta. 2 ÄHTÄRINJÄRVEN TILA JA TAUSTATIEDOT Ähtärinjärven pinta-ala on noin 41,4 km 2 ja valuma-alueen koko Ähtärinsalmessa 479 km 2. Ähtärinjärven valuma-alue on hanketta varten jaettu lähivaluma-alueeseen ja muuhun alueeseen. Lähivaluma-alue on rajattu siten, että siihen on pyritty sisällyttämään alustavasti järveen suorimmin kuormitusta kohdistavat alueet. 3
4 Kuva 1. Ähtärinjärven valuma-alue ja lähivaluma-alue (pohjakartta MML 2017). Ähtärinjärvi sijaitsee vedenjakajaseudulla ja siihen kohdistuva ravinnekuormitus on suhteellisen vähäistä. Järvi on hyvässä tilassa sekä vedenlaadun että ekologisten laatutekijöiden perusteella, joskin järvellä on myös rehevöitymisen merkkejä. Järvellä esiintyy sinileväkukintoja vuosittain. Järven tilan kannalta suuri ongelma 4
5 on tällä hetkellä valuma-alueen maankäytön aiheuttama humus- ja orgaanisen aineksen kuormitus. Järveä myös säännöstellään. Ähtärinjärven sieto ravinnekuormituksen suhteen on arvioitu Vollenweiderin (1974) kaavan mukaan vuonna 1996 (Storberg). Sallittava fosforikuorma, jolloin järvi vielä olisi karu, on noin 0,08 g/m 2. Vaarallinen kuorma, jolloin järvi selvästi rehevöityisi, on noin 0,25 g/m2. Järven kuormitus oli v ,29 g/m 2 (13000 kg/) eli järven kuormitus oli tämän arvion mukaan selvästi liian suuri. Tällä hetkellä yleisen VEMALA-mallin mukainen kuormitus on noin 0,22 g/m 2 (9100 kg/v). Kuormitus järven pinta-alayksikköä kohti (g/m2) Kuormitus ,29 Kuormitus 2016 (VEMALA) 0,22 Vaarallinen kuormitus 0,25 Sallittava kuormitus 0,08 Ähtärinjärven ekologinen tila on hyvä, mutta on riski, että tila huononee kaudella Kuormitusta muodostuu erityisesti asumisesta, maataloudesta ja turvetuotannosta, joiden määrät ovat seuraavat (MML maastotietokanta): Koko valuma-alue Lähialue Yksikkö Maa-alue km 2 Vakituisia asuinrakennuksia kpl Vapaa-ajan asuntoja kpl Turvetuotantoaluetta km 2 Peltoa km 2 Metsää paljon 2.1 KALASTO Ähtärinjärvellä on tehty viimeisin koekalastus vuonna Kalayhteisön rakenne oli ahvenkalavaltainen, ahvenkaloja oli painossa 65 % ja kappaleissa 66 % kokonaissaaliista. Petokaloista yli 15cm ahven ja kuha olivat merkittävimmät lajit Ähtärinjärvessä. Petokalojen osuus etenkin painosaaliista oli suuri. Vuoden 2012 koekalastustulosten perusteella Ähtärinjärven ekologinen tila kalaston osalta on erinomainen. Kalastukset on tehty koeverkkokalastuksina, mikä toisaalta saattaa vääristää tuloksia, koska koeverkko on osittain valikoiva saaliin suhteen. Viime vuosina on kuitenkin havaittu järven lahnakannan voimakasta vahvistumista. Lahna on kala, joka hyvin tehokkaasti pöyhii järven pohjaa etsiessään ruokaa. Näin tehdessään se samalla aiheuttaa ravinteiden vapautumista ja lisää järven sisäistä kuormitusta. Lahnan aiheuttama sisäinen kuormitus saattaa olla varsinkin paikallisesti erittäin voimakasta. 3 YLEISET TAVOITTEET Toiminnan yleisenä tavoitteena on katkaista Ähtärinjärven tilan vähittäinen heikentyminen ja edelleen parantaa järven tilaa. 5
6 Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille järven tilan tavoitteet on esitetty tiivistetysti seuraavasti: Ravinnepitoisuuden pitäminen korkeintaan nykytasolla ja ennen kaikkea humuspitoisuuden kasvun pysäyttäminen sekä elinvoimainen ja monipuolinen kalasto ja säännöstelyn kehittäminen. Ähtärinjärven alueen nykyiset kuormitusta toimenpiteet on arvioitu toimenpideohjelmassa riittämättömiksi haja- ja loma-asutuksen, maatalouden ja metsätalouden osalta ja toimenpiteitä tulee lisätä ja tehostaa. Esitettävä hanke toteuttaa vesienhoidon toimenpideohjelmassa asetettuja tavoitteita. Ähtärinjärven kunnostaminen vaikuttaa myös merkittävästi alajuoksulla sijaitseviin, lähinnä läpivirtausjärviin ja seuraavaan suurempaan järveen eli Toisveteen. Yhteensä alapuolisella vaikutusalueella on noin 40 vesistö ja noin 58 km 2 vesistöjä, joiden voidaan katsoa hyötyvän Ähtärinjärven tilan paranemisesta (seuraava kuva). 6
7 Kuva 2. Ähtärinjärven kunnostustoimenpiteiden vaikutusalue (pohjakartta MML 2017). 7
8 4 HANKEKOKONAISUUS Ähtärinjärven alue on laaja, jolloin kaikkien toimien sisällyttäminen yhteen hankkeeseen tai yhdelle toimijalle ei ole mahdollista rahoituksen ja vesiensuojelun yleisten resurssien niukkuuden vuoksi. Samasta syystä toimien ajoittaminen lyhyelle aikavälille on käytännössä mahdotonta. Ähtärinjärven kunnostustoimet on tarkoitus jakaa osahankkeisiin siten, että kokonaisuus on hallittavissa ja rahoitettavissa. Osahankkeet voivat olla alustavasti seuraavia (hanketyyppi): 1. Maatalouden täydentävien toimenpiteiden edistäminen (neuvonta, suunnittelu) o Hanke tai hankkeet olisivat tarkoitettu esisuunnitelmassa määritettyjen vesiensuojelutoimenpiteiden markkinoimiseen maanomistajille ja toimenpiteiden yksityiskohtaista suunnittelua. Nykyisellään annettavat neuvontapalvelut eivät välttämättä kohdistu vaikuttavuudeltaan parhaisiin kohteisiin. Nykyisten neuvontapalveluiden yhteydessä ei myöskään ole mahdollista tehdä käytännön suunnitelmia. 2. Metsätalouden täydentävien toimenpiteiden edistäminen (neuvonta, suunnittelu, rakentaminen). (Tällä osa-alueella Metsäkeskus on aktiivinen tälläkin hetkellä.) o Samoin kuin maataloudessa, myös metsätaloudessa tulee toimenpiteitä markkinoida maaomistajille. Mahdollinen hanke voisi olla yhteistyöhanke Metsäkeskuksen kanssa tai Metsäkeskuksen hankkeisiin muuten liittyvä hanke. Olennaista on kuitenkin tiivis yhteistyö Metsäkeskuksen ja muiden metsäalan toimijoiden kanssa. 3. Turvetuotannon kuormituksen erityistoimenpiteiden edistäminen (neuvonta, suunnittelu, rakentaminen) o Hanke voisi olla turvetuotannon erityistoimenpiteiden edistämistä siten, että turvetuotannossa otettaisiin käyttöön jopa suosituksia tehokkaampia toimenpiteitä. Hanke keskittyisi mahdollisesti erityisesti yksityisten tuottajien tuotantoalueisiin, mutta myös yhteistyöhön Vapo Oy:n kanssa. 4. Jätevesien käsittelyn edistäminen (neuvonta, suunnittelu, yhteistilaukset, rakentaminen) o Jätevesien käsittelyn tulisi olla herkillä ranta-alueilla olla kunnossa Käytännössä kuitenkin järjestelmien uusiminen on hidasta ja kunnilla ei myöskään ole kattavaa tietoa kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tilanteesta. Hankkeessa olisi mahdollista nopeuttaa jätevesien käsittelyn tehostamista ja varmistaa, että laissa asetettu määräaika riittää tehostamistoimiin. Olennainen osa hanketta olisi jätevesien käsittelyn kartoitus, neuvonta ja samalla yhteistilauksien (suunnittelu, hankinnat ja toteutus) koordinointi ja edistäminen. Jätevesien käsittelyn kiinteistökohtaisia kustannuksia on mahdollista merkittävästi laskea yhteistilauksilla, mikä lisää huomattavasti toimenpiteiden rakentamista. 5. Pistekuormituksen vähentäminen (suunnittelu, rakentaminen) o Hankkeessa olisi mahdollista tunnistaa pistekuormittajia ja edistää näiden kuormituksen vähentämistä. 6. Kalaston tilan edistäminen (esimerkiksi särkikalojen kuten lahna tehokalastus, petokalojen suosiminen). o Hankkeessa olisi mahdollista organisoida ja järjestää järven kalakannan hoitoa. Erityisesti särkikalojen kantojen lisääntyminen olisi syytä estää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hankkeessa toteutettavia toimenpiteitä voisivat olla koekalastusten (koeverkkokalastukset ja -nuottaukset), kalastustiedusteluiden, kirjanpitokalastuksen ja seurannan järjestäminen, hoitokalastusten organisointi ja järjestäminen, särkikalojen taloudellisen hyödyntämisen edistäminen, kalakantojen ylläpito ja lisääntymisolojen vahvistaminen. 7. Sisäisen kuormituksen hallinta (selvitys, suunnittelu, toteutus) 8
9 o Järven sisäisestä kuormituksesta ei ole kattavaa tietoa, joten hankkeen ensimmäinen tavoite olisi määrittää sisäisen kuormituksen taso. Hankkeessa olisi mahdollista tehdä sisäisen kuormituksen selvitys ja antaa suositukset jatkotoimenpiteille sekä mahdollisesti toteuttaa niitä. Jatkotoimenpiteet voisivat olla mahdollista sisäkuormitteisten syvänteiden hapettamista, kalaston hoitoa ja muita mahdollisia ravintoverkkokunnostuksia. 8. Säännöstelyn kehittäminen o Säännöstelyn kehittämishanke on jo käynnissä luvan haltijan (ELY-keskus) edistämänä. Nyt esiteltävä hanke tuottaa perustiedot erityisesti osahankkeille 1 5, jolloin voidaan keskittyä kustannustehokkaimpiin toimenpiteisiin ja täten saavutetaan paras vaikuttavuus. 9
10 5 HANKE 1. ÄHTÄRINJÄRVEN VALUMA-ALUEEN YKSITYISKOHTAISEEN PAIKKATIETOANALYYSIIN PERUSTUVA KUORMITUSSELVITYS JA KUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEN ESISUUNNITTELU 5.1 TAVOITTEET Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa järven kuormituslähteet sekä määrittää ja priorisoida toimenpiteet, joilla Ähtärinjärveen kohdistuvaa ulkoista kiintoaine- ja ravinnekuormitusta voidaan kustannustehokkaimmin vähentää. Tavoitteena on myös kerätä olemassa oleva tieto Ähtärinjärvestä ja sen valuma-alueesta sekä näiden tietojen pohjalta muodostaa arvio järven tilasta ja kehityssuunnasta. 5.2 TOIMENPITEET Työssä selvitetään valuma-alueen kunnostustarpeet kaikki maankäyttömuodot huomioiden. Tehtävänä on selvittää valuma-alueen merkittävät kuormituslähteet (ravinteet, kiintoaine, liuennut orgaaninen hiili eli DOC), kuormituksen laatu ja määrä, kartoittaa potentiaaliset kuormituksen vähentämiskohteet ja laatia niille alustavat suunnitelmat. Maastokartoituksella ja vesinäytteiden tulosten tulkinnalla saadaan selville eniten järveä kuormittavat osavaluma-alueet. Kuormitustuloksien perusteella voidaan vertailla osavaluma-alueita ja tehdä johtopäätöksiä kunnostustarpeesta. Priorisoinnin tarkoitus on kohdentaa valuma-alueen suunnittelu kustannustehokkaasti toteutettavissa oleviin, vaikutuksiltaan merkittävimpiin ja toteuttamiskelpoisiin kohteisiin. Tässä hankkeessa: Laaditaan tiivis selvitys järven tilasta ja kehityssuunnasta. Selvitetään merkittävimmät kuormituslähteet (fosfori, typpi, kiintoaine ja liuennut orgaaninen hiili) karttatarkasteluilla mallinnuksilla ja vesinäytteenotoilla. Määritetään kuormituslähteille alustavat soveltuvat toimenpiteet ja tehdä niistä esisuunnitelmat. Laaditaan toimenpiteille alustavat yksikkökustannuksiin perustuvat kustannusarviot. Arvioidaan kullakin toimenpiteellä saavutettava kuormitusvähenemä järvessä. Esitetään kullekin toimenpiteelle kustannus/hyöty -arvo fosforille, typelle ja kiintoaineelle. Laaditaan toteutussuunnitelmat viidestä kohteesta, jotka voidaan toteuttaa esimerkkikohteina mahdollisimman nopealla aikataululla Järven tila ja kehityssuunta Järven tilaa ja kehityssuuntaa arvioidaan käyttämällä ainakin olemassa olevia ja tehtävää kuormitusselvitystä, tietoja järven sisäisestä kuormituksesta, veden laadusta, kalastosta, säännöstelystä ja levätilanteesta sekä mahdollisia muita aineistoja Ulkoisen kuormituksen selvitys Kuormitusselvityksessä selvitetään erikseen jokaisen osavaluma-alueen ravinne- ja kiintoainekuormitus käyttäen apuna sopivaa eroosiokuormituksen arviointimallia tai menetelmää, paikkatietoaineistoa valumaalueiden maankäytöstä (esim. CORINE), julkisia rekistereitä (esim. VAHTI), ympäristöhallinnon vedenlaadun seurantatuloksia, paikkatietoja metsätalouden toimenpiteistä ja muuta saatavilla olevaa tietoa. Erityisesti tarkastellaan maaston kaltevuuden ja maaperän laadun vaikutuksia pelloilta ja metsätaloudesta tulevaan kuormitukseen. Kaltevuusanalyysissä käytetään parasta mahdollista saatavilla olevaa pintamallia. Tuloksia 10
11 verrataan Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tuottaman vesistömallijärjestelmän (WSFS / VEMALA) tuloksiin. Kuormituksen määrityksessä otetaan huomioon tekijät ja osatekijät niiltä osin kuin lähtötiedot ovat riittävän kattavasti saatavilla. Tekijät ja osatekijät ovat liitteessä 1. Tekijöiden perusteella laaditaan paikkatietoaineisto, jossa maalle määritetään ominaiskuormitusarvot (fosfori, typpi, kiintoaine ja liuennut orgaaninen hiili). Hiilen osalta ominaiskuormitusarvot perustetaan lähinnä otettaviin näytteisiin ja mittauksiin. Kuormitusselvityksen perusteella esitetään Ähtärinjärven ulkoinen kuormitus tekijöittäin ja osa-alueittain. Järven lähivaluma-alueella kuormitusselvitys tulee tehdä laskuojakohtaisesti yli 10 ha valuma-alueen järven rannassa omaaville uomille. Muualla kuormitus esitetään valuma-alueittain, joiden purkupisteet ovat Kolunjoessa, Leväjoessa tai lähialueen rajauksessa. Paikkatietoanalyysin luotettavuutta lisätään mittausten ja näytteenoton sekä maastotarkastelujen avulla. Näin saadaan tarkennettua järveen tulevan kuormituksen kannalta oleellisimpia valuma-alueiden osaalueita. Vesinäytteitä otetaan Ähtärinjärveen, Leväjokeen ja Kolunjokeen laskevista laskuojista ja puroista ja kenttämittauksia tehdään uomista koko valuma-alueella. Näytteitä otetaan 30 kohdasta ja kenttämittauksia tehdään noin 300 kohdasta siten, että kohdat kattavat mahdollisimman hyvin alustavasti merkittävimmät kuormituslähteet. Näytteet ja mittaukset tehdään yhden kerran kevään ylivaluman tai muuten suuren valuntatilanteen aikana, kaikki mittaukset ja näytteet pyritään ottamaan samasta tilanteesta. Näytteenotoista ja mittauksista tehdään mittaussuunnitelma, jossa mittauspisteet esitetään kartalla. Näytteistä analysoidaan kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kiintoaine, sameus, ph ja DOC. Kenttämittauksessa mitataan sameus, ph ja liuennut orgaanien hiili DOC. DOC:n sijasta voidaan mitata myös fdom Kuormitusta vähentävät toimenpiteet Lähivaluma-alueella aikaisemmin tehdyt tekniset vesiensuojelutoimenpiteet selvitetään. Toimenpiteiden mitoitus tarkistetaan, niiden kunto selvitetään maastokatselmuksilla ja toimenpiteet lisätään paikkatietoaineistoon ominaisuustietoineen. Järvelle määritetylle lähivaluma-alueelle esitetään jokaisen järveen tai jokeen laskevan uoman laskuojan valuma-alueelle toimenpiteitä, jotka ovat teknisesti toteutettavissa ja jotka kattavat vähintään noin 60 % valuma-alueen kuormituksesta. Laskuojaksi on määritetty oja, jonka valuma-alue on suurempi kuin 10 ha ojan laskukohdassa vesistöön (joki tai järvi). Laskuojaksi on määritetty myös oja, jonka valuma-alueen pintaala on alle 10 ha, mutta jolla alueella sijaitsee peltoa. Suojavyöhykkeitä esitetään kaikkiin soveltuviin paikkoihin. Toimenpiteitä ei esitetä metsätalousalueiden kuormituksen hallintaan, jota työtä tekee Metsäkeskus. Toimenpiteitä ei myöskään esitetä jätevesien käsittelyyn tai pistekuormituksen hallintaan. Esitettävät toimenpiteet ovat yleisesti tunnettuja teknisiä vesiensuojelutoimenpiteitä ja lisäksi maatalouden osalta esitetään maankäytöllisenä toimenpiteenä suojavyöhykkeiden sijainnit. Toimenpiteiden valinnassa ja suunnittelussa käytetään soveltuvin osin Ähtärinjärvelle laadittua vesienhoidon toimenpideohjelmaa vuosille (liite 2). Toimenpiteet mitoitetaan riittäviksi järven kuormituksen vähentämiseksi (esimerkiksi kosteikon tai pintavalutuskentän ala vähintään noin 2 4 % valuma-alueesta). Toimenpiteiden mitoitusten suositellaan olevan minimitasoa suuremmat silloin, kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Tarpeen mukaan suunnitellaan eristysojia, joilla erotetaan mahdolliset yläpuoliset puhtaammat valumavedet kuormituskohteen vesistä. Toimenpiteiden suunnittelun tulee perustua karttojen lisäksi kohteiden maastokatselmuksiin. 11
12 Välittömästi kuormitusselvityksen valmistumisen jälkeen tai jo sen laadinnan aikana tehdään viidelle selkeälle kohteelle, joiden maanomistajat antavat suostumukset, toteutustasoiset suunnitelmat esimerkkikohteiden toteutusta varten. 5.3 SUUNNITTELUN LOPPUTUOTTEET Suunnittelun lopputuotteena laaditaan kolme osaraporttia ja ne yhdistävä tiivis yhteenvetoraportti Järven tila ja kehityssuunta Järven tila ja kehityssuunta esitetään tiiviinä raporttina, jossa kuvataan Ähtärinjärven olennaiset piirteet, järven yleinen tila (vedenlaatu, kalasto, ym.) ja järven arvioitu kehityssuunta Ulkoisen kuormituksen selvitys Järven ulkoinen kuormitus esitetään valuma-alueittain siten, että lähivaluma-alueella kuormitus esitetään laskuojittain, joiden valuma-alue ylittää 10 ha. Muualla kuormitus esitetään valuma-alueittain, joiden purkupisteet ovat Kolunjoessa, Leväjoessa tai lähialueen rajauksessa. Kuormitus esitetään valuma-aluekohtaisesti ominaiskuormituksena (kg/ha/v) ja kokonaiskuormituksena (kg/v). Kuormitukset esitetään taulukkomuodossa, diagrammeina soveltuvin osin ja kartalla maan ominaiskuormituskertoimen mukaisesti. Kuormitukset esitetään fosforille, typelle, kiintoaineelle ja soveltuvien osin liuenneelle orgaaniselle hiilelle. Järven ulkoinen kuormitus kuvaillaan myös sanallisesti Kuormitusta vähentävät toimenpiteet Kuormitusta vähentävät toimenpiteet esitetään esisuunnitelmamuodossa, jossa on sijaintikartta, lyhyesti kuvattu kohde ja esitetty kohteen mitoitus (valuma-alue, mitoitusvirtaama, rakenteen mitoitus) ja rajattu toimenpiteen olennaiset osat (rakenteet, valuma-alue ja mahdollinen vettymisalue) karttapohjalle, jossa on myös esitetty toimenpiteen sijoittuminen eri kiinteistöjen alueille. Suojavyöhykkeiden osalta esitetään kartalla suojavyöhykkeen rajaus. Esisuunnitelman perusteella määritetään myös toimenpiteiden alustava yksikkökustannuksiin perustuva kustannusarvio. Toimenpiteestä esitetään myös sen avulla arvioitu saavutettava kuormituksen vähenemä (kg/v) sekä kuormituksen vähentämisen arvioitu yksikkökustannus ( /kg) (fosfori, typpi ja kiintoaine). Toimenpiteet numeroidaan juoksevalla numerolla. Esisuunnitelman on sen tasoinen, että sillä voidaan asia esitellä maanomistajalle ja tarvittaessa hakea toimenpiteelle soveltuvaa julkista rahoitusta. Maatalouden toimenpiteiden osalta esitetään lisäksi tukien myöntämiseen vaikuttavat tekijät, kuten esimerkiksi toimenpiteen vaikutusalan pelto-%. Esisuunnittelun suunnitteluperiaatteista tehdään tiivis esitys ja kohteet esitetään kaikkine olennaisine tietoineen myös taulukkomuodossa. Kaikki toimenpidesuunnittelun tulosaineisto tuotetaan sähköisinä tulosteina (pdf) myös Esri-shape ja Autocad-dwg muodoissa. 12
13 5.4 SUUNNITTELUSSA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIA AINEISTOJA Selvityksessä ja suunnittelussa on käytössä muun muassa seuraavia aineistoja. Järven tila Ähtärinjärven alustava hajakuormitusselvitys (Storberg ja Axell 1998) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpideohjelma Vedenlaatutiedot (Hertta tietokanta) Yleiset kuormitusmallinnukset (VEMALA) Säännöstelyn kehittämisessä tehdyt työt Suunnitteluaineistoa on esimerkiksi Maanmittauslaitos: kartat, ilmakuvat, maastotietokanta, laserkeilaus, kiinteistörajat GTK: maaperän laatu Metsäkeskus: metsänkäyttötiedot MMM: peltolohkotiedot 13
14 5.5 KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA Hankkeen kustannukset muodostuvat kokonaan ostopalveluista. Kustannusarvio on (alv 0 %) seuraavan erittelyn mukaisesti. Kustannukset RAHAPALKAT Vakituisten henkilöiden palkat 0 Tilapäisten henkilöiden palkat 0 Lomarahat 0 Palkkojen sivukulut 0 Rahapalkat yhteensä 0 OSTOPALVELUT JA PALKKIOT Asiantuntijapalvelut 0% Asiantuntijapalvelut 24% Tavarat ja tiedotusmateriaali O% Tavarat ja tiedotusmateriaali 24% Ostopalvelut ja palkkiot yhteensä TALKOOTYÖ Vastikkeeton työ VUOKRAT Laite- ja tilavuokrat 0% Laite- ja tilavuokrat 24% Vuokrat yhteensä Kustannukset yhteensä
15 Rahoitussuunnitelma on seuraavan erittelyn mukainen. Rahoitus Avustus ELY:n harkinnanvaraiset 50% Omarahoitus Yhteinen Ähtärinjärvi ry Rahoitus yhteensä AIKATAULU Hanke toteutetaan ajalla Hankkeesta saatavia välituloksia käytetään vesiensuojelun esimerkkikohteiden toteutushankkeissa mahdollisesti ennen hankkeen päättymistä. 15
16 Liite 1. Kuormituksen tekijät ja osatekijät Taustakuorma Laskeuma Metsätalous o Uudistushakkuu+maanmuokkaus, kivennäismaat o Uudistushakkuu, turvemaat o Uudisojitus o Kunnostusojitus o Lannoitus, kivennäismaat o Lannoitus, turvemaat o Suometsä, vanha ojitus Turvetuotanto o Kuntoonpanovaihe, pintavalutuskenttä o Kuntoonpanovaihe, perustaso o Perustaso o Virtaamansäätö o Kasvillisuuskenttä o Pintavalutus, ympärivuotinen o Pintavalutus, sulan maan aika o Kemikalointi, sulan maan aika Peltoviljely o Syyskyntö o Syysvilja o Kultivointi o Sänkimuokkaus kevennetty o Sänkipeite talven yli o Suorakylvö syysvilja o Suorakylvö kevätvilja o Pysyvä nurmipeite o Viherkesanto o Avokesanto o Pelloissa otetaan huomioon myös pellon kaltevuus seuraavissa luokissa Kaltevuus <0.5% Kaltevuus % Kaltevuus % Kaltevuus 3-6% Kaltevuus >6% Karjatalous (huomioidaan pistekuormituksena) o Siipikarja o Nauta o Lihakarja o Sika Yhdyskunnat (huomioidaan pistekuormituksena) o Taajama-asutus, jätevedet puhdistettu o Taajama-asutus, jätevedet puhdistamaton o Haja-asutus, jätevedet puhdistettu o Haja-asutus, jätevesiasetuksen minimitaso 16
17 o Haja-asutus, vakinainen, ei käsittelyä o Kesämökit (rannalla) o Hulevedet rakennettu ympäristö Muut kuormituslähteet o Turkistarhaus o 17
18 Liite 2 Vesienhoidon toimenpideohjelman ote Ähtärinjärvellä on Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpideohjelma Ohjelman olennainen sisältö tavoitteista ja toimenpiteistä on esitetty seuraavassa. 1. HAJA- JA LOMA-ASUTUS Vanhojen kiinteistöjen osalta lainsäädäntömuutokset hidastavat jätevesien käsittelyä koskevien toimien toteutusta. Neuvonnan ja vapaaehtoisten toimien merkitys lisääntyy haja- ja loma-asutuksen jätevesihuollossa. Vesihuoltolaitosten taloudellinen tila voi vaikeuttaa tarvittavia uudis- ja korjausinvestointeja. Keskitetyn viemäröinnin toteuttaminen haja-asutusalueella: Vesistöalueelle suositellaan keskitetyn viemäröinnin toteuttamista tai kyläkohtaisten puhdistamoiden toteutusta 400 asukkaan osalta. Toimenpide esitetään toteutettavaksi taajama-alueiden ulkopuolelle hyvää huonommassa tilassa olevien vesien vaikutusalueelle. 2. MAATALOUS Rehevöitymisen vähentäminen edellyttää maataloudesta tulevan ravinnekuormituksen merkittävää vähentämistä. Perustoimenpiteitä sekä tehokkaita lisätoimenpiteitä, jotka perustuvat pääosin vapaaehtoisuuteen, tulisi toteuttaa nykyistä laajemmin. Palautuminen kuormituksen vaikutuksista on hidasta ja ilmastonmuutos lisää ravinteiden huuhtoutumista. Peltoviljelyn vaikutuksista pohjaveteen Tarvitaan lisää tietoa pohjavesien suojelutoimenpiteitä varten. Keskeisin toimenpide maatalouden vesistökuormituksen vähentämisessä on maatalouden ympäristötukijärjestelmä. Perustoimenpiteet ja täydentävät toimenpiteet. Maatalouden suojavyöhykkeet; Ähtärinreitin vesistöalueella suositellaan perustettavaksi 75 ha suojavyöhykkeitä. Maatalouden kosteikot ja laskeutusaltaat; Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesistöalueelle suositellaan perustettavaksi 78 kpl kosteikkoja ja laskeutusaltaita. Kosteikkojen määrä on laskettu arvioimalla VIHMA- ja KUTOVA-mallien avulla toimenpiteen tehokkuutta pilottivaluma-alueella. Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen; Vesistöalueelle ehdotetaan kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämistä 1709 ha. Peltojen talviaikainen eroosion torjunta; Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesistöalueelle esitetään, että alueen koko peltopinta-alalla on talviaikainen kasvipeitteisyys, eli yhteensä ha Määrä on saatu arvioimalla koko valuma-alueen peltopinta-ala ja vähentämällä siitä erikoiskasvien viljelypintaalat sekä suojavyöhykkeiden pinta-ala. Ravinteiden käytön hallinta; Vesistöalueelle esitetään ravinteiden käytön hallintaa 95 % peltopintaalasta, eli yhteensä ha. 18
19 Lannan ympäristöystävällinenkäyttö; Vesistöalueelle ehdotetaan lannan ympäristöystävällistä käyttöä 1090 ha. Määrä on arvioitu laskemalla alueella olevien eläinmäärien/eläinsuojien ympäristölupien mukaisista lannan levityksen maksimimääristä. Maatalouden tilakohtainen neuvonta; Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesistöalueelle esitetään neuvottavan 40 tilaa vuodessa. Lannan prosessointi; Vesistöalueelle ehdotetaan lannan prosessointia m3 lantaa. 3. METSÄTALOUS Suunnitelmissa esitettävät metsätalouden vesiensuojelutoimet tulee ottaa kattavasti käyttöön vesistövaikutusten minimoimiseksi. Kuormituksen vaikutuksille herkimmille alueille tulee lisäksi kohdentaa metsätalouden perusvesiensuojelutasoa tehokkaampia toimenpiteitä. Luonnonhoitohankerahoitusta tulee suunnata erityisesti vesiensuojelutoimenpiteisiin. Perustoimenpiteet ja täydentävät toimenpiteet Ähtärin ja Pihlajaveden reittien alueella suositellut metsätalouden vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat: Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet: Ähtärin ja Pihlajaveden reittien alueella suositellaan toimenpiteen toteutuvan kaikissa kunnostusojituksissa joka on arvioilta 2878 ha/vuosi. Uudistushakkuiden suojakaistat: Ähtärin ja Pihlajaveden reittien alueella suositellaan toimenpiteen toteutuvan kaikissa alueella tapahtuvien uudishakkuissa. Laskennallisesti määrätty suojakaistojen määrä alueella tulee olemaan 59 ha. Lannoitusten suojakaistat: Ähtärin ja Pihlajaveden reittien alueella suositellaan toimenpiteen toteutuvan kaikissa alueella tapahtuvien metsälannoitusten yhteydessä (arvioitu 4 ha). Laskennallisesti määrätty suojakaistojen määrä alueella tulee olemaan 14 ha. Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta: Ähtärin ja Pihlajaveden reittien alueella suositellaan toimenpiteen toteutuvan kunnostusojituksissa niiden vesimuodostumien valuma-alueilla, jossa esiintyy eroosioherkkiä maa-aineksia. Eroosiohaitaa torjuvia rakenteita tulee 20 kpl. Kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu: Ähtärin ja Pihlajaveden reittien alueella suositellaan toimenpiteen toteutuvan vesimuodostumissa jossa on erityistarve (Natura 2000, luonnontaloudellisesti merkittävä kohde tai joku muu syy.) Ähtärin ja Pihlajaveden toimenpideohjelma-alueella tämä tarkoittaa 20 kpl toimenpidettä. Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu: Ähtärin ja Pihlajaveden reittien alueella suositellaan toimenpiteen toteutuvan vesimuodostumissa jossa on erityistarve (Natura 2000, luonnontaloudellisesti merkittävä kohde tai jossa ekologisen tilaan saavuttamiseksi tarvitaan erityisen järeitä toimenpiteitä). Ähtärin ja Pihlajaveden toimenpideohjelma-alueella suositellaan, että 1727 ha/vuosi tehostettua vesiensuojelusuunnittelua. Koulutus ja neuvonta: Ähtärin ja Pihlajaveden reittien alueella suositellaan, että toimenpide toteutetaan kattavasti koko alueella noin 25 hlöä/vuosi. 19
20 Ojitettujen, mutta jatkokasvatuskelvottomien soiden jättäminen ennallistumaan: Ähtärin ja Pihlajaveden reittien alueella suositellaan toimenpiteen toteutuvan niillä alueilla, jolla Metlan tietojen mukaan löytyy vähätuottoisia puustoja (noin 244 ha). 4. TURVETUOTANTO Toimivia vesiensuojeluratkaisuja tulee edelleen kehittää ja ottaa käyttöön. Täydentävät toimenpiteet parantavat jonkin verran tilannetta, mutta kuivatettujen alunamaiden happaman kuormituksen vaikutukset voivat kestää useita vuosikymmeniä. Resursseja tai käytännön mahdollisuuksia muuttaa kuivatusoloja jälkeenpäin hyvin laajoilla alueilla ei ole. Perustoimenpiteet ja täydentävät toimenpiteet. Pintavalutus, kemiallinen käsittely ja kasvillisuuskentät: Vuoteen 2021 mennessä kaikille toiminnassa oleville turvetuotantoalueille suositellaan kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi pintavalutuskenttää ja/tai kemiallista käsittelyä. Vuoteen 2021 mennessä pintavalutus kattaa arviolta 1700 hehtaaria. Jo olemassa olevia pintavalutuskenttiä suositellaan tarvittaessa tehostettavaksi kemiallisella käsittelyllä. Kasvillisuuskenttiä käytetään jatkossa lähinnä tuotannosta poistuvien alueiden vesiensuojelun tehostamiseen silloin, kun pintavalutuskenttää ei ole mahdollista rakentaa. Näiden tuotantoalueiden vesienkäsittelyä tehostetaan tarvittaessa lisäksi kemikaloinnilla. Kemiallisen käsittelyn lisäystä ehdotetaan erityisesti Natura- ja vedenhankintavesistöjen yläpuolisille soille. Virtaaman säätö: Virtaaman säätöä suositellaan erityisesti virtaamien tasaamiseksi kaikille turvetuotantoalueille, jossa se voidaan toteuttaa. Virtaaman säädön merkitys korostuu suurten valumien aikana. Nykyisin virtaaman säätö on käytössä lähes kaikilla tuotantoalueilla. Näin oletetaan olevan myös jatkossa. Uusien turvetuotantoalueiden sijainnin ohjaus: Turvetuotannossa olevia alueita poistuu käytöstä merkittäviä määriä vuoteen 2021 mennessä. Vastaavasti uusia turvetuotantoalueita otettaneen käyttöön. Uusi turvetuotanto ohjataan jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneelle alueelle niin, että turvetuotannosta on mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle, pohjavesille sekä luonnon monimuotoisuudelle. Uusien turvemaiden sijoittamisessa käytetään valuma-aluekohtaista suunnittelua, jossa huomioidaan kokonaisvaltaisesti valuma-alueen kuormitus ja alapuolisen vesistön tila sekä herkkyys turvetuotannosta aiheutuvalle lisäkuormalle. Turvetuotannon sijainnin ohjaus otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa, lupakäsittelyssä, lausunnoissa ja neuvonnassa. Sijainnin ojauksella huomioidaan samalla myös kansallisen suo- ja turvemaiden strategian linjaukset. Tutkimus ja kehittäminen: Turvetuotannon vesistöhaittojen vähentämiseksi on tarvetta kehittää uusia ja erityisesti ympärivuotisesti toimivia vesiensuojelumenetelmiä, joiden toimintateho säilyy myös rankkasateiden ja suurten valuntojen aikana. Lisäksi on tärkeää järjestää turvetuottajille ja urakoitsijoille koulutusta ja neuvontaa mm. turvetuotannon vesiensuojelun käytännön toteuttamisesta tuoden esille myös vesiensuojelurakenteiden kunnossapidon merkityksen sekä edistää omavalvontaa. Myös turvetuotannon vesiensuojelurakenteiden mitoitusohjeet tulisi tarkistaa vastaamaan muuttuneita valuntatilanteita. 20
Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy
Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi Ähtäri 15.3.2019 Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy Esisuunnitelman tavoite Suunnittelun ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella
Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella 10.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Aurajoki-Paimionjoki) Kokonaisfosfori (168 t/a) Kokonaistyppi (2 149 t/a) Maatalous
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella 20.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Kokemäenjoen alaosa Loimijoki) Kokonaisfosfori (281 t/a) Kokonaistyppi
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella 28.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Eurajoki-Lapinjoki Kokonaisfosfori 68 t/a Kokonaistyppi 1780 t/a Maatalous Metsätalous
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella 27.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 537 t/a fosforia ja 14480
LisätiedotTASO-hankkeen esittely
TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella 15.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 290 t / a Kuormitusvähenemätavoitteet
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotKarvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)
Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotAjankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv
Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv 14.01.2019 1 Ajankohtaista 2019 Toimenpiteiden seuranta ja toteutuksen arviointi 2016-2018
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotRavinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset
Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Kiskonjoen-Uskelanjoen- Halikonjoen osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Kiskonjoen-Uskelanjoen- Halikonjoen osa-alueella 27.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Kiskonjoki-Uskelanjoki-Halikonjoki) Kokonaisfosfori (126 t/a)
LisätiedotTASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN
TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
LisätiedotOvatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen
Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät
LisätiedotEri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos
Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotVesienhoidon suunnittelu 2016-2021
Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa
LisätiedotTilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu
Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu Valuma-aluetason suunnittelun koulutus 14.11.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon
LisätiedotMetsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa
Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden
LisätiedotEhdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21
Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty
LisätiedotNeuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry
Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä Henri Virkkunen LUVY ry Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Puolueetonta ja laadukasta jätevesineuvontaa Länsi-Uudenmaan haja-asutusalueilla
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
LisätiedotVEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE
VEMALA paineiden arvioinnissa Markus Huttunen, SYKE 30.1.2019 Kuormitusten VEMALA mallinnus Kuormituslähteet Sijainti valuma-alueella Kuormituksen kulkeutuminen ja pidättyminen Vesimuodostumaan päätyvä
LisätiedotKatsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan
Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten
LisätiedotRavinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla
Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Hannele Nyroos Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi - merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015 Rake-sali,
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesienhoito
Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot
LisätiedotVesienhoito ja maatalous
Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli
Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu
LisätiedotMaa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu
Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu Työryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Teemu Ulvi, SYKE Kati Häkkilä, SYKE Yleissuunnitelman sisältö maatalouden osalta Maatalouskosteikkojen
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
LisätiedotTurvetuotannon vesistökuormitus
Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä
LisätiedotKarvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke
Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke Tutkimusryhmä: Mika Marttunen ja Mikko Dufva Kati Martinmäki, Ilkka Sammalkorpi, Inese Huttunen, Markus Huttunen, Marjut Partanen-Hertell, Virpi Lehtoranta, Riku
LisätiedotHintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.
Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja
LisätiedotTurvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin
Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin Leena Finér, Luke Vesistöpäivä 15.6.2018 Haukivuori Teemat: 1. Ojitustilanne ja maankäyttö 2. Paljonko ojitusalueilta tulee kuormitusta? 3. Keinot kuormituksen
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Karvianjoen valuma-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Karvianjoen valuma-alueella 3.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Karvianjoki) Kokonaisfosfori 100 t/a) Kokonaistyppi 2200 t/a) Maatalous Metsätalous
LisätiedotPirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 28.11.2018 5.12.2018 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Vesienhoidon 3. kauden aikataulu 4. Vesienhoidon 3. kauden ja tulvariskien
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 27.2.2014 Uusimaa 1,5 miljoonaa asukasta 183 000 hehtaaria peltoa 3 800 maatilaa 2 500 viljanviljelytilaa
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Vakka- Suomen osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Vakka- Suomen osa-alueella 25.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Vakka-Suomi) Kokonaisfosfori kg/a Kokonaistyppi kg/a Maatalous Metsätalous Haja-asutus
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotMetsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotYmpäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena
Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton
LisätiedotMaatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
Maatalouden vesiensuojeluhankkeet Hiidenveden kunnostus 2012-2015 hanke Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Pitkän tähtäimen tavoitteet Hiidenveden vesistö valuma-alueineen
LisätiedotKunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla
Kunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla TASO-hankkeen kunnostusojituspäivä Jyväskylä 16.4.2013 Timo Hiltunen Vesienhoito metsätaloudessa 2010-2015, 2/2 Lisätoimenpiteet (täydentävät)
LisätiedotNärpiönjoen toimenpideohjelma
Närpiönjoen toimenpideohjelma Kaskinen 23.10.2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Anna Bonde 23.10.2014 Pintaveden ph Ytvattnets ph 2005-2014 Happi %, pohjanläheinen vesi Syre %, vattnet nära bottnen 2005-2014
LisätiedotYleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön
Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden
LisätiedotMetsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista
Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotPuulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut
Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Hännilänjoki Kälkäjoki 2 Johdanto Sysäys tutkimukseen Ranta-asukkaat, kalastajat ja osakunnat ilmaisivat huolensa Puulan veden tummumisesta,
LisätiedotVesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY
Vesienhoidon toteutusohjelma Ympäristöministeriö LAP ELY Vesienhoidon toteutusohjelma Vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin valtioneuvostossa vuonna 2009. Vesienhoidon tavoitteiden konkretisoimiseksi valtioneuvosto
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotVesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013
Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutustilanne Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotMihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus
Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotHoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.
Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015 Rauma Esityksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Hoitokalastuksen
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä
Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä
Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun
LisätiedotValuma alueen kunnostussuunnittelu
14.6.2017 Hanna Alajoki Valuma alueen kunnostussuunnittelu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Mikä on valuma alue ja mitä hyötyä on sinne suunnattavista toimenpiteistä? Vesi virtaa kaikkialta
LisätiedotPanumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011
Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011 TAUSTATIETOA PANUMAJÄRVESTÄ Panumajärvi on Pudasjärvellä sijaitseva matala, runsashumuksinen järvi. Järven pinta ala on 529 ha ja keskisyvyys 1,8 m. Veden
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen P, 130 Mg Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15-20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha Luonnontilaisen
LisätiedotVesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM
Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden
LisätiedotPienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
LisätiedotMaatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia
Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere
LisätiedotEdelläkävijä vihreillä markkinoilla
Edelläkävijä vihreillä markkinoilla 8.2.2017 Vesienhoitosuunnitelmien toteutus Lauri Karvonen Kunnostusojituksen määräarvio vuosille 2016-2021 Kemijoki 2 400 ha/v toteutus 2013-16 1 560 ha/v Tornionjoki
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund
Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia
LisätiedotToiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla
Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Vesienhoidon yleisötilaisuus Joroinen 30.10.2014 Joroisselän kunnostustarve ja aikaisemmat selvitykset Joroisselän
LisätiedotYhteinen Ähtärinjärvi ry:n muistutus Vapo Oy:n ympäristölupahakemukseen, joka koskee Ruokosuon turvetuotantoaluetta Ähtärissä. Dnro LSSAVI/6510/2016
1 Yhteinen Ähtärinjärvi ry:n muistutus Vapo Oy:n ympäristölupahakemukseen, joka koskee Ruokosuon turvetuotantoaluetta Ähtärissä. Dnro LSSAVI/6510/2016 1. Taustatietoja Uusia ympäristölupia myönnettäessä
LisätiedotMetsätalouden ja turvetuotannon vesienhoitotoimenpiteiden oppaiden päivitystilanne
Metsätalouden ja turvetuotannon vesienhoitotoimenpiteiden oppaiden päivitystilanne Alustavia metsä- ja turvetiimin ehdotuksia Ympäristöministeriö 29.8.2019 Ansa Selänne KESELY Metsätalous ja turvetiimi
LisätiedotKovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma
Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma Hanna Alajoki 12.6.2018 Työn tavoitteet Parantaa taimenkannan elinolosuhteita Kovesjoella ja sen sivujoissa. Parantaa joen virkistyskäyttöarvoa. Veden laadun
LisätiedotSuometsätalouden vesistövaikutukset
Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotVantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
ITÄMERI-HAASTEEN TOIMENPITEET Itämeri-haasteen kansallinen seminaari 3.12.2008 Toiminnanjohtaja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry www.vhvsy.fi Vantaanjoen ja Helsingin
LisätiedotTurvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen, TASO-hanke
Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun, TASO-hanke Loppuseminaari 11.11.2013 Jyväskylä Maarit Loiskekoski TASO-hanke Kolmevuotinen valtakunnallinen kehittämishanke Rahoittajina ympäristöministeriö,
LisätiedotToimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset
Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta Maatalous, metsätalous, kunnostukset 1 Maatalouden toimenpiteet Ympäristösitoumuksia 89 % peltoalasta hieman laskua edellisestä
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotTASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?
TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa? Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus TASO-hanke Metsätalouden ja turvetuotannon
LisätiedotVESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet
VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei
LisätiedotVesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet
Vesiensuojelu 4K Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Hanke keskittyy maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseen kolmella kolmella valuma-alueella Länsi-Uudellamaalla: Siuntionjoella,
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotVesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013
Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutusohjelma Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu
LisätiedotKansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta
Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta Suoseuran seminaari suo- ja turvemaiden strategiasta Säätytalolla 23.3.2011 Hannu Salo, Turveteollisuusliitto ry Turve-energiaa tarvitaan Strategia
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotMetsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.
Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu 29-30.5.2018 Kaakkois-Suomi Jostakin pitää löytää 3,5 milj. kuutiota puuta Hakkuut 4 milj. m3/v Investoinnit/KaS + 1,4 milj. m3/v 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 2 Hakkuukertymä
LisätiedotKunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi
Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,
LisätiedotEkologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja
Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja Markus Huttunen, Suomen ympäristökeskus Ekologiset vaikutukset ja ennusteet järvelle tai vesistölle Järveen tuleva ravinnekuormitus ja sen
LisätiedotMuokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen
Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen Markku Puustinen RAVI-Seminaari Luumäki 13.1.2011 12.1.2011 Sisältö Maatalouden vesistökuormituksen hallinta Nykytilanne ja mahdollisuudet
LisätiedotTOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista
TOTEUTUS 10-12-14 Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista Vapon ympäristösitoumukset 2011 TOTEUTETUT YMPÄRISTÖSITOUMUKSET 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon
LisätiedotPäivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous
Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012 Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg P/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus
LisätiedotKuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta
Kuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta Kuolimon vesienhoidon iltatilaisuus, Savitaipale 27.10.2016 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Pintavesien ekologinen
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen
Lisätiedot