1 (20) Kiinnostuksen ilmoittaminen pilottiyhteistyöhön osallistumisesta Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan maakuntaliitot ilmoittavat yhdessä yhteysvälien kuntien kanssa olevansa kiinnostuneita osallistumaan pilottiyhteistyöhön uuden ostoliikennesopimuksen ja velvoitepäätöksen valmistelussa ja toteutuksessa. Junaliikenteen pilottiyhteydeksi esitetään kokonaisuutta Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä. Lisäksi pilotissa tulisi selvittää Seinäjoki-Lapua-Kauhava-Alahärmä-Kokkola yhteysvälin kytkemistä esitettyyn osto- ja velvoiteliikennekokonaisuuteen. Seinäjoki-Kokkola - yhteysvälin osalta tulee pilotin ensivaiheessa selvittää, mahdollistaako pääradan kapasiteetti kunnille erittäin tärkeiden raideliikenteen vuorojen lisäämisen mm. työmatka- ja opiskeluliikenteen ruuhkatunneille sekä kaukoliikenteen syöttöliikenteenä. Keski-Pohjanmaan liitto on jättänyt oman ilmoituksensa, joka ministeriön niin katsoessa voidaan liittää osaksi tätä ilmoitusta. Liitot esittävät, että alueellista osto- ja velvoiteliikennettä sekä junaliikenteen aikatauluja ja palvelukykyä pohditaan mahdollisimman laajasti. Liitot ovat valmiita keskustelemaan pilottikohteen laajuudesta, mikäli ministeriö haluaa rajata, laajentaa tai yhdistää eri pilottihakemuksia yhdeksi kokonaisuudeksi. Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä - yhteysvälistä on laadittu LVM:n, alueen maakuntaliittojen sekä kuntien kanssa yhteistyössä selvitys osto- ja velvoiteliikenteen kehittämisestä (Selvitys alueellisen junaliikenteen järjestämisen edellytyksistä, 2018). Tämän ilmoittautumisen liitteeksi on tuotettu karttamateriaali niistä teemoista, joita ei ole karttoina esitetty selvityksessä. Muun kartta- ja tilastomateriaalin osalta viitataan selvityksessä laadittuun materiaaliin. Kysyntäpotentiaalia on kattavasti arvioitu selvityksessä. Liittojen tavoitteena on kehittää liikennöintiä nykyisestä Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (2017) on joukkoliikenteen palvelutavoitteeksi asetettu mm. nopeat työmatkat ja sujuvat matkaketjut mm. Vaasaan sekä hyvä opiskelijoiden viikoittaisten kaukoliikenteen matkaketjujen palvelutaso keskeisillä Seinäjoen kautta hoidettavilla opiskelumatkoilla.
2 (20) Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa todetaan, että pääradan junayhteyksien rinnalla on varmistettava toimivat liityntäyhteydet mm. Vaasan lentoasemalle, minkä suunnan yhteyksien merkitys on kasvanut, koska välimatka on lyhyt ja Vaasan lentoaseman vuorotarjonta hyvä. Seinäjoen työssäkäynti- ja työmatkavyöhykkeillä kehitetään raideliikennettä keskeisenä joukkoliikenteen kulkumuotona. Junaliikenteen vuorotarjonnan kehittämisen rinnalla tulee kehittää juna- ja linja-autoliikenteen yhteiskäyttöisiä lipputuotteita ja informaatiota ottaen huomioon valtakunnallinen ja uusien liikkumispalvelujen kehitys. Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (2015) lähtökohdat ja tavoitteet ovat saman suuntaiset Etelä-Pohjanmaan suunnittelutavoitteiden kanssa. Tavoitteena ovat nopeat työ- ja työasiamatkat maakuntakeskusten ja suurimpien kaupunkien välillä. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa ja lisätä joukkoliikenteen käyttöä työssäkäyntialueella liikennemuotona maakuntakeskusten ja pienempien kuntien välisessä liikenteessä. Eräänä tavoitteena on mahdollistaa monipuolinen asuminen niin kaupunkien keskustoissa kuin maaseutumainenkin asuminen. Pitkällä aikavälillä asemien ja solmupysäkkien lähistöllä on tavoitteena tiivistää asumista ja luoda sinne myös palveluita, jolloin joukkoliikenteen lisäämiselle ja toimimiselle markkinaehtoisesti, on paremmat mahdollisuudet. Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa 2040 sekä Pohjanmaan maakuntaohjelmassa vuosille 2018-2020 on maakunnan tavoitteeksi asetettu hiilidioksidineutraali liikenne vuoteen 2040 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin myös valtion ja ajoneuvovalmistajien toimia mm. päätettäessä käyttövoimasta kuin teknisistä ratkaisuitakin. Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma on vuodelta 2012. Sen mukaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parannetaan ja liikennetarjontaa vahvistetaan. Kehitettäviin suuntiin kuuluu Jyväskylä-Keuruu väli. Vuonna 2017 hyväksytyssä ja voimassa olevassa maakuntakaavassa Jyväskylä-Keuruu-Haapamäki väli on valta- /rautateiden kehittämisakseli, toiminnallisesti merkittävä liikennekäytävä. Kehittämisakselin rautatien todetaan vahvistavan kasvupotentiaalia asemien läheisyydessä ja mahdollistaa teollisuusyritysten sijoittumista alueelle. Kehittämisakselit ovat myös joukkoliikenteen laatukäytäviä, joiden liityntäyhteyksiä ja -pysäköintiä tulee kehittää taajamissa ja kunta- ja palvelukeskuksissa sekä akselien muissa kehittämiskohteissa.
3 (20) Nykyinen liikenne ja pilotilla saavutettava potentiaali Seinäjoki-Vaasa -yhteysvälin liikenne on tällä hetkellä markkinaehtoista liikennettä. Näkemyksemme mukaan markkinaehtoista liikennettä, joka ei täytä haluttuja palvelutavoitteita, tulee voida täydentää osto- tai velvoiteliikenteellä. Välillä mahdollisesti toteutettava ostoliikenne lisäisi palvelutarjontaa ja mahdollistaisi entistä paremmin joukkoliikenteeseen perustuvan pendelöinnin ja opiskeluun liittyvät matkat maakuntakeskusten (Vaasa, Seinäjoki, Jyväskylä) välillä. Nykyiset aikataulut haittaavat tai jopa estävät normaalimittaisen työpäivän aikana tehtävää pendelöintiä. Seinäjoki-Jyväskylä -yhteysvälin liikenne on tällä hetkellä kokonaisuudessaan osto ja velvoiteliikennettä. Välillä toteutettava osto ja velvoiteliikenteen hankinta parantaisi, kehittäisi ja lisäisi palvelutarjontaa. Tarkoituksena olisi pilotin yhteydessä tarkastella laajemmin koko alueen liikenneyhteyksien järjestämistä niin, että julkisen ja raideliikenteen kulkutapaosuutta voidaan nostaa kaikkien maakuntien alueella. Toimiva raideliikenne mahdollistaisi mm. työssäkäyntialueen laajentamisen, erityisesti Seinäjoki-Vaasa sekä Seinäjoki- Alavus/Ähtäri väleillä, opiskelijaliikenteen sujuvoittaminen eri oppilaitosten ja niiden koulutusyksiköiden välillä, väliasemien uudelleen hyödyntämisen sekä matkailun mahdollistamisen (esim. reitit Uumaja - Wasaline(laivayhteys) - Vaasa - Seinäjoki - Tuuri - Ähtäri(Pandat) - Jyväskylä sekä Seinäjoki - Alahärmä(Powerpark)). Maakunnat toivovat lisäksi, että pilotin yhteydessä voidaan ideoida laajemminkin raideliikenteen kehittämistä kyseisten maakuntien ja koko Suomen alueella. Yhteisten tavoitteiden lisäksi maakunnilla on omien erityispiirteidensä ansiosta omia tavoitteita: Kaikkien maakuntien alueella julkisen liikenteen kulkutapaosuus on pieni ja sen nostamiseen on potentiaalia. Vaikka matkustajamäärät joukkoliikenteessä ovatkin monen maakunnan alueella kasvaneet, ovat myös liikennemäärät maanteillä tehneet samoin. Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen liikennejärjestelmien päivitystyöt alkavat vuonna 2019 ja pilotin suunnitteluvaiheen ajatuksia on mahdollista ottaa myös maakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmiin ja viedä sitä kautta osaksi valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa.
4 (20) Pohjanmaalla on liikennejärjestelmä suunnitelman hankkeiden ja toimenpidelistojen päivitys käynnissä. Tätä työtä on tehty rinnakkain uuden maakuntakaavan kanssa, jossa tarkoitus on ottaa huomioon maankäyttöön eniten vaikuttavat liikenne hankkeet. Liikennejärjestelmäsuunnitelman strategista puolta ja suuntaviivoja ei ole vielä ollut suunnitelmissa päivittää, mutta olemme tunnistaneet selkeä tarpeen tuoda suunnitelmaan enemmän palvelutasolähtöistä ajattelua fyysisten toimenpiteiden rinnalle. Strategiaosan ja palvelutaso asioiden päivittäminen lienee ajankohtaista, kun valtakunnallinen LJS-työ on saatu kunnolla käyntiin maakunnissa. Yhtenä selkeänä suuntaviivana pyrimme enenevissä määrin mahdollistamaan erilaiset kokeilut ja pilotoinnit liikenteessä ja niiden palveluissa. Esimerkkejä matkailun kannalta keskeisistä kohteista Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä - osuudelta.
5 (20) Osallistuminen pilottihankkeen toteutukseen Liitoilla on mahdollisuus pilotin suunnitteluvaiheessa käyttää omia henkilöresurssejaan sekä tarvittaessa rajallisissa määrin ostopalveluja pilotin suunnitteluun. Liikennöinnin aloituksen jälkeen mahdollisesti tarvittavista resursseista tulee sopia pilotin suunnitteluvaiheessa. Lopulliset päätökset kustannuksiin sitoutumisesta voidaan tehdä kustannustason selvittyä. Liitot sopivat henkilöresurssikustannusten sekä muiden kustannusten jaosta keskenään. Kunnat ilmoittavat omissa lausunnoissaan, mitkä ovat niiden mahdollisuudet henkilöresurssit pilottiin liittyen. Ennen maakuntauudistusta liittojen rooli raideliikenteen suunnittelussa olisi lähinnä koordinoida alueellisen ja paikallisten tarpeiden ja tahtotilan yhteensovittamista ja toimia yhteistyössä Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) kanssa LVM:n neuvotellessa raideliikenteen osto- ja velvoiteliikenteen hankinnasta. Liitoilla on keskeinen rooli alueellisten liikennejärjestelmien kehittämisessä. Rooli korostuu valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnassa ja maakuntien ottaessa liittojen vastuun alueiden ja liikenteen suunnittelusta toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisten tehtävien siirtyessä Ely-keskuksilta maakuntien vastuulle. Linja-autoliikenteen lisäksi julkisessa keskustelussa on ollut puhetta myös tiettyjen raideliikenteen järjestämiseen liittyvien viranomaistehtävien siirtymisestä maakunnille. Näiden tehtävien huomioon ottamista voisi myös pohtia pilotin suunnitteluvaiheessa, sillä aiempaa kokemusta tehtävistä, eikä henkilöresursseja tai budjetointeja ole myöskään osoitettu kyseisiin tehtäviin. Etelä-Pohjanmaan Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskuksen rooli pilotissa Etelä-Pohjanmaan Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus asetti keväällä 2018 yhdessä maakuntien liittojen ja kuntien kanssa toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet vuosille 2019-2022. Keskeisiä päätavoitteita on mm. lisätä tarjontaa suuremman kysyntäpotentiaalin alueille, parantaa matkustusinformaatiota ja saada yhteentoimivat lippu- ja maksujärjestelmät parantamaan matkaketjujen houkuttelevuutta. Tässä palvelutasotyössä alueen kunnat tulivat tietoisiksi, että tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tulevina vuosina myös kuntien osallistumista liikenteen hankintaan. Koska asetetuissa palvelutasotavoitteissa huomioitiin sekä bussiettä junaliikenteen tarjontaa ja mahdollisuuksia, olisi hyvin kiinnostavaa olla mukana hakemuksen mukaisessa junaliikenteen pilottihankkeessa.
6 (20) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kiinnostus kohdistuu ensisijaisesti lippu- ja maksujärjestelmien kehittämiseen ja lanseeraamiseen, jolloin samat liput kävisivät kaikessa alueen joukkoliikenteessä ja/tai yksi taho myy koko matkaketjulle tarvittavat matkaliput. Yhteiskäyttöisten lippujen potentiaalia on tutkittu selvityksessä Yhteiskäyttöisten lippujärjestelmien käyttäjäpotentiaali, alueelliset yhteysvälitarkastelut (LIITE 5). Mikäli palvelutasoa nostetaan hankkeen tuloksena, on ehkä mahdollista, että ELY-keskus osaltaan rahoittaisi myös lisäliikenteen hankintaa (myös syöttö- ja/tai raideliikennettä), jos se tarkoituksenmukaisella tavalla palvelisi Etelä-Pohjanmaan ELY:n palvelutasotavoitteita. Kuntien rooli pilotissa Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntien liitot ovat selvittäneet alueen kuntien kiinnostusta osallistua pilottiin. Yhteenvetona todetaan, että kunnat suhtautuvat pilottiin positiivisesti ja näkevät alueellisen raideliikenteen kehittämisen erittäin tärkeänä. Kuitenkin kunnat voivat tehdä taloudellisia sitoutumispäätöksiä vasta, kun hankittavan liikenteen kustannukset ovat LVM:n ja VR:n välisten neuvotteluiden jälkeen selvillä. Kuntien investointimahdollisuudet rajoittuvat lähinnä kertainvestointeihin asemien ja seisakkeiden ympäristön infran parantamiseksi. Tuoreessa Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen joukkoliikenteen palvelutasoselvitys vuosille 2019 2022 -selvityksessä ehdotetaan palvelutason nostosta aiheutuvien kustannusten jyvittämistä kunnille (kuten monissa maakunnissa jo tehdäänkin. Niissä joukkoliikenteen kuntarahoitusosuus on n. 20 %). Osa selvityksessä ehdotetusta lisäliikenteestä koskee tässä mainittuja yhteysvälejä, jolloin rahoitus voidaan ohjata myös raideliikenteeseen. ELY-keskus ei ole vielä tehnyt kunnille esitystä kustannusten jakamisesta, joten kuntien kanta rahoitukseen ei ole tiedossa. On kuitenkin muistettava, että ELY-keskuksen esitys perustuu linja-autoliikenteen kustannusten jakoon, jossa kustannukset ovat tiedossa. Tämän takia kuntia ei voida automaattisesti velvoittaa noin 20 % kustannusvastuuseen raideliikenteen kustannuksista, missä operointikulut ja kulurakenteiden muodostuminen voivat olla täysin toisenlaisia ja suurempia. Kustannustenjako -näkökulmaa olisi pilotin yhteydessä kuitenkin syytä myös pohtia.
7 (20) Alueen kuntien ilmoitukset kiinnostuksestaan ja rahoitusmahdollisuuksistaan Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä: Vaasa, Mustasaari, (Vasek), Laihia, Isokyrö: Pohjanmaan liitto on kysynyt kuntien suhtautumista raideliikennepilotin suunnitteluun ja mahdolliseen pilotointiin Pohjanmaan Kuntajohtaja tapaamisessa. Kunnat suhtautuvat suopeasti pilotoinnin suunnitteluun sekä ajatukseen siitä, että asemia voitaisiin ottaa uudelleen liikennekäyttöön sopivalla toimintakonseptilla. Vasek edustaa seudun seitsemää kuntaa: Vaasaa, Mustasaarta, Laihiaa, Korsnäsiä, Maalahtea, Isoakyröä ja Vöyriä. Seinäjoki: Seinäjoen kaupunginhallituksen päätöksen (22.10.2018) mukaan: Seinäjoen kaupunki näkee alueellisen junaliikenteen kehittämisen erittäin tärkeäksi. Energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää raideliikenteen merkittävää kasvattamista. Myös palvelut keskittyvät entisestään, minkä vuoksi tehokkaampi julkinen liikenne on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. On tärkeää, että pääradan lisäksi myös poikittainen henkilöliikenne kehittyy raiteilla. Oleellista on alueellisten tarpeiden tunnistaminen matkaketjujen ja aikataulujen suunnittelussa. Junaliikenteen aikataulujen tulee palvella työmatkaliikennettä, opiskelijoiden tarpeita sekä toimia syöttöliikenteenä pääradan liikennöintiin. Lisäksi merkittävästi kasvanut matkailuliikenne edellyttää poikittaisen henkilöliikenteen palvelutason parantamista. Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman yhtenä kärkihankkeena on Seinäjoki- Jyväskylä liikennekäytävän kehittäminen, jonka keskeisenä toimenpiteenä on radan henkilöliikenteen jatkumisen turvaaminen. Etelä-Pohjanmaan liitto on keskustellut pilotista Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä yhteysvälille sijoittuvien alueen kuntien sekä Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntaliittojen kanssa. Seinäjoen kaupunki suhtautuu pilotointiin myönteisesti ja esittää Etelä-Pohjanmaan liittoa alueelliseksi koordinaattoriksi asian valmistelussa.
8 (20) Seinäjoen kaupungin lopullisesta sitoutumisesta pilotin toteuttamiseen voidaan päättää vasta hankkeen kustannustason selvittyä. Kaupunki on kuitenkin jo omalta osaltaan sitoutunut asemanseudun merkittävään kehittämisen. [ote päätöksestä, koko päätös hakemuksen liitteenä] (LIITE 10) Alavus: Alavuden kunnanhallituksen päätöksen (8.10.2018) mukaan: Alavuden kaupunki on kiinnostunut osallistumaan pilottiyhteistyöhön uuden ostoliikennesopimuksen ja velvoitepäätöksen valmistelussa ja toteutuksessa. Alavuden kaupunki tukee alueen maakuntaliittojen työtä asian puitteissa ja oman maakuntansa osalta esittää, että Etelä-Pohjanmaan liitto voisi toimia alueellisena koordinaattorina hakemuksen valmistelussa. Alavuden kaupunki on halukas osallistumaan maakuntaliiton koordinoimaan valmistelutyöhön. Alavuden kaupunki on valmis osoittamaan henkilöresurssia niin pilotin suunnittelua (10/2018 2/2019) kuin pilotin liikennöintiä 12/2019 6/2022) varten. Kaupungin mahdollisuuteen osallistua rahallisesti pilotin toteuttamiseen voidaan päättää vasta hankkeen kustannustason selvittyä. Erilaisten toiminnallisten edellytysten, kuten rataosien infrastruktuuri, osalta kaupungin osallistuminen niiden parantamiseen voisi myös tulla kysymykseen. [ote päätöksestä, koko päätös hakemuksen liitteenä] (LIITE 6) Ähtäri: Ähtärin kaupunginhallituksen päätöksen (2.10.2018) mukaan: Ähtärin kaupunki on kiinnostunut osallistumaan pilottiyhteistyöhön uuden ostoliikennesopimuksen ja velvoitepäätöksen valmistelussa ja toteutuksessa. Ähtärin kaupunki tukee alueen maakuntaliittojen työtä asian puitteissa ja oman maakuntansa osalta esittää, että Etelä-Pohjanmaan liitto voisi toimia alueellisena koordinaattorina hakemuksen valmistelussa. Ähtärin kaupunki on halukas osallistumaan maakuntaliiton koordinoimaan valmistelutyöhön.
9 (20) Ähtärin kaupunki on valmis osoittamaan henkilöresurssia niin pilotin suunnittelua (10/2018 2/2019) kuin pilotin liikennöintiä (12/2019 6/2022) varten. Kaupungin mahdollisuudesta osallistua rahallisesti pilotin toteuttamiseen voidaan päättää vasta hankkeen kustannustason selvittyä. Erilaisten toiminnallisten edellytysten, kuten rataosien infrastruktuuri, osalta kaupungin osallistuminen niiden parantamiseen voisi myös tulla kysymykseen. [ote päätöksestä, koko päätös hakemuksen liitteenä] (LIITE 7) Keuruu: Keuruun kaupunginhallituksen päätöksen (15.10.2018) mukaan: Keuruun kaupunki on kiinnostunut osallistumaan pilotteihin, joissa; Ensiksi, viedään käytäntöön selvitys, jonka ministeriö teetti jo aiemmin yhdessä Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan maakuntien liittojen kanssa. Tässä selvityksessä esitetyt junavuorojen lisäykset ovat erittäin kannatettavia. Lisäksi Keski-Suomen sisäistä liikennettä tulee kehittää sekä aikataulullisesti että tekniikaltaan siten, että mahdollistetaan sujuvat työssäkäyntialueet maakuntakeskuksen (Jyväskylä) ja seutukeskusten (Keuruu) välillä myös vähäpäästöistä sähköistä raideliikennettä käyttäen. Toiseksi, kehitetään Jyväskylä - Petäjävesi - Keuruu - Ähtäri - Alavus - Seinäjoki - Vaasa välistä raiteilla tapahtuvaa henkilö- ja tavaraliikennettä. Yhteysvälillä radan vaikutuspiirissä, 20 km säteellä, asuu n. 382 000 ihmistä. Raideliikenne Merenkurkun ja Keski-Suomeen välillä on tärkeä matkailun (Jyväskylän messut/tapahtumat, lauttayhteys Ruotsiin, Pandat jne.) sekä seutukeskusten ja maakuntakeskusten pendelöinnin näkökulmasta. Suurten kaupunkiseutujen välinen sähköinen raideliikenne tukee osaltaan liikenteeseen kohdistuvia päästövähennystavoitteita. Kehittämistyötä tulee tehdä pitkällä tähtäimellä. Raideliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen auttaa Suomen ja EU:n pääsemistä sovittuihin tavoitteisiin, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Keski-Suomen liiton valtuusto on kokouksessaan 19.5.2017 ottanut kantaa Haapamäen kautta kulkevien ratojen (Jyväskylä Haapamäki Seinäjoki ja Haapamäki Orivesi) sähköistämisen puolesta.
10 (20) Petäjävesi: Petäjäveden kunta suhtautuu myönteisesti pilottiyhteistyön kehittämiseen. Petäjäveden kunnan strategiassa raideyhteyksien edistäminen on nostettu korkealle: Kunta tähtää edunvalvonnalla nopeiden liikenneyhteyksien turvaamiseen ja rautatien sähköistämiseen. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki katsoo, ettei sillä ole edellytyksiä osallistua rahallisesti tai henkilöstöresurssien kautta alueellisen junaliikenteen pilottihankkeeseen. Kaupunki näkee kuitenkin, että pitkällä aikavälillä henkilöliikennettä kannattaa pyrkiä siirtämään raiteille. Jyväskylän kaupunkia kiinnostaa junaliikenteen aikataulujen kehittäminen, lippujärjestelmäyhteistyö ja matkaketjuajattelun hyödyntäminen raideliikenteen ja paikallisliikenteen yhdistämisessä siirryttäessä kohti tunnistepohjaisia lippu- ja maksujärjestelmiä. Seinäjoki-Kokkola: Lapua: Lapuan kaupunginhallituksen päätöksen (1.10.2018) mukaan: Lapuan kaupunki kannattaa alueellista junaliikennettä Etelä-Pohjanmaalle. Junaliikenteen puolesta puhuvat julkisen liikenteen kasvattamisen lisäksi myös sen ekologisuus ja nopeus yksityisautoiluun nähden. Maakunnalliset palvelut ovat keskittyneet maakuntien keskittymiin, minkä vuoksi tehokkaampi julkinen liikenne antaa autottomille ihmisille, kuten ikääntyvälle väestölle, mahdollisuuden liikkua kaupunkien välillä ja käyttää maakunnan tarjoamia palveluja laajemmin. Etelä-Pohjanmaan liitto on ollut aktiivinen alueellisen junaliikenteen puolestapuhuja. Lapuan kaupunki tekee ministeriön pyytämän ilmoituksen halukkuudesta osallistua pilottihankkeeseen osana Etelä-Pohjanmaan liiton mahdollista ilmoitusta. Lapuan kaupunki kuitenkin toteaa, että ennen lopullista päätöstä alueelliseen junaliikenteen järjestämiseen sitoutumisesta tarvitaan tarkempia tietoja kokonaiskustannuksista ja kustannustenjaosta.
11 (20) Lopuksi Lapuan kaupunki pitää tärkeänä, että Vaasa-Jyväskylä-radan kehittämisen lisäksi alueellinen junaliikenne koskee myös väliä Seinäjoki-Alahärmä. Poikittaisliikenne Vaasan ja Jyväskylän välillä on tällä hetkellä vähäistä ja vaatinee junaliikenteen lisäämistä, mutta tehokas alueellinen junaliikenne vaatii koko alueen huomioimista ja kehittämistä. Lapuan ja Kauhavan väestömäärä on sen verran suuri, että alueelliselle junaliikenteelle on tarvetta. Alueella on myös tärkeitä turistinähtävyyksiä, joiden vuoksi joukkoliikennettä eivät käyttäisi pelkästään paikalliset asukkaat, vaan myös alueella vierailevat [ote päätöksestä, koko päätös hakemuksen liitteenä] (LIITE 8) Kauhava: Kauhavan kaupunginhallituksen päätöksen (8.10.2018) mukaan: Elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen kulkuyhteyksien kannalta Kauhavan kaupunki pitää merkittävinä kaukoliikenteen junayhteyksinä seuraavia yhteysvälejä Etelä-Suomeen, Pirkanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle sekä edellä mainituista kohteista takaisin Kauhavalle siten, että meno- ja paluu onnistuvat saman työpäivän aikana. Kaukoliikenteen lisäksi Kauhavan kaupunki pitää tärkeänä riittäviä edestakaisia alueellisen liikenteen asiointiyhteyksiä Kauhavalta Lapualle ja Seinäjoelle. Yksi Kauhavan kaupungin strategian kärkihankkeista on yhteyksien parantaminen. Tähän liittyy kiinteästi myös junayhteyksien turvaaminen. Mahdollisuudet julkisen liikenteen käyttöön ovat kuitenkin rajalliset, sillä junat pysähtyvät kaupunkien välillä vain muutaman kerran päivässä. Kauhavan kaupunki kannattaa alueellista junaliikennettä Etelä-Pohjanmaalle erityisesti välille Seinäjoki-Lapua-Kauhava-Härmä. Junaliikenteen puolesta puhuvat julkisen liikenteen kasvattamisen lisäksi myös sen ekologisuus ja nopeus yksityisautoiluun nähden. Maakunnalliset palvelut ovat keskittyneet maakuntien keskittymiin, minkä vuoksi tehokkaampi julkinen liikenne antaa autottomille ihmisille, kuten ikääntyvälle väestölle ja nuorille, mahdollisuuden liikkua kaupunkien välillä ja käyttää maakunnan tarjoamia palveluja laajemmin. Kauhavan kaupunki muistuttaa, että Seinäjoki on yksi Suomen junaliikenteen tärkeimmistä solmukohdista. Alueellinen junaliikenne tarjoaisi Seinäjoen ulkopuolella asuville eteläpohjalaisille mahdollisuuden hyödyntää Seinäjoen kaukojunaliikennettä.
12 (20) Alueellinen junaliikenne lisäisi myös kauhavalaisille merkittävän määrän vaihtoehtoja päästä nopeasti pääkaupunkiseudulle, Tampereelle, Vaasaan sekä pohjoisen kaupunkeihin. Kauhavan kaupunki ilmoittaa ministeriölle kiinnostuksesta osallistua alueellisen junaliikenteen kehittämiseen liittyvään pilottihankkeeseen osana mahdollista seudullista yhteistyötä maakuntaliiton ja alueen muiden kuntien kanssa. Kauhavan kaupunki kuitenkin toteaa, että ennen lopullista päätöstä alueellisen junaliikenteen kehittämiseen tai järjestämiseen sitoutumisesta, Kauhavan kaupunki tarvitsee tarkempia tietoja kokonaiskustannuksista, kustannusten jaosta ja pilotin vaatimista henkilöstöresursseista. [ote päätöksestä, koko päätös hakemuksen liitteenä] (LIITE 9) Pilotin tavoite ja kehityssuunnitelma pilottimaakunnissa Selvityksessä alueellisen junaliikenteen järjestämisen edellytyksistä (2018) (LIITE 1) todetaan, että alueiden tahtotilana on junaliikenteen lisääminen työ-, opiskelu- ja matkailuliikkumisen mahdollistamiseksi. Voimassa olevat alueelliset joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet ovat paikoin korkeatasoisia ja tavoitteellisia. Palvelutaso voi koostua juna- ja bussiliikenteestä. Tavoitteena on nostaa julkisen liikenteen kulkutapaosuus nykyisestä 7 %:iin. Vaasan ja Seinäjoen välisen rataosuuden kuntien pendelöintimatkoja tehdään yhteensä noin 6 500 päivittäin. Luku ei vielä sisällä maakuntakeskuksien välistä, Vaasasta Seinäjoelle eikä Seinäjoelta Vaasaan tehtävää pendelöintiä. Jos junaliikenteen markkinaosuus olisi 7 %, lisääntyisivät junaliikenteen matkamäärät noin 100 000 tarjonnan mahdollistaessa työmatkaliikenteen. Tästä arviolta puolet voisi olla uutta liikennettä, joka syntyisi Laihian, Isonkyrön ja Ylistaron asemien kautta. Vuonna 2016 Vaasan ja Seinäjoen välisen rataosuuden matkamäärä oli noin 430 000 matkaa ja 2017 matkamäärä nousi jo 485 000 matkaan.
13 (20) Työpaikkojen sijoittuminen postinumeroalueille suhteessa rataverkkoon ja asemiin. Sekä Seinäjoen ja Ähtärin että Keuruun ja Jyväskylän välisten rataosuuksien kuntien vastaavat pendelöintimatkamäärä ovat noin 2 500 päivittäin. Vastaavasti arvioiden, vuositasolla junaliikenteen matkamäärät voisivat kasvaa näillä kahdella rataosuudella kummallakin noin 40 000 matkalla, jos tarjonta mahdollistaisi työmatkaliikenteen. Vuonna 2016 Seinäjoen ja Haapamäen välisen rataosuuden matkamäärä oli noin 45 000 matkaa ja Haapamäen ja Jyväskylän noin 40 000 matkaa.
14 (20) Yhteenveto tarkasteltavan alueen kysyntäpotentiaalista (karkea arvio) Pilotin kehitysmahdollisuuksia Maakunnat toivovat, että pilotin yhteydessä voidaan pohtia laajasti erilaisia alueellisia, seudullisia ja osin valtakunnallisiakin kysymyksiä joukkoliikenteen kehittämisestä. Jo tässä vaiheessa on esiin noussut ajatuksia ja kysymyksiä, joihin voidaan niin haluttaessa etsiä ratkaisuja pilottikokeilun yhteydessä. - Pendelöintiä rajoittaa myös infra. Sujuvan junaliikenteen toteuttamiseksi tarpeellisia kohtaamispaikkoja ei kaikilla väleillä ole (mm. Vaasa-Seinäjoki -väli). Myös asemien sopivilta kohtaamisraiteilta puuttuu sähköistys, vaikka rataosuus olisi muuten sähköistetty. - Pilotin yhteydessä tulisi tutkia ainakin muutamaa eri palvelutasoa: nopeita pitkämatkaisia junia + paikallisliikennejunien variaatioita, jotka pysähtyvät ja keräilevät myös pienemmiltä asemilta. Voidaan miettiä myös syöttöliikenteitä busseilla ja/tai takseilla. - Vaasassa raideliikenteen kytkös satamaan tulisi selvittää. Voisiko henkilöliikenne jatkua matkustajasatamaan saakka?
15 (20) - Voidaanko Vaasan lentoliikenteen liityntäliikenne hoitaa seisakelaiturilta kiitoradan päästä, mistä lentoasemalle kulkisi automatisoitu robottibussi kiitoradan viertä pitkin. Liityntäliikenne olisi synkronisoitu juna ja lentoaikatauluihin sopivaksi. Tällainen sopisi Vaasan energiakeskittymään loistavasti. Vastaavan tyylinen automatiikka voisi toimia hyvin myös keskustasta Vaasan satamaan raidetta pitkin. - Lippujärjestelmien yhteensovittaminen on kulkutapaosuuden kasvattamisen ja joukkoliikenteen houkuttelevuuden kannalta keskeisessä asemassa. Tulevaisuudessa olisi päästävä yhdellä lipulla tehtäviin kokonaismatkaketjuihin (esim. taksi/bussi+juna+laiva). Nykyisin tämä toimii jo ainakin VR:llä Turun satamassa laivamatkojen osalta. Pilottia tukevat toimenpiteet alueella Maakuntien alueen toimijoilla on vahva tahtotila edistää raideliikenteen käyttöä poliittisesti ja toiminnallisesti. Pilottiin mm. kytkeytyy opiskelijajärjestöjen (Vaasan yliopisto, SEAMK) laatima yhteinen visio siitä, miten raideliikennettä kehitettäisiin opiskelijoiden näkökulmasta paremmin toimivaksi. Opiskelijajärjestöjen visiossa painottuva paremmat liikenneyhteydet Vaasa-Seinäjoki välillä, sekä yhteys pohjoiseen, Ouluun. Lisäksi opiskelijajärjestöt kiinnittävät visiossaan erityistä huomiota matkustamisen edulliseen hintatasoon. Alueellinen junaliikenne osana matkaketjuja ja liikennejärjestelmää Etelä-Pohjanmaan alueen kulkutarpeita on selvitetty vuonna 2018 valmistuneessa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteen palvelutasoselvitys vuosille 2019 2022 -raportissa (LIITE 2). Lisäksi vuonna 2015 valmistuneessa Kehityskäytävä välillä Vaasa Seinäjoki, esiselvitys -selvityksessä (LIITE 3) on tutkittu Seinäjoen ja Vaasan välisiä yhteyksiä sekä väylien että liikkumispalveluiden näkökulmasta. Alueen matkaketjuja on tutkittu selvityksessä Matkaketjuselvitys Vaasa-Seinäjoki-Kokkola vuodelta 2016 (LIITE 4). Joukkoliikenteen palvelutasoselvityksessä todettiin, että Joukkoliikenteen kulkutapaosuus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on alhainen, noin 1 %, mutta riittävien joukkoliikenneyhteyksien merkitys alueen kunnille ja asukkaille on kuitenkin suuri. Etelä-Pohjanmaan hajakeskittynyt asutusrakenne mahdollistaa joukkoliikenteen merkittävän kehittämisen, mikäli matkaketjuista saadaan toimivia erityisesti
16 (20) pendelöintiin sekä opiskeluliikenteeseen. Hyvät joukkoliikenteen palvelut ovat tärkeä kuntien elinvoimaisuuden mittari. Palvelutasoehdotuksessa tarjontaa esitetään lisättävän erityisesti parhaan kysynnän omaaville yhteysväleille kaupunkiseuduilla ja kaupunkien välillä. Tavoitteena on, että näillä yhteysvälillä joukkoliikennematkustus lisääntyisi erityisesti työmatkoilla. Tähän pyritään aikataulujen hyvällä suunnittelulla ja tiedottamista kehittämällä. Selvityksen johtopäätöksenä todettiin, että on tarkoituksenmukaisinta panostaa joukkoliikenteeseen niillä alueilla, jossa sille on potentiaalista kysyntää ja hyvät kehitysnäkymät. Ehdotuksena on nostaa palvelutasoa uusilla lisävuoroilla joukkoliikenteen seuraavilla yhteysväleillä (tähän otettu välit, jotka voidaan hoitaa myös raideliikenteenä): Laihia Vaasa (V), lisävuoroja 7+1; Kauhava Lapua (VI+), lisävuoroja 5; Ähtäri Alavus Seinäjoki (VI), lisävuoroja 2; ja Alajärvi Seinäjoki (osin) (VI), lisävuoroja 2. (suluissa olevat V-VI -merkinnät palvelutasoselvityksessä päätettyjä palvelutasoluokkia) Palvelutasomääritystyön yhteydessä nousi esiin joukkoliikenteen aikataulujen kehittäminen vastaamaan paremmin mm. opiskelijoiden ja pendelöijien liikkumistarpeita. Erityisesti juna-bussi matkaketjuilla aikatauluja on mietittävä alueen koko liikennejärjestelmätasolla, ei yksi yhden liikkumismuodon kannalta. Keski-Suomen junaliikenteen osalta ongelmana välillä Haapamäki-Jyväskylä ovat junien aikataulut, erityisesti aamuisin Jyväskylän suuntaan. Tämä liittyy niin työmatkaliikenteeseen kuin kaukoliikenteeseenkin. Konsulttitoimisto WSP on tehnyt vuonna 2018 selvityksen Alueellisen junaliikenteen järjestämisen edellytyksistä. Pilottialueena on toiminut Vaasa Seinäjoki Haapamäki Jyväskylä ja Haapamäki Tampere-rataosuudet. Pilottialueen alueellisen junaliikenteen tarjonta ja kysyntä ovat nykyisellään vähäisiä. Kysyntää pitävät alhaalla junayhteyksien vähäinen määrä sekä aikataulut, jotka eivät juurikaan mahdollista esimerkiksi päivittäisiä työmatkoja. Kysyntään vaikuttavat myös alueen väestön ja maankäytön nykytila ja kehitysnäkymät.
17 (20) Pilottihankkeen rataosien olemassa oleva infra ja mahdollisuudet uuden infran toteuttamiseen Nykyisin liikennekäytössä olevien asemien laiturit ja asemien infra on riittävä nykyisiin henkilöliikennetarpeisiin. Seinäjoki-Vaasa -välillä olevat, liikennekäytöstä poistetut asemat ovat otettavissa henkilöliikennekäyttöön ilman investointitarpeita tai vähäisin toimenpitein. Rataosat Vaasa-Seinäjoki ja Kokkola-Seinäjoki ovat sähköistettyjä. Rataosa Jyväskylä- Haapamäki-Seinäjoki on sähköistämätön. Rataosuuden sähköistäminen pilotin aikana ei ole mahdollista. Pilotissa tulisi selvittää Isonkyrön kohtaamisraiteen sähköistys/jatkaminen, jotta Seinäjoki-Vaasa -liikennettä voitaisiin kehittää joustavammin. Vaasan asemalla toisen laiturin liikennekäyttöönotolla sekä asemien kohdalla olevilla kohtaamispaikoilla voitaisiin lisätä edullisesti yksiraiteisen radan ratakapasiteettia ja sujuvoittaa huomattavasti myös sen aikataulutusta. Seinäjoen kaupunki tulee kehittämään Seinäjoen asemaa ja koko asemanseutua tulevaisuuden liikenteen solmukohdaksi. Tehtävät investoinnit tulevat lisäämään raideliikenteen houkuttelevuutta Seinäjoella ja mahdollistamaan entistä paremmin MaaS-liikennepalvelut. Pilotin aikana toteutettava infra ei voi olla kovin mittavaa. Liitoilla ei ole mahdollisuutta toteuttaa investointeja, pienten radanvarren kuntien taloudelliset mahdollisuudet ovat rajalliset ja isompien suunnitelmien laatimiseen ja hyväksymiseen (esim. kaavamuutokset) tulee menemään pilottiin varattu aika. Asemien (mm. laiturien) tekniset tiedot on esitetty asiakirjan liitteessä (LIITE 11). Yhteenveto Kuntien ja liittojen ja Etelä-Pohjanmaan ELY:n lausunnoissa ja kannanotoissa sekä eri tahojen välisissä keskusteluissa on tullut selväksi alueen tahtotila osto- ja velvoiteliikenteen kehittämiseen. Pilottia on valmisteltu neljän maakunnan tiiviissä yhteistyössä.
18 (20) Maakunnat katsovat, että tässä esitetty kokonaisuus Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä ja sitä täydentävä Seinäjoki-Kokkola -selvitysosuus sopisi osto- ja velvoiteliikenteen kehittämispilotiksi riittävän laajana mutta yhtenäisenä kokonaisuutena. Osallistumishakemus on voimassa 31.1.2019 saakka. Sähköiset yhteystiedot: kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi, lisätietoja: Markus Erkkilä markus.erkkila@etelapohjanmaa.fi (040 356 8044) ja Jani Palomäki jani.palomaki@etela-pohjanmaa.fi (040 688 3187) Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen liittojen, sekä pilottiin kiinnostuksensa ilmaisseiden alueen kuntien puolesta: Markus Erkkilä vs. suunnittelujohtaja Jani Palomäki maakuntainsinööri
19 (20) Liitteet: LIITE 1: Selvitys alueellisen junaliikenteen järjestämisen edellytyksistä (2018) Kysyntäpotentiaalia selventävää materiaalia LIITE 2: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteen palvelutasoselvitys vuosille 2019 2022 (2018) Kysyntäpotentiaalia selventävää materiaalia LIITE 3: Kehityskäytävä välillä Vaasa Seinäjoki, esiselvitys (2015) Kysyntäpotentiaalia selventävää materiaalia LIITE 4: Matkaketjuselvitys Vaasa-Seinäjoki-Kokkola (2016) Kysyntäpotentiaalia selventävää materiaalia LIITE 5: Yhteiskäyttöisten lippujärjestelmien käyttäjäpotentiaali, alueelliset yhteysvälitarkastelut (2013) Kysyntäpotentiaalia selventävää materiaalia LIITE 6: Alavuden kaupungin lausunto LIITE 7: Ähtärin kaupungin lausunto LIITE 8: Lapuan kaupungin lausunto LIITE 9: Kauhavan kaupungin lausunto LIITE 10: Seinäjoen kaupungin lausunto LIITE 11: Asemien (mm. laiturien) tekniset tiedot LIITEKARTTA 1.1. Vaasa-Jyväskylä, asemat ja seisakkeet LIITEKARTTA 1.2. Seinäjoki-Ylivieska, asemat ja seisakkeet LIITEKARTTA 2.1. Vaasa-Jyväskylä alue, palvelut ja saavutettavuus LIITEKARTTA 2.2. Seinäjoki-Ylivieska alue, palvelut ja saavutettavuus LIITEKARTTA 3.1. Vaasan aseman saavutettavuus kävellen, oppilaitokset ja virastot LIITEKARTTA 3.2. Seinäjoen aseman saavutettavuus kävellen, oppilaitokset ja virastot LIITEKARTTA 3.3. Jyväskylän aseman saavutettavuus kävellen, oppilaitokset ja virastot
20 (20) LIITEKARTTA 3.4. Kokkolan aseman saavutettavuus kävellen, oppilaitokset ja virastot LIITEKARTTA 4.1. Vaasa - Jyväskylä, opiskelijamäärät ja saavutettavuus LIITEKARTTA 4.2. Seinäjoki - Ylivieska, opiskelijamäärät ja saavutettavuus