PÄÄTÖS Nro 44/08/2 Dnro ISY-2006-Y-257 Annettu julkipanon jälkeen 28.4.2008 ASIA Ruokosuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Sonkajärvi LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Ruokosuon turvetuotantoa 62,4 ha:n tuotantoalalla, josta 35,5 ha on turvetuotantoon sarkaojitettua aluetta, jolla on jo aiemmin harjoitettu turvetuotantoa. Ruokosuon turvetuotanto on ollut keskeytyksessä vuodesta 1997 lähtien. Ruokosuo sijaitsee Sonkajärven kunnassa Sukevanjärven pohjoispuolella noin yhdeksän kilometriä Sukevan taajamasta luoteeseen valtatie 5:n länsipuolella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE, LUPAVIRANOMAINEN JA ASIAN VIREILLETULO Pohjois-Savon ympäristökeskus on 3.7.2001 tehnyt Ruokosuon osalta ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukaisen merkitsemisen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ja velvoittanut samalla Vapo Oy:tä jättämään Ruokosuon turvetuotannon ympäristölupahakemuksen ympäristölupavirastoon, mikäli turvetuotantoa alueella aiotaan keskeytyksen jälkeen jatkaa.
2 Hakemus käsitellään ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisena ympäristölupahakemuksena. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Hakija on 29.12.2006 toimittanut ympäristölupavirastolle ympäristönsuojelulain mukaisen lupahakemuksen. Hakemusta on täydennetty 3.1.2007 ja 16.3.2007. TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET, LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hakijalla on hallinnassaan Ruokosuon alueella yhteensä 86,1 ha maata, josta omistuksessa on 46,5 ha ja vuokrattuna 39,6 ha. Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri on 18.12.1992 antanut Ruokosuon turvetuotannosta vesiensuojelun ennakkotoimenpideasetuksen mukaisen lausunnon, jonka mukaan toiminnalle ei ole ollut tarpeen hakea vesilain mukaista lupaa. Ympäristöhallinnon Vahti-rekisterin mukaan Ruokosuolla on viimeksi tuotettu turvetta vuonna 1997. Ylä-Savon maakuntakaavassa, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 9.4.2003, Ruokosuo on osoitettu erityistoimintojen alueeksi turvetuotantoa varten (EO1). Sukevanjärven alueella on voimassa Sukevan osayleiskaava. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Tuotantoalueen ympäristö Ruokosuosuon lähiympäristö on pääosin metsäistä ojitettua turve- ja kangasmaata ja jonkin verran avosoita. Peltoja on suon kaakkois- ja lounaispuolella noin 300 metrin etäisyydellä suosta. Lähimmät maakuntakaavaan merkityt luonnonsuojelualueet ovat
3 2 2,8 km:n etäisyydellä suosta. Alle 10 km:n etäisyydellä Ruokosuosta on 11 turvetuotantoaluetta. Ruokosuon läheisyydessä on asutusta suon lounais- ja kaakkoispuolella lähimmillään 450 600 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Järvenpään pohjavesialue on lähimmillään noin 350 metrin etäisyydellä Ruokosuon länsipuolella. Välittömästi Ruokosuon lohkon 1 itäreunassa on lähde. Lisäksi suon koillis-, kaakkois- ja eteläpuolella on kolme muuta lähdettä 0,9 1,5 km:n etäisyydellä suosta. Vesien purkureitti ja vesistön tila Ruokosuon tuotantoalue sijaitsee Vuoksen vesistöalueeseen (4) kuuluvan Sonkajärven reitin valuma-alueella (4.58), tarkemmin Talasjoen valuma-alueella (4.586). Ruokosuon vedet johdetaan laskuojassa Pyöreenjokeen, joka yhtyy Talasjokeen ja laskee Sukevanjärven pohjoispäähän. Laskureitin pituus on noin 4,5 km. Talasjoen valuma-alueen pinta-ala on 95,5 km 2 ja järvisyys 3,02 %. Sonkajärven reitin valuma-alueen pinta-ala on 1 430 km 2 ja järvisyys 5,42 %. Sukevanjärven valumaalueen pinta-ala on 705 km 2 ja järvisyys 4,32 %. Karttatarkastelun perusteella Pyöreenjoen valuma-alue Ruokosuolta tulevan laskuojan kohdalla on noin 33 km 2. Ruokosuon tuotantoalueen (62,4 ha) osuus Pyöreenjoen valuma-alueen pinta-alasta on noin 2 % ja Talasjoen valuma-alueen pinta-alasta 0,65 %. Pyöreenjokeen Ruokosuon yläpuolelle johdetaan vedet Vapo Oy:n Hirsisuon (81 ha) tuotantoalueelta ja alapuolelle vedet Ylä-Savon Turve Oy:n Pitkäsuon (noin 30 ha) tuotantoalueelta. Talasjoen valuma-alueella sijaitsevat Ylä-Savon Turve Oy:n Pitkäsuo ja Pappilansuo. Sukevanjärven valuma-alueella sijaitsee Vapo Oy:n Kohisevansuo ja Sukevanjärveen idästä laskevan Raudanjoen valuma-alueella sijaitsevat Vapo Oy:n Pihjalasuo- Matilansuo, Turvesuo, Rapalahdensuo, Palosuo, Ritasuo ja Teerisuo.
4 Turvetuotannon osuus kokonaisravinteiden kuormituksesta Talasjoen valuma-alueella oli ympäristöhallinnon VEPS-mallin perusteella fosforin osalta 3 % ja typen osalta 5 % vuosina 2000 2001. Eniten vesistön rehevyyteen Talasjoen valuma-alueella vaikuttivat luonnonhuuhtouma (fosfori 52 % ja typpi 62 %) ja maatalous (fosfori 25 % ja typpi 21 %). Karttatarkastelun perusteella Pyöreenjoen valuma-aluetta kuormittaa pääasiassa metsätalous ja lisäksi myös maatalous. Sukevanjärven pinta-ala on noin 4 km 2. Järvi on matala, keskisyvyys on vain 2,5 metriä. Sukevanjärveen kohdistuu melko paljon hajakuormitusta, järven rannoille on keskittynyt paljon peltoja ja mökkiasutusta. Lisäksi järveen kohdistuu metsätalouden ja turvetuotannon kuormitusta. Sukevanjärven valuma-alueella sijaitsee yhdeksän turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlasketun pinta-alan osuus Sukevanjärven valumaalueesta on 1,2 %. Järven valuma-alue on järven tilaavuuteen nähden suuri, minkä vuoksi viipymä on lyhyt (n. 20 vrk). Ympäristöhallinnon tekemän vuosien 2000-2003 vedenlaatutietoihin perustuvan vesistöjen yleisluokituksen mukaan Talasjoen alajuoksu ja Sukevanjärvi on luokiteltu veden laadultaan välttäviksi. Pyöreenjokea ei ole luokiteltu. Purkuvesistön veden laatua on hakemuksessa tarkasteltu Ruokosuon purkureitin havaintopisteistä Pyörteenjoessa, Talasjoen alajuoksulla ja Sukevanjärvessä sekä Talasjoen keskijuoksulla, joka sijaitsee purkureitin ulkopuolella Pyörteenjoen yhtymäkohdan yläpuolella. Lisäksi on tarkasteltu Ruokosuon laskuojan alapuolelta ja Pyöreenjoen alaosalta otettujen ennakkonäytteiden tuloksia. Talasjoen vesi oli yleisesti hapanta vuosina 2000-2004. Vesi oli keskimäärin tummaa sekä humus-, ravinne- ja rautapitoista. Ravinne-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat keskimäärin hieman korkeampia Talasjoen alemmalla havaintopisteellä. Kesäaikaiset ravinnepitoisuudet ilmensivät joen rehevyyttä. Kesän keskimääräisen epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella levien kasvua rajoittavana minimiravinteena on toiminut joko fosfori tai typpi tai molemmat ravinteet yhdessä. Pyöreenjoen veden laatu oli keskimäärin hyvin samanlainen kuin Talasjoen suulla. Vesi oli tummaa sekä humus- ja ravinnepitoista. Kesän keskimääräisen epäorgaanisten
5 ravinteiden suhteen perusteella levien kasvua rajoittavana minimiravinteena on toiminut fosfori. Sukevanjärven veden laatu oli pääasiassa samankaltainen järven etelä- ja pohjoisosan havaintopaikoilla. Veden happipitoisuus vaihteli pintavedessä hyvästä välttävään, ollen kuitenkin Sukevanjärven pohjoisosassa keskimäärin tyydyttävä ja eteläosassa hyvä. Pohjaa kohti mentäessä happitilanne hieman heikkeni. Vesi oli yleisluonteeltaan hapanta sekä väriltään tummaa. Vesi oli melko humus-, ravinne- ja rautapitoista. Rautapitoisuus oli keskimäärin hieman korkeampi järven pohjoisosan havaintopisteellä. Kiintoainepitoisuudet olivat lievästi koholla. Kesäaikaisten ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella järven veden laatu ilmensi rehevyyttä. Kesän keskimääräisen epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella levien kasvua rajoittavana minimiravinteena on toiminut joko fosfori tai typpi tai molemmat ravinteet yhdessä. Ruokosuon ennakkotarkkailunäytteet on otettu lokakuussa 2004 sekä touko-, heinä- ja lokakuussa 2005 Ruokosuon laskuojasta ja Pyöreenjoen alaosalta. Molemmilla havaintopisteillä vesi oli humus- (COD Mn -arvo), ravinne- sekä rautapitoista. Pitoisuudet olivat Ruokosuon laskuojan pisteellä keskimäärin jonkin verran korkeampia. Erityisesti heinäkuussa 2005 laskuojan pisteellä fosfori- ja rautapitoisuudet olivat erittäin korkeita, tällöin myös kiintoainepitoisuus oli selvästi koholla (21 mg/l). Pyöreenjoen vesi oli etenkin syksyllä selvästi hapanta (ph 4,7). Humus- ravinne- ja rautapitoisuudet olivat koholla. Kesäaikaisten ravinnepitoisuuksien perusteella jokiveden laatu oli tyypillistä reheville tai lievästi reheville vesille (kok.p 37 µg/l ja kok.n 570 µg/l). Kiintoainepitoisuus oli keskimäärin hieman koholla. Veden laatu oli Ruokosuon laskuojassa ja Pyöreenjoen alaosalla pääasiassa hieman parempi kuin Talasjoessa, lukuun ottamatta Pyöreenjoen keskimääräistä typpipitoisuutta sekä laskuojan keskimääräistä humus- ja typpipitoisuutta, jotka olivat hieman korkeampia kuin Talasjoessa.
6 Virkistyskäyttö Pyöreenjoella tai Talasjoella ei ole merkittävää virkistyskäytöllistä arvoa. Talasjoen vettä käytetään lähinnä karjan juomavetenä ja pihojen kasteluun. Sen sijaan Sukevanjärven käyttö on monipuolista. Järven rannalla on melko paljon mökkiasutusta, lisäksi vedessä uidaan, harrastetaan kalastusta ja veneilyä, vettä käytetään saunavetenä sekä pihakasteluun. Sukevanjärven eteläpäästä on kunnan uimaranta ja seurakunnan kurssikeskus. Kalasto ja kalastus Talasjokeen ja Pyöreenjokeen nousee Sukevanjärvestä keväisin haukea, ahventa ja särkeä. Jokien kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Pyöreenjoesta kalastetaan kevätkutuista kalaa vähäisessä määrin muun muassa katiskoilla. Talasjoellakin kalastus on satunnaista. Kesäaikana veden vähäisyys heikentää kalaston elinmahdollisuuksia ja myös kalastus on kesällä hyvin vähäistä. Sukevanjärven kalastusta on seurattu kirjanpitokalastuksen avulla vuodesta 2000 lähtien. Yleisimmät saalislajit Sukevanjärvellä olivat hauki, ahven, särki ja made, jotka muodostivat yli 80 % kokonaissaaliista. Näiden ohella saatiin merkittävästi kuhaa sekä vähän siikaa, lahnaa, säynettä ja kuoretta. Taimenta on saatu vain satunnaisesti. Yksikkösaaliiden perusteella Sukevanjärven haukikanta on melko hyvä ja talvipyynnissä yksikkösaaliit ovat olleet ajoittain korkeita. Ahventa ja särkeä on saatu verkkopyynnillä vähän, mutta katiskoilla saatu saalis on ollut hyvä. Molempien lajien kanta on yksikkösaaliiden perusteella järvessä hyvä. Järven madekanta on kohtalainen ja siikakanta heikko. Kuhaa kirjanpitäjät saivat kohtalaisesti ja lahnasaalis on vaihdellut eri vuosina heikosta melko hyvään. Sukevanjärvellä kalastaa noin 80 taloutta pääasiassa verkoilla ja katiskoilla. Viime vuosina myös vetouistelu on lisääntynyt. Aiemmin ongelmana ollut verkkojen likaantuminen on osakaskunnan esimiehen mukaan vähentynyt viime vuosina varsinkin talvipyynnissä.
7 SELOSTUS TOIMINTASUUNNITELMASTA Ruokosuon tuotantoalueen nykytila Ruokosuon suunnitellusta 62,4 ha:n kokonaistuotantoalasta on aikaisemmin turvetuotannossa ollut 37,2 ha. Noin 19 ha:n alue on tiheästi metsäojitettua aluetta. Lohkon 4 alue (6,3 ha) on ojittamatonta aluetta. Ruokosuolta ei ole tehty luontoselvitystä. Turvetuotanto Alueen kunnostustyöt tuoretuotantoalueeksi aloitetaan, kun toiminnalle on saatu lainvoimainen ympäristölupa. Turpeen tuotantokausi on vuosittain yleensä sulan maan aikana toukokuusta syyskuun alkuun, millä ajalla aktiivisia tuotantotöitä on noin 30-50 vuorokautta keskittyen alkuja keskikesän poutajaksoihin. Myös muuna aikana tuotanto saattaa olla mahdollista. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa keskeytyksittä ympärivuorokautisesti. Tuotantoon kuuluu turpeen irrottaminen suon pinnasta, tuotteen kuivatus, keräily ja varastointi aumoihin. Tuotantomenetelminä alueella voidaan käyttää kaikkia turvetuotannon yleisesti käytössä olevia menetelmiä eli ainakin ns. HAKU-menetelmää, mekaanista vaunua sekä imuvaunutuotantoa. Lisäksi alueella voidaan tuottaa palaturvetta palaturvetuotantomenetelmällä. Vuosituotannon määrä tulee olemaan keskimääräisenä tuotantovuotena noin 30 000 m 3 jyrsinturvetta. Tuotantoalueen turvekerroksen mataloituessa voidaan tuotantomahdollisuuksia tehostaa turvemassan siirroilla. Yleisimmin tämä toteutetaan siten, että joka toiselta saralta turvemassa nostetaan kaivinkoneella tai vastaavalla viereiselle saralle, jossa siirretyt massat muotoillaan tuotantokoneille sopiviksi kentiksi ja tuotetaan normaalisti. Tuotantokenttien vuosittaiset kunnostustyöt keskittyvät syksyyn ennen vesien jäätymistä, joskin kunnostus- ja huoltotöitä voidaan tarpeen mukaan tehdä kaikkina vuodenaikoina. Kunnostustöihin kuuluu mm. tuotantokenttien muotoilua sekä ojastojen
8 puhdistamista ja kunnostamista, tarvittaessa myös syventämistä. Kunnostusten yhteydessä turvekerroksen alapuolisen kivennäismaan kaivamista pyritään välttämään ja erityisesti sarkaojat kaivetaan vain turvekerrokseen, mikäli se on riittävä syvyys tuotantokenttien kuivattamiseen. Kokooja- ja laskuojat joudutaan yleensä kaivamaan ainakin osittain myös turvekerroksen alapuoliseen kivennäismaahan riittävän kuivatussyvyyden saavuttamiseksi. Ns. matalakenttäojituksista puhutaan silloin, kun sarkaojia joudutaan tuotannon loppuvaiheessa turvekerroksen ohentuessa syventämään kivennäismaahan. Kuljetukset Ruokosuolle on tieyhteys tuotantoalueelta itään valtatielle 5 (Iisalmi-Kajaani -tie), jota kautta turvetoimitukset tuotantoalueelta pääasiassa Kainuun käyttökohteisiin hoidetaan. Turpeen toimittamiseen käytetään perävaunullisia rekka-autoja ja lastaukseen yleensä pyörä- tai kauhakuormaajaa. Keskimääräisen vuosituotannon toimittamiseen tarvitaan noin 250 autokuormallista. Kuljetukset pyritään yleensä keskittämään korkeintaan muutamaan jaksoon, jotka kestävät muutamista päivistä viikkoihin. Kuljetuksia voi olla kaikkina vuodenaikoina asiakkaiden tarpeiden mukaan. Jyrsinpolttoturpeen kuljetukset keskittyvät kuitenkin yleensä kylmiin talvikuukausiin. Yhteensä kuljetukset kestävät vuosittain 1 2 kk. Vesienkäsittelymenetelmät Ruokosuon tuotantoalue jakaantuu neljään tuotantolohkoon (59 ha), joiden lisäksi alueella on 3,4 ha auma-alueita. Koko tuotantoalue ympäröidään eristysojilla. Ruokosuon tuotantoalueen vesienkäsittelymenetelmänä on sulan maan aikana pintavalutus. Vesiensuojelussa sarkaojarakenteet, virtaamansäätö ja laskeutusaltaat ovat toiminnassa ympärivuotisesti. Vesienkäsittelymenetelmien jälkeen vedet purkautuvat laskuojan kautta Pyöreenjokeen. Koko tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaalle, josta vedet pumpataan paineputkella pintavalutuskentän kaakkoisreunaan ja jaetaan reikäputkella tasaisesti
9 pintavalutuskentän yläreunaan. Ruokosuon pintavalutuskenttä on käytössä sulan maan aikana, keskimäärin toukokuun puolivälistä lokakuun puoliväliin. Pintavalutuskenttä pengerretään niin, ettei ulkopuolisia vesiä pääse kentälle ja että vesi purkautuu hallitusti purkupisteen kautta. Pintavalutuskentän pinta-ala on 4,3 ha. Ruokosuon pumppaamo toteutetaan polttomoottoritekniikalla. Silloin kun pumppaaminen ei jäätymisen vuoksi ole mahdollista, vedet johdetaan laskeutusaltaan kautta alapuoliseen vesistöön. Ruokosuolle on lisäksi suunniteltu yksi virtaamansäätöpato lohkon 2 eteläreunan kokoojaojaan. Ruokosuon pintavalutuskenttä rakennetaan ennallistamalla vanha metsäojitusalue kosteikoksi, koska viereistä luonnontilaista suoaluetta ei saatu yhtiön haltuun. Ennallistaminen toteutetaan tukkimalla pintavalutuskentällä poikittain veden virtaussuuntaa vasten olevat metsäojat. Pintavalutuskentällä virtaavat vedet ohjataan ojan tukkimiskohdasta ojien väliselle suoalueelle. Pintavalutuskentälle kohdistuvan valuma-alueen ala on 68,3 ha, josta tuotanto- ja auma-alueita on 62 ha. Pintavalutuskenttä on pintaalan puolesta selkeästi mitoitusohjeisiin verrattuna ylimitoitettu (kentän ala 4,3 ha on 6,3 % kentän valuma-alueesta). Kentän turvepaksuus on noin yksi metri. Ojituksen vuoksi pintavalutuskentän turvekerros on sangen tiivis, joten kentälle johdettavat kuivatusvedet tulevat virtaamaan kentän pintakerroksen sammalikossa, saraikossa ja maatumattomassa turvekerroksessa. Kentän pintakerroksen aikaansaamat vesien puhdistusprosessit ovat kentällä käytettävissä edellyttäen, että vedet ohjataan kentän metsäojista ojien välisille suoalueille. Ruokosuon pumppaamon liittäminen sähköverkkoon selvitetään. Mikäli sähkölinjan rakentaminen on tuotantoalueen pinta-ala huomioiden taloudellisesti mahdollista toteutetaan pumppaamo sähkökäyttöisenä. Tällöin pumppaamoa on mahdollista käyttää joko tuotantoaikaisena tai ympärivuotisesti. Ympärivuotinen käyttö vaatii pintavalutuskentän reikäputken korvaamista jako-ojalla. Kiintoaineen pidättymistä jo tuotantoalueen sarkaojastoon tehostetaan ojiin kaivettavilla ojasyvennyksillä ja päisteputkiin asennettavilla lietteenpidättimillä. Järjestely tasaa huippuvirtaamia ja ehkäisee niiden aiheuttamaa kiintoaineskuormitusta alapuolisessa vesistössä. Ojasyvennykset puhdistetaan lietetilan täytyttyä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden jälkeen. Ojasyvennykset kaivetaan niihin ojiin, joissa
10 ne voidaan kaivaa turpeeseen. Laskeutusaltaat puhdistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä. Kaikki laskeutusaltaat varustetaan pintapuomeilla, joilla estetään veden pinnalla mahdollisesti kulkeutuvan turvepölyn pääsy alapuoliseen vesistöön. Eristysojilla johdetaan tuotantoalueen ulkopuoliset vedet tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden ohi alapuoliseen vesistöön. Tuotantotoiminnassa käytettävät aineet ja niiden säilytys Ruokosuon turvetuotannossa olevat koneet käyttävät polttoainetta noin 16 000 litraa vuodessa ja voiteluaineita (moottoriöljyt ja vaseliini) kuluu noin 120 litraa vuodessa. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten vuosittain hyväksymissä säiliöissä ja paikoissa. Voiteluaineet ja jäteöljy säilytettään katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Siirrettävät polttonestesäiliöt pidetään tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, että mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta ei pääse ojiin tai maaperään. Turvetuotannossa ei käytetä poltto- ja voiteluaineiden lisäksi muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Ruokosuon turvetuotannon kuormitus Kuntoonpanovaihe Kuntoonpanovaiheessa suon alivalumat ja kokonaisvalumat kasvavat luonnontilaisen suon tilanteesta, koska suohon varastoituneet vedet pääsevät purkautumaan. Vaikutusten suuruus riippuu suon vetisyydestä ja turvekerroksen paksuudesta sekä alueella aikaisemmin tehtyjen ojitusten määrästä. Vaikutukset valuntaan ovat voimakkaimmillaan suon peruskuivatusvaiheessa, joka kestää yleensä 3 6 vuotta. Jos turvetuotantoon valmisteltava alue on valmiiksi metsäojitettu, kunnostusvaiheen vaikutukset ovat pienempiä edeltävään tilanteeseen verrattuna.
11 Ruokosuolla osa alueesta on jo aiemmin ollut tuotannossa ja loppuosa alueesta on pääasiassa metsäojitettu. Aikaisemmin tuotannossa on ollut noin 36 ha, millä alueella jatkossa tehtävät kunnostustyöt käsittävät lähinnä ojien puhdistuksen sekä vähäisen kasvillisuuden poiston. Lopulla alueella tehdään tavanomaiset kunnostustyöt. Kuntoonpanovaiheessa valunnan vaihtelu eri vuosina on eri soiden välillä ja samallakin suolla kunnostustöiden vaiheesta ja hydrologisista oloista riippuen suurta. Suurimmillaan valumat ovat yleensä keväällä, jolloin valuma voi hetkellisesti olla satoja l/s km 2. Myös rankkojen kesäsateiden aikana hetkelliset valumat voivat olla suuria. Kuntoonpanosoiden keskivaluma on ollut Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella vuosien 1999 2005 keskiarvona seuraava: - talvi (ei mittauksia) - kevät 19,0 l/s km 2 (mitattu vain v. 1999) - kesä 13,0 l/s km 2 (6,9-26 l/s km2) - syksy 13,3 l/s km 2 (4,4-20 l/s km2) Kuntoonpanovaiheen vaikutukset valumaveden laatuun vaihtelevat mm. suotyypin mukaan. Turpeeseen aikaisemmin sitoutuneet aineet vapautuvat kuivatusvaiheessa valumavesiin. Usein kiintoaineen, liuenneen orgaanisen aineen, fosforin, typen, erityisesti epäorgaanisen typen sekä raudan pitoisuudet kasvavat. Aina selvää pitoisuuksien kohoamista ei kuitenkaan tapahdu, tai kohoaminen havaitaan vain jonkin aineen kohdalla. Valumavesien vaikutukset vastaanottavassa vesistössä ovat tapauskohtaisia ja riippuvat mm. kuntoonpanotöiden ajankohdasta, kuntoonpanoalueen koosta, vesiensuojelurakenteista, valuma-alueosuudesta, laimentumisolosuhteista, alueen etäisyydestä vesistöön sekä vesistön laadusta. Kaukana vesistöstä sijaitsevan kuntoonpanosuon kuormittavista aineista valtaosa voi sedimentoitua laskuojiin ennen vesistöön kulkeutumistaan. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden vuosien 1999 2005 keskimääräisien ominaiskuormituslukujen mukaan kuormitus on suurinta keväällä, jolloin kiintoainekuormitus on ollut 167 g/ha/d, fosforikuormitus 1,4 g/ha/d ja typpikuormitus 39 g/ha/d.
12 Tuotantovaihe Turvetuotantoa varten ojitetulla suolla veden kulkeutumisreitit poikkeavat luonnontilaisesta. Kuiva pintakerros vähentää pintavaluntaa ja lisää veden imeytymistä turpeeseen. Yleensä valuntahuiput ovat turvetuotantoalueella luonnontilaista pienempiä, koska veden varastointikyky on turvesuolla suurempi. Veden varastointitilavuus riittää kuitenkin yleensä tasaamaan vain pieniä valumahuippuja. Rankkasateen aikana turpeen vedenvarastointikapasiteetti voi ylittyä, jolloin suohon imeytyvä ylimääräinen vesi purkautuu nopeasti. Tiheä kuivatusojasto nopeuttaa veden kulkeutumista, ja tämä voi näkyä äkillisinä ylivirtaamapiikkeinä. Uusilla ja paksuturpeisilla turvetuotantoalueilla on enemmän vedenvarastointikykyä kuin vanhoilla, mataloituneilla turvekentillä. Turvetuotantosuon valuntahuippuja voidaan tasoittaa vesiensuojelutoimilla, kuten vähentämällä ojien kaltevuutta ja asentamalla sarkaojien päihin päisteputkia ja lietteenpidättimiä sekä virtaamansäätöpadoilla ja laskeutustilavuuden lisäämisellä. Ruokosuolla vesien pumppaus pienentää valumavaihteluja, koska ylivalumatilanteissa pumppaus aiheuttaa veden padottumista pumppausaltaaseen ja yläpuolisiin ojastoihin. Suurimmat valumat esiintyvät kevättulvan aikana, mutta myös rankkojen kesäsateiden yhteydessä hetkelliset valuntahuiput voivat olla huomattavan suuria. Syksyllä keskivaluma on yleensä kesäkautta suurempi. Talvella valunta saattaa loppua pitkäksikin aikaan kokonaan. Myös kuivan kesän aikana valunta saattaa tyrehtyä kokonaan. Turvetuotannon vaikutukset kokonaisvalumiin ja alivalumiin ovat yleensä pieniä. Ruokosuon vesiensuojelumenetelmänä tulee olemaan roudattomalla kaudella toiminnassa oleva pintavalutuskenttä koko alueella sekä lisäksi ympärivuotinen virtaamansäätö osalla alueesta. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailun vuosien 2000 2005 tulosten perusteella pintavalutuskentiltä kesällä ja syksyllä lähtevän veden laatu on yleensä ollut parempi kuin kaikilla tarkkailusoilla keskimäärin COD Mn -arvoa lukuun ottamatta. Turvetuotantosuon kokonaisainevirtaama muodostuu luonnonhuuhtoumasta ja tuotannon aiheuttamasta kuormituksesta (nettokuormitus). Virtaamansäätöpadot pienentävät ns. perustason vesiensuojelulla (laskeutusaltaat) varustetulta turvetuotantoalueelta
13 huuhtoutuvia ainevirtaamia huomattavasti. Virtaamansäädön ympärivuotista toimintaa ja vaikutuksia kuormituksiin on toistaiseksi tutkittu vähän. Talven alivirtaamakausina ja lumien sulamisen aikaan keväällä virtaamansäätöpatojen toiminta voi poiketa merkittävästi kesän tilanteesta. Virtaamansäädön vaikutukset ovat voimakkaasti riippuvaisia talven virtaama- ja jääolosuhteista ja keväällä lumien sulamishuipun kestosta. Ruokosuon virtaamansäätöpato toimii sulan maan aikana pintavalutuskentän yhteydessä. Pintavalutuskenttä on perustasoa tehokkaampi vesienkäsittelymenetelmä, jolloin virtaamansäädön aiheuttama kuormituksen lisäreduktio ei todennäköisesti ole aivan yhtä suuri kuin laskeutusaltaalliselle alueelle tulevalla virtaamansäädöllä. Kesän alivalumakausina turvetuotantosoiden valumat ovat selvästi kesän keskimääräistä tasoa alhaisempia. Myös valumavesien laatu saattaa poiketa normaalista. Voimakkaiden sateiden aiheuttamien valuntahuippujen aikana kuormitukset voivat olla huomattavasti keskimääräistä suurempia. Merkittävä osa tuotantokauden kokonaiskuormituksesta voi joutua alapuoliseen vesistöön varsin lyhyinä ylivalumajaksoina. Vastaavasti kevättulvan aika muodostaa huomattavan osan koko vuoden kuormituksesta. Ruokosuon kuormitusarvio Ruokosuon turvetuotantoalueen vesistökuormitus on arvioitu pinta-alalle 62,4 ha, josta vedet johdetaan vesistöön sulan maan aikana pintavalutuskentän kautta. Kuormitusta on arvioitu sekä kuntoonpanovaiheessa että tuotantovaiheessa. Tuotantovaiheen kuormitusarvio on tehty eri virtaamatilanteille. Kuormitusarvion perustana on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailun vuosien 1999/2000 2005 keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja vesienkäsittelymenetelmän mukaisesti. Tuotantovaiheen kuormitusarviossa on noin 14 ha tuotantoalan osalta otettu huomioon virtaamansäädön aiheuttamat kuormitusvähenemät. Kesäajan alivalumakauden kuormitusarviossa on lisäksi otettu huomioon alivalumakauden kuormitusvähenemät.
14 Vuositasolla kuntoonpanovaiheen nettokuormituksen arvioidaan olevan yhteensä noin 760 kg/a kiintoainetta, 11 kg/a fosforia ja 570 kg/a typpeä. Bruttokuormitus on hieman suurempaa. Arvion mukaan kuormitus keskittyy talviaikaan. Talviaikaisen laskentaaineiston pienuus kuitenkin lisää arvion epävarmuutta. Tuotantovaiheen kuormitusarvion perusteella Ruokosuon turvetuotannosta aiheutuva nettokuormitus on kesän keskimääräisessä virtaamatilanteessa yhteensä noin 1,1 kg/d kiintoainetta, 0,01 kg/d fosforia ja 0,2 kg/d typpeä. Bruttokuormitus on nettokuormitusta suurempaa. Turvetuotantoalueen kuormitus on voimakkaasti riippuvaista valuntaoloista. Ylivalumatilanteessa kuormitus voi hetkellisesti olla huomattavastikin keskimääräistä suurempi ja alivalumakaudella se jää keskimääräistä alhaisemmaksi. Virtaamansäädön vaikutus on suurimmillaan juuri ylivirtaamatilanteessa; laskelmissa reduktion on kuitenkin oletettu olevan sama kaikissa virtaamatilanteissa. Kesän kuivana kautena valunta saattaa loppua kokonaan, jolloin kuormitusta ei synny. Vuositasolla Ruokosuon tuotantovaiheen vesistökuormitus (netto) on arvion perusteella yhteensä noin 2 240 kg/a kiintoainetta, 12 kg/a fosforia ja 240 kg/a typpeä. Bruttokuormitus on suurempaa. Arvion mukaan kiintoaine- ja fosforikuormitukset keskittyvät kevääseen ja humuskuormitus (COD Mn ) painottuu kesään. Typpikuormitus jakautuu tasaisemmin eri vuodenajoille. Pölyvaikutukset Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät jyrsinturpeen tuotantoon, aumaukseen, lastaukseen ja turpeen kuljetukseen. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Tuulen nopeus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. Turvetuotannon pölyn hiukkaskokojakauma painottuu yli 10 µm:n kokoisiin hiukkasiin, mutta pöly sisältää hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm).
15 Turvetuotanto keskeytetään lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s. Turvekuljetukset voivat aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Lastauksessa rekkojen ulkopuolelle jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Turvetuotannon aiheuttaman pölyämisen viihtyvyyshaitan rajana on avoimessa maastossa noin 500 metriä ja tuotannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalaskeumasta pölyämiselle suotuisissa oloissa noin kilometrin etäisyydelle toimintakohdasta. Haitan esiintyminen yli 100 metrin päässä riippuu taustalaskeuman määrästä siten, että noin 300 metriin asti turvepöly voi yksin muodostaa yli puolet haittaa aiheuttavasta pölymäärästä. Myös pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Ruokosuon ympäristössä lähin asutus sijaitsee 450 600 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta suon kaakkois- ja lounaispuolella. Kun otetaan huomioon vallitsevat tuulensuunnat, etäisyys asutukseen sekä suon ja asutuksen välissä oleva puusto, niin toiminta ei aiheuta pölyhaittaa lähiasutukselle. Epäsuotuisissa olosuhteissa (esimerkiksi kova tuuli tai inversio) pölyä voi kuitenkin satunnaisesti kulkeutua alle 500 metrin päässä sijaitseville kiinteistöille. Turvekuljetukset eivät aiheuta pölyongelmia, koska työmaatien varressa ei ole rakennuksia.
16 Meluvaikutukset Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tehtyjen selvitysten mukaan turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua 100 200 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustyöt aiheuttavat laskennallisen arvion perusteella 55 db:n melutasoja 300 400 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Mittaukset on tehty avoimessa maastossa. Kasvillisuuden on todettu vaimentavan äänen voimakkuutta tehokkaasti. Turvetuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa ja luonteeltaan se on samanlaista kuin normaali maatalouden harjoittamisesta aiheutuva melu. Ruokosuo sijaitsee niin etäällä asutuksesta, että turvetuotannosta aiheutuva melu ei aiheuta valtioneuvoston päätöksellä (993/92) annettujen äänitasojen ohjearvojen (55 db päivällä ja 50 db yöllä) ylityksiä. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA PARAS KÄYTÄNTÖ (BEP) Ruokosuon vesienkäsittely perustuu koko 62,4 ha:n tuotantoalalla pintavalutukseen. Pintavalutuskenttä rakennetaan ennallistamalla vanha metsäojitusalue kosteikoksi. Silloin kun pumppausta kentälle ei veden jäätymisen vuosi voida tehdä, johdetaan vedet lohkoilta laskeutusaltaan ja virtaamansäätöpadon kautta eristysojaan. Hakijan käsityksen mukaan vesienkäsittely on Ruokosuon olosuhteissa alueelle teknisesti ja taloudellisesti parhaiten soveltuva ja se täyttää BAT-periaatteen vaatimukset. Ruokosuon jätehuolto järjestetään jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jätteiden määrä on vähäinen. Jätemääristä pidetään kirjaa ja ne säilytetään asianmukaisesti ennen kaatopaikalle tai jatkokäsittelyyn toimittamista. Tuotantoalueella työskenteleville annetaan säännöllisesti koulutusta ja opastusta ympäristönsuojelurakenteiden hoidosta, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavista työtavoista sekä toiminnan poikkeustilanteista.
17 Hakijan arvion mukaan Ruokosuon turvetuotannossa sovelletaan kaikilta osiltaan vesienkäsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huomioon ottaen ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parasta käytäntöä. Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Turvetuotanto aiheuttaa työn luonteen ja ajankohdan (kuiva kesäkausi) vuoksi ympäristölle paloturvallisuusriskin. Turvetuotantoalue on pelastustoimilain tarkoittama kohde. Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Turvetyömaille laaditaan vuosittain turvallisuussuunnitelma ja työmaalle on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio. Tulipaloriskin lisäksi hätätilanteita voi syntyä patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien sekä polttoaineiden toimitusten ja varastoinnin yhteydessä. Ruokosuolla ei ole sellaisia vesiensuojelurakenteita, jotka aiheuttaisivat erityistä riskiä ympäristölle. Laskeutusaltaan pintavalutuskentän penkan pettäessä voisi normaalia suurempia kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia päästä alapuoliseen vesistöön. Pumppauksen häiriintyessä voidaan vesiä johtaa tilapäisesti talviaikaista reittiä pitkin tai varastoida niitä tuotantoalueen ojastoihin. Kaikista häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista ilmoitetaan Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Polttoaineiden säilytys pyritään järjestämään etäälle avo-ojista, jolloin mahdollisuus polttoaineiden joutumisesta vesistöön on erittäin pieni. Siirrettävät polttoainesäiliöt ovat yleensä turvetuotannon luonne ja kaluston vaatima polttoainemäärä huomioon ottaen ainoa käyttökelpoinen polttoaineiden säilytystapa. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Paloviranomaiselle toimitetaan vuosittain päivitetty paloturvallisuussuunnitelma.
18 TURVETUOTANNON PÄÄTTÄMISEN JÄLKEISET TOIMET Ruokosuon suunniteltu tuotantotoiminta tulee alueen matalimmillakin osilla kestämään arviolta vähintään 15 vuotta, joten tarvetta eikä mahdollisuuttakaan erityisten tuotannon päättämiseen liittyvien toimien suunnitteluun ei tässä vaiheessa ole. Kun tuotannosta poistuu alueita ja niistä muodostuu järkeviä kokonaisuuksia, siistitään alueet siten, että sieltä poistetaan varastoaumat, kantokasat, jätteet sekä maapohjaa tasoitetaan tarpeen mukaan. Ruokosuosta noin puolet on Vapo Oy:n omistuksessa olevaa aluetta. Omistuksessa olevat alueet pyritään kunnostamaan uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian ja rajataan pois tuotantoalueista. Tämän hetkisen arvion mukaan Ruokosuon jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen metsittäminen luontaisesti, ruokohelpin viljely tai muu maatalouskäyttö. Vuokra-alueet luovutetaan maanomistajalle takaisin vuokrasopimuksen edellyttämässä kunnossa ja rajataan tarvittaessa ojituksella pois tuotantoalueesta. Alueen uudesta käyttömuodosta päättää vuokra-alueen omistaja. Lupakauden aikana jälkikäyttöön otettavista alueista ilmoitetaan ympäristökeskukselle ennen töiden toteuttamista. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Ruokosuon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu esitetään toteutettavaksi Pohjois-Savon turvetuotantosoiden yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ruokosuon osalta ohjelmaa täydennetään seuraavasti. Käyttötarkkailu Käyttö- ja hoitotarkkailussa kirjataan päiväkirjaan säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, näytteenottoajat, viranomaisten tai muiden ympäristöasioihin vaikuttavien tahojen tarkastukset ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta työmaalta lähtevään kuormitukseen.
19 Tietoja hyödynnetään viranomaisten kanssa tapahtuvassa asioiden hoidossa. Tiedot toimitetaan vuosittain myös kuormitus- ja vesistötarkkailua hoitavalle konsultille vuosiyhteenvetoa varten. Muistiinpanot säilytetään työmaalla ja ne esitetään ympäristökeskuksen tai kunnan viranomaisille pyydettäessä. Päästötarkkailu Päästötarkkailussa pintavalutuskentälle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä otetaan kentän toiminta-aikana (noin toukokuusta marraskuuhun) näytteet kesä-lokakuussa kaksi kertaa kuukaudessa (10 kertaa). Lisäksi kevättulvan aikana otetaan näytteet viikoittain (yhteensä 2-6 kertaa) ja rankkasateiden aikana lisänäytteet (8 kertaa). Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: - Suppea näyte: kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö (mikäli kiintoaine > 20 mg/l), COD Mn, kok.p ja kok.n. - Laaja näyte: (kerran kuukaudessa ja lisäksi vähintään kahdesta rankkasadenäytteestä) edellisten lisäksi ph, NO 23 -N, NH4-N, PO 4 -P ja Fe. Ruokosuon turvetuotantoalueen kunnostaminen aloitetaan pintavalutuskentän rakentamisella, joten samaa tarkkailuohjelmaa voidaan noudattaa sekä tuotantoalueen kunnostus- että tuotantovaiheessa. Vesistötarkkailu Vesistötarkkailun avulla pyritään selvittämään ja tarkkailemaan turvetuotantoalueiden vesien vaikutusta alapuolisen vesistön veden laatuun. Vesistönäytteiden ottamisen hoitaa konsultti ennalta määrätyn aikataulun mukaisesti. Vesistönäytepisteet sijaitsevat Pyöreenjoessa Ruokosuon laskuojan ylä- ja alapuolella. Pisteiltä otetaan näytteet tuotantoalueen kunnostusaikana neljä kertaa vuodessa: kevättulvan jälkeen huhti-toukokuussa ja loput kolme kesä-lokakuussa siten, että näytteenottoajat edustavat erilaisia virtaamatilanteita. Tavoitteena on, että yksi näyte edustaa alivirtaamaa, yksi keskivirtaamaa ja yksi ylivirtaamaa.
20 Ennen kunnostustöiden aloitusta otetaan samoilta pisteiltä ennakkotarkkailunäytteet vähintään yhtenä vuonna kaksi kertaa vuodessa: kevättulvan jälkeen huhti-toukokuussa ja syys-lokakuussa. Tuotantoaikana noudatetaan Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmaa. Vesistötarkkailuun kuuluu kullekin tuotantoalueelle valitut kaksi virtavesiasemaa sekä tuotantoalueen purkuojan näytepiste. Näistä otetaan vesinäytteet kevättulvan aikana sekä avovesiaikana kolmesta eri virtaamatilanteesta. Virtavesiasemien tarkkailu tehdään joka kolmas vuosi vesistöalueittain. Vesistönäytteistä tehdään seuraavat analyysit: kiintoaine (+ hehkutushäviö, jos kiintoainetta yli 20 mg/l), ph, väriluku, COD Mn, kok.n, NO 23 -N, NH4-N, PO 4 -P. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama mahdollisuuksien mukaan. Kalataloustarkkailu Sukevanjärven kalataloudellista tarkkailua on tehty 14.12.1999 laaditun ja Pohjois- Savon TE-keskuksen 16.12.1999 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Pohjois- Savon TE-keskuksen esityksen (18.12.2000) mukaisesti tarkkailua on jatkettu siten, että kirjanpitokalastusta jatketaan vuosittain ja havaskokeet uusitaan pääsääntöisesti neljän vuoden välein. Ruokosuon turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailu tehdään ohjelman mukaisesti Pohjois-Savon TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Muu vaikutustarkkailu Ruokosuon tuotantokuntoon valmistelusta ja tuotannosta ei aiheudu pöly- ja meluvaikutuksia kaukana sijaitsevien rakennusten alueella, joten pöly- tai melutarkkailuille ei ole tarvetta. ESITYS HAITTOJEN JA VAHINKOJEN KORVAAMISEKSI JA KOMPENSOIMISEKSI Hakija arvioi Ruokosuon turvetuotannon vesistövaikutukset kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa.
21 Ruokosuon turvetuotanto alueen kalatalousmaksuksi hakija esittää 60 euroa vuodessa, joka vastaa hakijan muille Sukevanjärven alueella oleville tuotantoalueille lupahakemuksissa esittämiä maksuja (vajaa 1 tuotantohehtaarilta). LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Sonkajärven kunnassa 2.4. 2.5.2007 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Iisalmen Sanomissa 2.4.2007. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Pohjois- Savon TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Sonkajärven kunnalta. Lausunnot 1. Pohjois-Savon ympäristökeskus on lausunut seuraavaa: Kasvillisuus, eläimistö ja maisema Ympäristölupahakemuksesta ei käy ilmi alueen luonnonsuojelullinen arvo. Hakemuksessa ei ole kuvattu riittävästi tuotantoalueen suo-, metsä tai muita luontotyyppejä, luonnontilaisuutta tai eliölajistoa. Näin ollen ympäristökeskus ei voi ottaa kantaa hakemukseen luonnonsuojelullisesta näkökulmasta. Ympäristölupaviraston harkittavaksi jää, onko hakija tässä tapauksessa riittävästi selvillä YVA-lain 25 :n mukaisesti hankkeensa ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. Ympäristön mahdollisen pilaantumisen luonnolle ja sen toiminnalle aiheuttamaan haittaan (ympäristönsuojelulaki 3 ) tai ympäristönsuojelulain 42 :n mukaisten ehtojen täyttymiseen mm. erityisten luonnonolosuhteiden huonontumisen osalta ei voida ottaa kantaa, koska lähtötilannetta ei ole kuvattu luonnonarvojen, luonnon nykytilan tai luonnon toimintojen osalta. Ympäristökeskus ei voi myöskään hakemuksen tietojen nojalla ottaa kantaa siihen, tarvitseeko hanke mahdollisesti joitain luonnonsuojelulain mukaisia poikkeamislupia esimerkiksi lajisuojelun vuoksi. Edellä esitetyn vuoksi hakemusta tulisi täydentää näiltä osin.
22 Turvetuotannon kokonaisvaikutus Merkittävin vesistö, johon Ruokosuon turvetuotanto voi vaikuttaa, on Sukevanjärvi. Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri on todennut Turveruukki Oy:n Raudansuon turvetuotantoalueen lupa-asiassa toimitusmiehille antamassaan lausunnossa 6.2.1991, että Sukevanjärven yläpuolisella Sonkajärven reitin valuma-alueella saisi olla samaan aikaan tuotannossa tai valmisteilla korkeintaan 700 ha turvetuotantoalueita. Vesi- ja ympäristöhallitus on samasta hankkeesta antamassaan lausunnossa 16.12.1991 todennut Kuopion vesi- ja ympäristöpiirin lausuntoon nojautuen, että Sukevanjärven yläpuolisen Sonkajärven reitin ja Raudanveden kuormituksen vastaanottokapasiteetti on jo aikaisempien hankkeiden käyttämä, joten vesistö ei siedä kuormituksen lisäämistä. Uuden kuormituksen harkitseminen on mahdollista vain sillä edellytyksellä, että nykyistä kuormitusta kyetään alentamaan. Pohjois-Suomen vesioikeus on päätöksellään 4.9.1991 hylännyt Turveruukki Oy:n hakemuksen. Vaikka tuon päätöksen perusteena oli erityisesti Raudanveden kuormitus, on taustalla ollut myös Sukevanjärveen kohdistuva kuormitus yleisemmin. Kaikilla Sukevanjärven yläpuolisilla turvetuotantoalueilla on ympäristölupa tai lupahakemus on vireillä. Ympäristölupahakemusten mukaista pinta-alaa turvetuotantoalueilla Ruokosuo mukaan lukien on yhteensä 798 hehtaaria. Suurin osa tuotantoalueista on vanhoja, tuotannon loppuvaiheessa olevia alueita. Lisäksi vanhojen tuotantoalueiden vesiensuojelua tehostetaan, minkä ansiosta niiden kuormitus vähenee. Vuonna 2006 on Sukevanjärven yläpuolella olemassa olevien turvetuotantoalueiden tuotantopinta-ala ollut 635 ha. Kun siihen lisätään Ruokosuon tuotantopinta-ala, saadaan yhteensä 697 ha. Näin ollen ympäristökeskuksen tavoite, että Sukevanjärven yläpuolisella valuma-alueella on samaan aikaan tuotannossa tai valmisteilla vuonna 1991 annetun lausunnon mukaisesti korkeintaan 700 ha turvetuotantoalueita, toteutuu myös tilanteessa, että ympäristölupa Ruokosuon turvetuotantoalueelle myönnetään Sukevanjärven kunnostushanke Pohjois-Savon ympäristökeskus laatii parhaillaan Sukevanjärven kunnostussuunnitelmaa, joka valmistunee ja kunnostustoimenpiteitä koskeva hakemus ympäristölupavirastolle jätettäneen syksyn 2007 aikana. Kunnostushankkeeseen sisältyy mm. valuma-alueella tehtäviä järveen kohdistuvaa kuormitusta alentavia toimenpiteitä. Vesistökuormitus ja vesiensuojelurakenteet Hakijan esittämä vesienkäsittelyratkaisu on sinällään uusilta turvetuotantoalueilta edellytettävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukainen. Kuitenkin alapuolisen vesistön tila ja alueen turvetuotannon kokonaiskuormitus edellyttää kuormituksen vähentämistä mahdollisimman tehokkaasti, joten Ruokosuolla tulee selvittää mahdollisuus pintavalutuksen käyttöön ympärivuotisesti. Oikovirtausten estämiseksi pintavalutuskentällä sijaitsevat vanhat ojat tulee tukkia huolellisesti tarkoitukseen soveltuvilla maa-aineksilla. Aineksia ei saa ottaa alueella olevien vanhojen ojien mahdollisista ojapenkereistä, koska penkereen rikkominen aiheuttaa oikovirtauksia ojiin. Veden jako kentälle tulee hoitaa tasaisesti niin, että kentän koko pinta-ala on hyötykäytössä. Kentän toimintakuntoa ja veden jakautumista tulee jatkuvasti seurata ja suorittaa korjaukset heti tarpeen mukaan.
23 Kaikkiin sarkaojiin tulee kaivaa ojasyvennys. Kivennäismaahan kaivettujen syvennysten puhdistus tehdään tarpeen mukaan, muiden sarkaojasyvennysten puhdistus säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Lähteeseen kohdistuvien vaikutusten estämiseksi tuotantoalueen itäreunalla ei ojia tule kaivaa kivennäismaahan saakka. Polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointi Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Koneiden ja laitteiden huoltopaikat on sijoitettava tiiviille alustalle. Varastointipaikat on sijoitettava riittävän kauas, vähintään 5 metrin etäisyydelle, ojista ja vähintään 10 metrin päähän vesistöistä, jotta mahdollisessa vuototapauksessa öljyä ei pääse leviämään veden mukana. Säiliöiden jakeluletkussa tulee olla ylitäytönestin. Hankkeen toteuttamisen edellytyksistä ympäristökeskus toteaa, että luonnonolosuhteiden osalta Ruokosuon ympäristölupahakemusta tulisi täydentää. Muilta osin hakemuksen mukainen turvetuotanto Ruokosuolla täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset eikä tuotannosta aiheudu merkittävää haittaa, rasitusta tai ympäristön pilaantumista, kunhan toiminnassa otetaan huomioon tässä lausunnossa esitetyt toimenpiteet. 2. Pohjois-Savon TE-keskus on katsonut, että lupa hakemuksen mukaiseen turvetuotantoon voidaan myöntää seuraavilla edellytyksillä: - hankkeen aiheuttama kalataloudellinen haitta on kompensoitava vuotuisella 100 euron kalatalousmaksulla, joka käytetään Sukevanjärven kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen vähentämiseen. - hakija velvoitetaan tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia alueen kalastoon ja kalastukseen TE-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Perusteluinaan TE-keskus on lausunut, että Ruokosuon turvetuotannon vesistövaikutukset kohdistuvat Pyöreenjokeen, Talasjokeen ja Sukevanjärveen, joiden kalataloudellista arvoa se osaltaan laskee. Kalatalousvaikutusten arviointi on tarkoituksenmukaista järjestää yhteisellä tarkkailulla muiden samaa vesistöä kuormittavien turvetuotantohankkeiden kanssa. 3. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta on lausunnossaan esittänyt, että lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon vireillä oleva Sukevanjärven kunnostushanke. Järven valuma-alueella olevien turvetuotantoalueiden tulee osallistua vaikutusosuuksiensa mukaisissa suhteissa järven kunnostuskustannuksiin. Ruokosuon vesistökuormitusta pitää vähentää mahdollisuuksien mukaan. Pintavalutuskentän tulee olla käytössä ympärivuotisesti tai vaihtoehtoisesti kuivatusvedet on
24 käsiteltävä ympärivuotisesti muulla vähintään yhtä tehokkaalla menetelmällä. Virtaamansäätöpatoja tulee rakentaa esitettyä useampia. Vesistötarkkailun tulokset on toimitettava tiedoksi ympäristölautakunnalle. Ojien ja muiden rakenteiden kaivut tulee tehdä vähävetisenä aikana ja siten, että kuormitus on mahdollisimman vähäistä. Tuotannosta poistuneilta alueilta vedet tulee johtaa vesienkäsittelyrakenteiden kautta, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan. Lisäksi lupamääräyksiin tulee sisällyttää määräykset polttonesteiden, voiteluaineiden ja jäteöljyn varastoinnista. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyämistä ja melua aiheuttavia koneita ja menetelmiä. Imuvaunut on varustettava tehokkaalla pölynpoistolaitteistolla. Lohkon 1 itäosassa, lohkon 3 eteläosassa ja pintavalutuskentällä ei saa tehdä eniten melua aiheuttavia toimenpiteitä klo 22.00 jälkeen. Pölyäviä toimenpiteitä ei saa tehdä asutusta lähimmillä lohkoilla tuulen suunnan ollessa asutukseen päin. Hakemuksesta ei käy ilmi, onko tuotantoalueen itäosan läheisyydessä oleva Liinalikolähde luonnontilainen. Jos lähde on luonnontilainen, niin sitä koskee vesilain 1 luvun 17a :n muuttamiskielto. Lähiojien syventäminen vaarantaisi lähteen luonnontilaisuuden. 4) Sonkajärven kunta on lausunut, että tuotantoalueen vesistökuormitusta pitää vähentää. Vesien käsittelymenetelmien pitää olla parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia. Hakijan esittämä kalatalousmaksu on liian pieni tuotantomäärään nähden. Maksun tule olla oikeassa suhteessa turvetuotantomäärään ja Sukevan järven kuormitukseen. Muistutukset 1. Sukevan ja Pihlajamäen osakaskunnat ovat lausuneet yhteisessä muistutuksessaan, että turvetuotantoalueiden kuivatusvesien selkeytys ja suodatus on toteutettava parhaalla mahdollisella tavalla. Käsittelyn jälkeen kuivatusvesien laskeminen alapuoliseen vesistöön ei saa lisätä kuormitusta ravinteiden eikä kiintoaineen osalta.
25 Ympäristölupavirasto tulee nimetä ulkopuolinen valvoja, jonka tulee tehdä valvontaa ja näytteenottoa kuivatusvesien käsittelypaikoilla ja alapuolisessa vesistössä. Lisäksi tulee määrätä vuosittainen kalatalousmaksu, joka on määrältään yhtä suuri, kuin aikaisemmissa lupapäätöksissä käytetty maksu (noin 3,6 /ha). Tällöin Ruokosuon kalatalousmaksu olisi 223 euroa. 2. AA (Muharanta RN:o 9:101) on lausunut, että hänen omistamansa tontti ja saunamökki sijaitsevat hyvin lähellä Pyöreenjoki-Talasjoen suuta. Muistuttaja on joutunut tekemään rengaskaivon, koska turvesaaste on vaikuttanut veden laatuun. Voisiko ympäristölupavirasto velvoittaa turvetuottajia korvaamaan muistuttajalle aiheutuneita kustannuksia ja haittoja. Vaatimuksena on, että turve ja järveen tuleva vesi on pidettävä erillään toisistaan. HAKIJAN SELITYS JA ESITYS TALVIAJAN VESIENKÄSITTELYN TEHOSTAMISESTA Hakija on lausuntojen ja muistutusten johdosta antanut selityksen. Esitys talviajan vesienkäsittelyn tehostamisesta on selostettu vastauksessa Pohjois-Savon ympäristökeskuksen vaatimukseen. Pohjois-Savon ympäristökeskus: Pohjois-Savon ympäristökeskuksen mukaan hanke täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset, mutta hakemukseen ei voida ottaa kantaa luonnonsuojelullisesta näkökulmasta puutteellisten selvitysten vuoksi. Lausunnon mukaan hakemusta tulisi tästä syystä täydentää luonnonolosuhteiden osalta. Hakija katsoo, että hakemuksen täydentäminen on tarpeetonta ja perusteetonta seuraavista syistä: kyseessä on 37,2 hehtaarin osalta jo aiemmin turvetuotannossa ollut alue, jolla ei siten ole luontoarvoja. Hankealueesta 18,9 hehtaaria on myös luonnontilansa menettänyttä, tiheästi metsäojitettua aluetta, jolla ei voida katsoa olevan erityisiä luontoarvoja. Vain 6,3 hehtaaria suunnitellusta tuotantoalueesta on ojittamatonta aluetta, mutta joka todennäköisesti on viereisten ojitusten muuttamaa. Tarkempaa selvitystä alueen luontoarvoista ei hakijan käsityksen mukaan ko. tilanteessa ole tarpeen tehdä eikä se ole ollut käytäntönä muissakaan vastaavanlaisissa hankkeissa. Lausunnon mukaan Ruokosuolla tulee selvittää mahdollisuus pintavalutuksen käyttöön ympärivuotisesti. Tällä hetkellä tuotantoalueen koko ja siihen liittyvät investoinnit huomioon ottaen pintavalutuskenttää ei toteuteta ympärivuotisena. Sen sijaan haki-
26 ja esittää talviaikaisena vesienkäsittelyn tehostamisena aikaisemmasta suunnitelmasta poiketen seuraavaa: Ruokosuon tuotantoalueelle rakennetaan kaksi laskeutusallasta, joiden kokoojaojaan asennettavalla jakokaivolla ohjataan vedenkulkua. Silloin, kun pintavalutuskentälle voidaan pumpata, ohjataan tuotantoalueen kuivatusvedet jakokaivosta vain toiseen altaaseen, josta vedet pumpataan pintavalutuskentälle. Kun pumppaus pintavalutuskentälle lopetetaan, ohjataan tuotantoalueen vedet jakokaivosta molempiin laskeutusaltaisiin ja niiden kautta edelleen laskuojaan. Uusi suunnitelmakartta ja laskeutusaltaiden mitoitustiedot ovat selityksen liitteinä. Lisäksi talviaikaista vesienkäsittelyä tehostetaan asentamalla toinen virtaamansäätöpato lohkon 3 kokoojaojaan talviaikaiseen käyttöön. Virtaamansäätölevy asennetaan paikalleen silloin, kun pumppaus pintavalutuskentälle lopetetaan. Virtaamansäätölevy otettaan pois keväällä, kun pintavalutuskenttä voidaan ottaa taas käyttöön. Silloin, kun pintavalutuskentälle ei voida pumpata veden jäätymisen vuoksi, on Ruokosuon tuotantoalueesta noin 32 ha tehostettu virtaamansäädöllä muutoksen jälkeen. Uuden virtaamansäätöpadon mitoitustiedot ovat selityksen liitteenä. Hakija katsoo, että haetun luvan mukaisesta toiminnasta ei aiheudu luonnonsuojelulain 66 :ssä ja ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettuja luvan myöntämisen esteitä. Ympäristöluvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset täyttyvät. Pohjois-Savon TE-keskus Konsultin arvion mukaan Ruokosuon vaikutukset Sukevanjärveen jäävät vähäisiksi. Tämän vuoksi hakija katsoo, että esitetty hakemuksessa esitetty kalatalousmaksu on oikean suuruinen. Hakijalla ei ole lausunnosta muuta huomautettavaa. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä Lausunnossa on vaadittu vesienkäsittelyn tehostamista. Vastineenaan hakija viittaa ympäristökeskuksen lausunnosta edellä lausumaansa. Vaatimus pöly- ja melurajoitusten asettamisesta tulee hylätä kohtuuttomana. Lähin asutus on lohkon 1 kaakkoispuolella oleva Pirttimäki 46:2, johon on matkaa 460 metriä. Kyseinen talo sijaitsee vilkasliikenteisen 5-tien varressa. Muutoin asutus tai asuinrakennukset ovat yli 600 metrin päässä tuotantoalueesta. Hakija katsoo, että etäisyys asutukseen on niin pitkä, etteivät yleisluontoisia melu- ja pölymääräyksiä tiukemmat rajoitteet ole tarpeen. Lausunnossa mainittu lähde sijaitsee turvetuotannossa jo olleen, sarkaojitetun alueen eristysojan läheisyydessä lohkon 1 itäreunassa. Hakijalla ei ole tällä hetkellä tarkempaa tietoa lähteen tilasta, mutta koska lähde sijaitsee aivan vanhan turvetuotantoalueen vieressä, ei sitä hakijan käsityksen mukaan voida pitää luonnontilaisena. Lähteen tilassa ilmenevät mahdolliset muutokset ovat tapahtuneet jo aikaisempien ojitustöiden vaikutuksesta. Hankkeen uudelleen aloittaminen ei muuta lähteen tilaa, koska alueella ei ole tarvetta tehdä uusia ojia tai syventää lähiojia.