nro 13/2012 SISÄLLYSLUETTELO KH 160 KH 161 KH 162 KH 163 KH 164 KH 165 KH 166 KH 167 KH 168 KH 169 KH 170 KH 171 KH 172 KH 173 KH 174 KH 175 KH 176 KH 177 KH 178 Kokouksen järjestäytyminen Kunnanvaltuuston päätösten laillisuusvalvonta Lautakuntien ja viranhaltijoiden päätösten laillisuusvalvonta Saapuneet kirjeet, ilmoitukset ja päätökset Talouden seuranta Kunta-asunnot Oy:n takausanomukset Lasten kotihoidon tuen kuntalisä Svartbäckin entisen päiväkodin myyminen Valtuustoaloite n koulukuljetusperiaatteiden uusimiseksi Valtuustoaloite n alueen turvallisuussuunnitelman laatimiseksi Valtuustoaloite koskien n jokea ja ravinnepäästöjä Itämereen Asuntorakentamisen aloittaminen kuntakeskuksessa n Sydämen alueella Kuntalaisaloite Kaakkois-n osayleiskaavan muuttamisesta ja Stallmossabergetin kivilouhimon alueen saattamisesta toimenpidekieltoon kaavoittamisen ajaksi Maankäyttösopimuksen tarkistaminen kunnan ja Asuntosäätiön välillä Asuinrakennusten korjaustoimintaan myönnettävät avustukset Osallistuminen Hinku-hankkeeseen Varavaltuutetun vaalikelpoisuuden menetys Hallintojohtajan tehtäväkohtaisen palkan tarkistaminen Muut asiat
Sivu 2 Nro 13/2012 Kokouspaikka- ja aika Läsnä olevat jäsenet Kunnantalo klo 18.00 - Muut läsnä olevat Asiat 160-178 Allekirjoitukset Arto Penttinen puheenjohtaja Jarkko Sorvanto pöytäkirjanpitäjä pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo 24.9.2012 Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Jarkko Sorvanto hallintojohtaja
Sivu 3 KH 160 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 4 KH 161 KUNNANVALTUUSTON PÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA katsoo, etteivät valtuuston 3.9.2012 tekemät päätökset ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutenkaan lainvastaisia, joten päätökset pannaan täytäntöön. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 5 KH 162 LAUTAKUNTIEN JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA päättää kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavissa pöytäkirjoissa olevia asioita: Tekninen lautakunta 7/4.9.2012 Ympäristö- ja rakennuslautakunta 7/8.8.2012 Sivistyslautakunta 6/16.8.2012 Kunnanjohtajan päätöspöytäkirja 24.8.2012 46 Sivistystoimen johtajan henkilökohtaisesta lisästä päättäminen Kunnanjohtajan päätöspöytäkirja 28.8.2012 47 Lyhytaikaisen lainan ottaminen Kunnanjohtajan päätöspöytäkirja 5.9.2012 48 Hallintojohtajan henkilökohtaisen lisän tarkistaminen Kunnanjohtajan päätöspöytäkirja 12.9.2012 49 Perusturvajohtajan henkilökohtaisesta lisästä päättäminen Hallintopäällikön päätöspöytäkirja 20.8.2012 18 Toimistosihteerin työaikajärjestelyistä päättäminen Hallintopäällikön päätöspöytäkirja 20.8.2012 19 Projektipäällikön ottaminen määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 27.8.- 31.12.2012 Hallintopäällikön päätöspöytäkirja 22.8.2012 20 Henkilöstöpäällikön osallistuminen iltakokoukseen Hallintopäällikön päätöspöytäkirja 30.8.2012 21 Toimistosihteerin toimen täyttäminen Hallintojohtajan päätöspöytäkirja 5.9.2012 1 Taloussihteerin nimikkeen muuttaminen Hallintojohtajan päätöspöytäkirja 5.9.2012 2 Hallinto-osaston yksikköjaosta ja yksiköiden esimiehistä päättäminen Hallintojohtajan päätöspöytäkirja 7.9.2012 3 Henkilöstöpäällikön ja johdon sihteerin osallistuminen henkilöstön palkitsemisristeilyyn Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 6 KH 163 SAAPUNEET KIRJEET, ILMOITUKSET JA PÄÄTÖKSET Kunnanhallitukselle ovat saapuneet seuraavat kirjelmät, ilmoitukset ja päätökset. Asiakirjat ovat kokouksessa nähtävillä. merkitsee seuraavat kirjelmät, ilmoitukset ja päätökset tiedoksi: Espoon kaupunki Pelastuslaitoksen johtokunnan 6.9.2012 kokouksen kokouskutsu Pelastuslaitoksen johtokunnan 8.8.2012 kokouksen kokouskutsu Kuntaliitto Yleiskirje 15.8.2012 Luottamushenkilöiden palkkiot, korvaukset ja toimintaedellytykset Nummi-Pusulan kunta Ote kunnanhallituksen pöytäkirjasta 6.8.2012 134 Jätehuollon yhdenmukaistaminen ja yhteinen toimialueen toimielin uuden sopimuksen hyväksyminen Lohjan kaupunki Sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirja 28.8.2012 Ote yhdistymishallituksen pöytäkirjasta 16.8.2012 47 Ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon yhteistoiminnan jatkaminen Karkkilan, n ja Vihdin kanssa Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä Pöytäkirja hallituksen kokouksesta 27.6.2012 Aluehallintovirasto Kirje 4.9.2012 Varautumisen peruskurssi 20114P/12 Kirje 16.8.2012 Kysely varautumiskoulutuksen tarpeesta Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 7 Valtiovarainministeriö Kirje 21.8.2012 Hallitus voi velvoittaa kunnat pysymään yhteistoiminnassa peruspalvelujen turvaamiseksi Suomenruotsalainen maaseutuparlamentti Kutsu suomenruotsalaiseen maaseutuparlamenttiin 6.-7.10.2012 HUS Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän talousjohtajan päätös 30.8.2012 23 Eräiden muiden hintojen vahvistaminen vuoden 2012 palveluhinnastoon Uudenmaan liitto Pöytäkirja maakuntahallituksen kokouksesta 27.8.2012 Apulaisoikeuskansleri Vastaus 10.9.2012 kanteluun, joka koski n kunnanhallituksen menettelyä taloudentasapainotusohjelman valmistelussa ja päätöksenteossa. Asiassa ei ole ilmennyt, että n kunnanhallitus tai kunnan talouden tasapainotusohjelman ohjausryhmään kuulunut Marcus Nordström olisivat ylittäneet toimi- tai harkintavaltansa rajat kunnan talouden tasapainotusohjelmaa valmisteltaessa. Kirjoitus ei siten anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 8 KH 164 TALOUDEN SEURANTA käsittelee talousseurannan. merkitsee talousseurannan tiedoksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 9 KH:452 /2012 KH 165 Liite 1 KUNTA-ASUNNOT OY:N TAKAUSANOMUKSET Kunta-asunnot Oy anoo tytäryhtiölleen Kunta-aravat Oy:lle 276 176 euron suuruista omavelkaista takausta lainalle, joka otettaisiin korvaamaan kunnalle vuonna 2002 poismaksettuja tertiäärilainoja varten otettua lyhytaikaista lainaa ja Kunta-asunnot Oy:lle 551 863 euron suuruista omavelkaista takausta sosiaaliseen asumiseen otettujen lainojen muuntamiseksi lyhytaikaisesta pitkäaikaiseksi lainaksi. Lähtökohtana ensimmäiselle lainatakauspyynnölle olisi oikaista virheellinen menettely asuntokannan luovuttamisen yhteydessä. Tertiäärilainatakaus kohdennettaisiin vuokratalokohtaisesti n kunnassa. Toisen takauspyynnön toteutuessa kunnan takausvastuuksi tulisi 85 euroa neliömetriä kohden. Lisäksi Kunta-asunnot Oy tiedustelee kunnan kantaa suunnattuun osakeantiin omistajakunnille osakepääoman korottamiseksi ja halukkuutta merkitä yhtiön osakkeita. (Kunta-asunnot Oy:n kirje 28.6.2012 ja Aran kirje 8.5.2012 liitteinä). Kunnanvaltuusto on 11.3.2002 17 päättänyt luovuttaa omistamiensa kiinteistöosakeyhtiöiden osakekannan Kunta-aravat Oy:lle apporttimenettelyllä siten, että n kunta sai luovuttamansa omaisuuden vastikkeeksi Kunta-aravat Oy:n uusia osakkeita ja Kunta-aravat Oy maksoi kunnalle sen luovuttamiin yhtiöihin sijoittamansa tertiääri- ja muut lainat osakassopimuksessa olevin ehdoin ja maksuajoin. Kunta vastasi apporttiomaisuuden luovutuskirjan perusteella luovutuksen kohteissa olevista lainoista ja muista velkakirjoissa mainituista velvoitteista siltä osin, kun niitä erääntyi maksettavaksi 1.7.2002 mennessä ja siitä eteenpäin Kunta-aravat Oy. Luovutettavien yhtiöiden kiinnitetyt panttikirjat luovutettiin vapaina Kunta-aravat Oy:n haltuun. Vuokra-asunnoista luopumiseksi tehdyn päätöksen perusteina Kunnanvaltuuston pöytäkirjan liitteenä olevassa osakassopimuksessa on mainittu mm. seuraavaa: - Osakkeenomistajien taloudellinen tuki rajoittuu osakemerkintään. Osakkeenomistajat eivät muutoin sitoudu tukemaan taloudellisesti yhtiötä. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 10 - Kunta-asunnot Oy:n tulee huolehtia toiminnassaan tarvittavien lainavakuuksien järjestämisestä, kun kysymys on asuntojen uustuotannosta tai peruskorjattavien asuntojen omarahoitusosuuksista. - Mikäli osakkeenomistaja on antanut takauksen tai muun vakuuden Kunta-asunnot Oy:öön tai sen tytäryhtiöön apporttina siirtyvän vuokratalokiinteistön tai yhtiön puolesta, Kunta-asunnot Oy tai sen tytäryhtiö sitoutuu vapauttamaan kyseisen vakuuden osakkaan käyttöön ja järjestämään uuden vakuuden yhden vuoden kuluessa siitä, kun omistusoikeus on siirtynyt. - Osakkeenomistaja voi niin halutessaan vaikuttaa alueensa vuokraustoimintaan tukemalla taloudellisesti Kunta-asunnot Oy:tä tai sen tytäryhtiötä, myöntämällä esim. lainoja tai antamalla takauksia taikka muulla tavoin. Tässä tarkoitetusta tuesta koituva taloudellinen hyöty siirretään yhtiön omistaman vuokratalokiinteistön tai -yhtiön hyväksi siten kuin kyseinen osakkeenomistaja ja Kunta-asunnot Oy tai sen tytäryhtiö keskenään sopivat. päättää 1) ilmoittaa, että se ei myönnä Kunta-asunnot Oy:n tytäryhtiölle Kuntaaravat Oy:lle 276 176 euron suuruista omavelkaista takausta lainalle, joka otettaisiin korvaamaan kunnalle pois maksettuja tertiäärilainoja varten otettua lyhytaikaista lainaa, koska se olisi vastoin aiemmin tehdyn päätöksen perusteluja 2) ilmoittaa, että se ei myönnä Kunta-asunnot Oy:lle 551 863 euron suuruista omavelkaista takausta sosiaaliseen asumiseen otettujen lainojen muuntamiseksi lyhytaikaisesta pitkäaikaiseksi lainaksi 3) ilmoittaa Kunta-asunnot Oy:lle, että se ei ole halukas merkitsemään uusia osakkeita suunnatun osakeannin kautta. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 11 KH:12 /2009 KH 166 LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄ SIVLTK 16.8.2012 60 Liite 1 Kansaneläkelaitos ja n kunta sopivat lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 20.12.1996 (1128/96) annetun lain 20 :n mukaisesti korotetun lasten kotihoidon tuen maksamisesta 1.1.2010 alkaen. Kotihoidon tuki on alle 3-vuotiaiden kotihoitoon tarkoitettu lakisääteinen tuki, kun taas kotihoidon tuen kuntalisä on ns. ei- lakisääteinen kunnan omaan harkintaan perustuva tukimuoto. Kotihoidon tuen kuntalisää maksettiin n kunnanvaltuuston päätöksen 25.5.2009 61 mukaisesti määräaikaisesti ajalle 1.1.2010-31.8.2011. 1.9.2011-31.12.2012 kotihoidontuen kuntalisää maksetaan kunnanvaltuuston päätöksen 11.4.2011 28 mukaisesti. Kotihoidon tuen kuntalisän suuruus määräytyy lasten lukumäärän mukaisesti siten, että hoitorahan korotus on ensimmäisestä alle kolmivuotiaasta lapsesta 136 kuukaudessa ja sitä seuraavista lapsista 68 kuukaudessa. Lasten kotihoidon tuen piirissä olevien lasten kuntalisän maksamisen edellytyksenä on, että perheen kaikista lapsista maksetaan kotihoidon tukea. Esiopetusikäisen lapsen osallistuminen kunnalliseen esiopetukseen ei poista kuntalisän maksamisen edellytystä. Kuntalisällä pyritään kannustamaan perheitä lasten kotihoitoon. Etenkin kasvukunnissa kuntalisän avulla pyritään hillitsemään päivähoidon kysyntää ja keventämään uusien päiväkotien investointipaineita. Kuntalisän käyttöönoton vaikutuksia on tässä pyritty tarkastelemaan mahdollisimman monipuolisesti. Kuntaliitto selvitti keväällä 2012 kuinka monessa Manner-Suomen kunnassa (320) maksetaan kotihoidon tuen kuntalisää. Selvityksen mukaan lasten kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan 99 kunnassa (31 %) ja se on suunnitteilla 6 kunnassa. Kuntalisän suuruus on keskimäärin 148 euroa/lapsi (vaihteluväli 50 264 euroa/lapsi). Alle 3-vuotiaille, kuntalisää maksetaan keskimäärin 158 euroa/lapsi ja yli 3-vuotiaille 105 euroa/lapsi. Niissä kunnissa (40), joissa kotihoidon tuen kuntalisän suuruus on sidottu lasten lukumäärään perheissä, sisaruskorotus on keskimäärin 80 euroa/lapsi. Neljäkymmentä (40) kuntaa ilmoitti, että kuntalisällä on ollut vaikutusta kunnallisen päivähoidon kysyntään. Muutama kunta katsoi, että kuntalisän vaikutus on ollut melko vähäinen. Suurin osa kunnista ilmoitti, että kuntalisällä on ollut muun muassa seuraavia vaikutuksia: alle 3-vuotiaita on kunnallisessa hoidossa vähemmän, vuorohoidon kysyntä lievästi laskenut, joidenkin lasten tarpeisiin on riittänyt kuntalisän lisäksi kerhot, töihin lähte- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 12 mistä on siirretty, tuki on hillinnyt kunnallisen päivähoidon kysynnän kasvua ja sitä on käytetty apuna, jos on ollut pulaa päivähoitopaikoista. Lähes kaikki kuntalisää maksavista kunnista (92) on asettanut erityisiä ehtoja kuntalisän maksamiselle. Lohjalla tehtiin keväällä 2011 selvitystä kuntalisän mahdollisesta käyttöönotosta ja erilaisista kuntalisämalleista. Selvityksessä todettiin, että kotihoidon tuen kuntalisään on mahdotonta löytää mallia, jolla kotihoidon tuki saataisiin säästöjä tuottavaksi. Yksittäisen lapsen osalta kotihoidon tuen kustannus kuntalisineen on edullisempi kuin kunnallisen tai yksityisen päivähoitopaikan kustannus, mutta kuntalisän maksaminen kaikille jo kotihoidon tuella hoidettaville lapsille lisää käyttöönoton kustannuksia. Käytännössä on todettu, että vanhemmat erittäin harvoin siirtävät jo päivähoidossa aloittaneen lapsen kotihoitoon, joten siirtymä hoitomuotojen välillä tapahtuu vanhempien tehdessä hoitomuodon valintapäätöstä vanhempainloman päättyessä. Perheen tulomuodostuksen lisäksi tähän valintaan vaikuttavat arvot. Jos päivähoitopaikasta kotihoidon tuelle siirtyvien määrä on pieni ja se sijoittuu eri puolille kaupunkia, ei sillä ole vaikutusta päivähoidon henkilöstömenoihin tai investointeihin lähivuosien aikana. Kotihoidon tuen kuntalisän voidaankin katsoa olevan ennen kaikkea pienten lasten hoitojärjestelmän laatutekijä, jolla mahdollistetaan perheiden arvomaailman mukainen hoitomuodon valinta lapselle. Tässä on tarkasteltu kuntalisän vaikutuksia ajalla 1.1.2010 31.7.2012. Tarkastelujakso on edelleen kohtuullisen lyhyt ja sisältää muutoksia mm. globaalissa maailmantaloudessa, jonka vaikutuksia perheiden työllisyydessä ja taloudessa ja sitä kautta kuntalisän käytössä on vaikea arvioida. Edelleen päätelmät kuntalisän vaikutuksista ovat suuntaa-antavia. Talousarviossa vuodelle 2012 on varattu 210 000 e kuntalisän maksamista varten. Määrärahaa saisi enimmillään olla käytettynä tilanteessa 31.7.2012 58,2 % (122 213,11 e) toteuman ollessa kuntalisän kohdalla 54,2 % (n. 113 790,05 e). Mikäli kuntalisäkustannukset jatkuvat loppuvuoden samansuuruisina, tullaan talousarvioon varattu määräraha alittamaan niukasti, lopullisen kuntalisäkustannuksen ollessa n. 195 000 e vuositasolla. Tarkastelujakson perusteella voidaan todeta, että n kunnan 1.1.2010 käyttöön otetun kotihoidon tuen kuntalisäsaajien määrä on pysynyt vakaana heti käyttöönoton jälkeisen nousun jälkeen. Tammikuussa 2010 kotihoidossa oli 143 lasta, joista 126 oli tuolloin käyttöön otetun kuntalisän piirissä. Tarkastelujakson aikana kotihoidossa olleiden lasten määrä ei tuon ajan- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 13 kohdan jälkeen ole enää laskenut alle 160 lapsen. Myös kuntalisän piirissä olevien lasten lukumäärä nousi heti helmikuussa 2010 noin 150-165 lapsen tasolle, jolla se on sittemmin säilynyt, muutamaa poikkeuskuukautta lukuun ottamatta. Kuntalisän kustannukset ovat seuranneet sen piirissä olleiden lasten määrää vakiintuen 15 000-17000 euron kuukausittaiseen kustannukseen. Vuositasolla kustannukset ovat lähes 200 000 euroa. Myös kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten (0-3 ja 3-5-vuotiaat, perhepäivähoito ja päiväkodit yhteen laskien) määrät ovat pysyneet karkeasti samalla tasolla tarkasteluvälillä 1.11-31.5.2012. Kun 1.10.2012 päivähoitoon jo sijoituspäätöksen saaneet, mutta eivät vielä hoidossa aloittaneet lapset lasketaan mukaan, kasvaa päivähoidossa olevien 0-5-vuotiaiden määrä päivähoidossa yhteensä 31.5.2012 jälkeen 31 lapsella. Kasvusta 0-3-vuotiaiden osuus on 18 lasta. Samanaikaisesti Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet:n antamiin tietoihin perustuen 0-3-vuotiaiden määrä n kunnassa on vähentynyt vuoden 2009 (31.12) 352:sta vuoden 2011 lukuun 324. Kaikkinensa 0-6-vuotiaiden lasten määrä on vähentynyt tarkasteluvälillä 2009-2011 640 lapsesta 611 lapseen. Koska lasten määrä kunnassa on vähentynyt ja päivähoidossa olevien lasten määrä 1.10.2012 tilanne huomioon ottaen lisääntynyt, on päivähoidossa olevien osuus ikäluokasta kasvanut. Tämä huolimatta kuntalisästä. Voidaan todeta, että kuntalisä houkuttelee ilmeisemmin kotona olevia, sellaisia, jotka ovat jo aikaisemminkin saaneet kotihoidontukea tai ehkä vanhempainvapaata lopettelevia henkilöitä ja lapsen hoidon aloitusta lyhytaikaisesti siirtäviä. Kotihoidon tuen kuntalisä ei toistaiseksi ole houkutellut perheitä irtisanomaan olemassa olevia päivähoitopaikkoja alun muutamaa paikkaa lukuun ottamatta. Tarkastelujakson perusteella voidaan todeta, että kuntalisä tarjoaa perheille mahdollisuuden siirtää lapsen hoidon aloitusta ja siten mahdollisesti keventää päivähoitopaikkojen kysyntää, kuitenkin vain hetkellisesti. Investointeja lykkäävää vaikutusta on vaikea todeta. Oheismateriaalia ja liitteitä - liitteenä kaaviot ja taulukot kuntalisästä Valmistelu: varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoma, puh. 050 386 0827, s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Lautakunta päättää - todeta lausuntonaan kunnanhallitukselle, että se ehdottaa valtuustolle, että Lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua ei tule jatkaa. Kuntalisän vaikutusten arvioinnin perusteella on todettava, että vaikka kuntalisällä tuetaan lasten kotihoitoa ja sen myötä lasten päivähoidon aloituk- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 14 sen lyhytaikaista siirtämistä, ei kuntalisä poista tai vähennä riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla investointitarpeita ja - esittää kunnanhallitukselle että se ehdottaa valtuustolle, ettei kuntalisän käyttöä jatketa 31.12.2012 jälkeen. Käsittely: Jäsen Calin jäsen Backmanin kannattamana ehdotti, että kuntalisän käyttöä tulee jatkaa 1.1.2013 alkaen ja että lasten kotihoidon kuntalisästä ei käytetä nimitystä käyttökokeilu ja että budjettiin varataan määräraha 195 000 euroa kuntalisää varten. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä. Äänestystavaksi valittiin nimenhuutoäänestys. Esittelijän ehdotuksen puolesta äänestävät JAA ja jäsen Calinin ehdotuksen puolesta äänestävät EI. Äänestyksessä annettiin 2 JAA-ääntä (Halonen, Hautamäki) ja 3 EI-ääntä (Backman, Calin ja Gottberg). Jäsenet Alho ja Savinainen äänestivät tyhjää. Puheenjohtaja totesi tämän jälkeen, että lautakunta oli päättänyt jäsen Calinin ehdotuksen mukaisesti. Päätös: Lautakunta päätti - todeta lausuntonaan kunnanhallitukselle, että se ehdottaa valtuustolle, että kuntalisän käyttöä jatketaan 1.1.2013 alkaen. - että lasten kotihoidon tulen kuntalisästä ei käytetä nimitystä käyttökokeilu ja - että budjettiin varataan määräraha 195 000 euroa kuntalisää varten KH 166 ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää 1. jatkaa kuntalisän käyttöä 1.1.2013 alkaen toistaiseksi 2. kehottaa sivistyslautakuntaa ottamaan kuntalisän aiheuttamat kustannukset huomioon talousarviovalmistelussa. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 15 TEKNLTK:422 /2012 KH 167 SVARTBÄCKIN ENTISEN PÄIVÄKODIN MYYMINEN TEKNLTK 3.4.2012 44 Oheismateriaali Teknisen lautakunnan johtosäännön 9 kohta 21 mukaan tekninen lautakunta huolehtii kunnan kiinteistöjen ja alueiden rakentamisesta, kunnossapidosta ja käytöstä. Svartbäck: Svartbäckin kiinteistö koostuu 21.3.2012 lainhuutotodistuksien mukaankahdesta alueesta: kiinteistötunnus 755-465-3-2, maapinta-ala 0,3232 hehtaaria sekä 755-465-1-6, maapinta-ala 0,7700 hehtaaria. Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Alue on osayleiskaavamerkinnän ja määräyksen mukaan P-aluetta. (Alueella voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti palvelujen ja hallinnon rakennuksia.) Kohde on SRmerkitty, joka tarkoittaa, että se on rakennuslain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu kohde tai alueen osa. Kauppakirjojen mukaan alueet on myyty n kunnalle 15.10.1926. Myyjinä ovat olleet 755-465-3-2 Ragnar Karell ja 755-465-1-6 Karl ja Anna Salovius. Kauppakirjaehtojen mukaan n kunta sitoutuu käyttämään aluetta kansakoulurakennuksien pystyttämiselle. Kauppakirjoissa ei ole mainintaa,että tila siirtyy takaisin myyjälle, mikäli käyttötarkoitus muuttuu. Koulurakennus rakennettiin 1930. Rakennus toimi alussa kouluna, mutta se on myöhemmin otettu käyttöön päiväkodiksi. Rakennuksen kylmä ullakkotila on vaurioitunut salamaniskusta aiheutuneessa tulipalossa vuonna 1978. Rakennuksen ollessa päiväkotitoiminnassa lähinnä henkilökunta on oireillut huonon sisäilman takia. Rakennus poistettiin päiväkotikäytöstä tämän takia joulukuussa 2009. Talossa tehtiin talvella 2008-2009 mittavia tutkimuksia, joissa voitiin todeta sieni- ja sädesieni-itiöiden kohonneita pitoisuuksia, jotka ovat tyypillisiä tämän ikäisissä rakennuksissa käytetyn rakennustekniikan osalta. Myös tulipalossa käytetyllä sammutusvedellä on ollut mahdollista vaikutusta alapuolella ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteen purueristeessä todettuihin mikrobeihin. Rakennus on seissyt tyhjillään vuodesta 2008 lähtien lukuun ottamatta muutamaa kuukautta vuoden 2012 alusta, jolloin liikuntasalitila on toiminut taiteilijan ateljeena. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 16 Tällaisen talon pitäminen tyhjillään ei ole asianmukaista. Talo ränsistyy entisestään. Mikäli kunta ottaa sen omaan käyttöönsä, vaatii se laajaa kunnostamista, mitä ei tällä hetkellä ole huomioitu kunnan talousarviossa ja -suunnitelmassa. Ulkopuolista kiinnostusta on ollut talon ostamiselle. Talo soveltuu asuinkäyttöön. Tämän salliminen vaatii kuitenkin kaavamuutoksen. Talo sijaitsee kauniilla paikalla. Åvalla: Åvallan kiinteistötunnus 755-417-1-1. Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Alue on osayleiskaavamerkinnän ja määräyksen mukaan A-aluetta. (Alueelle voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti erillispientalo talousrakennuksineen ja / tai sellaisia työtiloja, jotka eivät aiheuta asumiselle haittaa.) Kohde on SR-merkitty, joka tarkoittaa, että se on rakennuslain tai rakennussuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu kohde. Maapinta-ala on 21.3.2012 lainhuutotodistuksen mukaan 0,3232 hehtaaria. Yrkeshögskolan Sydvästin rakennusinsinööriopiskelijat ovat tehneet oppilastyönä kuntokartoituksen. Talo on tällä hetkellä lähinnä yhdistyksien ja seurojen käytössä. n partiolaisilla on talossa aktiivista toimintaa. Yhdistys- ja seuratoiminnalle tulee löytää korvaavia tiloja. Kunnan omistamiin ja hallinnoimiin kiinteistöihin tehtyjen kuntoluokitusten mukaan Åvallan kiinteistö on kuntoluokkaa yksi ja Svartbäckin kiinteistö luokkaa kaksi. Molempia on ehdotettu heti myytäviksi. Kuntoluokka yksi tarkoittaa, että talot ovat huonossa kunnossa ja vaativat mittavia korjaustoimenpiteitä, jotta niistä saadaan käyttökelpoisia. Talon tekniikka on olematon ja vanha sekä käyttöaste pieni. Jotta rakennuksen elinikä jatkuisi, vaatii se heti korjaustoimenpiteitä. Kuntoluokka kaksi tarkoittaa, että rakennukset vaativat korjaustoimenpiteitä. Rakennusmateriaalit ovat vanhoja, kuluneita ja epäkäytännöllisiä. Talotekniikka on puutteellinen. Oheismateriaali ja liitteet - oheismateriaalina Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy:n 16.3.2009 tekemä Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus, - oheismateriaalina päiväkodin sisäilman laatuun liittyvät jatkotoimenpiteet 14.5.2009 - oheismateriaalina 18.10.2010 päivätty rakennuksen korjaamiseen liittyvät jatkotoimenpiteet. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 17 - oheismateriaalina kiinteistörekisterin karttatulosteet - oheismateriaalina Länsi-n osayleiskaavamerkinnät ja määräykset alueella. - oheismateriaalina ote katsauksesta Kunnan omistamat ja hallinnoimat kiinteistöt ja asunto-osakkeet Esittelijä: vt. tekninen johtaja Magnus Malmberg puh: 050 386 0805, sposti: magnus.malmberg@siuntio.fi Käsittely: Muutettu ehdotus: Päätös: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että - Svartbäckin ja Åvallan kiinteistöt myydään eniten tarjoavalle. - mahdollisille ostajille tulee selkeästi tuoda esille kaikki taloissa havaitut ongelmat ja todetut vauriot. Kiinteistönvälittäjälle annetaan toimeksianto kiinteistöjen myymiseksi. - sivistyslautakunta ja tekninen lautakunta selvittävät Åvallan seura- ja yhdistystoiminalle korvaavia tiloja. Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että - Svartbäckin ja Åvallan kiinteistöt myydään, Svartbäckin myyntiehtoihin lisätään, että etuosto-oikeus perinneyhdistyksille, yleishyödyllisille säätiöille tai vastaavalle - mahdollisille ostajille tulee selkeästi tuoda esille kaikki taloissa havaitut ongelmat ja todetut vauriot. Kiinteistönvälittäjälle annetaan toimeksianto kiinteistöjen myymiseksi. - kunta velvollinen osoittamaan ensin korvaavia tiloja ennen myyntiä Åvallan seura- ja yhdistystoiminnalle. Muutetun ehdotuksen mukaan. === KH 7.5.2012 92 Käsittely: ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää 1. asettaa Svartbäckin ja Åvallan kiinteistöt myyntiin ja 2. valtuuttaa teknisen lautakunnan huolehtimaan kiinteistöjen myynnistä ja tarkempien myyntiehtojen laatimisesta sekä 3. kehottaa teknistä lautakuntaa osoittamaan korvaavia tiloja Åvallan seura- ja yhdistystoiminnalle ennen kiinteistön myyntiä. Malmgren poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kaisla ehdotti, että kohta 3 muutetaan muotoon: Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 18 3. kehottaa teknistä lautakuntaa osoittamaan korvaavia tiloja Åvallan seura- ja yhdistystoiminnalle. Koska tehtyä ehdotusta ei kannatettu, puheenjohtaja totesi sen raukeavan kannattamattomana. Martin Laaksosen kannattamana ehdotti, että Svartbäckiä ei myydä, vaan Åvalla myydään ja Åvallan käyttäjät saavat käyttää Svartbäckiä. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Martinin ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 8 (Janhunen, Kaisla, Sneck, Penttinen, Huittinen, Ryynänen, Sarviaho, Svanfeldt) 2 (Martin, Laaksonen). Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. === KV 28.5.2012 39 Käsittely: Oinonen von Essenin kannattamana ehdotti, että asia palautetaan tekniselle lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. Koska tehtyä ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kunnanvaltuuston yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös: Kunnanvaltuusto palautti asian tekniselle lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. === TEKNLTK 4.9.2012 70 Oheismateriaali Teknisen lautakunnan johtosäännön 9 kohta 21 mukaan tekninen lautakunta huolehtii kunnan kiinteistöjen ja alueiden rakentamisesta, kunnossapidosta ja käytöstä. Svartbäck: Svartbäckin kiinteistö koostuu 21.3.2012 lainhuutotodistuksien mukaan kahdesta alueesta: kiinteistötunnus 755-465-3-2, maapinta-ala 0,3232 hehtaaria sekä 755-465-1-6, maapinta-ala 0,7700 hehtaaria. Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Alue on osayleiskaavamerkinnän ja määräyksen mukaan P-aluetta. (Alueella voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti palvelujen ja hallinnon rakennuksia.) Kohde on SR- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 19 merkitty, joka tarkoittaa, että se on rakennuslain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu kohde tai alueen osa. Kauppakirjojen mukaan alueet on myyty n kunnalle 15.10.1926. Myyjinä ovat olleet 755-465-3-2 Ragnar Karell ja 755-465-1-6 Karl ja Anna Salovius. Kauppakirjaehtojen mukaan n kunta sitoutuu käyttämään aluetta kansakoulurakennuksien pystyttämiselle. Kauppakirjoissa ei ole mainintaa, että tila siirtyy takaisin myyjälle, mikäli käyttötarkoitus muuttuu. Koulurakennus rakennettiin 1930. Rakennus toimi alussa kouluna, mutta se on myöhemmin otettu käyttöön päiväkodiksi. Rakennuksen kylmä ullakkotila on vaurioitunut salamaniskusta aiheutuneessa tulipalossa vuonna 1978. Rakennuksen ollessa päiväkotitoiminnassa lähinnä henkilökunta on oireillut huonon sisäilman takia. Rakennus poistettiin päiväkotikäytöstä tämän takia joulukuussa 2009. Talossa tehtiin talvella 2008-2009 mittavia tutkimuksia, joissa voitiin todeta sieni- ja sädesieni-itiöiden kohonneita pitoisuuksia, jotka ovat tyypillisiä tämän ikäisissä rakennuksissa käytetyn rakennustekniikan osalta. Myös tulipalossa käytetyllä sammutusvedellä on ollut mahdollista vaikutusta alapuolella ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteen purueristeessä todettuihin mikrobeihin. Rakennus on seissyt tyhjillään vuodesta 2008 lähtien lukuun ottamatta muutamaa kuukautta vuoden 2012 alusta, jolloin liikuntasalitila on toiminut taiteilijan ateljeena. Tällaisen talon pitäminen tyhjillään ei ole asianmukaista. Talo ränsistyy entisestään. Mikäli kunta ottaa sen omaan käyttöönsä, vaatii se laajaa kunnostamista, mitä ei tällä hetkellä ole huomioitu kunnan talousarviossa ja -suunnitelmassa. Kiinnostusta talon ostamiseen on ilmennyt. Talo soveltuu asuinkäyttöön. Tämän salliminen vaatii kuitenkin kaavamuutoksen. Talo sijaitsee kauniilla paikalla. Kunnan omistamiin ja hallinnoimiin kiinteistöihin tehtyjen kuntoluokitusten mukaan Svartbäckin kiinteistö kuuluu luokkaan kaksi. Kuntoluokka kaksi tarkoittaa, että rakennukset vaativat korjaustoimenpiteitä. Rakennusmateriaalit ovat vanhoja, kuluneita ja epäkäytännöllisiä. Talotekniikka on puutteellinen. Kunnan valtuusto on 28.5.2012 39 palauttanut Åvallan ja Svartbäckin kiinteistöjen myymisen uudelleen valmisteltavaksi tekniselle lautakunnalle. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 20 Tuolloin molempien kiinteistöjen myynti oli samassa pykälässä. Nyt Åvallan ja Svartbäckin myymiset on erotettu toisistaan erillisiksi pykäliksi. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy:n 16.3.2009 tekemä Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus - oheismateriaalina päiväkodin sisäilman laatuun liittyvät jatkotoimenpiteet 14.5.2009 - oheismateriaalina 18.10.2010 päivätty rakennuksen korjaamiseen liittyvät jatkotoimenpiteet - oheismateriaalina kiinteistörekisterin karttatulosteet - oheismateriaalina Länsi-n osayleiskaavamerkinnät ja määräykset alueella - oheismateriaalina ote katsauksesta Kunnan omistamat ja hallinnoimat kiinteistöt ja asunto-osakkeet Esittelijä: rakennusmestari Magnus Malmberg puh: 050 386 0805, s-posti: magnus.malmberg@siuntio.fi Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että - Svartbäckin kiinteistöt myydään eniten tarjoavalle - mahdollisille ostajille tulee selkeästi tuoda esille kaikki taloissa havaitut ongelmat ja todetut vauriot. Ostajan kanssa tehdään myös yhteinen katselmus ennen kaupan tekoa koskien kiinteistöjen ongelmia ja vauriota. - mahdollisille ostajille toimitetaan kaikki kunnan hallussa oleva kuntotutkimus ja katselmusaineisto koskien Svartbäckin kiinteistöjä - kiinteistönvälittäjälle annetaan toimeksianto kiinteistöjen myymiseksi. Käsittely: Muutettu ehdotus: Päätös: Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että - Svartbäckin kiinteistöt myydään eniten tarjoavalle - mahdollisille ostajille tulee selkeästi tuoda esille kaikki taloissa havaitut ongelmat ja todetut vauriot. Ostajan kanssa tehdään myös yhteinen katselmus ennen kaupan tekoa koskien kiinteistöjen ongelmia ja vauriota. - mahdollisille ostajille toimitetaan kaikki kunnan hallussa oleva kuntotutkimus ja katselmusaineisto koskien Svartbäckin kiinteistöjä - kiinteistönvälittäjälle annetaan toimeksianto kiinteistöjen myymiseksi - kunnanhallitus selvittää, onko mahdollista myöntää paikallisille yleishyödyllisille yhdistyksille etuosto-oikeutta. Muutetun ehdotuksen mukaan. === Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 21 KH 167 ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. päättää asettaa Svartbäckin kiinteistöt myyntiin 2. valtuuttaa teknisen lautakunnan huolehtimaan Svartbäckin kiinteistöjen myynnistä ja tarkempien myyntiehtojen laatimisesta sekä päättämään kiinteistönvälittäjälle annettavasta toimeksiannosta 3. toteaa, että mahdollisille ostajille tulee selkeästi tuoda esille kaikki taloissa havaitut ongelmat ja todetut vauriot. Ostajan kanssa tehdään myös yhteinen katselmus ennen kaupan tekoa koskien kiinteistöjen ongelmia ja vaurioita. Lisäksi mahdollisille ostajille toimitetaan kunnan hallussa oleva kuntotutkimus ja katselmusaineisto koskien Svartbäckin kiinteistöjä 4. kehottaa teknistä lautakuntaa selvittämään, onko mahdollista myöntää paikallisille yleishyödyllisille yhdistyksille etuosto-oikeus. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 22 KH:411 /2012 KH 168 VALTUUSTOALOITE SIUNTION KOULUKULJETUSPERIAATTEIDEN UUSIMISEKSI Valtuutetut Kirsi Pesonen ja Anna Paasikivi ovat jättäneet ja allekirjoittaneet 3.9.2012 valtuustoaloitteen n kunnan koulukuljetusperiaatteiden uusimiseksi. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. päättää lähettää valtuustoaloitteen sivistyslautakunnan valmisteltavaksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 23 KH:102 /2011 KH 169 KH 14.3.2011 51 VALTUUSTOALOITE SIUNTION ALUEEN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN LAATIMISEKSI Valtuutetut Calin, Varpio ja Nordström ovat 28.2.2011 jättäneet valtuustoaloitteen, joka koski n alueen turvallisuussuunnitelman laatimista. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. Käsittely: Päätös: päättää lähettää valtuustoaloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Kunnanjohtajan estyneenä ollessa asian esittelijänä toimi hallintopäällikkö Jarkko Sorvanto. Ehdotus hyväksyttiin. === TEKNLTK 4.9.2012 72 Oheismateriaali Valtuutetut Arto Varpio, Marcus Nordström ja Elisa Calin ovat jättäneet valtuustoaloitteen koskien kunnan turvallisuussuunnitelman laatimista arkisen turvallisuuden parantamiseksi yhdessä poliisitoimen, alueellisen pelastustoimen johdon, tienpitäjien, rakennusvalvonnan järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteeksi on asetettu, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Tavoitteen saavuttamiseksi Valtioneuvosto on edellyttänyt, että jokaisessa kunnassa tehdään suunnitelma rikosten, häiriöiden ja onnettomuuksien ennalta ehkäisystä ja yleisen turvallisuuden parantamisesta. Turvallisuussuunnittelu perustuu laaja-alaiseen turvallisuuden käsitteeseen, missä arjen rikoksia ja häiriöitä estetään ennalta yhteistyössä paikallisyhteisön kanssa. Turvallisuustyössä ovat mukana valtion viranomaiset, kunnat, kirkko, elinkeinoelämä, kansalaisjärjestöt ja itse kansalaiset. Paikalliset turvallisuussuunnitelmat kattavat rikosturvallisuuden lisäksi mm. palo-, ja liikenneturvallisuuden, poikkeusolojen turvallisuuden, tapaturmat ja onnettomuudet. Näin muodostuu kokonaiskuva toiminnasta turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi alueella. Tämä lisää turvallisuustyön hallittavuutta, vähentää päällekkäisyyksiä, varmistaa tiedonkulun sekä antaa mahdollisuuden seurata turvallisuuden eteen tehtyä työtä laajemmin. Turvallisuussuunnitelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on lisätä asukkaiden tietoa siitä, miten kuntalaisten arjen turvallisuutta tullaan parantamaan. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 24 n kunnan turvallisuussuunnitelma on valmistunut vuonna 2007 ja aloite kunnan turvallisuussuunnitelman päivittämisestä on perusteltu ja ajankohtainen. Maakunnallista tai alueellista turvallisuussuunnitelmaa Uudellamaalla tai Länsi - Uudellamaalla ei tällä hetkellä ole, joten turvallisuussuunnittelun suhteen ei voida turvautua alueellisiin suunnitelmiin. n ja Inkoon kunnat ovat tehneet vuonna 2008 yhteistyönä Inkoon ja n liikenneturvallisuussuunnitelman. n liikenneturvallisuutta on viime vuosina pohdittu ja pyritty kehittämään säännöllisesti kokoontuvassa kunnan liikenneturvallisuustyöryhmässä, jossa on edustajia kunnan lisäksi myös aluehallintoviranomaisilta. Liikenneturvallisuus voisi olla painopistealueena tulevassa turvallisuussuunnitelmassa. Painopistealueet lyödään kuitenkin lukkoon vasta nykytilanteen arvioinnin ja toimintaympäristöanalyysin jälkeen. Valtuustoaloite asiasta on tehty jo 28.2.2011. Asiaan ei ole tartuttu aiemmin suunnitellun kuntaliitoksen takia. Ei olisi ollut tarkoituksenmukaista päivittää n kunnan omaa turvallisuussuunnitelmaa, joka olisi ollut voimassa vain vuoden 2012 loppuun. Myöskään tekninen osaston resurssit eivät ole aiemmin antaneet mahdollisuutta tarttua turvallisuussuunnitelman päivittämiseen. Turvallisuussuunnitelmaa on tarkoitus valmistella yhteistyössä Länsi Uudenmaan poliisilaitoksen ja Länsi Uudenmaan pelastuslaitoksen avustuksella. Mahdollisuuksia kuntien väliseen yhteistyöhön selvitetään ennen kaikkea Inkoon kanssa. Tarkoitus on kuitenkin tehdä n kunnalle oma erillinen turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelman valmistelu on aloitettu elokuussa 2012 ja sen on määrä valmistua kevään 2013 aikana. Oheismateriaali: - valtuustoaloite 28.2.2011 Esittelijä: rakennusmestari Magnus Malmberg puh: 050 386 0805, s-posti: magnus.malmberg@siuntio.fi Lautakunta päättää - esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että n kunnan tekninen osasto on käynnistänyt kunnan turvallisuussuunnitelman laatimisen. Käsittely: Muutettu ehdotus: Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Lautakunta päättää Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 25 - esittää tiedoksi kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että n kunnan tekninen osasto on käynnistänyt kunnan turvallisuussuunnitelman laatimisen. Päätös: Muutetun ehdotuksen mukaan. ==== KH 169 ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena 28.2.2011 jätettyyn valtuustoaloitteeseen koskien n alueen turvallisuussuunnitelman laatimista sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 26 KH:475 /2011 KH 170 KH 19.9.2011 191 VALTUUSTOALOITE KOSKIEN SIUNTION JOKEA JA RAVINNEPÄÄSTÖJÄ ITÄMEREEN Valtuutetut Holm ja Vierinen sekä varavaltuutettu Lehtinen ovat jättäneet ja allekirjoittaneet aloitteen, joka koskee n jokea ja ravinnepäästöjä Itämereen sekä uudenlaisen hankkeen käynnistämistä päästöjen vähentämiseksi. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. Päätös: TEKNLTK 4.9.2012 73 Oheismateriaali päättää lähettää valtuustoaloitteen teknisen lautakunnan sekä ympäristö- ja rakennuslautakunnan valmisteltavaksi. Ehdotus hyväksyttiin. === Valtuutettujen jättämä aloite kuuluu seuraavasti: n joki kulkee n kunnan läpi ja kerää mukaansa ne mitä pelloilta, metistä ja muualta siihen johdetaan. Munkkaan kaatopaikalta Lohjalta ja Nummelan jätevedenpuhdistamolta tulee pieniä päästöjä, mutta valtaosa ravinteista ja muista päästöistä on meidän siuntiolaisten aikaansaamia. Valitettavasti n jokiranta-alueiden suojavyöhykkeiden puhdistusteho ei ole riittävä. Ravinteita pelloilta valuu liiaksi mm. salaojituksen kautta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on tehnyt ansiokasta ja korvaamatonta työtä seuraamalla eri pisteissä jätevesipäästöjä ympärivuotisesti ihan oikeilla mittauksilla lähes kymmenen vuoden ajan Pikkalan lahdella ja koko n joen vesistössä. n joen osuus esimerkiksi fosforipäästöistä Pikkalan lahdella on mittauksin todettu olevan (98 99) % kaikista päästöistä. n jätevedenpuhdistamon osuus Pikkalan lahden fosforipäästöistä on alle 0,50 % ja siis hyvin marginaalinen. Pikkalan lahdella sijaitsevien Båtsvikin ja Kantvikin tehtaiden ja Upinniemen varuskunnan osuus fosforipäästöistä on vain noin (1,0-1,5) %. Viime vuosina on julkisessa keskustelussa kysytty sitä miksi itämeri likaantuu ja miksi ei tehdä oikeasti mitään. Pietarin vaikutus jo näkyy keskisellä suomenlahdella, mutta rannikkoalueella Pikkalan niemestä länteen tilanne on edelleen pahasti huonontunut. Miksi emme puhdista mereen pääseviä päästöjä juuri siinä kohdassa Pikkalan lahdella, jossa fosforipäästöistä (98-99) % johdetaan mereen? Yleensä kun siivotaan roskia pois niin työ aloitetaan pahimmasta kohdasta. Suunnitellun siirtoviemärin ja Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 27 muiden vastaavien hankkeiden vaikutus olisi hyvin marginaalinen ja vähäinen itämeren päästöjen vähentämisen kannalta. Ehdotamme itämeren alueella aivan uudenlaisen hankkeen käynnistämistä ja aivan uudenlaista lähestymistapaa. Pitäisi selvittää se miten n joen jokisuussa tai lähellä jokisuuta voitaisiin päästöjä merkittävästi vähentää. Päästöjä olisi vähennettävä HETI eikä perinteisillä menetelmillä 20-40 vuoden viiveellä. Jokivettä suoraan puhdistavia menetelmiä on jo käytössä useissa Euroopan suurkaupungeissa asumisviihtyvyyden parantamiseksi. Näiden kaupunkien läpi virtaa joki ja hyviä tuloksia on saatu. Ehdotamme apu- tai hankerahan hakemista tähän selvitystyöhön ja mahdolliseen toteutukseen ympäristöministeriöltä ja John Nurminen säätiöltä sekä mahdollisesti muualta. Ehdotamme toteutukseen ja hankkeen esiselvitykseen koulutuslaitosyhteistyötä Metropolia ammattikorkeakoulun ja Aalto yliopiston vesitekniikan asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kanssa. Koko hanke voitaisiin toteuttaa opiskelijaprojektina tai lopputöiden muodossa. Alustavan tiedustelun perusteella koulutuslaitokset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa tällaisesta yhteistyöhankkeesta. n sitoutumattomat ry: ssa 5.9.2011 Kari Vierinen, Kalle Holm, Lea Lehtinen n ympäristö- ja rakennuslautakunta käsitteli asiaa14.3.2012 39: Ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa, että aloitteessa esitetyn hankkeen käynnistämiseen kunnan puolelta ei ole edellytyksiä. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan perustelu: Aloitteessa mainitut koulutuslaitokset ovat tervetulleita selvittämään veden laadun parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä ssa, ja hyvälle hankkeelle kunta voinee antaa pientä rahallista tukea. Mutta käytännössä täysin epärealistisen hankkeen käynnistäminen ei ole kunnan edun mukaista. Vaikka njoen veden puhdistaminen ennen laskemista Pikkalanlahteen olisikin mahdollista, se on hyvin kallista, ja puhdistusvaikutus kohdistuisi pelkästään Pikkalanlahteen. njoen vesistön pääuomat järvineen ovat yhtä lailla vedenlaadun parantamisen tarpeessa, jolloin vesiensuojelun kannalta tehokkaampaa olisi sijoittaa mahdolliset rahat peltolohko- ja salaojakohtaiseen valumavesien puhdistamiseen. Tällaisia rahoja ei ole toistaiseksi Suomessa löytynyt kuin koetoimintaan. Maatalouden päästöjen torjunta on valtakunnallinen ongelma, jonka ratkaisut riippuvat valtion maatalous- ja ympäristöpolitiikasta. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 28 Tekninen lautakunta: Viitaten ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätökseen 14.3.2012 39 perusteita hankkeen käynnistämiselle ei ole. Kyse on ennen kaikkea resursseista kuten n kunnan ympäristöpäällikkö Patrik Skult rakennus- ja ympäristölautakunnan valmistelutekstissä toteaa: Veden puhdistaminen on teoriassa mahdollista, mutta edellyttää isoja ja kalliita laitoksia. Jokiveden suoraa puhdistamista ei mitä ilmeisimmin ole Euroopan suurkaupungeissa suuressa mittakaavassa tehty vaikka aloitteessa näin annetaan ymmärtää. Näin ollen on myös vaikeaa alkaa laskea menettelystä aiheutuvia kokonaiskustannuksia. On kuitenkin oletettava, että kustannukset tulisivat nousemaan niin suuriksi, ettei n kokoisella kunnalla ole siihen mahdollisuuksia ryhtyä. njoen veden tilaa on mietitty viimeksi keväällä 2012 njokiseminaarissa, jossa pohdittiin Inkoon n ympäristöyhdistyksen johdolla mahdollisuuksia joen tilan kohentamiseksi. Inkoon n ympäristöyhdistys onkin käynnistänyt keväällä 2012 njoki-projektin joen tilan parantamiseksi. Oheismateriaali: - valtuustoaloite 5.9.2011 Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä p. 040 713 0662, s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi Päätös: Lautakunta toteaa, ettei kunnalla ole edellytyksiä aloitteessa esitetyn hankkeen käynnistämiseen. Ehdotuksen mukaan. === KH 170 ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena 5.9.2011 jätettyyn valtuustoaloitteeseen koskien n jokea ja ravinnepäästöjä Itämereen sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 29 TEKNLTK:395 /2012 KH 171 ASUNTORAKENTAMISEN ALOITTAMINEN KUNTAKESKUKSESSA SIUNTION SYDÄMEN ALUEELLA EKEJAMAAP 15.6.2012 21 Oheismateriaali Liite 3 Viime vuonna on järjestetty yhteistyössä Asuntosäätiön kanssa tontinluovutuskilpailu urheilukentän pohjoispuoleisella rivitaloalueella (6 150 k m2). Yhtään tarjousta ei saatu. Sen jälkeen rakennusliikkeisiin oltu suoraan yhteydessä ja markkinoitu n Sydämen aluetta. Lemminkäinen Talo Oyj (jäljempänä Lemminkäinen)on ilmoittanut kiinnostuksensa aloittaa kerrostalotuotanto radan varren kortteissa lähettämällä rakennusoikeuden ostotarjouksen. Lemminkäinen on halukas ostamaan korttelien 25, 27 ja 28 rakennusoikeuden. Kauppa ehdotetaan toteutettavaksi seuraavalla tavalla: Lemminkäinen ostaa korttelin 25 rakennusoikeuden v 2012 loppuun mennessä, tarjoushinta 120 eur/asuinkerrosneliö. Kun kortteli 25 on rakennettu Lemminkäinen ostaa puolet korttelin 27 tai 28 rakennusoikeudesta. Kun puolet korttelista on rakennettu, ostaa loput korttelin rakennusoikeudesta. Kun se on rakennettu ostaa puolet viimeisen sille varatun korttelin rakennusoikeudesta ja sen valmistuttua loput korttelin rakennusoikeudesta. Kauppahinta korttelien 27 ja 28 rakennusoikeudesta on 140 eur/asuinkerrosneliö. Lisäksi Lemminkäinen esittää että, kahdeksan vuoden kuluttua sopimuksen allekirjoituksesta ostamatta ja maksamatta olevat tontit kunta voi vapaasti myydä kolmannelle osapuolelle. Sopimus kunnan ja Lemminkäisen välillä on tarkoitus tarkemmin valmistella jatkoneuvotteluissa. EU-lainsäädäntö edellyttää, että menettelyn laillisuuden varmistamiseksi tarjouksesta tulee pyytää ulkopuolinen asiantuntijalausunto, sen selvittämiseksi, että tarjous on markkinahintainen. Kunnan oma arvio pelkästään ei ole riittävä. Tarkoitus on käydä yleiskeskustelu asiasta mahdollisia jatkoneuvotteluja varten. Päätösehdotus annetaan kokouksessa. Oheismateriaali ja liitteet: Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 30 - Liitteenä Lemminkäinen Talo Oyj:n tarjous - korttelien 25, 27 ja 28 rajaus asemakaavassa, rakennusoikeus ja pintaala - Oheismateriaalina ARA:n enimmäishinnat ssa Päätös: Jatketaan neuvotteluja Lemminkäisen ja Asuntosäätiön kanssa. Ehdotuksen mukaan. ==== EKEJAMAAP 29.8.2012 28 Liite 3 Neuvotteluja on jatkettu Lemminkäisen kanssa, niiden tuloksena on saatu uusi tarjous. Korttelien 27 ja 28 rakennusoikeuden hinta on noussut 15 eurolla, uusi hinta on 155 eur/k-m2. Korttelin 25 hinta 130 eur/ k-m2 on pysynyt ennallaan. Perusteluna esitetään, että pyritään ensin avaamaan uuden asuinalueen rakentaminen ja tarjoamaan asunnot edullisemmin, kuin myöhemmin valmiiseen ympäristöön rakennettavat asunnot. Perustelu on hyväksyttävä. Kauppa ehdotetaan toteutettavaksi siten, että korttelin 25 oston yhteydessä kunta antaa kortteleihin 27 ja 28 varauksen, jossa sovitaan ehdot, joiden täyttyessä Lemminkäinen ostaa uuden korttelin puolikkaan. Korttelin 25 ehdotetaan ostettavaksi v. 2012 loppuun mennessä, kauppahinnasta puolet maksettavaksi v. 2012 loppuun mennessä ja loput, kun ensimmäiselle rakennukselle on myönnetty rakennuslupa, kuitenkin v. 2013 loppuun mennessä. Ehtona kortteleiden 27 ja 28 osalta on, että mikäli myyntiponnisteluista huolimatta asunnot eivät mene kaupaksi, Lemminkäinen ei osta uutta korttelin puolikasta ennen kuin vanhat asunnot on saatu myytyä ja uuden kohteen ennakkomarkkinoinnissa on saavutettu aloituskynnys. Tämä ehto vaatii tarkennuksen vielä. Neljän vuoden kuluttua siitä, kun ensimmäisen korttelin rakennuslupa on jätetty, tarkastetaan, että esisopimuksessa Lemminkäiselle määritetyt rakentamisvaatimukset on täytetty. Ensimmäisen kohteen rakennuslupa haetaan mahdollisimman nopeasti, tavoitteena aloittaa rakentaminen v. 2013 syksyllä.. Mikäli Lemminkäinen on saanut neljän vuoden aikana ensimmäisen kohteen rakennusluvan jättämisestä sille varatusta alueesta 40 % rakennettua, varataan loput em. alueesta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Mikäli 40 % velvoite ei ole täyttynyt Lem- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 31 minkäisestä johtuvasta syystä, saa kunta myydä alueen vapaasti kolmannelle osapuolelle. Aloituskorttelin hallintaoikeuden omistajalta, joka hallintaoikeus jatkuu v. 2013 loppuun kauppakirjan mukaan, on hankittu suostumus, että rakentaminen voidaan aloittaa v. 2013 syksyllä. Asuntosäätiö on kiinnittänyt huomiota alkuperäisen tarjouksen hintaan ja pitkään rakentamisaikatauluun. Niihin on neuvottelussa em. tavoin saatu korjaus. Asuntosäätiö on kiinnostunut aloittamaan asumisoikeuskohteella Lemminkäisen naapurina ja yhteistyössä. Korttelin 25 rakennusoikeus on 6 060 k-m2, ja tarjouksen mukainen kauppahinta 787 800 eur Korttelin 27 rakennusoikeus on 11 266 k-m2 ja tarjouksen mukainen kauppahinta 1 746 230 eur Korttelin 28 rakennusoikeus on 8 777 k-m2, ja tarjouksen mukainen kauppahinta 1 360 435 eur Newsec Valuation Oy:lta on pyydetty lausunto tarjouksen markkinahintaisuudesta. Lausunnon antaja on auktorisoitu kiinteistöjen arvioija. Esisopimus kunnan ja Lemminkäinen Talo Oyj:n kanssa valmisteltavana. Liitteet: - Lemminkäinen Talo Oyj:n tarjous 27.6.2012 - Hallintaoikeuden omistajan suostumus - Newsec Valuation Oy:n lausunto - Esisopimusluonnos kunnan ja Lemminkäinen Talo Oyj:n kanssa - n Sydän havainnekuva ja korttelien rakennusoikeudet Esittelijä: Kunnaninsinööri Markku Kärkkäinen, p. 050 386 0804, s-posti: markku.karkkainen@siuntio.fi. Valmisteluvaiheesta informoidaan kokouksessa ja annetaan päätösehdotus. Puheenjohtaja esitti päätösehdotukseksi, että - Toimikunnan kuultua sopimusneuvottelujen pysähtyneen sairastapauksen johdosta, se päättää lähettää sopimuksen suoraan kunnanhallituksen hyväksyttäväksi. Sopimusluonnos lähetetään valmistuttua toimikunnan jäsenille tiedoksi. Päätös: Ehdotuksen mukaan. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 32 KH 171 Liite 2 Newsec Valuation Oy:n lausunnon mukaan markkinahinta kortteleiden 25, 27 ja 28 on 150 euroa / k-m². Saadussa tarjouksessa korttelin 25 hinta on 13 euroa / k-m² ja kortteleiden 27 ja 28 osalta 155 euroa / k-m². Lemminkäisen tekemä tarjous on siis markkinahintainen. Siinä korttelin 25 hinta on 130 euroa / k m². Lausunto on lyhennetty selvyyden vuoksi koskemaan vain asuntorakennusoikeutta. Lisäperusteluna voidaan mainita, että ARA on antanut uuden päätöksen valtion tukeman asuntotuotannon enimmäishinnoista, jossa ssa kerrostalotonttien perushinta on laskenut entisesta 115 euroa / k m²:stä nykyiseen 85 / k m ². Kauppakirja- ja esisopimusluonnos on laadittu. Oheismateriaali ja liitteet - liitteenä kauppakirja ja esisopimusluonnos - liitteenä Newsec Valuation Oy:n lausunto - Oheismateriaalina Lemminkäinen Talo Oyj:n tarjous - Oheismateriaalina asemakaavatiedot, asuntorakennusoikeus ja tonttikoko - Oheismateriaalina ARA:n hintapäätös 19.8.2008 - Oheismateriaalina ARA:n hintapäätös 29.8.2012 ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää 1. hyväksyä kauppakirjan ja esisopimuksen liitteen mukaisesti ja 2. oikeuttaa kunnanjohtajan tekemään teknisluontoisia korjauksia ja täydennyksiä kauppakirjaan ja esisopimukseen. Lautakunta Kunnanvaltuusto