HUS-TYÖTERVEYS TOIMINTAKERTOMUS 2013
SISÄLLYSLUETTELO 1. HUS-TYÖTERVEYDEN TOIMINTA 1.1. Yleistä 1.2. Työterveysresurssit 1.3 Yhteistyö 2. TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINTA 2.1. Työterveyshuoltotoiminta 2013 2.2. Biologiset altistumiset 2.3. Rokotukset 2.4. Erityistyölasit 3. HUS:N TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖKYKY 3.1. Työkyvyttömyyseläkkeet ja kuntoutustuki 3.2. Sairauspoissaolot 4. TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINNAN SEURANTA 4.1. Asiakastyytyväisyyskysely 4.2. Työterveyshuollon laatuavain 5. HUS- TYÖTERVEYS TULOSALUEENA 5.1. Työterveyshenkilöstö työhyvinvointi ja osaaminen 5.2. Talous Liite 1: HUS sairauspoissaolot 2013
1. HUS-TYÖTERVEYS 1.1 Yleistä HUS järjestää työterveyshuoltopalvelut omana toimintanaan HUS-Työterveys tulosalueen toimesta. HUS-Työterveyden asiakkaita ovat HUS-konsernin kaikki yli 22 000 työntekijää. HUS- Työterveys on itsenäinen tulosalue ja konsernissa työterveyspalveluiden järjestämisestä vastaa HUS:n henkilöstöjohtaja. HUS-Työterveyden perustehtävä on edistää työterveyshuollon keinoin henkilöstön työ- ja toimintakykyä sekä terveyttä noudattaen Työterveyshuoltolakia, Asetusta hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä, Kelan työterveyshuoltoa koskevia ohjeita ja HUS:n hallituksen vuonna 2007 hyväksymää Toimintaohjetta työterveyshuollon toteuttamisesta. HUS-Työterveydellä on seitsemän työterveysasemaa (Kuva 1), jotka sijaitsevat eri puolilla HUSpiiriä. Työterveyshuolto palvelee asiakkaitaan arkisin virka-aikaan. Helsingin työterveysasema on avoinna kaikkina arkipäivinä harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ja palvelee tarvittaessa koko HUS-aluetta. Muut työterveysasemat ovat olleet niukasta henkilöstömitoituksesta johtuen lomaaikoina lyhyitä jaksoja suljettuina. Hyvinkään työterveysasema Kellokosken työterveysasema Hyvinkää Lohjan työterveysasema Raasepori Länsi-Uudenmaan työterveysasema Lohja Vantaa Espoo Helsinki Jorvin työterveysasema Porvoo Peijaksen työterveysasema Helsingin työterveysasema Porvoon työterveysasema Kuva 1: HUS-Työterveyden työterveysasemat HUS-Työterveydessä on käytössä Acute- tietojärjestelmä työterveyshuoltotoiminnan kirjaamiseen ja seurantaan. Järjestelmästä saatujen raporttien avulla voidaan seurata mm. työterveyshuollon toiminnan tunnuslukuja tulosalueittain, Kela-luokittain ja ammattiryhmittäin. Vuonna 2013 HUS- Työterveys otti käyttöön sähköisen reseptin ja alkoi valmistautua kansallisen terveysarkiston käyttöönottoon. 1.2. Työterveysresurssit HUS-Työterveyttä johtaa ja ylempänä päättävänä esimiehenä toimii johtava työterveyslääkäri Leena Forss-Latvala. Tulosalueen henkilöstöpäällikkönä ja päättävänä esimiehenä toimii johtava työterveyshoitaja Anne Virolainen.
HUS-Työterveydessä työskentelee noin 66 työntekijää, jotka toimivat moniammatillisina tiimeinä (työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi). Asemien ja tiimien toimintaa koordinoivat asema- ja tiimivastaavina toimivat työterveyshoitajat. Ammattiryhmien työnjohdollisina esimiehinä ja ensisijaisina työn sisällön asiantuntijoina toimivat ammattiryhmävastaavat; vastaava työterveyslääkäri, vastaava työterveyshoitaja, vastaava työfysioterapeutti, vastaava työterveyspsykologi ja työterveyssihteereiden ammattiryhmävastaava. Vuoden 2013 aikana HUS-Työterveyden johtoryhmä kokoontui 7 kertaa ja yhteistyötoimikunta 4 kertaa. Työterveysasemilla pidettiin säännöllisiä asema- ja tiimikokouksia. Lisäksi järjestettiin yksikkö- ja ammattiryhmäkokouksia, joissa käsiteltiin ajankohtaisia työhön ja osaamiseen liittyviä aiheita sekä suunniteltiin toimintaa. Työterveyshoitajien ammattiryhmässä oli henkilöstövajausta vuoden 2013 aikana. Syynä tähän olivat sekä henkilöstön vaihtumiseen että opintovapaaseen liittyneet siirtymävaiheet. Koko HUS:ia koskeneista säästötavoitteista johtuen vapautuneita työterveyshoitajien vakansseja ei täytetty loppuvuonna 2013. Työterveyshuollon lääkärivakansseja saatiin vuonna 2013 täytettyä, mutta myös vuokratyövoimaa jouduttiin edelleen käyttämään. Vuokralääkärisopimusten vuonna 2012 toteutetun kilpailutuksen yhteydessä tuntihinnat nousivat noin 30 %, joten vuokralääkärikustannukset pysyivät korkeina, vaikka vuokratyön määrää on pyritty vähentämään. Virkalääkäreitä pyrittiin vuoden 2013 aikana rekrytoimaan aktiivisesti; tavoitteena luopua vuokralääkäreiden käytöstä kokonaan. Tehostettua virkalääkäreiden rekrytointia jatketaan 2014. Vuodenvaihteessa 2013 14 virkalääkäreiden määrä ylitti vuokralääkäreiden määrän. Erityisesti pienillä työterveysasemilla henkilöstön resurssivaje on aiheuttanut tilapäisiä ongelmia palveluiden saatavuuteen. Työterveyspalveluita on täydennetty ostamalla maksusitoumuksin yksityisiä lääkäripalveluita. Pienten työterveysasemien haavoittuvuutta on pyritty vähentämään kehittämällä työterveyshoitajien sisäistä sijaistoimintaa (sissi- toiminta). Kaikki HUS-Työterveyden virat ja toimet ovat tulosalueen yhteisiä. Työterveyshenkilöstö on jaettu asemittain henkilöstömitoituksen perusteella. Mitoituksessa on huomioitu asiakasmäärät, alueelliset erityisvaatimukset ja työterveyshenkilöstön toimenkuvat (Taulukko 1). Työterveyslääkärhoitajterapeuttpsykologsihteerhoitaja Työterveys- Työfysio- Työterveys- työterveys- Sairaan- TYÖTERVEYSASEMA Yhteensä (n=66,3) (n=15) (n=23) (n=9,6) (n=4) (n=9,7) (n=1) Yhteiset (n=4) Helsingin työterveysasema 9 13 5 2 5 1 Hyvinkään työterveysasema (Hyvinkään ja Kellokosken toimipisteet) 1,5 2 1 0,4 1 - Jorvin työterveysasema 2 3 1 0,6 1 - Lohjan työterveysasema 0,6 1 0,6 0,25 0,5 - Länsi-Uudenmaan työterveysasema 0,4 1 0,4 0,15 0,8 - Peijaksen työterveysasema 1 2 1 0,4 1 - Porvoon työterveysasema 0,5 1 0,6 0,2 0,4 - Taulukko 1. Työterveyshenkilöstön mitoitus työterveysasemittain vuonna 2013
1.3 Yhteistyö Yksilöasiakkaiden lisäksi työterveyshuollon organisaatioasiakkaita ovat kaikki HUS:n työyksiköt, joita on noin tuhat. HUS-Työterveys tekee laajaa yhteistyötä sekä HUS:n sisäisten toimijoiden (mm. tulosalueiden ja tulosyksiköiden johto ja esimiehet, henkilöstöjohto, henkilöstöpäälliköt, työsuojeluhenkilöstö sekä henkilöstö- ja yhteistyötoimikunnat) että ulkoisten tahojen kanssa (mm. muut terveydenhuoltoalan toimijat, kuntoutuslaitokset, eläkevakuuttaja Keva, tapaturmavakuuttaja LähiTapiola, Kela, työsuojeluviranomaiset, Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valvira, muut yliopistosairaalat ja tietojärjestelmätoimittaja). HUS-Työterveyden edustajat toimivat asiantuntijoina myös monissa HUS:n sisäisissä ryhmissä, esim. biologisiin altistumisiin, rokotuksiin, sisäympäristöön ja savuttomuuteen liittyen. 2. TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINTA 2.1. Työterveyshuoltotoiminta 2013 Toiminta on vuoden 2013 aikana keskittynyt edelleen lisääntyneiden lakisääteisten työterveyshuollon velvoitteiden hoitamiseen. Työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset sekä työkyvyn arvioinnit ja edistäminen ovat keskeisempiä toimintamuotoja (Taulukko 2). Työterveysyhteistyö organisaation ja työterveyshuollon kesken on edelleen lisääntynyt. Useimmat työkykyyn tai työhyvinvointiin liittyvät kehittämistoimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä organisaation edustajien kanssa. HUS- Työterveyden edustajat ovat osallistuneet mm. Työkyvyn tuki- ohjelmaa päivittävään ja Sovellettua työtä pilotoineeseen työryhmään. Työpaikoilla tehostuneen esimiestyön seurauksena työkykyarvioiden ja työkyvyn tuen tarve on lisääntynyt. HUS:n vanhasta rakennuskannasta johtuen sisäilmaongelmiin liittyvät yhteydenotot ja vastaanotot ovat edelleen lisääntyneet. Myös biologiset altistumiset, erityisesti tuberkuloosialtistumiset, ovat työllistäneet työterveyshuoltoa aikaisempaa enemmän. Yhteistyö sekä tapaturmavakuutuslaitos LähiTapiolan että työeläkevakuuttaja Kevan kanssa jatkui ja tiivistyi pitkien työkyvyttömyyksien vähentämiseksi. Uutena toimintana käynnistyi vuoden 2013 lopulla Kevan 150 päivää -hanke, jonka avulla pyritään selvittämään pitkillä sairauspoissaoloilla olevien työhön paluun mahdollisuudet. Tässä hankkeessa HUS-Työterveydellä on keskeinen rooli. Toiminta Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Työfysioterapeutti Työterveyspsykologi 2012 2013 2012 2013 2012 2013 2012 2013 Lakisääteinen työterveyshuoltopalvelu (Kela I korvausluokka) Työsuojeluyhteistyö (h) 68 87 475 450 207 307 47 106 Työpaikkaselvitykset (h) 385 424 1039 634 1346 749 10 5 Terveystarkastukset (kpl) 3467 2741 4962 4541 1664 1672 712 601 Tietojen anto ja ohjaus (h) 492 268 1472 670 2513 2965 278 580 Yleislääkäritasoinen työterveyshuoltopainotteinen sairaanhoito (Kela II korvausluokka) Sairaanhoitokäynnit (kpl) 9561 7626 2989 1701 * * * * Taulukko 2. Työterveyshuollon toimintalukuja voimavaroittain 2012-2013. * Työfysioterapeutit ja työterveyspsykologit eivät tuota sairaanhoitopalveluja
Vuosittaiset toimintaluvut eivät ole suoraan verrannollisia, koska työterveyshuollon valtakunnallisissa ohjeissa sekä HUS-Työterveyden kirjaamiskäytännöissä ja -ohjeissa on tapahtunut muutoksia. Työntekijät 31.12.2013 Kela luokat 0, I, II yhteensä Kela luokat 0, I, II yhteensä Kela luokka I lakisääteinen työterveyshuolto Kela luokka I lakisääteinen työterveyshuolto Kela luokka II sairaanhoito Kela luokka II sairaanhoito Perumattomat ajat / työntekijä / työntekijä / työntekijä lkm HYKS medisiininen ty 2 371 748 318 316 471 933 199 255 586 108 176 HYKS operatiivinen ty 4 330 1 243 501 287 758 311 175 451 450 104 281 HYKS NaLa ty 3 028 1 181 041 390 818 139 270 336 362 111 215 Sydän- ja Keuhkokeskus 647 197 989 306 127 238 197 63 425 98 71 HYKS psykiatrinen ty 1 363 461 160 338 300 093 220 149 873 110 107 Hyvinkään sha 1 640 541 548 330 372 584 227 154 736 94 125 Lohjan sha 704 246 905 351 183 799 261 57 921 82 52 Länsi-Uudenmaan sha 420 149 101 355 93 050 222 52 499 125 37 Porvoon sha 566 197 086 348 142 473 252 51 560 91 20 HUS-Apteekki 189 67 187 355 47 360 251 18 720 99 9 HUS-Desiko 1 717 705 587 411 446 162 260 248 837 145 204 HUSLAB 1 591 625 189 393 376 193 236 237 519 149 90 HUS-Kuvantaminen 1 156 435 025 376 295 041 255 131 663 114 79 HUS-Logistiikka 297 115 033 387 73 805 249 37 483 126 40 Ravioli 381 180 599 474 128 136 336 48 689 128 28 HUS-Servis 894 423 346 474 309 629 346 107 889 121 101 Tietohallinto 203 95 111 469 67 231 331 26 633 131 13 Yhtymähallinto 114 42 799 375 30 757 270 11 493 101 7 HUS-kuntayhtymä yhteensä 21 611 7 656 524 354 5 041 934 233 2 442 339 113 1655 HUS-Kiinteistöt Oy 299 110 636 370 64 803 217 41 181 138 53 Uudenmaan Sairaalapesula Oy 227 68 121 300 36 070 159 28 779 127 13 HUS-Konserni yhteensä 22 137 7 835 282 1 024 5 142 807 609 2 512 298 378 1 721 Tietosuojasyistä alle 50 työntekijän tulosalueilta ei ole raporttitietoja tässä taulukossa Taulukko 3. Työterveyspalveluiden myynti tulosalueittain ja Kela-luokittain vuonna 2013 2.2 Biologiset altistumiset HUS:ssa tapahtuu vuosittain satoja biologisia altistumistilanteita; veritapaturmia sekä tuberkuloosille, tuhkarokolle ja muille biologisille tekijöille altistumisia (Taulukko 4). Työterveyshuolto tai päivystyspoliklinikka järjestävät altistumistilanteiden alkututkimukset ja - hoidon. Työterveyshuolto ohjeistaa ja järjestää tarvittaessa altistuneen työntekijän jatkoseurannan. Altistunut työntekijä tekee biologisen altistumisen HUS-riskit- ilmoituksen, jonka työterveyshuolto käsittelee. Biologisten altistumisten HUS-riskit ilmoitukset muodostavat työsuojeluviranomaisen vaatiman altistuneiden pitkäaikaisrekisterin. Taulukko 4. Biologisten altistumistilanteiden lukumäärä 2011-2013 (Lähde: HUS-riskit)
2.3 Rokotukset Työterveyshoitajat tarkastavat terveystarkastusten yhteydessä HUS:n työntekijöiden rokotussuojan suomalaisen rokotusohjelman ja työperäisten riskien mukaisesti. Tavallisimmin annettuja rokotteita ovat tetanus-d-, B-hepatiitti-, MPR- ja vesirokkorokotteet. HUS:n tavoitteena on sekä potilasturvallisuuden että työntekijöiden sairastavuuden takia, että mahdollisimman moni HUS:n työntekijöistä ottaisi kausi-influenssarokotuksen vuosittain. HUS- Työterveys toteuttaa vuosittain yhteistyössä Infektioiden torjuntayksikön kanssa rokotuskampanjan. Rokotteen ottamista on helpotettu sujuvilla rokotusjärjestelyillä kaikilla sairaanhoitoalueilla. Vuonna 2013 influenssarokotteita annettiin työterveyshuollon joukkorokotuspisteissä ja työterveysasemilla sekä sairaanhoidollisissa yksiköissä yhteensä 12 013 työntekijälle, joka on 24,5 % enemmän kuin 2012. 2.4 Erityistyölasit Näyttöpäätedirektiivin ja valtioneuvoston päätöksen mukaan työnantaja hankkii ja korvaa näyttöpäätetyössä tarvittavat erityistyölasit. HUS on kilpailuttanut työnäköoptikkopalvelujen tuottajan ja tehnyt asiaan liittyen pysyväisohjeen 20/2011. HUS-Työterveys koordinoi erityistyölasitoimintaa. Esimies päättää täyttääkö työntekijän tehtävä erityistyölasikriteerit. Erityistyölasit voi saada työntekijä, joka ei tule toimeen omilla ajantasaisilla silmälaseillaan työpisteen ergonomiasäätöjen jälkeenkään. Tällöin näyttöpäätetyöntekijä saa työterveyshuollosta lähetteen työnäköoptikon näöntutkimukseen. 3. HUS:N TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖKYKY 3.1. Työkyvyttömyyseläke ja kuntoutustuki Ennenaikaisesti, joko täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle tai täydelle kuntoutustuelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 2013 yhteensä 141 henkilöä. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden henkilöiden keski-ikä oli 58,5 vuotta. Täydelle kuntoutustuelle siirtyneiden keski-ikä oli 47,7 vuotta ja vastaava luku osatyökyvyttömyyseläkkeelle jääneiden joukossa oli 55,1 vuotta. (Taulukko 5.) Taulukko 5. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle, täydelle kuntoutustuelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle joutuneiden työntekijöiden lukumäärät ja keski-iät 2012-2013 (Lähde: HUS henkilöstöjohto)
3.2. Sairauspoissaolot Sairauspoissaoloseurannassa (Liite 1) on yhdistetty HUS-Työterveyden tietojärjestelmään kirjattujen sairauspoissaolojen ja HUSPLUS:saan kirjattujen oma ilmoitusten tiedot. Työterveyshuollon järjestelmästä saatavat diagnoosipohjaiset luvut poikkeavat HUS:n virallisista luvuista (Prima- ja HUS-ToTal- järjestelmät). Erot johtuvat mm. siitä, että työterveyshuollon järjestelmään kirjattuja sairauspoissaoloja muutetaan Primassa tarvittaessa esim. eläkkeiksi, palkattomiksi sairauspoissaoloiksi, kuntoutustuiksi, työ-, liikenne- ja vapaa-ajan tapaturmiksi, ammattitaudeiksi jne. 4. TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINNAN SEURANTA HUS-Työterveyden toiminnan laatua ja vaikuttavuutta seurattiin toimintavuoden aikana mm. asiakaspalautteiden ja asiakastyytyväisyyskyselyn avulla. Asiakkaat antavat usein myös positiivista palautetta, etenkin suorana palautteena työterveyshenkilöstölle. Kielteistä palautetta annetaan yleisimmin liittyen resurssien niukkuuteen. Palautteisiin vastataan mahdollisimman pian, yleensä kirjallisesti. Lisäksi HUS-Työterveydessä käsitellään paljon viranomaisten tietopyyntöjä liittyen työterveyshuollon asiakkaiden työ- ja toimintakykyyn. 4.1. Asiakastyytyväisyyskysely Vuoden 2013 asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin13.5-26.5.2013. Suunnattuun, työterveyshuollon vastaanotoilla käyneiden asiakkaiden kyselyyn tuli 523 vastausta (vuonna 2012, 648 kpl) ja avoimeen intrakyselyyn 445 (vuonna 2012, 644 kpl). Kyselyn ruotsinkieliseen versioon vastasi 2,3 % suunnatun kyselyn ja 4,0 % avoimen kyselyn vastaajista. Sekä vuoden 2012 että 2013 kyselyyn vastanneista 73 % koki yhteistyön työterveyshuollon kanssa sujuvaksi. Työterveyshuollon ajanvarauksen koettiin parantuneen vuosiin 2011-2012 verrattuna. Vuonna 2013 lähes 80 % vastaajista oli sitä mieltä, että työterveyshuoltohenkilöstö on luotettavaa ja paneutuu heidän asioihinsa vastaanottokäynneillä. Kolme neljästä vastaajasta koki käynnin työterveyshuollossa hyödylliseksi. Vuonna 2013 avoimeen intrakyselyyn vastanneet olivat kokonaisuudessaan kriittisempiä kuin suunnattuun kyselyyn vastanneet, mutta avoimissa vastauksissa työterveyshuollon henkilökuntaa myös kiiteltiin hyvin tehdystä työstä. Kehittämisehdotuksia työterveyshuollon toimintojen parantamiseksi annettiin runsaasti kyselyjen yhteydessä. Vastaajat toivoivat mm. laajempia työterveyshuoltopalveluja erityisesti lääkäripalvelujen osalta sekä sähköisten palveluiden ja puhelinpalvelun kehittämistä. 4.2. Työterveyshuollon laatuavain Laatuavain on työterveyshuollon toiminnan arvioinnin ja kehittämisen väline, joka auttaa työterveyshuoltoa muodostamaan yhteisen käsityksen tavoiteltavasta toiminnan tasosta. Työterveyshuollon itsearvioinnissa on ennen kaikkea kyse mielipiteistä, ei toiminnan laadun absoluuttisesta mittaamisesta. Loppuvuodesta 2012 tehdyn laatuavaimen tuloksista työterveyshenkilöstö oli valinnut yhteisesti kehittämiskohteiksi mm. asiakasviestinnän, työkykyä edistävän toiminnan ja vaikuttavuuden. Tähän liittyen järjestettiin vuonna 2013 asiakaspalvelun ja -viestinnän koulutus. Työkykyä edistävää toimintaa ja vaikuttavuutta pyrittiin parantamaan mm. selkeyttämällä työkyky-prosessien kulkua ja niiden dokumentointia. Seuraavan kerran laatuavain tehdään syksyllä 2014.
5. HUS- TYÖTERVEYS TULOSALUEENA 5.1. Työterveyshenkilöstö työhyvinvointi ja osaaminen Työolobarometritulosten (TOB) perusteella työterveyshenkilöstön työhyvinvointi on kehittynyt positiiviseen suuntaan. Edelliseen vuoteen nähden oli pientä laskua tapahtunut neljän kysymyksen kohdalla mm. esimiesindeksissä sekä kehityskeskustelujen koetussa hyödyllisyydessä. Näissä kaikissa kuitenkin tulos oli sama tai parempi kuin HUS keskiarvo. (Taulukko 6.) Työterveyshenkilöstön työhyvinvointia on pyritty parantamaan huolehtimalla työolosuhteista sekä vahvistamalla työterveysasemien, moniammatillisten tiimien, ammattiryhmien sekä koko työterveyshuollon yhteistoimintaa. 2012 HUS 2012 HUS-Työterveys Taulukko 6. Henkilöstötunnuslukuja HUS ja HUS-Työterveys vuonna 2012-2013 2013 HUS 2013 HUS-Työterveys HENKILÖSTÖTUNNUSLUVUT Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Vakinaisen henkilöstön osuus (%) 78 93 79 92 Työnantajan suositteleminen (%) 85 96 83 92 Perehdyttämisen toteutuminen (TOB) 3,8 4,0 3,8 4,0 Vuorovaikutteinen johtaminen Esimiesindeksi (TOB) 3,7 4,0 3,7 3,7 Kehityskeskustelu, käyntiaste % (TOB) 66 88 67 92 Kehityskeskustelujen hyödyllisyys % (TOB) 75 82 71 80 Henkilöstön osaaminen Tietojen ja taitojen riittävyys työtehtävissä (TOB) 4,2 4,0 4,3 4,3 Koulutuksiin osallistuneiden osuus (%) 83 79 80 87 Työhyvinvointi ja työsuojelu Työkykyisyys-indeksi (TOB) 4,10 4,00 4,10 4,20 Sairauspoissaolot (pvä/hlö) 13,7 14,0 13,7 8,5 Vuoden 2013 aikana aloitettiin sekä henkilöstörakenteen ja osaamisen kehittämissuunnitelmien että ammattiryhmäkohtaisten koulutussuunnitelmien laatiminen. Työ jatkuu vuonna 2014. Vuonna 2012 alkanutta perehdytyksen ja kehityskeskusteluiden prosessien ja sisältöjen uudistamista jatkettiin vuonna 2013. Ammattiryhmävastaavat ja johto osallistuivat esimieskoulutukseen. Työnohjausryhmät työntekijöille jatkuivat vuonna 2013. Työterveyshenkilöstö osallistui erilaisiin koulutuksiin vuonna 2013 yhteensä 325 päivää (19 239 ). 5.2 Talous HUS-Työterveyden talousarvio vuodelle 2013 oli 6 640 t. Tilinpäätöksessä toimintakulut olivat 6 933 t, mikä ylitti talousarvion 4,4 %. Toimintakulut jäivät kuitenkin 208 t vuoden 2012 kuluja matalammiksi. Toimintakulujen ylittymistä selittävät vuokralääkäreiden korkeat tuntihinnat sekä työterveyshuoltolain muutoksista johtuvien lakisääteisten velvoitteiden lisääntyminen. Toimintatuottojen toteuma oli 7 447 t, joten tuotot ylittivät kustannukset 514 t. Henkilöstökustannukset (sisältäen vuokralääkärikulut) ovat HUS-Työterveyden suurin kustannuserä; 65 % kustannuksista. Palveluiden ostoihin kuluu 22 %. Palveluostojen suurimmat kustannuserät ovat laboratorio- ja kuvantamistutkimukset sekä potilastietojärjestelmäkustannukset. Lähes kaikki laboratoriopalvelut HUS-Työterveydelle tuottaa HUSLAB ja kuvantamistutkimukset
HUS-Kuvantaminen. Vain huumausainetestaukset sekä jotkut erikoistutkimukset, mm. sisäilmaan liittyen, teetetään ulkopuolisilla toimijoilla. Aineet, tarvikkeet ja tavarat vievät vain 1,5 % HUS- Työterveyden kustannuksista. Muihin toimintakuluihin, pääosin tilavuokriin menee noin 11 % kustannuksista. HUS-Työterveyden sisäinen laskutus perustuu toteutuneeseen palveluiden myyntiin tulosalueille. Sisäinen laskutus toteutetaan kela-korvattuina hintoina sillä oletuksella, että kuluista saadaan Kelakorvaus. Kelan vuonna 2013 maksama työterveyshuollon korvaus vastaa 56 % vuoden 2013 kustannuksista. On kuitenkin huomioitava, että Kela maksaa korvaukset takautuvasti eli korvauspäätös tulee kulujen syntymisvuoden jälkeisen vuoden lopulla ja Kela-korvaukset tuloutetaan HUS-Työterveydelle seuraavan toimintavuoden kuluessa. Näin ollen vuonna 2013 tuloutetut Kela-korvaukset ovat peräisin vuodelta 2011. Tämä vaikeuttaa tulojen ja menojen tasapainoa sekä hinnoittelua. HUS-Työterveyden siirryttyä tulosalueeksi talousseuranta on lisääntynyt. Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittain sekä koko tulosalueen osalta että kustannuspaikoittain. Vuosi- ja osavuosiraportit sekä vakansseihin ym. asioihin liittyvä seuranta vaatii resursseja. Vaikka HUS- Työterveys tulosalue on pieni, sen on tehtävä samat raportit kuin muiden tulosalueiden. Näiden velvoitteiden yhteydessä työterveyshuollon potilastietojärjestelmän raportointiongelmat korostuvat ja seurantaa joudutaan tekemään osittain ns. käsin laskemalla. Työterveyshenkilöstön suoriteseurantaa tehdään osavuosikatsausten yhteydessä ja seurantaa käytetään ammattiryhmäkohtaisen toiminnan kehittämisen pohjana. TULOSLASKELMATIEDOT 2011 2012 2013 TOIMINTATUOTOT 8 098 333 7 009 198 7 446 992 Myyntituotot 2 735 620 3 515 752 3 565 182 Tuet ja avustukset 5 362 713 3 492 346 3 881 810 TOIMINTAKULUT 6 326 620 7 141 324 6 932 848 Henkilöstökulut (palkat ja palkkiot sivukuluineen) 2 455 420 2650920 2 912 069 PALVELUIDEN OSTOT 3 021 470 3 620 219 3 130 803 vuokralääkäripalvelut 1 401 373 1 586 415 1 597 884 laboratoriotutkimukset 588 938 661 084 625 203 kuvantamistutkimukset 213 578 247 368 237 591 kuntoremontit 164 032 178 496 27 386 ATK-palvelut 252 328 237 852 265 085 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 131 608 105 972 106 467 lääkkeet (mm. rokotteet) 68 825 67 241 67 980 Muut toimintakulut 718 122 764 214 783 509 tilavuokrat 694 657 736 868 759 062 Taulukko 7. HUS-Työterveyden taloustoteumat 2011-2013.