Helsinki No YS 194. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Suomenlinnan korjaustelakan toimintaa.

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 12.2.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2007 Y 437 111 No YS 194 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Suomenlinnan korjaustelakan toimintaa. Ympäristölupapäätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksen hausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Turun Korjaustelakka Oy PL 212 21101 Naantali TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Suomenlinnan korjaustelakka Suomenlinna Helsinki Toimialatunnus: 35110 Liike ja yhteisötunnus: 0772456 2 Ympäristövahinkovakuutus: IF Vakuutusyhtiö Oy, 0299940000 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 2 g TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 2 d MAKSU 5 596,50 A14 111 AT2213 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Vaihde 020 490 101 Asiakaspalvelu 020 690 161 www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Växel +358 20 490 101 Kundservice +358 20 690 161 www.miljo.fi/uus

2 (18) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 30.8.2007. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Alueen kaavoitustilanne Suomenlinnassa on harjoitettu pitkään telakka ja korjaustelakkatoimintaa. Turun Korjaustelakka Oy on kuitenkin alueella uusi toimija, eikä sen toiminnalle Suomenlinnassa ole aikaisempia lupia. Telakka alue on kaavoittamaton. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Ympäristön tila ja laatu Telakka alue sijaitsee Susisaarella Helsingin Suomenlinnassa. Telakkaaluetta hallitsee Viaporin telakka ry, joka on vuokrannut alueen Suomenlinnan hoitokunnalta. Viaporin telakka ry on vuokrannut alueen kahdesta telakka altaasta ulkoaltaan edelleen Turun Korjaustelakka Oy:lle. Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Telakka allas ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella taikka sellaisen läheisyydessä. Helsingin kaupungin ympäristökeskus on julkaissut monisteen TBT ja raskasmetallikartoitus telakoiden ja venesatamien edustoilta Helsingissä 2003. Seuraavassa taulukossa on esitetty Suomenlinnan telakan edustalta mitatut pitoisuudet standardisedimentiksi normalisoituna, raskasmetallit mg/mg ja TBT g/kg kuivaa sedimenttiä. Tason 1 ylittävät pitoisuudet on tummennettu. Tason 2 ylittävät pitoisuudet on lisäksi kursivoitu. Hg As Cd Cr Cu Ni Pb Zn TBT Piste 1 (0 5 cm) 0,39 8 0,4 43 51 20 82 108 200 Piste 2 (0 5 cm) 0,49 8 0,5 55 59 22 108 156 150 Piste 3 (0 5 cm) 1,49 11 0,8 56 133 24 280 228 186 Piste 1 (5 10 cm) 0,47 7 0,3 41 32 18 73 119 24 Piste 2 (5 10 cm) 0,64 8 0,5 54 56 22 98 142 140 Piste 3 (5 10 cm) 1,82 12 1,1 51 118 24 383 258 107 Taso 1 Taso 2 0,1 1 15 60 0,5 2,5 65 270 Tason 1 ruoppausmassaa pidetään mereen läjityskelpoisena. Tasojen 1 ja 2 välissä olevan mahdollisesti pilaantuneen sedimentin läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti. Tason 2 ylittävää ruoppausmassaa pidetään pääsääntöisesti mereen läjityskelvottomana. 50 90 45 60 40 200 170 500 3 200

3 (18) Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisun Sedimenttien haittaainekartoitus Helsingin vesialueella vuonna 2005 mukaan ulkomerialuetta lukuun ottamatta lähes koko Helsingin edustan sedimentin TBTpitoisuudet ylittävät normalisoituna haitattoman ruoppausmassan pitoisuuden. Valtaosa sedimenttinäytteistä sijoittui tasojen 1 ja 2 välille. Tributyylitina (TBT) on heikosti veteen liukenevaa ja pysyy normaalitilanteessa sedimentissä. Ruoppausten yhteydessä TBT:tä voi liueta veteen, jolloin se on erittäin myrkyllistä joillekin vesieliöille. TBT hajoaa luonnossa ja sen hajoamisnopeuteen vaikuttaa muun muassa lämpötila, auringonvalo ja happipitoisuus. Kylmissä, pimeissä ja vähähappisissa sedimenteissä sen hajoaminen on hyvin hidasta. Hapettomissa sedimenteissä puoliintumisajaksi on arvioitu 2 5 vuotta. Maaperän tila Telakka alueen maaperä on pitkään jatkuneen toiminnan vuoksi monin paikoin selvästi raskasmetalleilla pilaantunutta. Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Lähin asuinrakennus sijaitsee telakka altaasta noin 50 m lounaaseen. Lähialueella on vierasvenesatama, joka tarjoaa kesäaikaan kahvila ja ravintolapalveluja. Lähistöllä ei ole sellaisia luonnonsuojelualueita, joihin telakan toiminnan voitaisiin olettaa erityisesti vaikuttavan. Suomenlinna on UNESCO:n maailmanperintökohde, Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Tiedossa ei ole muuta päästöjä tai häiriötä aiheuttavaa toimintaa alueella. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Noin 250 vuotta vanha Suomenlinnan telakka on Suomen vanhin toimiva allastelakka. Alueella on kaksi telakka allasta, joista suuremmassa sisäaltaassa (140 m * 50 m * 5 m) telakoidaan vanhoja perinnealuksia. Pääasiassa Naantalissa toimivan Turun Korjaustelakka Oy:n tarkoituksena on aloittaa korjaustelakkatoiminta Suomenlinnan telakan ulkoaltaassa (120 m * 21 m * 5 m). Ulkoaltaassa on jo aikaisemmin harjoitettu vastaavaa toimintaa. Turun Korjaustelakka Oy:n toiminta pidetään pienimuotoisena ja telakalla huolletaan pääasiassa Helsingin alueella liikennöiviä, kooltaan enintään pientonnistoon kuuluvia aluksia. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Telakalla on tarkoitus huoltaa noin 10 20 enintään pientonnistoon kuuluvaa alusta vuodessa. Toimintaa harjoitetaan ympäri vuoden sesonkiajan ollessa keväällä ja syksyllä. Töitä tehdään pääasiassa kello 8 16 välisenä aikana ja projektin niin vaatiessa kello 23 asti. Melua aiheuttava

4 (18) Prosessit Kemikaalit työ suoritetaan arkisin maanantaista perjantaihin kello 8 16 välisenä aikana. Telakalla on töissä tilanteen mukaan 5 10 työntekijää. Telakka allas on normaalisti tyhjä vedestä. Kun alusta ollaan tuomassa telakalle, telakointipukit asetetaan altaan pohjalle ja altaaseen lasketaan vesi venttiilien kautta. Altaan täytyttyä portit avataan ja alus tuodaan altaaseen. Alus keskitetään telakointipukkien kohdalle, altaan portit suljetaan ja allas pumpataan tyhjäksi vedestä. Telakoiduille aluksille suoritetaan muun muassa kuntotarkastuksia, määräaikaishuoltoja, muutos ja modernisointitöitä sekä vauriokorjauksia. Suoritettavia pintakäsittelytöitä ovat muun muassa ruosteen poisto, pohjan ruostesuojaus, kasvillisuudenestomaalaus ja kansirakenteiden maalaukset. Suihkupuhdistuksen sijaan pintakäsittelytöissä käytetään märkähiekkapuhdistusta, joka ei pölyä. Telakoinnin päättyessä telakka allas puhdistetaan aina huolellisesti käsin harjojen ja lapioiden avulla ennen altaan täyttämistä vedellä. Telakalla arvioidaan käytettävän maksimissaan vuosittain 10 m 3 maaleja, 0,3 m 3 kasvillisuudenestomaaleja (antifouling) ja 0,5 m 3 liuottimia. Varastointi tapahtuu huollettavilla laivoilla. Laivakohtaisesti varastoidaan noin 200 500 l maaleja ja noin 25 l liuottimia. Työssä käytetään vain Suomessa hyväksyttyjä maaleja. Telakka ei juurikaan voi vaikuttaa käytettäviin maaleihin ja liuottimiin, vaan niistä määrää asiakas. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Telakan sosiaalijätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkostoon. Telakka altaan pohja puhdistetaan aina ennen veden laskemista altaaseen. Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä ilmaan. Pesu ja pintakäsittelytyöt suoritetaan märkähiekkapuhdistuksena, jossa ruiskutetaan vesi hiekkaseosta (vettä noin 70 % ja hiekkaa 30 %). Märkähiekkapuhdistus ei pölyä niin kuin suihkupuhdistus. Jos suoritetaan pieniä pölyäviä töitä, haitta rajataan suoraan työkohteeseen. Aluksen ulkopintoja maalattaessa voi maalisumusta aiheutua satunnaista haittaa. Ohiruiskutus pyritään pitämään niin pienenä kuin se teknisesti on mahdollista. Lisäksi otetaan huomioon vallitsevat olosuhteet, kuten tuulen voimakkuus ja suunta. Maalaustoiminnasta pääsee ilmaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), joiden määrään voidaan vaikuttaa silloin, kun telakka saa päättää käytettävistä maaleista. Yleensä varustaja kuitenkin päättää, mitä maaleja pintakäsittelytöissä käytetään.

5 (18) Toiminta Suomenlinnan telakalla on liikevaihtoon verrattuna noin 1 % Turun Korjaustelakka Oy:n Naantalin telakan toiminnasta ja päästöjen ilmaan arvioidaan olevan samassa suhteessa. Näin ollen Suomenlinnan telakan päästöiksi ilmaan arvioidaan 0,1 t/a rikkidioksidia, 0,3 t/a typen oksideja ja 135 kg/a haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Melu ja tärinä Melua aiheutuu pääasiallisesti paineilmakompressorista, museonostureiden käytöstä telakointien yhteydessä sekä rungon ja pintarakenteiden puhdistukseen liittyvistä töistä, kuten märkähiekkapuhdistuksesta. Telakka altaan seinät estävät melun leviämistä. Hakemuksen mukaan toiminnasta aiheutuva melu ei ole pitkäkestoista eikä voimakkuudeltaan sellaista, että siitä normaalioloissa olisi haittaa lähinaapureille. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Arvio merkittävimmistä korjaustelakkatoiminnassa syntyvistä jätteistä ja tiedot niiden käsittelystä on esitetty seuraavassa taulukossa. Ongelmajätteet on merkitty tähdellä *. Jätteitä ei varastoida telakka alueella. Jäte ja tunnusnumero Määrä vuodessa Käsittely Märkähiekkapuhdistusjäte 20 t Kaatopaikka 12 01 17 Metalliromu 3 5 t Kierrätys 17 04 07 Sekajäte 6 t Kaatopaikka 20 03 01 Maalijäte * 0,1 t Ongelmajätteen käsittely 08 01 11 Voiteluaineet ja öljyt * 0,1 m 3 Ongelmajätteen käsittely 13 02 04 08 Öljyiset vedet ja pilssivedet * 13 04 03, 13 08 02 vaihtelee Ongelmajätteen käsittely Märkähiekkapuhdistusjäte sisältää hiekkaa, ruostetta ja maalia. Märkähiekkapuhdistusjätteen varastointia varten telakalle on suunniteltu tuotavaksi siirtolava (noin 8 m 3, mikä vastaa noin 5 tonnia puhdistusjätettä). Siirtolavaan mahtuisi noin 5 aluksen käsittelyssä syntyneet puhdistusjätteet. Lavan täytyttyä puhdistusjätteet toimitetaan kaatopaikalle. Päästöt maaperään (estäminen) Normaalitoiminnassa ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Hakemuksen mukaan toiminnassa pyritään aina käyttämään parasta, taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa. Suihkupuhdistuksen sijaan pintakäsittelytöissä käytettävä märkähiekkapuhdistus ei pölyä. Lisäksi menetelmä vähentää, tai kokonaan poistaa, vesipesun tarvetta. Telakalla on hiilihappojääpuhdistuslaitteisto, jolla on muun muassa mahdollista korvata liuottimien käyttöä metallipintojen rasvanpoistossa.

6 (18) Laivankorjaustoiminnalla on tärkeä merkitys erityisesti alusten merikelpoisuuden ylläpitäjänä, ja aluksia telakoidaankin merenkulkuviranomaisten ja luokituslaitosten vaatimuksesta säännöllisesti, käytännössä joka toinen vuosi. Harjoitettu korjaustoiminta pienentää ympäristöriskejä haverien, öljyvuotojen yms. torjunnassa. Esimerkiksi lähialueella liikkuvissa aluksissa havaitut öljyvuotojen korjaukset ja mahdolliset haverikorjaukset voidaan suorittaa nopeasti lähellä vian toteamispaikkaa. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Suomenlinnan korjaustelakalla noudatetaan soveltuvin osin Turun Korjaustelakka Oy:n sertifioitua ISO 14001:2004 ympäristöjärjestelmää ja sertifioitua ISO 9001:2000 laatujärjestelmää. Energiatehokkuus Telakalla käytetään verkkosähköä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toimintaa pyritään hakemuksen mukaan harjoittamaan niin, että sillä ei ole vaikutusta ihmisten viihtyvyyteen tai terveyteen. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Toimintaa seurataan normaalin työn yhteydessä ja poikkeamiin puututaan välittömästi. Poikkeamat kirjataan ja niiden syyt sekä estämismahdollisuudet tulevaisuudessa selvitetään. Sidosryhmien yhteydenotot kirjataan ja yhteydenottoihin reagoidaan välittömästi. Öljyjen ja kemikaalien käyttöä tarkkaillaan normaalin työn yhteydessä ja päästöt telakan alueella siivotaan välittömästi. Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet) Raportointi Melumittauksia suoritetaan tarvittaessa. VOC päästöt lasketaan vuosittain käytettyjen maalien ja liuottimien määrän perusteella. Toiminnasta raportoidaan vuosittain ympäristövalvontaviranomaisille. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Ympäristöriskejä korjaustelakalla aiheuttavat muun muassa tulipalot ja kemikaalipäästöt vesistöön.

7 (18) Toimet onnettomuuksien estämiseksi Turun Korjaustelakka Oy on laatinut Naantalin telakalleen ohjeet palosuojelusta ja öljyntorjuntatyöstä. Ohjeita käytetään soveltuvin osin myös Suomenlinnassa. Ennen korjauksen alkua laivaan kytketään palolinjat sekä tarvittaessa suoritetaan kaasu ja happipitoisuusmittaukset. Korjauksen aikana laivoissa suoritetaan palovartiointia. Palokalusto tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Toimet onnettomuus ja häiriötilanteissa Turun Korjaustelakka Oy on laatinut Naantalin telakalleen pelastussuunnitelman, jota käytetään soveltuvin osin myös Suomenlinnassa. Telakalla varastoidaan palo ja öljyntorjuntakalustoa, kuten sammuttimia, paloletkuja, öljypuomia ja imeytysaineita. Öljyvuoto veteen pyritään tukkimaan tai öljyn annetaan vuotaa laivasta ulos ja alue eristetään öljypuomeilla. Mahdollisuuksien puitteissa vuodon alle tuodaan tai valmistetaan astioita, joista öljy pumpataan pois. Öljyn keruu veden pinnalta tapahtuu imuautolla. Pumppauksen jälkeen tarkastetaan ympäristö ja vedetään puomi pois. Torjunnan jälkeen imeytyspuomit toimitetaan ongelmajätteeksi ja muu kalusto pestään. Maissa tapahtuva öljy vuoto tukitaan ja öljyn päälle levitetään turvetta. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Hakemuksen mukaan telakkatoiminta lisää merenkulun turvallisuutta ja vähentää siten ympäristöön kohdistuvia riskejä. Telakka edistää Helsingin alueen vesiliikenteen varmistamista ja yleistä huoltovarmuutta. Turun Korjaustelakka Oy esittää, että toiminta voitaisiin aloittaa lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 12.9.2007. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Helsingin kaupungin ilmoitustaululla 8.10.2007 9.11.2007 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu 1.11.2007. Tarkastusmuistio No YS 1453/5.11.2007 on liitetty asiakirjoihin.

8 (18) Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalta ja Helsingin kaupunginhallitukselta. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta puoltaa 6.11.2007 päivätyssä lausunnossaan hakemuksen hyväksymistä ja toteaa muun muassa seuraavaa: Telakka altaan pohja on puhdistettava kunkin telakoinnin jälkeen mahdollisimman huolellisesti sekä puhdistusjätteestä että muista jätteistä ennen veden päästämistä altaaseen. Öljyisen veden pääseminen mereen on estettävä. Toiminnanharjoittajan on selvitettävä telakoinnin jälkeen altaasta mereen pumpattavan veden laatu ainakin kertaluontoisesti pilaantumisen arvioimiseksi. Selvitys on tehtävä sellaisen telakoinnin jälkeen, kun alusta on märkähiekkapuhallettu. Mikäli ympäristön pilaantuminen osoittautuu merkittäväksi, on varauduttava antamaan tarvittavat määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi. Telakkatoiminnassa syntyvät ongelmajätteet ja puhallushiekka on toimitettava säännöllisesti käsittelyyn. Jätteet sekä toiminnassa käytettävät maalit ja kemikaalit on varastoitava siten, etteivät ne pääse onnettomuustapauksessa mereen. Puhallusjätteen kaatopaikkakelpoisuus on arvioitava kertaluontoisesti. Liuotinpäästöjen määrä on arvioitava vuosittain. Hakemuksessa ei ole arvioitu melun leviämistä. Ympäristön asukkaat eivät ole valittaneet ulkoaltaan aiemmasta vastaavasta toiminnasta ympäristökeskukselle. Poikkeuksellisista tilanteista on raportoitava myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Ympäristölautakunta katsoo, että toiminta voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Vastaavaa toimintaa on ollut telakalla aikaisemminkin, eikä siitä ole ollut merkittävää haittaa ympäristölle. Helsingin kaupunginhallitus puoltaa 6.11.2007 päivätyssä lausunnossaan hakemuksen hyväksymistä. Kaupunginhallituksen lausunto on pääosin samansisältöinen ympäristölautakunnan lausunnon kanssa. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että öljyisen veden ja korjausaluksesta mahdollisesti vuotavien ympäristöhaitallisten aineiden (öljy, kemikaali, kuonaaineet) joutuminen mereen välipumppauksen yhteydessä tulee estää. Tulipalon sammutuksesta syntyvän sammutusveden talteenotosta tulee tehdä suunnitelma. Haverialusten telakalle siirtämisistä tulee luoda ilmoitusmenettely pelastusviranomaisille. Toiminnassa tai sen aikana tapahtuvista oleellisista muutoksista tulee ilmoittaa pelastusviranomaiselle. Muistutukset Hakijan kuuleminen ja vastine Hakemuksen johdosta ei ole annettu muistutuksia. Luvan hakijalle on 5.12.2007 päivätyllä kirjeellä No YS 1627 varattu tilaisuus esittää vastineensa. Turun Korjaustelakka Oy on 21.12.2007 ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa annetuista lausunnoista.

9 (18) VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Turun Korjaustelakka Oy:n Suomenlinnan korjaustelakan edellä esitetyn mukaiselle toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan seuraavin lupamääräyksin. Mahdollisesti ympäristölupamääräyksiä tiukempia vuokraehtoja on edelleen noudatettava. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Haverialusten siirtäminen telakalle ei kuulu varsinaiseen korjaustelakkatoimintaan, eikä välttämättä ole telakan vastuulla. Haverialusten siirtoa koskevia määräyksiä ei siten ole syytä antaa ympäristöluvassa. Toiminnanharjoittajan on kuitenkin aiheellista neuvotella pelastusviranomaisten kanssa mahdollisista ilmoitusmenettelyistä. Muut lausunnoissa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon tämän lupapäätöksen määräyksissä ja perusteluissa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminta aika (YSL 43, NaapL 17 ) 1. Melua aiheuttavaa toimintaa saa telakalla harjoittaa maanantaista perjantaihin klo 8.00 18.00 pois lukien arkipyhät. Edellä mainitusta toiminta ajasta voidaan tilapäisesti poiketa, jos se on välttämätöntä ympäristön suojelemiseksi. Kyseinen tilanne voi olla esimerkiksi öljyä vuotavan tai uppoamisvaarassa olevan aluksen telakoiminen altaaseen. Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43 ) 2. Sosiaalijätevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin. Korjaustelakalta ei saa johtaa mereen öljyisiä vesiä. Tarvittaessa telakka altaaseen lasketun veden pinnalta on poistettava öljyä ennen telakan sulkuportin avaamista. Päästöt ilmaan (YSL 43, VNA 766/2000) 3. Jos telakalla suoritetaan töitä, joista voi aiheutua haitallista pölyn tai maalisumun leviämistä ympäristöön, on haitta pyrittävä rajaamaan työkohteeseen esimerkiksi suojapressujen avulla. Tuulisella säällä kyseinen toiminta on tarvittaessa keskeytettävä. Melu (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) 4. Telakan toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa päivällä klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 55 db.

10 (18) Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely (YSL 43 ) 5. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta ja pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalit, kuten öljyt, maalit ja ohenteet, on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisessa astiassa lukittavassa katetussa tilassa. Varastotilan lattiassa on oltava varastoitavaa kemikaalia kestävä pinnoite. Nestemäisten kemikaalien astiat on varustettava suoja altaalla tai reunakorokkein siten, että suoja altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, JL 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 6. Telakka altaaseen pudonnut märkähiekkapuhdistusjäte ja muu materiaali on kerättävä huolellisesti talteen aina ennen telakan täyttämistä vedellä. Märkähiekkapuhdistusjäte on säilytettävä vesitiiviillä alustalla ja katettuna siten, ettei materiaali pääse leviämään ympäristöön sadeveden tai tuulen mukana. 7. Laitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään siten, että niistä ei aiheudu roskaantumis tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa luokituksensa mukaiselle kaatopaikalle tai laitokseen, jolla on ympäristölupa kyseisten jätteiden käsittelyyn. Märkähiekkapuhdistusjätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaisella perusmäärittelyllä ennen ensimmäistä kaatopaikalle vientiä ja sen jälkeen jätteen laatu ja kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava vähintään kerran vuodessa tehtävin vastaavuustestauksin (laadunvalvontatutkimukset). Jätteet saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. 8. Laitoksella syntyvät ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty.

11 (18) Ongelmajätteet on pidettävä erillään muista jätteistä. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, YSA 30 ) 9. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan tai vesistöön aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vastaavista vahingoista ja onnettomuuksista on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä polttoaine tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. 10. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on telakka alueella oltava riittävä määrä sammutusvälineistöä, imeytysmateriaalia ja öljyntorjuntapuomia helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. 11. Tulipalon sammutusvesien talteenotosta Suomenlinnan telakalla on laadittava suunnitelma. Suunnitelma on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle, Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja pelastuslaitokselle viimeistään 31.5.2008. Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (YSL 43, JL 19 ) 12. Telakka alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, saastumisvaaraa maaperälle, pinta tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Roskaantuneet alueet on puhdistettava viivytyksettä. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset (YSL 43, 90 ) 13. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kaksi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.

12 (18) Tarkkailu ja raportointimääräykset Tarkkailu (YSL 43, 46, 108, NaapL 17 ) 14. Toiminnanharjoittajan on selvitettävä telakka altaasta mereen pumpattavan veden laatu kertaluontoisesti vuoden 2008 aikana. Selvitys on tehtävä sellaisen telakoinnin jälkeen, jossa alusta on märkähiekkapuhallettu. Vesinäyte on otettava mahdollisimman pian telakka altaan tyhjäksi pumppaamisen jälkeen pumppauskaivosta tai muusta vastaavasta tilasta, johon on jäänyt vettä. Vesinäytteestä on tutkittava vähintään mineraaliöljyjen ja kiintoaineen pitoisuudet sekä kiintoaineessa olevien raskasmetallien pitoisuudet. Mineraaliöljyjen pitoisuutta selvitettäessä on käytettävä standardia SFS EN ISO 9377 2. Selvityksen tulokset on liitettävä vuotta 2008 koskevaan vuosiraportointiin. Jos selvityksen perusteella mereen johdetaan merkittäviä määriä öljyä, kiintoainetta, raskasmetalleja tai muita haitallisia aineita, on telakoinnin päättyessä suoritettavaa telakka altaan puhdistamista tehostettava. Tässä tapauksessa suunnitelma puhdistustoimien tehostamisesta on liitettävä vuotta 2008 koskevaan vuosiraportointiin. Raportointi ja kirjanpito (YSL 46, JL 51, 52 ) 15. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot: Yhteenveto telakalla huollettujen alusten määrästä jo koosta Telakalla käytettyjen maalien ja liuottimien vuotuiset käyttömäärät Käytettyjen antifouling aineiden kauppanimet Arvio VOC päästöistä ilmaan laskentakaavoineen Telakalta hyötykäyttöön ja kaatopaikalle toimitetut jätteet sekä ongelmajätteet, niiden laatu, määrä ja toimituskohteet Märkähiekkapuhdistusjätteen kaatopaikkakelpoisuutta koskevat asiakirjat. Raportointi on soveltuvin osin tehtävä sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä. Telakan toiminnasta, käytetyistä kemikaaleista ja polttoaineista, päästöistä sekä jätteistä on pidettävä kirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on kirjattava muun muassa edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot, ympäristönsuojelun kannalta merkittävät tapahtumat ja toimenpiteet (häiriötilanteet, poikkeuksellisen suuret päästöt, mahdolliset vuodot sekä muut vahingot ja onnettomuudet, niiden torjunta ja ympäristövaikutukset) sekä vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset telakan toiminnassa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille.

13 (18) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että asetetut lupamääräykset huomioon ottaen laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Yleiset perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Telakan toiminta aikoja häiritsevän melun osalta on rajoitettu. Pesu ja pintakäsittelytyöt suoritetaan märkähiekkapuhdistuksena, joka ei aiheuta pölyämistä. Telakka altaaseen pudonnut märkähiekkapuhdistusjäte ja muu materiaali kerätään talteen ennen telakka altaan täyttämistä vedellä. Märkähiekkapuhdistusjätteen kaatopaikkakelpoisuus selvitetään säännölliseesti. Telakka altaasta mereen pumpattavan veden laatu selvitetään kertaluonteisesti. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa annettujen lupamääräysten mukaisesti, voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 101 :n mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että merenkulun aiheuttamien ympäristöriskien vähentäminen on perusteltu syy

14 (18) toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Alueella on ollut jo pitkään vastaavaa telakkatoimintaa. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Asuinkiinteistöille ja muille melulle alttiille kohteille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toiminnoista aiheutuvaa melua ajallisesti. Häiritsevää melua saattavat aiheuttaa esimerkiksi liikenne, paineilmakompressorit ja telakan museonosturit. (Määräys 1.) Määräykset sosiaalijätevesistä ja mereen johdettavista vesistä on annettu ympäristön suojelemiseksi. (Määräys 2.) Määräyksellä työskentelyalueen suojaamisesta vähennetään ilmaan ja vesistöön syntyviä päästöjä ja ehkäistään ympäristöhaittoja. (Määräys 3.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Telakan toiminnasta aiheutuvaa melutasoa on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti. Alueen aikaisemman telakkatoiminnan melusta ei tiettävästi ole valitettu. Näin ollen Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, ettei telakan melua lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ole tässä vaiheessa tarpeen mitata. Ympäristökeskus voi kuitenkin antaa määräyksiä melun mittaamisesta muun muassa siinä tapauksessa, että telakan toiminnassa tai sen ympäristössä tapahtuu muutoksia, tai jos telakan melusta valitetaan. (Määräys 4.) Määräykset polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä on annettu maaperän, pintavesien ja pohjaveden suojelemiseksi sekä haitallisen pölyämisen ehkäisemiseksi. Muun muassa raskasmetalleja, happoja, emäksiä tai muita vaarallisia kemikaaleja sisältävien polttoaineiden, öljyjen, maalien, ohenteiden tai jätteiden joutuminen maaperään, pohjaveteen tai vesistöön voi aiheuttaa haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 5.) Määräys märkähiekkapuhdistusjätteen ja muun toiminnassa syntyvän jätteen keräämisestä aina ennen telakan täyttämistä vedellä on annettu haitallisten aineiden veteen huuhtoutumisen ja liukenemisen estämiseksi. (Määräys 6.)

15 (18) Laitoksen toiminnasta muodostuu jätteitä, jotka varastoidaan jätejakeittain erillisiin varastopaikkoihin jätteen keräilyä ja kuljetusta varten. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Laitoksen toiminnasta muodostuvien jätteiden lajittelu ja varastointi jätejakeittain mahdollistaa jätteen sisältämän aineen hyötykäytön. Kaatopaikalle saa toimittaa vain jätettä, jonka kaatopaikkakelpoisuus tunnetaan. Toiminnanharjoittaja vastaa uuden ominaisuuksiltaan tuntemattoman jätelajin kaatopaikkakelpoisuuden selvittämisestä ja sen kustannuksista. Valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) kaatopaikoista sekä valtioneuvoston asetuksessa (202/2006) em. päätöksen muuttamisesta määritellään menettelyt ja perusteet jätteen hyväksymisestä kaatopaikalle. Valtioneuvoston päätöksen liitteessä on yksilöity menettelyt jätteen kaatopaikkakelpoisuuden arviointia varten. Menettely on kolmivaiheinen ja siihen kuuluvat perusmäärittely, vastaavuustestaus ja jätteen tarkastus kaatopaikalla. Jätelain 6 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Jäteasetuksen 6 :n mukaan ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain 6 :n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Valtioneuvoston päätöksen öljyjätehuollosta (VNp 101/1997) 2 :n mukaan öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis tai käsittelypaikkaan ja helpottaa valvontaa. (Määräykset 7. ja 8.) Häiriö ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. (Määräykset 9. ja 10.)

16 (18) Tulipalotilanteessa telakka altaaseen voi päätyä sammutusvesiä, jotka sisältävät öljyä ja muita kemikaaleja. Vesistölle haitallisen sammutusveden mahdollisimman nopean ja tehokkaan talteenoton varmistamiseksi on talteenottoa syytä suunnitella etukäteen. (Määräys 11.) Jätelain 19 :ssä kielletään roskaaminen siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai niihin rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa. (Määräys 12.) Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä tarkkailun järjestämisestä. (Määräys 13.) Tutkimusten mukaan Suomenlinnan telakka altaan edustan pohjasedimentit sisältävät hyvin korkeita raskasmetalli ja TBT pitoisuuksia. Pohjasedimenttien saastumisen voidaan olettaa aiheutuneen pitkään jatkuneesta telakkatoiminnasta, aikaisemmin käytetyistä haitallisista maaleista ja muista aineista sekä siitä, ettei telakka altaiden pohjia ole riittävästi puhdistettu ennen veden laskemista altaisiin. Turun Korjaustelakka Oy on ilmoittanut, että telakoinnin päättyessä telakka allas puhdistetaan aina huolellisesti käsin harjojen ja lapioiden avulla ennen altaan täyttämistä vedellä. Nykyisen telakkatoiminnan mahdollisten ympäristövaikutusten selvittämiseksi on syytä tutkia telakasta mereen pumpattavan veden laatu. (Määräys 14.) Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi ja toiminnan valvomiseksi, toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi sekä toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen välisen riittävän yhteydenpidon varmistamiseksi. (Määräykset 9., 14. ja 15.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on toimitettava 31.12.2016 mennessä ympäristölupahakemus toimivaltaiselle viranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemuksessa on esitettävä ainakin: yhteenveto telakan VOC päästöistä ympäristölupakaudelta yhteenveto merkittävimmistä päästöihin vaikuttavista häiriötilanteista ympäristölupakaudelta selvitys BAT:n kehittymisestä ja sen huomioon ottamisesta telakan toiminnassa soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut tiedot ja selvitykset. (YSL 55 )

17 (18) Asetusten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Toiminnan aloittaminen Tämä lupapäätös on lainvoimainen 14.3.2008, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) Luvan saaja voi aloittaa hakemuksessa esitetyn toiminnan lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, mikäli asettaa 8 000 euron suuruisen vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. (YSL 101 ) Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. (YSL 101 a ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 35, 38, 43, 45, 46, 90, 101, 101 a Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 30 Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 9, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5, 6 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Telakan ympäristölupapäätös maksaa 8 610. Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua alempana, jos asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää pienempi. Tässä tapauksessa maksu on 5 596,50.

18 (18) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Turun Korjaustelakka Oy PL 212 21101 Naantali Jäljennös päätöksestä Tieto päätöksestä Helsingin kaupungin ympäristölautakunta Helsingin kaupunginhallitus Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Viaporin telakka ry, Suomenlinna B 10, 00190 Helsinki Tieto päätöksestä lähetetään liitteessä 1 esitetyille henkilöille ja tahoille. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Helsingin kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä 2. Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Ylitarkastaja Sami Rinne Liitteet Päätöksestä tiedon saavat (liite 1.) Valitusosoitus (liite 2.)