Kunnanvaltuusto nro 8/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 8/2012 SISÄLLYSLUETTELO KV 63 KV 64 KV 65 KV 66 KV 67 KV 68 KV 69 KV 70 KV 71 KV 72 KV 73 KV 74 KV 75 KV 76 KV 77 Kokouksen järjestäytyminen Lasten kotihoidon tuen kuntalisä Svartbäckin entisen päiväkodin myyminen Valtuustoaloite n koulukuljetusperiaatteiden uusimiseksi Valtuustoaloite n alueen turvallisuussuunnitelman laatimiseksi Valtuustoaloite koskien n jokea ja ravinnepäästöjä Itämereen Asuntorakentamisen aloittaminen kuntakeskuksessa n Sydämen alueella Kuntalaisaloite Kaakkois-n osayleiskaavan muuttamisesta ja Stallmossabergetin kivilouhimon alueen saattamisesta toimenpidekieltoon kaavoittamisen ajaksi Varavaltuutetun vaalikelpoisuuden menetys Talouden seuranta Kunnanhallituksen vuoden 2012 talousarvion investointiosan muuttaminen Virkojen ja tointen perustaminen perusturvaosastolle Osallistuminen Hinku hankkeeseen Lohjan, Karkkilan, n ja Vihdin ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon yhteistoiminnan jatkaminen Vuoden 2012 talousarvion investointimäärärahojen muuttaminen teknisen lautakunnan osalta

2 Sivu 2 Nro 8/2012 Kokouspaikka- ja aika Läsnä olevat jäsenet Aleksis Kiven koulu klo Muut läsnä olevat Asiat Allekirjoitukset Rabbe Dahlqvist puheenjohtaja Jarkko Sorvanto pöytäkirjanpitäjä pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Jarkko Sorvanto hallintojohtaja

3 Sivu 3 KV 63 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Vuorossa olevat jäsenet ovat Merja Laaksonen ja Timo Raivio. Lautakunta Kunnanhallitus

4 Sivu 4 KH:12 /2009 KV 64 LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄ SIVLTK Liite 1 Kansaneläkelaitos ja n kunta sopivat lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (1128/96) annetun lain 20 :n mukaisesti korotetun lasten kotihoidon tuen maksamisesta alkaen. Kotihoidon tuki on alle 3-vuotiaiden kotihoitoon tarkoitettu lakisääteinen tuki, kun taas kotihoidon tuen kuntalisä on ns. ei- lakisääteinen kunnan omaan harkintaan perustuva tukimuoto. Kotihoidon tuen kuntalisää maksettiin n kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti määräaikaisesti ajalle kotihoidontuen kuntalisää maksetaan kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti. Kotihoidon tuen kuntalisän suuruus määräytyy lasten lukumäärän mukaisesti siten, että hoitorahan korotus on ensimmäisestä alle kolmivuotiaasta lapsesta 136 kuukaudessa ja sitä seuraavista lapsista 68 kuukaudessa. Lasten kotihoidon tuen piirissä olevien lasten kuntalisän maksamisen edellytyksenä on, että perheen kaikista lapsista maksetaan kotihoidon tukea. Esiopetusikäisen lapsen osallistuminen kunnalliseen esiopetukseen ei poista kuntalisän maksamisen edellytystä. Kuntalisällä pyritään kannustamaan perheitä lasten kotihoitoon. Etenkin kasvukunnissa kuntalisän avulla pyritään hillitsemään päivähoidon kysyntää ja keventämään uusien päiväkotien investointipaineita. Kuntalisän käyttöönoton vaikutuksia on tässä pyritty tarkastelemaan mahdollisimman monipuolisesti. Kuntaliitto selvitti keväällä 2012 kuinka monessa Manner-Suomen kunnassa (320) maksetaan kotihoidon tuen kuntalisää. Selvityksen mukaan lasten kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan 99 kunnassa (31 %) ja se on suunnitteilla 6 kunnassa. Kuntalisän suuruus on keskimäärin 148 euroa/lapsi (vaihteluväli euroa/lapsi). Alle 3-vuotiaille, kuntalisää maksetaan keskimäärin 158 euroa/lapsi ja yli 3-vuotiaille 105 euroa/lapsi. Niissä kunnissa (40), joissa kotihoidon tuen kuntalisän suuruus on sidottu lasten lukumäärään perheissä, sisaruskorotus on keskimäärin 80 euroa/lapsi. Neljäkymmentä (40) kuntaa ilmoitti, että kuntalisällä on ollut vaikutusta kunnallisen päivähoidon kysyntään. Muutama kunta katsoi, että kuntalisän vaikutus on ollut melko vähäinen. Suurin osa kunnista ilmoitti, että kuntalisällä on ollut muun muassa seuraavia vaikutuksia: alle 3-vuotiaita on kunnallisessa hoidossa vähemmän, vuorohoidon kysyntä lievästi laskenut, joidenkin lasten tarpeisiin on riittänyt kuntalisän lisäksi kerhot, töihin lähte- Lautakunta Kunnanhallitus

5 Sivu 5 mistä on siirretty, tuki on hillinnyt kunnallisen päivähoidon kysynnän kasvua ja sitä on käytetty apuna, jos on ollut pulaa päivähoitopaikoista. Lähes kaikki kuntalisää maksavista kunnista (92) on asettanut erityisiä ehtoja kuntalisän maksamiselle. Lohjalla tehtiin keväällä 2011 selvitystä kuntalisän mahdollisesta käyttöönotosta ja erilaisista kuntalisämalleista. Selvityksessä todettiin, että kotihoidon tuen kuntalisään on mahdotonta löytää mallia, jolla kotihoidon tuki saataisiin säästöjä tuottavaksi. Yksittäisen lapsen osalta kotihoidon tuen kustannus kuntalisineen on edullisempi kuin kunnallisen tai yksityisen päivähoitopaikan kustannus, mutta kuntalisän maksaminen kaikille jo kotihoidon tuella hoidettaville lapsille lisää käyttöönoton kustannuksia. Käytännössä on todettu, että vanhemmat erittäin harvoin siirtävät jo päivähoidossa aloittaneen lapsen kotihoitoon, joten siirtymä hoitomuotojen välillä tapahtuu vanhempien tehdessä hoitomuodon valintapäätöstä vanhempainloman päättyessä. Perheen tulomuodostuksen lisäksi tähän valintaan vaikuttavat arvot. Jos päivähoitopaikasta kotihoidon tuelle siirtyvien määrä on pieni ja se sijoittuu eri puolille kaupunkia, ei sillä ole vaikutusta päivähoidon henkilöstömenoihin tai investointeihin lähivuosien aikana. Kotihoidon tuen kuntalisän voidaankin katsoa olevan ennen kaikkea pienten lasten hoitojärjestelmän laatutekijä, jolla mahdollistetaan perheiden arvomaailman mukainen hoitomuodon valinta lapselle. Tässä on tarkasteltu kuntalisän vaikutuksia ajalla Tarkastelujakso on edelleen kohtuullisen lyhyt ja sisältää muutoksia mm. globaalissa maailmantaloudessa, jonka vaikutuksia perheiden työllisyydessä ja taloudessa ja sitä kautta kuntalisän käytössä on vaikea arvioida. Edelleen päätelmät kuntalisän vaikutuksista ovat suuntaa-antavia. Talousarviossa vuodelle 2012 on varattu e kuntalisän maksamista varten. Määrärahaa saisi enimmillään olla käytettynä tilanteessa ,2 % ( ,11 e) toteuman ollessa kuntalisän kohdalla 54,2 % (n ,05 e). Mikäli kuntalisäkustannukset jatkuvat loppuvuoden samansuuruisina, tullaan talousarvioon varattu määräraha alittamaan niukasti, lopullisen kuntalisäkustannuksen ollessa n e vuositasolla. Tarkastelujakson perusteella voidaan todeta, että n kunnan käyttöön otetun kotihoidon tuen kuntalisäsaajien määrä on pysynyt vakaana heti käyttöönoton jälkeisen nousun jälkeen. Tammikuussa 2010 kotihoidossa oli 143 lasta, joista 126 oli tuolloin käyttöön otetun kuntalisän piirissä. Tarkastelujakson aikana kotihoidossa olleiden lasten määrä ei tuon ajan- Lautakunta Kunnanhallitus

6 Sivu 6 kohdan jälkeen ole enää laskenut alle 160 lapsen. Myös kuntalisän piirissä olevien lasten lukumäärä nousi heti helmikuussa 2010 noin lapsen tasolle, jolla se on sittemmin säilynyt, muutamaa poikkeuskuukautta lukuun ottamatta. Kuntalisän kustannukset ovat seuranneet sen piirissä olleiden lasten määrää vakiintuen euron kuukausittaiseen kustannukseen. Vuositasolla kustannukset ovat lähes euroa. Myös kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten (0-3 ja 3-5-vuotiaat, perhepäivähoito ja päiväkodit yhteen laskien) määrät ovat pysyneet karkeasti samalla tasolla tarkasteluvälillä Kun päivähoitoon jo sijoituspäätöksen saaneet, mutta eivät vielä hoidossa aloittaneet lapset lasketaan mukaan, kasvaa päivähoidossa olevien 0-5-vuotiaiden määrä päivähoidossa yhteensä jälkeen 31 lapsella. Kasvusta 0-3-vuotiaiden osuus on 18 lasta. Samanaikaisesti Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet:n antamiin tietoihin perustuen 0-3-vuotiaiden määrä n kunnassa on vähentynyt vuoden 2009 (31.12) 352:sta vuoden 2011 lukuun 324. Kaikkinensa 0-6-vuotiaiden lasten määrä on vähentynyt tarkasteluvälillä lapsesta 611 lapseen. Koska lasten määrä kunnassa on vähentynyt ja päivähoidossa olevien lasten määrä tilanne huomioon ottaen lisääntynyt, on päivähoidossa olevien osuus ikäluokasta kasvanut. Tämä huolimatta kuntalisästä. Voidaan todeta, että kuntalisä houkuttelee ilmeisemmin kotona olevia, sellaisia, jotka ovat jo aikaisemminkin saaneet kotihoidontukea tai ehkä vanhempainvapaata lopettelevia henkilöitä ja lapsen hoidon aloitusta lyhytaikaisesti siirtäviä. Kotihoidon tuen kuntalisä ei toistaiseksi ole houkutellut perheitä irtisanomaan olemassa olevia päivähoitopaikkoja alun muutamaa paikkaa lukuun ottamatta. Tarkastelujakson perusteella voidaan todeta, että kuntalisä tarjoaa perheille mahdollisuuden siirtää lapsen hoidon aloitusta ja siten mahdollisesti keventää päivähoitopaikkojen kysyntää, kuitenkin vain hetkellisesti. Investointeja lykkäävää vaikutusta on vaikea todeta. Oheismateriaalia ja liitteitä - liitteenä kaaviot ja taulukot kuntalisästä Valmistelu: varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoma, puh , s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Lautakunta päättää - todeta lausuntonaan kunnanhallitukselle, että se ehdottaa valtuustolle, että Lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua ei tule jatkaa. Kuntalisän vaikutusten arvioinnin perusteella on todettava, että vaikka kuntalisällä tuetaan lasten kotihoitoa ja sen myötä lasten päivähoidon aloituk- Lautakunta Kunnanhallitus

7 Sivu 7 sen lyhytaikaista siirtämistä, ei kuntalisä poista tai vähennä riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla investointitarpeita ja - esittää kunnanhallitukselle että se ehdottaa valtuustolle, ettei kuntalisän käyttöä jatketa jälkeen. Käsittely: Jäsen Calin jäsen Backmanin kannattamana ehdotti, että kuntalisän käyttöä tulee jatkaa alkaen ja että lasten kotihoidon kuntalisästä ei käytetä nimitystä käyttökokeilu ja että budjettiin varataan määräraha euroa kuntalisää varten. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä. Äänestystavaksi valittiin nimenhuutoäänestys. Esittelijän ehdotuksen puolesta äänestävät JAA ja jäsen Calinin ehdotuksen puolesta äänestävät EI. Äänestyksessä annettiin 2 JAA-ääntä (Halonen, Hautamäki) ja 3 EI-ääntä (Backman, Calin ja Gottberg). Jäsenet Alho ja Savinainen äänestivät tyhjää. Puheenjohtaja totesi tämän jälkeen, että lautakunta oli päättänyt jäsen Calinin ehdotuksen mukaisesti. Lautakunta päätti - todeta lausuntonaan kunnanhallitukselle, että se ehdottaa valtuustolle, että kuntalisän käyttöä jatketaan alkaen. - että lasten kotihoidon tulen kuntalisästä ei käytetä nimitystä käyttökokeilu ja - että budjettiin varataan määräraha euroa kuntalisää varten KH Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää 1. jatkaa kuntalisän käyttöä alkaen toistaiseksi 2. kehottaa sivistyslautakuntaa ottamaan kuntalisän aiheuttamat kustannukset huomioon talousarviovalmistelussa. Ehdotus hyväksyttiin. KV 64 Lautakunta Kunnanhallitus

8 Sivu 8 TEKNLTK:422 /2012 KV 65 SVARTBÄCKIN ENTISEN PÄIVÄKODIN MYYMINEN TEKNLTK Oheismateriaali Teknisen lautakunnan johtosäännön 9 kohta 21 mukaan tekninen lautakunta huolehtii kunnan kiinteistöjen ja alueiden rakentamisesta, kunnossapidosta ja käytöstä. Svartbäck: Svartbäckin kiinteistö koostuu lainhuutotodistuksien mukaankahdesta alueesta: kiinteistötunnus , maapinta-ala 0,3232 hehtaaria sekä , maapinta-ala 0,7700 hehtaaria. Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Alue on osayleiskaavamerkinnän ja määräyksen mukaan P-aluetta. (Alueella voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti palvelujen ja hallinnon rakennuksia.) Kohde on SRmerkitty, joka tarkoittaa, että se on rakennuslain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu kohde tai alueen osa. Kauppakirjojen mukaan alueet on myyty n kunnalle Myyjinä ovat olleet Ragnar Karell ja Karl ja Anna Salovius. Kauppakirjaehtojen mukaan n kunta sitoutuu käyttämään aluetta kansakoulurakennuksien pystyttämiselle. Kauppakirjoissa ei ole mainintaa,että tila siirtyy takaisin myyjälle, mikäli käyttötarkoitus muuttuu. Koulurakennus rakennettiin Rakennus toimi alussa kouluna, mutta se on myöhemmin otettu käyttöön päiväkodiksi. Rakennuksen kylmä ullakkotila on vaurioitunut salamaniskusta aiheutuneessa tulipalossa vuonna Rakennuksen ollessa päiväkotitoiminnassa lähinnä henkilökunta on oireillut huonon sisäilman takia. Rakennus poistettiin päiväkotikäytöstä tämän takia joulukuussa Talossa tehtiin talvella mittavia tutkimuksia, joissa voitiin todeta sieni- ja sädesieni-itiöiden kohonneita pitoisuuksia, jotka ovat tyypillisiä tämän ikäisissä rakennuksissa käytetyn rakennustekniikan osalta. Myös tulipalossa käytetyllä sammutusvedellä on ollut mahdollista vaikutusta alapuolella ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteen purueristeessä todettuihin mikrobeihin. Rakennus on seissyt tyhjillään vuodesta 2008 lähtien lukuun ottamatta muutamaa kuukautta vuoden 2012 alusta, jolloin liikuntasalitila on toiminut taiteilijan ateljeena. Lautakunta Kunnanhallitus

9 Sivu 9 Tällaisen talon pitäminen tyhjillään ei ole asianmukaista. Talo ränsistyy entisestään. Mikäli kunta ottaa sen omaan käyttöönsä, vaatii se laajaa kunnostamista, mitä ei tällä hetkellä ole huomioitu kunnan talousarviossa ja -suunnitelmassa. Ulkopuolista kiinnostusta on ollut talon ostamiselle. Talo soveltuu asuinkäyttöön. Tämän salliminen vaatii kuitenkin kaavamuutoksen. Talo sijaitsee kauniilla paikalla. Åvalla: Åvallan kiinteistötunnus Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Alue on osayleiskaavamerkinnän ja määräyksen mukaan A-aluetta. (Alueelle voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti erillispientalo talousrakennuksineen ja / tai sellaisia työtiloja, jotka eivät aiheuta asumiselle haittaa.) Kohde on SR-merkitty, joka tarkoittaa, että se on rakennuslain tai rakennussuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu kohde. Maapinta-ala on lainhuutotodistuksen mukaan 0,3232 hehtaaria. Yrkeshögskolan Sydvästin rakennusinsinööriopiskelijat ovat tehneet oppilastyönä kuntokartoituksen. Talo on tällä hetkellä lähinnä yhdistyksien ja seurojen käytössä. n partiolaisilla on talossa aktiivista toimintaa. Yhdistys- ja seuratoiminnalle tulee löytää korvaavia tiloja. Kunnan omistamiin ja hallinnoimiin kiinteistöihin tehtyjen kuntoluokitusten mukaan Åvallan kiinteistö on kuntoluokkaa yksi ja Svartbäckin kiinteistö luokkaa kaksi. Molempia on ehdotettu heti myytäviksi. Kuntoluokka yksi tarkoittaa, että talot ovat huonossa kunnossa ja vaativat mittavia korjaustoimenpiteitä, jotta niistä saadaan käyttökelpoisia. Talon tekniikka on olematon ja vanha sekä käyttöaste pieni. Jotta rakennuksen elinikä jatkuisi, vaatii se heti korjaustoimenpiteitä. Kuntoluokka kaksi tarkoittaa, että rakennukset vaativat korjaustoimenpiteitä. Rakennusmateriaalit ovat vanhoja, kuluneita ja epäkäytännöllisiä. Talotekniikka on puutteellinen. Oheismateriaali ja liitteet - oheismateriaalina Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy:n tekemä Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus, - oheismateriaalina päiväkodin sisäilman laatuun liittyvät jatkotoimenpiteet oheismateriaalina päivätty rakennuksen korjaamiseen liittyvät jatkotoimenpiteet. Lautakunta Kunnanhallitus

10 Sivu 10 - oheismateriaalina kiinteistörekisterin karttatulosteet - oheismateriaalina Länsi-n osayleiskaavamerkinnät ja määräykset alueella. - oheismateriaalina ote katsauksesta Kunnan omistamat ja hallinnoimat kiinteistöt ja asunto-osakkeet Esittelijä: vt. tekninen johtaja Magnus Malmberg puh: , sposti: magnus.malmberg@siuntio.fi Käsittely: Muutettu ehdotus: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että - Svartbäckin ja Åvallan kiinteistöt myydään eniten tarjoavalle. - mahdollisille ostajille tulee selkeästi tuoda esille kaikki taloissa havaitut ongelmat ja todetut vauriot. Kiinteistönvälittäjälle annetaan toimeksianto kiinteistöjen myymiseksi. - sivistyslautakunta ja tekninen lautakunta selvittävät Åvallan seura- ja yhdistystoiminalle korvaavia tiloja. Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että - Svartbäckin ja Åvallan kiinteistöt myydään, Svartbäckin myyntiehtoihin lisätään, että etuosto-oikeus perinneyhdistyksille, yleishyödyllisille säätiöille tai vastaavalle - mahdollisille ostajille tulee selkeästi tuoda esille kaikki taloissa havaitut ongelmat ja todetut vauriot. Kiinteistönvälittäjälle annetaan toimeksianto kiinteistöjen myymiseksi. - kunta velvollinen osoittamaan ensin korvaavia tiloja ennen myyntiä Åvallan seura- ja yhdistystoiminnalle. Muutetun ehdotuksen mukaan. KH Käsittely: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää 1. asettaa Svartbäckin ja Åvallan kiinteistöt myyntiin ja 2. valtuuttaa teknisen lautakunnan huolehtimaan kiinteistöjen myynnistä ja tarkempien myyntiehtojen laatimisesta sekä 3. kehottaa teknistä lautakuntaa osoittamaan korvaavia tiloja Åvallan seura- ja yhdistystoiminnalle ennen kiinteistön myyntiä. Malmgren poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kaisla ehdotti, että kohta 3 muutetaan muotoon: Lautakunta Kunnanhallitus

11 Sivu kehottaa teknistä lautakuntaa osoittamaan korvaavia tiloja Åvallan seura- ja yhdistystoiminnalle. Koska tehtyä ehdotusta ei kannatettu, puheenjohtaja totesi sen raukeavan kannattamattomana. Martin Laaksosen kannattamana ehdotti, että Svartbäckiä ei myydä, vaan Åvalla myydään ja Åvallan käyttäjät saavat käyttää Svartbäckiä. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Martinin ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 8 (Janhunen, Kaisla, Sneck, Penttinen, Huittinen, Ryynänen, Sarviaho, Svanfeldt) 2 (Martin, Laaksonen). Ehdotus hyväksyttiin. KV Käsittely: Oinonen von Essenin kannattamana ehdotti, että asia palautetaan tekniselle lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. Koska tehtyä ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kunnanvaltuuston yksimielisesti hyväksyneen sen. palautti asian tekniselle lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. TEKNLTK Oheismateriaali Teknisen lautakunnan johtosäännön 9 kohta 21 mukaan tekninen lautakunta huolehtii kunnan kiinteistöjen ja alueiden rakentamisesta, kunnossapidosta ja käytöstä. Svartbäck: Svartbäckin kiinteistö koostuu lainhuutotodistuksien mukaan kahdesta alueesta: kiinteistötunnus , maapinta-ala 0,3232 hehtaaria sekä , maapinta-ala 0,7700 hehtaaria. Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Alue on osayleiskaavamerkinnän ja määräyksen mukaan P-aluetta. (Alueella voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti palvelujen ja hallinnon rakennuksia.) Kohde on SR- Lautakunta Kunnanhallitus

12 Sivu 12 merkitty, joka tarkoittaa, että se on rakennuslain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu kohde tai alueen osa. Kauppakirjojen mukaan alueet on myyty n kunnalle Myyjinä ovat olleet Ragnar Karell ja Karl ja Anna Salovius. Kauppakirjaehtojen mukaan n kunta sitoutuu käyttämään aluetta kansakoulurakennuksien pystyttämiselle. Kauppakirjoissa ei ole mainintaa, että tila siirtyy takaisin myyjälle, mikäli käyttötarkoitus muuttuu. Koulurakennus rakennettiin Rakennus toimi alussa kouluna, mutta se on myöhemmin otettu käyttöön päiväkodiksi. Rakennuksen kylmä ullakkotila on vaurioitunut salamaniskusta aiheutuneessa tulipalossa vuonna Rakennuksen ollessa päiväkotitoiminnassa lähinnä henkilökunta on oireillut huonon sisäilman takia. Rakennus poistettiin päiväkotikäytöstä tämän takia joulukuussa Talossa tehtiin talvella mittavia tutkimuksia, joissa voitiin todeta sieni- ja sädesieni-itiöiden kohonneita pitoisuuksia, jotka ovat tyypillisiä tämän ikäisissä rakennuksissa käytetyn rakennustekniikan osalta. Myös tulipalossa käytetyllä sammutusvedellä on ollut mahdollista vaikutusta alapuolella ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteen purueristeessä todettuihin mikrobeihin. Rakennus on seissyt tyhjillään vuodesta 2008 lähtien lukuun ottamatta muutamaa kuukautta vuoden 2012 alusta, jolloin liikuntasalitila on toiminut taiteilijan ateljeena. Tällaisen talon pitäminen tyhjillään ei ole asianmukaista. Talo ränsistyy entisestään. Mikäli kunta ottaa sen omaan käyttöönsä, vaatii se laajaa kunnostamista, mitä ei tällä hetkellä ole huomioitu kunnan talousarviossa ja -suunnitelmassa. Kiinnostusta talon ostamiseen on ilmennyt. Talo soveltuu asuinkäyttöön. Tämän salliminen vaatii kuitenkin kaavamuutoksen. Talo sijaitsee kauniilla paikalla. Kunnan omistamiin ja hallinnoimiin kiinteistöihin tehtyjen kuntoluokitusten mukaan Svartbäckin kiinteistö kuuluu luokkaan kaksi. Kuntoluokka kaksi tarkoittaa, että rakennukset vaativat korjaustoimenpiteitä. Rakennusmateriaalit ovat vanhoja, kuluneita ja epäkäytännöllisiä. Talotekniikka on puutteellinen. Kunnan valtuusto on palauttanut Åvallan ja Svartbäckin kiinteistöjen myymisen uudelleen valmisteltavaksi tekniselle lautakunnalle. Tuolloin molempien kiinteistöjen myynti oli samassa pykälässä. Nyt Åvallan ja Svartbäckin myymiset on erotettu toisistaan erillisiksi pykäliksi. Oheismateriaali ja liitteet: Lautakunta Kunnanhallitus

13 Sivu 13 - oheismateriaalina Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy:n tekemä Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus - oheismateriaalina päiväkodin sisäilman laatuun liittyvät jatkotoimenpiteet oheismateriaalina päivätty rakennuksen korjaamiseen liittyvät jatkotoimenpiteet - oheismateriaalina kiinteistörekisterin karttatulosteet - oheismateriaalina Länsi-n osayleiskaavamerkinnät ja määräykset alueella - oheismateriaalina ote katsauksesta Kunnan omistamat ja hallinnoimat kiinteistöt ja asunto-osakkeet Esittelijä: rakennusmestari Magnus Malmberg puh: , s-posti: magnus.malmberg@siuntio.fi Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että - Svartbäckin kiinteistöt myydään eniten tarjoavalle - mahdollisille ostajille tulee selkeästi tuoda esille kaikki taloissa havaitut ongelmat ja todetut vauriot. Ostajan kanssa tehdään myös yhteinen katselmus ennen kaupan tekoa koskien kiinteistöjen ongelmia ja vauriota. - mahdollisille ostajille toimitetaan kaikki kunnan hallussa oleva kuntotutkimus ja katselmusaineisto koskien Svartbäckin kiinteistöjä - kiinteistönvälittäjälle annetaan toimeksianto kiinteistöjen myymiseksi. Käsittely: Muutettu ehdotus: Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että - Svartbäckin kiinteistöt myydään eniten tarjoavalle - mahdollisille ostajille tulee selkeästi tuoda esille kaikki taloissa havaitut ongelmat ja todetut vauriot. Ostajan kanssa tehdään myös yhteinen katselmus ennen kaupan tekoa koskien kiinteistöjen ongelmia ja vauriota. - mahdollisille ostajille toimitetaan kaikki kunnan hallussa oleva kuntotutkimus ja katselmusaineisto koskien Svartbäckin kiinteistöjä - kiinteistönvälittäjälle annetaan toimeksianto kiinteistöjen myymiseksi - kunnanhallitus selvittää, onko mahdollista myöntää paikallisille yleishyödyllisille yhdistyksille etuosto-oikeutta. Muutetun ehdotuksen mukaan. KH Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. päättää asettaa Svartbäckin kiinteistöt myyntiin Lautakunta Kunnanhallitus

14 Sivu valtuuttaa teknisen lautakunnan huolehtimaan Svartbäckin kiinteistöjen myynnistä ja tarkempien myyntiehtojen laatimisesta sekä päättämään kiinteistönvälittäjälle annettavasta toimeksiannosta 3. toteaa, että mahdollisille ostajille tulee selkeästi tuoda esille kaikki taloissa havaitut ongelmat ja todetut vauriot. Ostajan kanssa tehdään myös yhteinen katselmus ennen kaupan tekoa koskien kiinteistöjen ongelmia ja vaurioita. Lisäksi mahdollisille ostajille toimitetaan kunnan hallussa oleva kuntotutkimus ja katselmusaineisto koskien Svartbäckin kiinteistöjä 4. kehottaa teknistä lautakuntaa selvittämään, onko mahdollista myöntää paikallisille yleishyödyllisille yhdistyksille etuosto-oikeus. Käsittely: Svanfeldt Martinin kannattamana ehdotti seuraavaa uutta kohtaa: kehottaa teknistä lautakuntaa selvittämään, onko piilovirhevakuutuksen ottaminen mahdollista. Koska tehtyä ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen yksimielisesti hyväksyneen sen. Kaisla Ryynäsen kannattamana ehdotti, että päätösehdotuksen kohta 4 poistetaan. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Kaislan ehdotusta, äänestävät ei. Äänestyksessä Kaislan ehdotus voitti äänin 6 (Kaisla, Sneck, Penttinen, Huittinen, Ryynänen, Sarviaho) 4 (Janhunen, Laaksonen, Martin, Svanfeldt). Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. päättää asettaa Svartbäckin kiinteistöt myyntiin 2. valtuuttaa teknisen lautakunnan huolehtimaan Svartbäckin kiinteistöjen myynnistä ja tarkempien myyntiehtojen laatimisesta sekä päättämään kiinteistönvälittäjälle annettavasta toimeksiannosta 3. toteaa, että mahdollisille ostajille tulee selkeästi tuoda esille kaikki taloissa havaitut ongelmat ja todetut vauriot. Ostajan kanssa tehdään myös yhteinen katselmus ennen kaupan tekoa koskien kiinteistöjen ongelmia ja vaurioita. Lisäksi mahdollisille ostajille toimitetaan kunnan hallussa oleva kuntotutkimus ja katselmusaineisto koskien Svartbäckin kiinteistöjä 4. kehottaa teknistä lautakuntaa selvittämään, onko piilovirhevakuutuksen ottaminen mahdollista. KV 65 Lautakunta Kunnanhallitus

15 Sivu 15 KH:411 /2012 KV 66 KH VALTUUSTOALOITE SIUNTION KOULUKULJETUSPERIAATTEIDEN UUSIMISEKSI Valtuutetut Kirsi Pesonen ja Anna Paasikivi ovat jättäneet ja allekirjoittaneet valtuustoaloitteen n kunnan koulukuljetusperiaatteiden uusimiseksi. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. Kunnanhallitus päättää lähettää valtuustoaloitteen sivistyslautakunnan valmisteltavaksi. Ehdotus hyväksyttiin. KV 66 Lautakunta Kunnanhallitus

16 Sivu 16 KH:102 /2011 KV 67 KH VALTUUSTOALOITE SIUNTION ALUEEN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN LAATIMISEKSI Valtuutetut Calin, Varpio ja Nordström ovat jättäneet valtuustoaloitteen, joka koski n alueen turvallisuussuunnitelman laatimista. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. Käsittely: Kunnanhallitus päättää lähettää valtuustoaloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Kunnanjohtajan estyneenä ollessa asian esittelijänä toimi hallintopäällikkö Jarkko Sorvanto. Ehdotus hyväksyttiin. TEKNLTK Oheismateriaali Valtuutetut Arto Varpio, Marcus Nordström ja Elisa Calin ovat jättäneet valtuustoaloitteen koskien kunnan turvallisuussuunnitelman laatimista arkisen turvallisuuden parantamiseksi yhdessä poliisitoimen, alueellisen pelastustoimen johdon, tienpitäjien, rakennusvalvonnan järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteeksi on asetettu, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna Tavoitteen saavuttamiseksi Valtioneuvosto on edellyttänyt, että jokaisessa kunnassa tehdään suunnitelma rikosten, häiriöiden ja onnettomuuksien ennalta ehkäisystä ja yleisen turvallisuuden parantamisesta. Turvallisuussuunnittelu perustuu laaja-alaiseen turvallisuuden käsitteeseen, missä arjen rikoksia ja häiriöitä estetään ennalta yhteistyössä paikallisyhteisön kanssa. Turvallisuustyössä ovat mukana valtion viranomaiset, kunnat, kirkko, elinkeinoelämä, kansalaisjärjestöt ja itse kansalaiset. Paikalliset turvallisuussuunnitelmat kattavat rikosturvallisuuden lisäksi mm. palo-, ja liikenneturvallisuuden, poikkeusolojen turvallisuuden, tapaturmat ja onnettomuudet. Näin muodostuu kokonaiskuva toiminnasta turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi alueella. Tämä lisää turvallisuustyön hallittavuutta, vähentää päällekkäisyyksiä, varmistaa tiedonkulun sekä antaa mahdollisuuden seurata turvallisuuden eteen tehtyä työtä laajemmin. Turvallisuussuunnitelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on lisätä asukkaiden tietoa siitä, miten kuntalaisten arjen turvallisuutta tullaan parantamaan. Lautakunta Kunnanhallitus

17 Sivu 17 n kunnan turvallisuussuunnitelma on valmistunut vuonna 2007 ja aloite kunnan turvallisuussuunnitelman päivittämisestä on perusteltu ja ajankohtainen. Maakunnallista tai alueellista turvallisuussuunnitelmaa Uudellamaalla tai Länsi - Uudellamaalla ei tällä hetkellä ole, joten turvallisuussuunnittelun suhteen ei voida turvautua alueellisiin suunnitelmiin. n ja Inkoon kunnat ovat tehneet vuonna 2008 yhteistyönä Inkoon ja n liikenneturvallisuussuunnitelman. n liikenneturvallisuutta on viime vuosina pohdittu ja pyritty kehittämään säännöllisesti kokoontuvassa kunnan liikenneturvallisuustyöryhmässä, jossa on edustajia kunnan lisäksi myös aluehallintoviranomaisilta. Liikenneturvallisuus voisi olla painopistealueena tulevassa turvallisuussuunnitelmassa. Painopistealueet lyödään kuitenkin lukkoon vasta nykytilanteen arvioinnin ja toimintaympäristöanalyysin jälkeen. Valtuustoaloite asiasta on tehty jo Asiaan ei ole tartuttu aiemmin suunnitellun kuntaliitoksen takia. Ei olisi ollut tarkoituksenmukaista päivittää n kunnan omaa turvallisuussuunnitelmaa, joka olisi ollut voimassa vain vuoden 2012 loppuun. Myöskään tekninen osaston resurssit eivät ole aiemmin antaneet mahdollisuutta tarttua turvallisuussuunnitelman päivittämiseen. Turvallisuussuunnitelmaa on tarkoitus valmistella yhteistyössä Länsi Uudenmaan poliisilaitoksen ja Länsi Uudenmaan pelastuslaitoksen avustuksella. Mahdollisuuksia kuntien väliseen yhteistyöhön selvitetään ennen kaikkea Inkoon kanssa. Tarkoitus on kuitenkin tehdä n kunnalle oma erillinen turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelman valmistelu on aloitettu elokuussa 2012 ja sen on määrä valmistua kevään 2013 aikana. Oheismateriaali: - valtuustoaloite Esittelijä: rakennusmestari Magnus Malmberg puh: , s-posti: magnus.malmberg@siuntio.fi Lautakunta päättää - esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että n kunnan tekninen osasto on käynnistänyt kunnan turvallisuussuunnitelman laatimisen. Käsittely: Muutettu ehdotus: Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Lautakunta päättää Lautakunta Kunnanhallitus

18 Sivu 18 - esittää tiedoksi kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että n kunnan tekninen osasto on käynnistänyt kunnan turvallisuussuunnitelman laatimisen. Muutetun ehdotuksen mukaan. = KH Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena jätettyyn valtuustoaloitteeseen koskien n alueen turvallisuussuunnitelman laatimista sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Ehdotus hyväksyttiin. KV 67 Lautakunta Kunnanhallitus

19 Sivu 19 KH:475 /2011 KV 68 KH VALTUUSTOALOITE KOSKIEN SIUNTION JOKEA JA RAVINNEPÄÄSTÖJÄ ITÄMEREEN Valtuutetut Holm ja Vierinen sekä varavaltuutettu Lehtinen ovat jättäneet ja allekirjoittaneet aloitteen, joka koskee n jokea ja ravinnepäästöjä Itämereen sekä uudenlaisen hankkeen käynnistämistä päästöjen vähentämiseksi. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. TEKNLTK Oheismateriaali Kunnanhallitus päättää lähettää valtuustoaloitteen teknisen lautakunnan sekä ympäristö- ja rakennuslautakunnan valmisteltavaksi. Ehdotus hyväksyttiin. Valtuutettujen jättämä aloite kuuluu seuraavasti: n joki kulkee n kunnan läpi ja kerää mukaansa ne mitä pelloilta, metistä ja muualta siihen johdetaan. Munkkaan kaatopaikalta Lohjalta ja Nummelan jätevedenpuhdistamolta tulee pieniä päästöjä, mutta valtaosa ravinteista ja muista päästöistä on meidän siuntiolaisten aikaansaamia. Valitettavasti n jokiranta-alueiden suojavyöhykkeiden puhdistusteho ei ole riittävä. Ravinteita pelloilta valuu liiaksi mm. salaojituksen kautta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on tehnyt ansiokasta ja korvaamatonta työtä seuraamalla eri pisteissä jätevesipäästöjä ympärivuotisesti ihan oikeilla mittauksilla lähes kymmenen vuoden ajan Pikkalan lahdella ja koko n joen vesistössä. n joen osuus esimerkiksi fosforipäästöistä Pikkalan lahdella on mittauksin todettu olevan (98 99) % kaikista päästöistä. n jätevedenpuhdistamon osuus Pikkalan lahden fosforipäästöistä on alle 0,50 % ja siis hyvin marginaalinen. Pikkalan lahdella sijaitsevien Båtsvikin ja Kantvikin tehtaiden ja Upinniemen varuskunnan osuus fosforipäästöistä on vain noin (1,0-1,5) %. Viime vuosina on julkisessa keskustelussa kysytty sitä miksi itämeri likaantuu ja miksi ei tehdä oikeasti mitään. Pietarin vaikutus jo näkyy keskisellä suomenlahdella, mutta rannikkoalueella Pikkalan niemestä länteen tilanne on edelleen pahasti huonontunut. Miksi emme puhdista mereen pääseviä päästöjä juuri siinä kohdassa Pikkalan lahdella, jossa fosforipäästöistä (98-99) % johdetaan mereen? Yleensä kun siivotaan roskia pois niin työ aloitetaan pahimmasta kohdasta. Suunnitellun siirtoviemärin ja Lautakunta Kunnanhallitus

20 Sivu 20 muiden vastaavien hankkeiden vaikutus olisi hyvin marginaalinen ja vähäinen itämeren päästöjen vähentämisen kannalta. Ehdotamme itämeren alueella aivan uudenlaisen hankkeen käynnistämistä ja aivan uudenlaista lähestymistapaa. Pitäisi selvittää se miten n joen jokisuussa tai lähellä jokisuuta voitaisiin päästöjä merkittävästi vähentää. Päästöjä olisi vähennettävä HETI eikä perinteisillä menetelmillä vuoden viiveellä. Jokivettä suoraan puhdistavia menetelmiä on jo käytössä useissa Euroopan suurkaupungeissa asumisviihtyvyyden parantamiseksi. Näiden kaupunkien läpi virtaa joki ja hyviä tuloksia on saatu. Ehdotamme apu- tai hankerahan hakemista tähän selvitystyöhön ja mahdolliseen toteutukseen ympäristöministeriöltä ja John Nurminen säätiöltä sekä mahdollisesti muualta. Ehdotamme toteutukseen ja hankkeen esiselvitykseen koulutuslaitosyhteistyötä Metropolia ammattikorkeakoulun ja Aalto yliopiston vesitekniikan asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kanssa. Koko hanke voitaisiin toteuttaa opiskelijaprojektina tai lopputöiden muodossa. Alustavan tiedustelun perusteella koulutuslaitokset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa tällaisesta yhteistyöhankkeesta. n sitoutumattomat ry: ssa Kari Vierinen, Kalle Holm, Lea Lehtinen n ympäristö- ja rakennuslautakunta käsitteli asiaa : Ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa, että aloitteessa esitetyn hankkeen käynnistämiseen kunnan puolelta ei ole edellytyksiä. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan perustelu: Aloitteessa mainitut koulutuslaitokset ovat tervetulleita selvittämään veden laadun parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä ssa, ja hyvälle hankkeelle kunta voinee antaa pientä rahallista tukea. Mutta käytännössä täysin epärealistisen hankkeen käynnistäminen ei ole kunnan edun mukaista. Vaikka njoen veden puhdistaminen ennen laskemista Pikkalanlahteen olisikin mahdollista, se on hyvin kallista, ja puhdistusvaikutus kohdistuisi pelkästään Pikkalanlahteen. njoen vesistön pääuomat järvineen ovat yhtä lailla vedenlaadun parantamisen tarpeessa, jolloin vesiensuojelun kannalta tehokkaampaa olisi sijoittaa mahdolliset rahat peltolohko- ja salaojakohtaiseen valumavesien puhdistamiseen. Tällaisia rahoja ei ole toistaiseksi Suomessa löytynyt kuin koetoimintaan. Maatalouden päästöjen torjunta on valtakunnallinen ongelma, jonka ratkaisut riippuvat valtion maatalous- ja ympäristöpolitiikasta. Lautakunta Kunnanhallitus

21 Sivu 21 Tekninen lautakunta: Viitaten ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätökseen perusteita hankkeen käynnistämiselle ei ole. Kyse on ennen kaikkea resursseista kuten n kunnan ympäristöpäällikkö Patrik Skult rakennus- ja ympäristölautakunnan valmistelutekstissä toteaa: Veden puhdistaminen on teoriassa mahdollista, mutta edellyttää isoja ja kalliita laitoksia. Jokiveden suoraa puhdistamista ei mitä ilmeisimmin ole Euroopan suurkaupungeissa suuressa mittakaavassa tehty vaikka aloitteessa näin annetaan ymmärtää. Näin ollen on myös vaikeaa alkaa laskea menettelystä aiheutuvia kokonaiskustannuksia. On kuitenkin oletettava, että kustannukset tulisivat nousemaan niin suuriksi, ettei n kokoisella kunnalla ole siihen mahdollisuuksia ryhtyä. njoen veden tilaa on mietitty viimeksi keväällä 2012 njokiseminaarissa, jossa pohdittiin Inkoon n ympäristöyhdistyksen johdolla mahdollisuuksia joen tilan kohentamiseksi. Inkoon n ympäristöyhdistys onkin käynnistänyt keväällä 2012 njoki-projektin joen tilan parantamiseksi. Oheismateriaali: - valtuustoaloite Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä p , s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi Lautakunta toteaa, ettei kunnalla ole edellytyksiä aloitteessa esitetyn hankkeen käynnistämiseen. Ehdotuksen mukaan. KH Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena jätettyyn valtuustoaloitteeseen koskien n jokea ja ravinnepäästöjä Itämereen sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Ehdotus hyväksyttiin. KV 68 Lautakunta Kunnanhallitus

22 Sivu 22 TEKNLTK:395 /2012 KV 69 ASUNTORAKENTAMISEN ALOITTAMINEN KUNTAKESKUKSESSA SIUNTION SYDÄMEN ALUEELLA EKEJAMAAP Oheismateriaali Liite 3 Viime vuonna on järjestetty yhteistyössä Asuntosäätiön kanssa tontinluovutuskilpailu urheilukentän pohjoispuoleisella rivitaloalueella (6 150 k m2). Yhtään tarjousta ei saatu. Sen jälkeen rakennusliikkeisiin oltu suoraan yhteydessä ja markkinoitu n Sydämen aluetta. Lemminkäinen Talo Oyj (jäljempänä Lemminkäinen)on ilmoittanut kiinnostuksensa aloittaa kerrostalotuotanto radan varren kortteissa lähettämällä rakennusoikeuden ostotarjouksen. Lemminkäinen on halukas ostamaan korttelien 25, 27 ja 28 rakennusoikeuden. Kauppa ehdotetaan toteutettavaksi seuraavalla tavalla: Lemminkäinen ostaa korttelin 25 rakennusoikeuden v 2012 loppuun mennessä, tarjoushinta 120 eur/asuinkerrosneliö. Kun kortteli 25 on rakennettu Lemminkäinen ostaa puolet korttelin 27 tai 28 rakennusoikeudesta. Kun puolet korttelista on rakennettu, ostaa loput korttelin rakennusoikeudesta. Kun se on rakennettu ostaa puolet viimeisen sille varatun korttelin rakennusoikeudesta ja sen valmistuttua loput korttelin rakennusoikeudesta. Kauppahinta korttelien 27 ja 28 rakennusoikeudesta on 140 eur/asuinkerrosneliö. Lisäksi Lemminkäinen esittää että, kahdeksan vuoden kuluttua sopimuksen allekirjoituksesta ostamatta ja maksamatta olevat tontit kunta voi vapaasti myydä kolmannelle osapuolelle. Sopimus kunnan ja Lemminkäisen välillä on tarkoitus tarkemmin valmistella jatkoneuvotteluissa. EU-lainsäädäntö edellyttää, että menettelyn laillisuuden varmistamiseksi tarjouksesta tulee pyytää ulkopuolinen asiantuntijalausunto, sen selvittämiseksi, että tarjous on markkinahintainen. Kunnan oma arvio pelkästään ei ole riittävä. Tarkoitus on käydä yleiskeskustelu asiasta mahdollisia jatkoneuvotteluja varten. Päätösehdotus annetaan kokouksessa. Oheismateriaali ja liitteet: Lautakunta Kunnanhallitus

23 Sivu 23 - Liitteenä Lemminkäinen Talo Oyj:n tarjous - korttelien 25, 27 ja 28 rajaus asemakaavassa, rakennusoikeus ja pintaala - Oheismateriaalina ARA:n enimmäishinnat ssa Jatketaan neuvotteluja Lemminkäisen ja Asuntosäätiön kanssa. Ehdotuksen mukaan. = EKEJAMAAP Liite 3 Neuvotteluja on jatkettu Lemminkäisen kanssa, niiden tuloksena on saatu uusi tarjous. Korttelien 27 ja 28 rakennusoikeuden hinta on noussut 15 eurolla, uusi hinta on 155 eur/k-m2. Korttelin 25 hinta 130 eur/ k-m2 on pysynyt ennallaan. Perusteluna esitetään, että pyritään ensin avaamaan uuden asuinalueen rakentaminen ja tarjoamaan asunnot edullisemmin, kuin myöhemmin valmiiseen ympäristöön rakennettavat asunnot. Perustelu on hyväksyttävä. Kauppa ehdotetaan toteutettavaksi siten, että korttelin 25 oston yhteydessä kunta antaa kortteleihin 27 ja 28 varauksen, jossa sovitaan ehdot, joiden täyttyessä Lemminkäinen ostaa uuden korttelin puolikkaan. Korttelin 25 ehdotetaan ostettavaksi v loppuun mennessä, kauppahinnasta puolet maksettavaksi v loppuun mennessä ja loput, kun ensimmäiselle rakennukselle on myönnetty rakennuslupa, kuitenkin v loppuun mennessä. Ehtona kortteleiden 27 ja 28 osalta on, että mikäli myyntiponnisteluista huolimatta asunnot eivät mene kaupaksi, Lemminkäinen ei osta uutta korttelin puolikasta ennen kuin vanhat asunnot on saatu myytyä ja uuden kohteen ennakkomarkkinoinnissa on saavutettu aloituskynnys. Tämä ehto vaatii tarkennuksen vielä. Neljän vuoden kuluttua siitä, kun ensimmäisen korttelin rakennuslupa on jätetty, tarkastetaan, että esisopimuksessa Lemminkäiselle määritetyt rakentamisvaatimukset on täytetty. Ensimmäisen kohteen rakennuslupa haetaan mahdollisimman nopeasti, tavoitteena aloittaa rakentaminen v syksyllä.. Mikäli Lemminkäinen on saanut neljän vuoden aikana ensimmäisen kohteen rakennusluvan jättämisestä sille varatusta alueesta 40 % rakennettua, varataan loput em. alueesta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Mikäli 40 % velvoite ei ole täyttynyt Lem- Lautakunta Kunnanhallitus

24 Sivu 24 minkäisestä johtuvasta syystä, saa kunta myydä alueen vapaasti kolmannelle osapuolelle. Aloituskorttelin hallintaoikeuden omistajalta, joka hallintaoikeus jatkuu v loppuun kauppakirjan mukaan, on hankittu suostumus, että rakentaminen voidaan aloittaa v syksyllä. Asuntosäätiö on kiinnittänyt huomiota alkuperäisen tarjouksen hintaan ja pitkään rakentamisaikatauluun. Niihin on neuvottelussa em. tavoin saatu korjaus. Asuntosäätiö on kiinnostunut aloittamaan asumisoikeuskohteella Lemminkäisen naapurina ja yhteistyössä. Korttelin 25 rakennusoikeus on k-m2, ja tarjouksen mukainen kauppahinta eur Korttelin 27 rakennusoikeus on k-m2 ja tarjouksen mukainen kauppahinta eur Korttelin 28 rakennusoikeus on k-m2, ja tarjouksen mukainen kauppahinta eur Newsec Valuation Oy:lta on pyydetty lausunto tarjouksen markkinahintaisuudesta. Lausunnon antaja on auktorisoitu kiinteistöjen arvioija. Esisopimus kunnan ja Lemminkäinen Talo Oyj:n kanssa valmisteltavana. Liitteet: - Lemminkäinen Talo Oyj:n tarjous Hallintaoikeuden omistajan suostumus - Newsec Valuation Oy:n lausunto - Esisopimusluonnos kunnan ja Lemminkäinen Talo Oyj:n kanssa - n Sydän havainnekuva ja korttelien rakennusoikeudet Esittelijä: Kunnaninsinööri Markku Kärkkäinen, p , s-posti: markku.karkkainen@siuntio.fi. Valmisteluvaiheesta informoidaan kokouksessa ja annetaan päätösehdotus. Puheenjohtaja esitti päätösehdotukseksi, että - Toimikunnan kuultua sopimusneuvottelujen pysähtyneen sairastapauksen johdosta, se päättää lähettää sopimuksen suoraan kunnanhallituksen hyväksyttäväksi. Sopimusluonnos lähetetään valmistuttua toimikunnan jäsenille tiedoksi. Ehdotuksen mukaan. Lautakunta Kunnanhallitus

25 Sivu 25 KH Liite 2 Newsec Valuation Oy:n lausunnon mukaan markkinahinta kortteleiden 25, 27 ja 28 on 150 euroa / k-m². Saadussa tarjouksessa korttelin 25 hinta on 13 euroa / k-m² ja kortteleiden 27 ja 28 osalta 155 euroa / k-m². Lemminkäisen tekemä tarjous on siis markkinahintainen. Siinä korttelin 25 hinta on 130 euroa / k m². Lausunto on lyhennetty selvyyden vuoksi koskemaan vain asuntorakennusoikeutta. Lisäperusteluna voidaan mainita, että ARA on antanut uuden päätöksen valtion tukeman asuntotuotannon enimmäishinnoista, jossa ssa kerrostalotonttien perushinta on laskenut entisesta 115 euroa / k m²:stä nykyiseen 85 / k m ². Kauppakirja- ja esisopimusluonnos on laadittu. Oheismateriaali ja liitteet - liitteenä kauppakirja ja esisopimusluonnos - liitteenä Newsec Valuation Oy:n lausunto - Oheismateriaalina Lemminkäinen Talo Oyj:n tarjous - Oheismateriaalina asemakaavatiedot, asuntorakennusoikeus ja tonttikoko - Oheismateriaalina ARA:n hintapäätös Oheismateriaalina ARA:n hintapäätös Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää 1. hyväksyä kauppakirjan ja esisopimuksen liitteen mukaisesti ja 2. oikeuttaa kunnanjohtajan tekemään teknisluontoisia korjauksia ja täydennyksiä kauppakirjaan ja esisopimukseen. Ehdotus hyväksyttiin. KV 69 Liite 1 Lautakunta Kunnanhallitus

26 Sivu 26 YMPJARAKL:260 /2011 KV 70 KUNTALAISALOITE KAAKKOIS-SIUNTION OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMISESTA JA STALLMOSSABERGETIN KIVILOUHIMON ALUEEN SAATTAMISESTA TOIMENPIDEKIELTOON KAAVOITTAMISEN AJAKSI TEKNLTK Oheismateriaalia n kunnan asukkaat Jukka Antila ja Birgitta Johansson ovat tehneet kuntalaisaloitteen koskien n Pikkalassa sijaitsevan Stallsmossabergetin kallioalueen uudelleen kaavoittamista maakuntakaavan mukaiseksi ja alueen saattamista toimenpidekieltoon kaavoituksen ajaksi. Stallsmossabergetin kallioalue on osa Fagelviksberget-Trappbergetin kallioselänteiden muodostamaa aluekokonaisuutta. Aloitteensa tueksi Antila ja Johansson ovat keränneet 463 nimen adressin. Kuntalaisaloite ja adressi ovat saapuneet kunnanhallituksen jäsenille osoitettuna. Saapuneessa aloitteessa vaaditaan Kaakkois-n osayleiskaavan päivittämistä maakuntakaavan mukaiseksi vedoten Stallsmossabergetin kallioalueen luontoarvoihin. Alueella sijaitsevalle tontille RN:o 2:8 on myönnetty ympäristölupa kallionlouhintaa ja murskausasemaa varten ja kaavoitusaloitteen tekijöiden yhtenä tavoitteena on estää kallionlouhinta-alueen ja murskausaseman syntyminen. Kalliolouhinnan ottoalue sijaitsee Kantatien 51 pohjoispuolella Marsuddenin yksityistieliittymää vastapäätä. Stallsmossabergetin kallioalueet on kaavoitettu Kaakkois-n osayleiskaavassa (hyväksytty ja osittain muutettu Vuohimäen alueella ) yritystoiminnalle kuten yksityisille palveluille, hallinnolle, teollisuudelle ja muulle yritystoiminnalle. Aloitetta perustellaan kallioalueen maisema- ja historia-arvoilla. Aloitteen liitteenä olevassa Suomen ympäristökeskuksen antamassa lausunnossa todetaan, että Fågelviksberget-Trappbergetin, johon Stallsmossabergetin kallioaluekin kuuluu, kallioselänteiden muodostama kokonaisuus on luokiteltu arvoluokan 4 kallioalueeksi, jolla on valtakunnallista tai muutoin huomattavaa merkitystä luonnonsuojelun kannalta. Lausunnossa todetaan, että suunniteltu kalliokiviaineksen ottoalue sijaitsee Stallsmossabergetin kaakkoisosassa osittain arvokkaaksi todetun kalliorajauksen sisäpuolella ja on näin ollen maa-aineslain 3 :n 1 momentin kohtien 1 ja 2 vastainen. Alueella ei tule Suomen ympäristökeskuksen mukaan sallia kalliokiviaineksen ottoa. Aloitteeseen on lisäksi liitetty Ympäristöministeriön antama lausunto, jossa todetaan, että kallioalueet on inventoitu ja arvotettu maa-aineslain 3 :n mukaisin ympäristöperusteisin kriteerein. Ympäristöministeriön lausunnossa todetaan lisäksi, että iventointiaineisto on tarkoitettu tukemaan ennen muuta kuntien maa-aineslain mukaista oikeusperusteista lupaharkintaa. Inventoinnit eivät ole suoraan oikeudellisesti sitovia. Lautakunta Kunnanhallitus

27 Sivu 27 Ympäristöluvan myöntäminen Ympäristö- ja rakennuslautakunta on myöntänyt Thure Lindebergille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kalliolouhinnalle ja louheen murskausasemalle Pikkalan kylässä sijaitsevalla tilalla RN:o 2.8. Lupavalmistelun yhteydessä on kuultu Uudenmaan liittoa. Uudenmaan liiton antaman lausunnon mukaan maa-ainesten ottoalue on ns. valkoista aluetta, jolle ei ole osoitettu aluevarauksia. Lausunnon mukaan ottoalueen sijaitseminen arvokkaaksi luokitellulla kallioalueella ei ehdottomasti sulje pois maa-ainesten ottomahdollisuutta. Ympäristöluvan myöntämisestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, joka on hylännyt valitukset Johtosäännöt n kunnanhallituksen johtosäännön 3 :n kohdan 26 mukaan kunnanhallitus johtaa maankäytön yleistä suunnittelua ja kaavoitusta sekä päättää kaavoitusta ja asuntopolitiikkaa koskevista periaatteista. Teknisen lautakunnan ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston johtosäännön 9 :n kohdan 17 mukaan teknisen lautakunnan tehtävänä on ohjata ja valvoa n maankäytön suunnittelua. Saman johtosäännön 9 :n kohdan 18 mukaan teknisen lautakunnan tehtävänä on huolehtia kaavoituksesta ja kuntarakenteen kehittämisestä, yleispiirteisestä ympäristön kehittämisestä ja suunnittelusta sekä kaavoitukseen liittyvästä liikenteen suunnittelusta. Aikaisemmin käsitellyt samansisältöiset aloitteet on kokouksessaan 110 käsitellyt kaksi saman sisällöistä kuntalaisaloitetta liittyen Stallsmossabergetin kallioalueiden uudelleen kaavoittamiseen samoilla perusteilla kuin saapunut kuntalaisaloite ja adressi ja saapuneissa aloitteissa kummassakin vaaditaan Stallsmossabergetin alueella olevan, Pikkalan kylässä sijaitsevan tilan RN:o 2:8 uudelleen kaavoittamista siten, että yleiskaava ei salli maa-ainesten ottoa sekä yleiskaavan päivittämistä maakuntakaavan mukaiseksi. on tuolloin päättänyt olla ryhtymättä toimenpiteisiin aloitteiden suhteen. on todennut, että kaavamuutokselle ei ole tällä hetkellä riittäviä perusteita ja uuden maakuntakaavan valmistuttua koko Kaakkois-n osayleiskaavan muutos otetaan harkittavaksi. n sekä ja saapuneet kaavoitusta koskevat aloitteet ovat oheismateriaalina. Perustelut Lautakunta Kunnanhallitus

28 Sivu 28 Maakuntakaavan uudistus on käynnissä ja kunnanhallitus on antanut maakuntakaavaluonnoksesta lausunnon Uudenmaan liitolle. Maakuntakaavan valmistuttua koko Kaakkois-n osayleiskaavan muuttamista voidaan harkita. Uusia asiaan vaikuttavia tekijöitä ei ole ilmennyt. ssa käsitellyt kaavoitusaloitteet koskien Stallsmossabergetin alueen kaavoitusta ovat samansisältöiset kuin saapunut kuntalaisaloite ja adressi eikä kaavoituksen tarve ja tilanne ole muuttunut joulukuun 2010 jälkeen. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 mom. 3 mukaan maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Kyseisen pykälän 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Kunnalla ei näin ollen ole velvollisuutta muuttaa asema- ja yleiskaavojansa maakuntakaavan muuttuessa. Kunnan kaavoitusmonopoli ja kaavahierarkia mahdollistavat sen, että kunnalla on oikeus ja vapaus päättää kaavan muuttamisesta tai muuttamatta jättämisestä maakuntakaavan mukaiseksi. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina on saapunut kuntalaisaloite ja adressi - Oheismateriaalina on kunnanvaltuuston päätös kaavoitusaloitteesta Kaakkois-n alueella Oheismateriaalina on ja saapuneet aloitteet koskien Stallsmossabergetin alueen kaavoittamista - Oheismateriaalina on Stallsmossabergetin kalliolouhinnan ottoalueen kaavatilanteen kartta - Oheismateriaalina on Uudenmaan liiton antama lausunto Stallsmossabergetin maa-ainesten oton soveltuvuudesta maakuntakaavaan Esittelijä: Kunnaninsinööri Markku Kärkkäinen p , s-posti markku.karkkainen@siuntio.fi Lautakunta päättää - esittää kunnanhallitukselle, että se merkitsee tiedoksi kuntalaisaloitteen ja adressin Stallsmossabergetin kivilouhimoalueella olevan Kaakkois-n osayleiskaavan muuttamisesta ja saattamisesta toimenpidekieltoon kaavoittamisen ajaksi; - esittää kunnanhallitukselle, että aloitteen johdosta ei ryhdytä toimenpiteisiin selostusosassa kerrotuin perusteluin ja Lautakunta Kunnanhallitus