Keskustelutilaisuus Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010 Sari Pitkänen ja Juha Kaakinen, Sosiaalikehitys Oy Pauliina Lampinen, VATES-säätiö
Arviointiprosessi Kesä ja syksy 2009 Kevät ja kesä 2010 Syksy 2010 Kevät 2011 Kirjallinen aineisto ja haastattelut 1. Raportti Projektitiimien tapaaminen Haastattelut, tutustumiset, kyselyt ESR raportointi Haastattelut 2. työpaja Työryhmien materiaalit 2. Raportti Kaikki aineistot Täsmennykset Loppuraportti 1. Työpaja Aluepajat 3. työpaja
Valtakunnalliset haasteet Saadaanko panostuksella riittävät tulokset? Johtaako toiminta avoimille työmarkkinoille? Johtaako toiminta koulutukseen? Ovatko aktivoituminen ja elämänhallinnan lisääntyminen riittäviä tuloksia? Ovatko toimintamallit riittävän innovatiivisia ja kannustavia? Esim. sosiaalisten yritysten lukumäärä pienenee Eri työllistämispalveluiden taloudelliset ja aikaan liittyvät erot Kohdistuvatko palvelut niitä eniten tarvitseville? Palkkatukijaksot kohdistuvat parhaiten pärjääviin Eläke-etuutta saavat jäävät marginaaliin Eri toimijoiden väliset roolit ja työnjako Kunta, TE-toimisto, TYP, (Kela)
Millaiset välityömarkkinat? Siirtymätyöpaikka Palkkatukipaikat Työelämävalmennus ja työharjoittelu? Sosiaaliset yritykset? Työmarkkinoille kuntoutus Kuntouttava työtoiminta? Työhönvalmennus? Pitkäkestoisten tuettujen työpaikkojen tarjonta Sosiaalihuoltolain mukainen toiminta? Muu? Sosiaaliset yritykset? Kuntouttava työtoiminta?
Arvioinnin näkemys välityömarkkinoista Tulevaisuuden ideaalit välityömarkkinat = tuettujen siirtymien työmarkkinat Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen (palveluiden kehittäminen asiakkaiden lähtökohdasta käsin) Tukipalvelut Toiminta-areena Pysyvästi taloudellisesti ja/tai henkisesti tuetut työpaikat Siirtymien työmarkkinat -työpaikat, joissa yksilön työllistymistä ja työssä oloa tuetaan yhteiskunnallisesti Tuettomat työpaikat Työ erityistyöllistämisen yksiköissä (työhön siirtymistä tukevat palvelut) Kuvio: Tulevaisuuden ideaalit välityömarkkinat Edelleen sijoitus, työhönvalmentajan palvelut Työssä pysymistä edistävät tukipalvelut Ilman työpaikan ulkopuolista tukea tehtävä työ kuva: Sari Pitkänen 2009
Millaisia keinoja kaivataan? Yritysyhteistyön lisääminen Osaamisen kehittäminen koulutuksen avulla Palveluprosessien kehittäminen Ohjauksellisten palveluiden kehittäminen (mm. oikea-aikaisuus) Työ- ja toimintakyvyn arvioinnin kehittäminen Työhönvalmentaja/työnetsijä palvelun kehittäminen
Hyvien käytäntöjen juurruttaminen Viranomaisten tuki kehittämistyöhön tärkeää Miten projektien innovaatiot ja hyvät käytännöt saadaan hyötykäyttöön? Tilaaja-tuottaja mallien kehittäminen Miten palveluntuottajien kanssa tehdään yhteistyötä kilpailun vääristymättä? Miten edistetään palveluntuottajien yhteistyötä? Palvelun laadun kehittäminen ja tavoitteiden asettaminen Voivatko standardoidut palvelut olla räätälöityjä? Mitä eroa eri palveluilla? 3. sektorin lisäarvo? Vai onko samanlainen kuin muut toimijat? Asiakasohjauksen joustavuus ja aito verkostoyhteistyö Toimivat välityömarkkinat toteutuu tyytyväisinä asiakkaina: Asiakas kokee hyötyvänsä ja järjestelmä kokee onnistumista Keskeistä kehittää tukea siirtymiin Miten asiakas löytää palvelun ja pääsee tiedon äärelle? Vaikuttavuus Miten toimintaa seurataan ja arvioidaan? Millaisin indikaattorein? Mikä on tulos ja tavoite? Onko kaikilla eri toimijoilla yhteinen intressi ja samat tavoitteet? Miten huomioidaan erilaiset alueet ja seutukunnat?
Arviointikysymykset 1. Onko hankkeiden toimeenpano riittävän toimivaa, jotta niiden avulla voitaisiin saavuttaa asetettuja tavoitteita? a. Mitkä ovat projektien toimeenpanossa niiden kriittisiä pisteitä? b. Ovatko hankkeiden prosessit osuvia ja toimenpiteet tarkoituksia asetettujen tavoitteiden kannalta? 2. Millaisia käytänteitä, toimintaprosesseja sekä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mekanismeja hankkeissa on? a. Millaisia toteutukseen ja tuloksiin liittyviä hyviä ja huonoja käytänteitä hankkeissa on? b. Millaisia tuloksiin vaikuttavia toimintaprosesseja hankkeissa on? c. Millaisilla keinoilla hankkeissa pyritään seuraamaan ja lisäämään tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta? 3. Kuinka välityömarkkinoita voidaan kehittää hankkeiden toteuttamisalueilla? a. Millä tavoin hankkeissa on voitu vahvistaa kehittämisotetta suhteessa keskeisiin asiakasryhmiin? b. Mitä välityömarkkinoiden toiminnan ja työnjaon kehittäminen edellyttää toteuttajien, palveluntuottajien, viranomaisten, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien näkökulmasta? 4. Kuinka hankkeessa kehitettävien tuotteiden, tuotosten, menetelmien ja toimintamallien hyödyntäminen ja vakiintuminen pyritään turvamaan? Millaiset vakiintumisnäkymät hankkeen tuloksilla on?
Välkyn tavoitteet ja odotetut tulokset Tavoitteet 1. Kehittää ja koordinoida satakuntalaisia välityömarkkinoita. 2. Lisätä valittujen satakuntalaisten kehittämiskumppanien osaamista ja työllistämisvalmiuksia 3. Parantaa välityömarkkinoiden vaikuttavuutta Tulos - Palvelutuottajaselvitykset - Kehittämiskumppanien koulutus- ja kehittämisohjelma - Alueellisten kehittämiskumppanien teemaverkostot - Alaprojektien kytkeminen Välkyn ja välityömarkkinoiden tiivistämiseen ja kehittämiseen - Kehittämiskumppanien roolin ja työnjaon selkiytyminen - Kehittämiskumppanien yritys-,työnantaja- ja viranomaisyhteistyön tiivistyminen Välkky: alueellisen koordinaation, tukirakenteen muodostuksen ja verkostoyhteistyön hanke - Välityömarkkinatoimijoiden osaamista lisäävä Kouluttaja, joka tähtää paikallisten toimijoiden asiantuntemuksen vahvistamisen kautta itseohjautuvaan oppimiseen ja jatko-opintoihin
Tuloskartta Mistä? Minkä avulla? Minne? Työllistyminen Asiakasohjaus Palvelu Kuntoutus/ kuntouttava työtoiminta/ työnhakuvalmennus Palvelut Valmennus/ koulutus Palvelut Työllistyminen (edelleensijoitus) Palvelut ja toimintata vat kunta, työhallinto. TYP Uudet paikat Palvelut uudet välityömarkkina toimijat (sos. yritykset yms.) Verkostotyö (rakenne) Ohjaus Palveluiden kehittäminen järjestöt Viranomaispalveluiden kehittyminen Yhteistyö Työnhakijoiden työllistyminen
Tuloskartta Mistä? Ohjaus Minkä avulla? Palveluiden kehittäminen järjestöt Asiakasohjaus Palvelu kuntoutus/ kuntouttava työtoiminta/työnhakuvalmennus Palvelut valmennus/ koulutus Palvelut työllistyminen (edelleensijoitus) Välkky Tietoisuus asiakasohjausta parantavista yhteistyötahoista on lisääntynyt yhdistyksillä ja kouluttajilla TYPin asiakkaille on järjestetty terveellistä elämää ja osallisuutta edistävä ryhmäpalvelu Alueella on järjestetty uutena toimintana nuorille ammattikoulutetuille työnhakuryhmä Tuotteistukseen ja itsearviointiin liittyvä osaaminen on lisääntynyt On käynnistänyt vaihtoehtoisen ammattikoulun ja oppilaitoskohtaisen työhönvalmennuksen mallien kehittäminen Yhdistysten osaamista on lisätty koulutuksissa ja teema- ja kehittämisryhmissä On käynnistetty kehittämistyö kunnallisessa työllistämisessä, jossa samalla vahvistetaan ammattialan osaamista kulttuuripalveluissa ja näiden taitojen hyödyntämistä virkistystoiminnassa
Tuloskartta Minkä avulla? Viranomaispalveluiden kehittyminen Palvelut ja toimintatavat kunta, työhallinto. typ On käynnistetty kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen osana TEtoimiston poluttavien palveluiden kehittämistä On käynnistetty yrityskoordinaattorimallin kehittäminen TE-toimistossa Minne? Uudet paikat Yhteistyö Työllistyminen Palvelut uudet välityö markkinatoimijat (sos. yritykset yms) Teemaryhmässä on kehitetty osaamista ja verkostoituminen lisääntynyt Verkostotyö (rakenne) Tietoisuus poikkihallinnollisesti eri toimijoista on lisääntynyt Tilaaja-tuottajamallin omaksuminen on edistynyt ja siinä toimimiseen on saatu työkaluja Työnhakijoiden työllistyminen Alahankkeiden opetusta, työtä ja tukea yhdistävien palveluiden kautta keskimääräistä useampi ohjautunut koulutukseen ja työhön Toteutetaan selvitys Satakunnan kuntien työllisyydenhoidon nykytilasta ja kehityskohteista
Tukipalvelut Arvioinnin näkemys välityömarkkinoista Tavoite Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen (palveluiden kehittäminen asiakkaiden lähtökohdasta käsin) Ideaalit välityömarkkinat Erityispalveluiden luominen ja kehittäminen // Erityisresurssit Toiminta-areena Avoimet työmarkkinat // Yleiset resurssit Epätoivotut välityömarkkinat Palvelurakenteiden parantaminen (palveluiden kehittäminen palvelujärjestelmän lähtökohdasta käsin) Kuvio: Välityömarkkinoiden kehittämisen suunnat kuva: Sari Pitkänen 2009
Välkyn kannalta keskeistä Miten ELY keskus hyödyntää syntyneitä hyviä käytäntöjä? Palveluohjausmalli Tilaaja-tuottaja mallit Yritysyhteistyö Koulutusmallit Toimijoiden osaamisen ja yhteistyön kehittäminen Miten jatketaan eri vastuutahojen yhteistyötä? Jatkuuko koordinointi ELY-keskuksen kautta? Jaetaanko koordinointivastuuta alueille? Miten taataan välityömarkkinapalvelut kaikille välityömarkkinoiden kohderyhmille?
Yhteenvetoa keskustelusta Onko tarjolla palvelua tarjolla kaikille asiakkaille? Ei ole paikkaa kaikille asiakkaille, nyt on ryhmiä, joita ei pysty ohjaaman. Palveluketju ei toimi. Jos joku ihminen aktivoituu ja motivoituu, niin sitten tulee katkos, ei löydy jatkopaikkaa, jolloin tulee takapakkia. Kohdistuvatko palvelut oikeille ihmisille ja saavatko ihmiset oikeanlaisia palveluja, sellaisia, joita ne hyödyntävät Palkkatuen paradoksi: halutaan tuloksia, tarjotaan parhaimmille Viranomaisten tuki kehittämistyöhön on tasapainoilua. Toivoisimme, että kumppanilla on joku lähtöosaamisen taso, oli kyseessä kuntoutus tai työllistäminen. Opettamistyöhön ei riitä aika. Toimijat hyvin heterogeeninen ryhmä, osaaminen ja laatu vaihtelee. Kunnan toimijat puuttuvat Välkyn toiminnasta, esim. terveyspuoli ja sosiaalitoimi. Vaikka nämä ovat tärkeitä asiakkaan näkökulmasta. TEM kantaa suuren vastuun asiakasryhmästä, STM voisi kantaa ehkä suuremmankin osan
Yhteenvetoa keskustelusta Asiakkaat ovat tyytyväisiä palveluun, mutta viranomaiset eivät ole (koska eivät ole työllistyneet) Kouluttaa välityömarkkinatoimijoita, palveluntuottajia, että syntyisi jatkoja tukipalvelujaksojen jälkeen. TE-toimistolla voisi olla myös pidemmän aikavälin suunnitelmia. Palkkatuki pitäisi kohdentaa enemmän asiakkaan näkökulmaan ja asiakaan tarpeeseen, ei niinkään työnantajan tarpeeseen. Työnantajalta tulisi edellyttä jotain, palkkatukijakson jälkeen. Työnantajan tulisi myös tukea työllistyjän osaamisen kehittymistä ja työllistymisedellytysten kehittymistä. Koulutus-työ-koulutus jaksot käyttön. Tuen myöntäjä voisi arvioida enemmän jaksoa ja sen aikana tapahtunutta esim. oppimista. Kenen vastuu olisi jatkuvuuden turvaaminen? Mikä taho jollakin tapaa vastaisi kehittymisen jatkuvuudesta. Kunta? ELY-keskus?
Yhteenvetoa keskustelusta Pitäisi nimetä joku taho, jonka vastuulla olisi seurata, miten homma jatkuu. Tai miten verkostoituminen jatkuu. Mikä mittaa onnistumista? Milloin voidaan sanoa, että Välkky on onnistunut? Ei voida mitata vaan toimintaa ja kulunutta rahaa, vaan Satakuntaan pitää jäädä x määrä vahvoja palveluntuottajia. Jotka ovat kilpailukykyisiä ja vahvoja. Tilaaja voi tilata sitä mitä tarvitsee ja saa sen. Alussa oli 180 toimijaa 1. syksynä 30 toimijaa, nyt 10 palveluntuottajan joukko, jossa oppilaitoksia myös mukana. Jos tämä joukko on vahvana Välkyn loppuessa, niin silloin ollaan onnistuttu. Tuotteistaminen on tärkeää! Esim. TYP ostaa niiltä, jotka osaavat. Koko paketin on oltava kunnossa. Nyt ne, jotka ovat mukana, jatkavat vielä palvelujensa kuvaamista ja kehittämistä niin, että laatu kehityy. Koulutus ja teemaryhmät ovat avoimia kaikille. Tuettu siirtyminen työmarkkinoille. Kaikilta ei haluta työllistymistä, voidaan ostaa myös muuta palvelua. Osaamisen opettelua myös ostajilla. Nyt aletaan tietää, mitä ostetaan. Kilpailutus mutkistaa tilannetta
Yhteenvetoa keskustelusta Ostetaanko tiettyjä asioita vai ostetaanko joku tietty tulos? Kunhan molemmat tietävät, mikä on toiminnan tavoite. Tarvitaan myös ulkopuolisia toimijoita mukaan, jotta toiminta kehityy Mistä puhutaan, kun puhutaan välityömarkkinoista? Onko se ostopalvelumarkkinat? Kolmannen sektorin rooli? Se tarjoaa työpaikkoja, joskaan ei ikuisia työpaikkoja. Työ on arvokasta sinänsä. Työllistyjät ovat työntekijöitä, ei asiakkaita! Eivätkä kaikki ole palveluntuottajia vaan paikkoja, jotka tarjoavat työtä tekijöille. Arvioinnin rooli välityömarkkinoiden kehittymisessä. Toimijoilla erilaiset motiivit toimia välityömarkkinoilla palvelun tai työpaikan tarjoajana. Pitääkö projektin tuottaa kaikkea palvelua, mitä asiakas tarvitsee tai voi tarvita? Kuka kehittää muita mittareita, kuin töissä 3kk jälkeen Huono tavoite välityömarkkinoille