Aki Linden, kansanedustaja, sos. ja terv. vlk, 2019 - HUS:n toimitusjohtaja 2010-2018 V-S shp:n johtaja 2001-2010 Lääninlääkäri 1995-2000 Porin terveydenhuollon johtaja 1987-1995 SOTE ja SOTU Porissa 22.8.2019
ENSIN S O T U :STA 1/4 Pääministeri Rinteen hallitusohjelman (3.6.2019) OSALLISTAVA JA OSALLISTUVA SUOMI sivuilla 154-159 käsitellään Sosiaaliturvan uudistamista. Yksityiskohtaisen referoinnin sijasta esitän aiheesta muutaman keskeinen linjauksen ja ajatuksen. On syytä tuntea peruskäsitteistö, (koska törmään jatkuvasti siihen, että käsitteet ovat sekaisin ). Esim. sosiaaliturvan (70 Mrd, osuus bkt:sta 31,2 % ) ja toimeentulotuen (0,7 Mrd ) välinen suuruusero on 100- kertainen. Suurin sosiaaliturvan menoerä ovat eläkemenot (30 Mrd ). Toiseksi suurin terveysmenot. 2
ENSIN S O T U :STA 2/4 Sosiaaliturvan uudistamiseksi asetetaan PARLAMENTAARINEN KOMITEA, joka työskentelee poikkihallinnollisesti, laaja-alaisesti ja eri alojen asiantuntemusta hyödyntäen. Komiteassa käsitellään perusturvaa, ansioturvaa, toimeentulotukea, sekä palveluiden parempaa yhteensovittamista etuuksiin. Komitea ei käsittele vanhuuseläkettä. Sosiaaliturvan uudistamiselle laaditaan kaksi eduskuntakautta kattava tiekartta ja välitavoitteita. Työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen on keskeinen ajatus. Hyvinvointivaltio edellyttää korkeaa työllisyyttä. 3
ENSIN S O T U :STA 3/4 Sosiaaliturvan uudistamistarpeelle on useita syitä: Työn murros, palvelujen ja etuuksien erillisyys, nykyjärjestelmän monimutkaisuus ja vaikeaselkoisuus ( tilkkutäkki ), perusturvan matala taso, toisaalta kannusteongelmat, tuen oikea-aikaisuus jne. Perusturva on keskeinen osa uudistusta, mutta kansalaispalkkaa ei olla asetettu tavoitteeksi. Asumistukijärjestelmä kuuluu myös uudistuksen piiriin. Hallitusohjelmaan sisältyy MUITA em. komitean työstä erillisiä sosiaaliturvaan liittyviä muutoksia ja uudistuksia. 4
ENSIN S O T U :STA 4/4 1. IKÄIHMISET: Pienten eläkkeiden korottaminen 2. LAPSIPERHEET: Lapsiperheiden köyhyyden vähentäminen. Lapsilisien korottaminen (yksinhuoltajakorotus, neljännen ja viidennen lapsen lapsilisän korotus. 3. ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN: Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen on keskeinen tavoita, joka ohjaa kaikkea hallituksen päätöksentekoa. Useita eri konkreettisia kohtia ss. 157-159, mm. Indeksikorotukset tehdään kansaneläkeindeksin ja kuluttajahintaindeksi mukaisina vuoden 2020 alusta. Pohdintaa: eräs politiiikan ydinkysymyksistä on: mitä minä saan, mitä minä joudun maksamaan? 5
SILTA S O T U :STA S O T E :EEN Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus on merkittävimpiä taustasyitä sairastavuudelle, Sairaudet syntyvät ja kehittyvät ja niitä hoidetaan ja niistä parannutaan monimutkaisessa vaikutusten verkostossa, jossa matala koulutus, sosiaalisen tuen ja kannustuksen puute, suoranainen puute ja hätä, heikot työolot, asuinolot, epävarmuus, stressi, esteet sosiaaliselle nousulle jne lisäävät sairastavuutta. Pystyykö palvelujärjestelmä taklaamaan sosiaalisia eroja: kyllä ja ei, esimerkkejä. Toisaalta: veroja maksava keskiluokkakin on hoidettava, jota järjestelmä olisi vakaa ja legitiimi. 6
SOTEN LYHYT (LÄHI) HISTORIA PARAS-hanketta (2005-) en laske sote-uudistuksen historiaan 29.8.2009 Risikon malli: Viisi piiriä erikoispalveluja varten ja peruspalvelut sotealueille, esim. 30 40 000 minimiväestö Kataisen hallitus (2011-15). Ohjelma: viisi piiriä ja vahvat peruskunnat. Kesästä 2012 lähtien vertikaalinen integraatio. Sekava vuosi 2013: selvityshenkilöt, Orpon ryhmä, keskuskunnat Yhteinen näkemys opposition kanssa 2014: viisi piiriä ja täysi integraatio. Rahoitus ja hallinto oli ristiriidassa kuntien itsehallinnon kanssa (PeV) Sipilän hallituksen (2015-19). Ohjelma: vaiheistettu eteneminen. Marraskuu 2015: kuuluisa kompromissi. 2016-17: valinnanvapauden valmistelu käynnistyi suurella koneistolla, ensimmäiset linjaukset 22.12.2016 ja sen jälkeen 9-10 uudistettua/korjattua versiota 2017-2019, romahdus 8.3.2019. PeVin tärkeät lausunnot. 7
PERUSKYSYMYKSET PERUSKYSYMYKSIÄ OVAT: 1) Kuka/mikä rahoittaa sote-palvelut: sosiaalivakuutuksella (Kela), valtionverotuksella, sotealueen omalla verotuksella, kuntien verotuksella, asiakasmaksuilla. Nyt meillä on sekamalli. 2) Kuka vastaa järjestämisestä: valtiovalta (alueineen), kunnat yksittäin, kunnat yhdessä, sotealue/maakunta. Nyt meillä on jaettu järjestämisvastuu 3) Ovatko sote-palvelut yksi kokonaisuus vai osakokonaisuuksia ja mitä kaikkea muuta samaan kokonaisuuteen kuuluu 4) sekä suuri joukko muita asioita. 8
SOTE HALLITUSOHJELMASSA 1/2 Hallituksen muodostivat viisi puoluetta, joista neljällä (SDP, VAS, Vihreät, RKP) oli edellisen hallituksen sotelakien käsittelyn aikana yhteinen vaihtoehto MALLI B. Keskusta luonnollisesti kannatti hallituksen mallia, mutta oli kriittinen Kokoomuksen vaatimaan laajaan ulkoistukseen ( valinnanvapaus ). MALLI B oli sidoksissa Sipilän hallituksen lakiesitykseen, koska kokonaan muunlaista esitystä ei voisi saada läpi ilman erillistä valmistelua. Olennainen ero koski tätä ulkoistusta eli valinnanvapautta Säätytalolla erot (Keskusta vs. muut) koskivat lähinnä maakunnan laaja-alaisuutta. 9
SOTE HALLITUSOHJELMASSA 2/2 SOTE-PALVELUT ovat hallitusohjelmassa sivuilla 141-151 ja SOTE-RAKENNEUUDISTUS sivuilla 151-154 Otan esille vain (omasta mielestäni) tärkeimmät asiat. Sitä ennen eräs vertaus: miten rakentaa pöytä? SOTE-RAKENNEUUDISTUS linjaukset ovat varmasti kaikille tuttuja: (1) 18 itsehallinnollista aluetta, (2) kuntien nykyiset sote-palvelut + pelastustoimi, (3) vaalit, (4) viisi yt-aluetta (erva), (5) julkinen tuottaa, yksityinen täydentää, (6) valtion rahoitus. ERILLISET ASIAT: (1) Helsinki-Uusimaa (2019), (2), Komitea verotuksesta (2020), (3) Komitea laajaalaisuudesta (2020), (4) Kuntien tuotanto (2019) INTEGRAATIO ON KAIKKI KAIKESSA 10
MITÄ NYT SIIS TAPAHTUU? SOTE-RAKENNEUUDISTUS käynnistyy vauhdilla (on jo käynnistynyt). Suhde kuntavetoiseen malliin on piikkinä lihassa. Oma kommenttini siitä on seuraava. Nyt tehdään rakenneuudistus lakiperusteisesti (toisinkin olisi voitu menetellä). Sisältöuudistus on kuitenkin 90 %-sesti nykyisten toimijoiden käsissä. Se on saatava heti käyntiin, osin uudelleen, osin sitä en tehtykään Uudenmaan mallin valmistelussa kehoitan tutkimaan tarkasti PeVin lausunnot 2015, 2018 ja 2019. Ei kannata taas kerran lyödä päätä seinään 11
PTH:N VAHVISTAMINEN TÄSSÄ JA NYT Vielä viisiminuuttinen KAIKKEIN TÄRKEIMMÄSTÄ. 2000-2016 kasvoivat ESH:n menot 52 %, TTH:n menot 70 %, YKSITYISEN lääkäritoiminnat menot 50 % - ja TERVEYSKESKUSTEN lääkärivastaanoton menot pienenivät 2 %! Vuonna 2000 pääsi 80 % suomalaisista viikossa tklääkärille, ja vastaanottokäyntejä oli 10 miljoonaa. Nyt vastaavat luvut ovat 40 % ja 7 miljoonaa. Tämä on terveyspoliittinen mahalasku. Muutos on mahdollinen ja realistisesti tehtävissä, mutta uskokaa tai älkää sen vastustus ja jarrutus on hiljaista mutta kovaa. Miten tekisin sen itse? 12
VIIKOSSA OMALLE LÄÄKÄRILLE! Tavoite on itse asiassa aika vaatimaton. Sen pitäisi olla kolmessa päivässä omalle lääkärille (kuten se toteutui tässä kaupungissa 1990-luvun alkuvuosina!) Eriytetään tuotantotaloudellisesti vastaanotto (fyysinen/etä) muusta avohoidosta (vaikka se on osa tätä kokonaisuutta): 10 000 asukasta kohti 6-7 lääkäriä, 6-7 sh/th ja 3-4 tka. Sisäinen yrittäjyys = tiimi, palkkaus, vapaus, joustavuus. Erikoislääkärikonsultaatiot välittömästi (samalla tavalla ne eriytetään nykyisestä ESH:sta.) Tämä + vanhustenhuollon de-laitostus rahoittavat koko mallin! Tämä on ulkoistamisen vaihtoehto! 13
MIKÄ MOTIVOI ASIANTUNTIJAA? Yli 40-vuotisen terveydenhuoltotyöni, josta yli 30 vuotta esimiestehtävissä, tärkein johtopäätös ( = kokemuksen ja teorian vahvistama ): Asiantuntijaa motivoi: (A) TYÖIDENTITEETTI, (B) TYÖN VAIHTELEVUUS, (C) TYÖN MERKITYKSELLISYYS, (D) PALAUTE, (E) ITSENÄISYYS. Yhtälön muodossa: (A + B + C)/3 x D x E = motivaatio Tässä eväitä perusterveydenhuollon keskeisen rikki menneen osan korjaamiseen! 14