Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016
Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä sijainti... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Nykytila... 3 1.4 Kartta-aineisto... 3 1.5 Lupatilanne... 3 2 Alueella huomioitavat ympäristönäkökohdat... 3 2.1 Kaavoitus... 3 2.2 Asutus... 3 2.3 Pohjavesiolosuhteet ja talousvesikaivot... 3 2.4 Tiejärjestelyt... 4 2.5 Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön... 4 3 Ottotoiminta... 5 3.1 Maa-ainesten määrä ja ottamisjärjestys... 5 3.2 Ottamistoiminnan kuvaus... 5 3.3 Jalostus ja varastointi... 5 3.4 Kaivannaisjätteiden jätehuolto... 5 3.5 Alueen jälkihoito ja myöhempi käyttö... 5 4 Vaatimukset ja edellytykset ottotoiminnalle... 5 4.1 Maa-aineslain (555/1981) vaatimukset... 5 4.2 Edellytykset luvan myöntämiselle... 6 4.3 Kuulemiset ja lausuntopyynnöt... 6 Liitteet... 6
Raahen kaupungin Piehingin kylässä 3 (6) 1 Alueen perustiedot 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä sijainti Kiinteistön Hannila Rn:o 1:33 omistaa yksityinen maanomistaja Anna-Liisa Siren. Lemminkäinen Infra Oy hallinnoi noin 5,0 hehtaarin määräalaa kiinteistöstä vuokrasopimuksella. Lainhuuto ja sopimus ovat hakemuksen liitteessä 2. Alueen tarkempi sijainti on esitetty karttaotteessa, joka on tämän ottosuunnitelman liitteessä 5.1. 1.2 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on ottaa sopimuksen mukaiselta alueelta sora- ja hiekka-ainesta. Ottoalueen pinta-ala on 5 hehtaaria, josta saadaan arviolta 137 000 k-m3 maa-aineksia. Maa-ainekset otetaan alueelta ja tarvittaessa seulotaan ja/tai murskataan haluttuun raekokoon ja myydään. Maa-aineslupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi. Vuosittainen ottomäärä voi vaihdella välillä 30 000 80 000 k-m 3. 1.3 Nykytila Alue on nykytilassaan pääosin avohakattua talousmetsää, eikä sillä nykyisellään ole merkittäviä luontoarvoja. Alue rajautuu eteläosaltaan entiseen maa-ainestenottoalueeseen, joka ei ole kokonaisuudessaan metsittynyt. Alueen ympäristö on pääasiallisesti metsätalouskäytössä olevaa kangasmetsää. 1.4 Kartta-aineisto Kartta-aineistona on käytetty maanmittauslaitoksen aineistoa, jota on täydennetty maastokatselmuksin 10.12.2015. Suunnitelmakartoissa käytetty koordinaatisto on ETRS- TM35FIN ja korkeusjärjestelmä N 2000. 1.5 Lupatilanne Kiinteistöllä ei ole voimassa olevia muita lupia. 2 Alueella huomioitavat ympäristönäkökohdat 2.1 Kaavoitus Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa alueella ei ole merkintöjä. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. 2.2 Asutus Lähin asutus sijaitsee ottamisalueen länsipuolella noin 700 metrin päässä. 2.3 Pohjavesiolosuhteet ja talousvesikaivot Ottoalue ei sijoitu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi tai soveltuvaksi luokitellulle alueelle. Lähin asutus sijoittuu etäälle ottoalueesta eikä ottoalueen läheisyydessä sijaitse yksityisiä talousvesikaivoja. Alueella ei ole merkitystä vedenoton kannalta.
Raahen kaupungin Piehingin kylässä 4 (6) 2.4 Tiejärjestelyt Alueelle johtaa nykyisellään jo maa-ainesten kuljetukseen hyödynnettävä tie, joka erkanee Kaijanarontieltä heti käännyttäessä sille valtatieltä 8. Tien varressa ei ole asutusta. Hankealueen tiet ovat sorapäällysteisiä. Ottotoiminnasta johtuva liikennemäärä tulee vaihtelemaan kysynnästä riippuen, keskimäärin liikenne on 20-30 autoa vuorokaudessa. 2.5 Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön Maisema ja ympäristö Alue on pääosin avohakattua metsätalouskäytössä olevaa kangasmaastoa, jonka ympäristössä on maa-ainesten ottotoimintaa eikä sillä ole nykyisellään merkittäviä luonto- tai ympäristöarvoja. Tämän suunnitelman mukainen ottamistoiminta ei muuta maisemaa merkittävästi nykyisestä. Ottamistoiminnan loputtua alue maisemoidaan ympäröivään maisemaan sopivaksi. Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse suojelualueita tai arvokkaita luontokohteita. Pinta- ja pohjavedet Laitteissa käytettävät öljytuotteet aiheuttavat riskin pohjavedelle ja maaperälle. Vahinkojen estämiseksi polttoaineet varastoidaan kaksoisvaipallisissa säiliössä ja käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta. Henkilökuntaa on ohjeistettu mahdollisten vahinkotilanteiden varalle. Alueelle on varattu imeytysainetta ja pressu, mihin likaantunut maa-aines voidaan nopeasti siirtää. Polttoaineita ei varastoida alueella, kun siellä ei ole toimintaa. Sora-alueen hulevedet imeytyvät ottoalueella tehokkaasti maaperään. Alueen läheisyydessä ei ole vesistöjä, joihin toiminnan valumavesillä voisi olla vaikutusta. Toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Luvanhakijan arvion mukaan toiminnalla ei ole haitallista vaikutusta pinta- tai pohjavesiin alueella. Maisemoinnin onnistumiseksi pohjavedenpintaan on suunniteltu jätettäväksi vähintään 1 metrin suojakerros. Mikäli vedenpinnan havaitaan olevan arvioitua korkeammalla niin, että ottoa ei saada toteutetuksi tasoon +10,00 (N 2000 ) nostetaan ottotasoa niin, että suojakerros pohjavedenpintaan säilyy. Ottotoiminta ei kyseisellä alueella aiheuta haittaa alueen pohjavedelle. Viereisellä maa-ainesten ottoalueella sallittu ottotaso on +7,00 (N 60 ). Pöly- ja melu Pölyntorjuntaa voidaan tarvittaessa tehdä kastelemalla, suolaa alueella ei käytetä. Vähäistä melua toiminnassa aiheutuu käytettävistä koneista ja kuljetuksesta. Turvallisuus Työmaalla pidetään hälytysnumerot nähtävillä. Viranomaisiin otetaan vahinkotapauksissa yhteyttä. Toimintaan ei liity olennaisia turvallisuusriskejä.
Raahen kaupungin Piehingin kylässä 5 (6) 3 Ottotoiminta 3.1 Maa-ainesten määrä ja ottamisjärjestys Ottoalueelta arvioidaan saatavan maa-aineksia noin 137 000 k-m 3. Maa-aineksia otetaan vuodessa 30 000 80 000 k-m 3. Vuosittainen ottomäärä vaihtelee kysynnän mukaan. Suunnitelmakartat ovat liitteessä 5.2. 3.2 Ottamistoiminnan kuvaus Ottoalueen pinta-ala on 5 hehtaaria. Ottamistoiminta aloitetaan alueen lounais- /eteläreunasta ja otto etenee kohti pohjoista ja koillista. Suunnitelman mukainen ottotaso on +10,00 (N 2000 ). 3.3 Jalostus ja varastointi Tarvittaessa soraa seulotaan tai murskataan tasalaatuiseksi siten, että se vastaa tavoitteita. Soraa murskattaessa, murskauslaitos koostuu syöttimestä, esimurskaimesta, yhdestä tai kahdesta jälkimurskaimesta, seulastosta ja tarvittavista materiaalin kuljettimista. Murskaustoiminnasta tehdään erikseen tarvittavat ilmoitukset tai toiminnalle haetaan ympäristölupa. 3.4 Kaivannaisjätteiden jätehuolto Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma on hakemuksen liitteenä 6. Pintamaat varastoidaan ottoalueen reunoille ja levitetään ottotoiminnan päätyttyä kasvualustaksi aluskasvillisuudelle ja puustolle. 3.5 Alueen jälkihoito ja myöhempi käyttö Maa-ainestenoton päätyttyä ottoon liittyvät koneet ja laitteet viedään pois alueelta. Luiskien loivennus, mahdollisesti maisemaa elävöittävä muotoilu ja metsitys on ensisijainen jälkihoitotapa. Ottoalueen reunat muotoillaan suunnitelmakarttojen mukaisesti kaltevuuteen 1:2. Hiekka- ja sora-alueilla istutustiheydeksi suositellaan 2500 kpl mäntyä/ha sekä koivua, haapaa ja pihlajaa 500 kpl/ha. 4 Vaatimukset ja edellytykset ottotoiminnalle 4.1 Maa-aineslain (555/1981) vaatimukset Maa-aineslain 4 :n mukaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen on saatava lupa. Lupa ei ole tarpeen, jos aineksia otetaan omaa tai toisen tavanomaista kotitarvekäyttöä varten. Maa-aineslain 5 :n mukaan lupaa haettaessa on ainesten ottamisesta ja ympäristön hoitamisesta sekä, mikäli mahdollista, alueen myöhemmästä käyttämisestä esitettävä ottosuunnitelma. Sen vaatimustason ja ehdot määrittelee lupaviranomainen kussakin tapauksessa erikseen.
Raahen kaupungin Piehingin kylässä 6 (6) Maa-aineslain mukaan lupa ainesta ottamiseen on myönnettävä, jos on esitetty asianmukainen ottamissuunnitelma eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa seuraavasti: Tässä laissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa taikka tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maaainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. 4.2 Edellytykset luvan myöntämiselle Hakijan käsityksen mukaan suunniteltu toiminta ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Näin ollen maa-aineslain 6 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. 4.3 Kuulemiset ja lausuntopyynnöt Hakija esittää, että luvan valmistelija hoitaa naapurien kuulemisen ja pyytää lausunnot tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa. Seinäjoella 12.1.2016 Kati Kahri Lupasuunnittelija Liitteet 5.1 Sijaintikartta 5.2 Suunnitelmakartat