MALMINETSINTÄLUVAN VUOSI- JA LOPPURAPORTOINTI

DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 1 MALMINETSINTÄLUVAN VUOSI- JA LOPPURAPORTOINTI KUVAILULEHTI Kohteen nimi: Ritakallionmaa 1-6 Malminetsintäluvan tunnus: 7864/1-2 ja 7926/1-4 Luvan haltija(t): Raportin tekijä/tekijät: Olli Pajula Raportin tyyppi (vuosiraportti/loppuraportti): Loppuraportti Raportin otsikko: Loppuraportti valtauksilla Ritakallionmaa 1-6, 7864/1-2 ja 7926/1-4 suoritetuista tutkimuksista Tiivistelmä: Ritakallion valtausoikeudet on myönnetty 30.9.2004 GTK:lle. Valtausoikeudet siirrettiin Polar Mining Oy:lle (28.10.2011 alkaen ) 7.11.2006. GTK teki alueella malminetsintätöitä vuosina 2002 2004 ja vuosina 2006 2010. luopui valtauksista 8.1.2015. Ritakallionmaa 1-6 valtaukset, joiden pinta-ala on yhteensä 577 ha, sijaitsevat Huittisten kunnassa noin 160 km Helsingistä luoteeseen ja noin 8 km Huittisista kaakkoon KKJ karttalehden 2112 04 alueella. Alue kuuluu geologisesti paleoproterosooisen Vammalan migmatiittivyöhykkeen länsiosaan. Kallioperä koostuu pääosin kiilleliuskeista ja gneisseistä, granodioriitista, graniitista ja pienistä mafisista syväkivi-intruusioista. Ritakallion kulta-aihe on GTK:n alueellisen moreenigeokemian perusteella vuonna 2002 löydetty kohde. Geokemiallisen ja raskasmineraalitutkimusten perusteella kyseessä on vähintään 2300 m pitkä ja 600 m leveä kultaanomaalinen vyöhyke. Ritakallion mineralisaatio liittyy kiilleliuske/-gneissiympäristössä olevaa dioriitti-gabro-intruusioon, jota leikkaavat kultapitoiset hiertovyöhykkeet ja kvartsijuonet. Vuosina 2002 2004 GTK on suorittanut alueella kallioperä- ja lohkarekartoitusta, moreenin raskasmineraali- ja geokemiallisia tutkimuksia, kalliomurskenäytteenottoa, sahauranäytteenottoa, timanttikairausta, geofysikaalisia tutkimuksia, mikroskooppisia tutkimuksia ja mikroprobe- analyysejä. Vuosina 2006 2010 Dragon mining Oy on suorittanut alueella kallioperä- ja lohkarekartoitusta, tutkimusmontutusta, sahauranäytteenottoa ja timanttikairausta. Tutkimuksissa löydettiin kapeita, hyvinkin Aurikkaita vyöhykkeitä, mutta tutkimukset eivät antaneet viitteitä laajemmasta hyödynnettävissä olevasta mineralisaatiosta ja tämän vuoksi valtauksista päätettiin luopua tammikuussa 2015. The Ritakallio claim rights were granted to GTK on 30 th of September 2004. The claim rights were assigned for Polar Mining Oy (28.10.2011 -> ) on 7 th of November 2006. GTK executed fieldworks in claim areas in 2002-2004 and in 2006-2010. relinquished the claim rights on 8 th of January 2015. Claims named Ritakallionmaa 1-6 (total of 577 hectares) are situated about 160 km NW of Helsinki and about 8 km SE of Huittinen in mapsheet 2112 04. Geologically, Ritakallio area belongs into the western part of the Pirkkala Migmatite Zone. The bedrock consists mainly of mica schist and gneiss, granodiorite, granite and small mafic intrusions. GTK discovered the Ritakallio gold occurrence by the regional till geochemistry program. According to geochemical studies and heavy mineral sampling program, size of gold anomaly area is about 2300 m long and 600 m wide. The Au-mineralized area is linked to the diorite-gabbro intrusion, which is surrounded by mica schist and gneiss. These rocks are cut by gold bearing shear zones and quartz veins. In 2002-2004, GTK has executed the following exploration work: bedrock mapping, boulder hunting, heavy mineral sampling, geochemical till sampling, chip sampling, diamond drilling, geophysical studies, microscopic studies and microprobe analyses. In 2006-2010, has executed the following exploration work: bedrock mapping, boulder hunting, trenching, channel sampling and diamond drilling. As a result, several Au-bearing zones were found, but intercepts were quite narrow and overall assay results did not give sufficient good indications of exploitable deposit. decided to renounce the claims at Ritakallio area in January 2015. Sivumäärä: 23 Liitetiedostojen lukumäärä nimineen: Raportin lisäksi Lomakepohjat 2, 5 ja 6. Kansiot: GTK_data, Kairasydänkuvat HU_RK_1-22, Kuvat ja taulukot, Tab. tiedostot ja Tulokset. Kuusi pdf. dokumenttia. Kirjallisuusviitteet: http://tupa.gtk.fi/raportti/valtaus/cm06_2112_2005.pdf Huhta P., 2005. Maaperä- ja raskasmineraalitutkimukset Huittisten Ritakallion alueella 2002-2004. Report CP23.4.022, Geological Survey of Finland, 8 pp. (in Finnish). Papunen, H. (ed.) & Gorbunov, G., (ed.) 1985. Nickel-copper deposits of the Baltic Shield and Scandinavian Caledonides. Geological Survey of Finland. Bulletin 333. 394 pp. + 2 app. maps Valjus, T. 2005. Geofysiikan tutkimukset Huittisten Ritakallion alueella. Raportti Q19/2112/2005/1. Geologian Tutkimuskeskus. 15 s. Vuori, S., Kärkkäinen N., Huhta P., Valjus T. 2005. Ritakallio gold prospect, Huittinen, SW Finland. Myyntiraportti CM/2112/2005/1/10. Geologian Tutkimuskeskus. 53 s. Bulletin 333. 394 pp. + 2 app. maps. Luvan haltijan yhteystiedot: Kummunkuja 38 38200 SASTAMALA Päiväys: 5.2.2016 Raportoijan allekirjoitus ja nimen selvennys: Olli Pajula

DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 2 Loppuraportti valtauksilla Ritakallionmaa 1-6, 7864/1-2 ja 7926/1-4 suoritetuista tutkimuksista Kummunkuja 38 38200 SASTAMALA Valtaus: Ritakallionmaa Kaivosrekisterinumero: 7864/1-2 (ML2012:0178) ja 7926/1-4 Hakemuksen päiväys: 30.9.2004 (GTK) Valtauksesta luopumispäivä: 14.1.2015 Malmimineraalit: Au Kunta: Huittinen Karttalehti: 2112 04

DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 3 1. Johdanto... 4 2. Suoritetut tutkimukset... 6 2.1. Kallioperäkartoitus ja lohkare-etsintä... 6 2.2. Geofysikaaliset ja petrofysikaaliset tutkimukset... 9 2.3. Maaperägeokemialliset tutkimukset... 10 2.1. Tutkimuskairaus, uranäytteenotto ja tutkimuskaivannot... 11 2.2. Petrologiset ja muut geologiset tutkimukset... 22 3. Lähdeluettelo... 23

DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 4 1. Johdanto Tähän raporttiin on koottu Geologian tutkimuskeskuksen (tekstissä myöhemmin GTK) ja Dragon Mining Oy:n valtausalueilla Ritakallionmaa 1-6 tehdyt työt. GTK teki alueella tutkimuksia vuosina 2002 2004 ja vuosina 2006 2010. Ritakallionmaa 1-2 valtauksille haettiin jatkoaikaa uuden kaivoslain aikana ja siinä vaiheessa kaivosrekisterinumero muuttui 7864/1-2 ML2012:0178. Tässä raportissa ja sen liitteissä on kuitenkin selvyyden vuoksi käytetty vanhaa kaivosrekisterinumeroa. Ritakallionmaa (myöhemmin Ritakallio) valtaukset sijaitsevat Länsi-Suomen läänissä, Huittisten kunnassa noin 160 km Helsingistä luoteeseen ja noin 8 km Huittisista kaakkoon (Kuva 1.). KKJperuskarttalehti alueella on 2112 04. Ritakalliolta noin 6 km länteen sijaitsee :n Jokisivun kultakaivos. Ritakallion ja Jokisivun kaivoksen välissä on valtatie 1 ja valtatie 2 sijaitsee puolestaan Ritakalliolta noin kolmen kilometrin päässä koillisessa. Aluetta ovat tutkineet: Geologian tutkimuskeskus (GTK) (2002 2004) Polar Mining Oy / (2006-2010) Ritakallion alueen tutkimuskohteet sijaitsevat paleoproterotsooisen Vammalan migmatiittivyöhykkeen länsiosassa, Hämeen liuskejakson kontaktin tuntumassa. Kallioperä koostuu pääosin kiilleliuskeista ja -gneisseistä, granodioriitista, graniitista ja pienistä mafisista syväkivi-intruusioista. Gneissit ja migmatiitit ovat alueella pääosin sedimenttistä alkuperää sisältäen metagrauvakka- ja kiilleliuskekerroksia sekä grafiittirikkaita välikerroksia. Alueella on myös pienempiä mafisia vulkaniitteja, joita ympäröivät karsit, karbonaattikivet ja metasertit. Iältään kivet ovat noin 1.90 Ga ja kaarivulkanismia seurannut migmatisaatio on iältään noin 1.88 Ga. Vammalan migmatiittivyöhyke on yksi potentiaalisimmista Ni-Cu -alueista Suomessa ja vyöhykkeellä on ollut toiminnassa mm. Vammalan ja Kylmäkosken nikkelikaivokset (Papunen ja Gorbunov 1985). Vammalan migmatiittivyöhykkeen pohjoispuolella on Tampereen liuskejakso, jossa sijaitsevat mm. Haverin ja Oriveden kultakaivokset. Ritakallion kulta-aihe on GTK:n alueellisen moreenigeokemian perusteella vuonna 2002 löydetty kohde. Geokemiallisen ja raskasmineraalitutkimusten perusteella kyseessä on vähintään 2300 m pitkä ja 600 m leveä kulta-anomaalinen vyöhyke. Ritakallion mineralisaatio liittyy kiilleliuske- ja gneissiympäristössä olevaa dioriitti-gabro -intruusioon, jota leikkaavat kultapitoiset hiertovyöhykkeet ja kvartsijuonet. Kultamineralisaatioihin liittyvä muuttuminen on havaittavissa tyypillisesti sulfidien, serisiitin ja kvartsin määrän kasvuna. Kulta esiintyy vapaina rakeina silikaattien väleissä ja sulkeumina sulfideissa. Kultaa tavataan myös yhteenkasvettumisrakeina Bi-, Sb- ja Temineraalien kanssa. Maapeitteitä Ritakallion alueella on GTK:n suorittamien moreenitutkimuksien mukaan keskimäärin 5.8 m (paksuus vaihtelee 0 m ja 20 m välillä). Pekka Huhdan (2005) mukaan Ritakallion maaperä on koostunut vain yhdestä moreeniyksiköstä ja siten malminetsinnällisesti tarjoaa hyvää materiaalia geokemialliseen kartoitukseen sekä raskasmineraalien ja mineralisoituneiden lohkareiden kartoitukseen.

DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 5 Alueella oli kuusi valtausta yhteispinta-alaltaan 5.77 km² ja ne sijaitsivat 95 eri maanomistajan alueella. Valtausalueella ei ole merkittäviä pohjavesivarantoja ja Ritakallion välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura-alueita. Lähin Natura-alue, Vanhakoski, sijaitsee noin 5 km valtausalueelta luoteeseen. Valtausalueen eteläreunalla on muutama asuttu tila. Kuva 1. Ritakallion tutkimuskohteen valtausalueiden sijaintikartta. Figure 1. Location of the claims at Ritakallio prospect.

DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 6 2. Suoritetut tutkimukset 2.1. Kallioperäkartoitus ja lohkare-etsintä GTK on suorittanut alueella kallioperä- ja lohkarekartoitusta noin 7 km² alueella. Ensimmäiset kullasta rikastuneet lohkareet GTK löysi Ritakalliolta vuonna 2002. Lohkareet olivat kvartsijuonittuneita ja arseenikiisua sisältäviä intrusiivisiä kiviä. Mineralisoituneista lohkareista on analysoitu 42 näytettä, joista kolmessa kultapitoisuus ylitti 10 g/t (max. 36.2 g/t Au) ja mineralisoituneesta kallioperästä on analysoitu kolme näytettä (max. 36.5 g/t Au). Geologista kartoitusta on suoritettu 5.8 km² alueella yhteensä 18 eri paljastumalla (Vuori S., Kärkkäinen N., Huhta P. ja Valjus T., 2005). Paljastumat esiintyvät satunnaisesti Ritakallion alueella. Yleistäen voidaan sanoa, että gabrot ovat valtausalueiden lounaisreunalla, kun taas kiilleliuskeet ovat koillisreunalla. Gabron kontaktit on määritetty pääosin kalliomurskenäytteenoton ja geofysikaalisen datan avulla. Kalliomurskenäytteenotolla saadut kiven palaset on ensin määritelty silmämääräisesti kentällä ja myöhemmin analysoitu XRF-laitteen avulla. Raskasmineraalitutkimusten yhteydessä vain muutama kaivanto ylsi kallion pintaan asti ja niistä saatuja havaintoja käytettiin myös apuna kallioperäkartoituksessa. Kesällä 2007 keräsi alueelta lohkareista näytteitä analyysiin yhteensä 12 kpl ja kallioperästä on analysoitu neljä näytettä (sahaurat on raportoitu erikseen). Korkein kultapitoisuus lohkareessa oli 16.9 g/t ja paljastumassa 0.44 g/t.

DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 7 Taulukko 1. Yli 1 g/t Au sisältävät lohkerenäytteet Ritakallion alueelta. Table 1. Boulders exceeding 1 g/t Au in Ritakallio area. Sample ID Northing Easting Au (g/t) As (g/t) Ag (g/t) Te (g/t) S (%) Assay ID JA-2003-1 6778008 2433726 1.20 5920 3.95 2.73 L03089262 JA-2003-9.1 6778170 2433655 7.40 4250 4.08 3.27 L03089270 JA-2003-9.2 6778170 2433655 1.98 18400 4.97 11.00 L03089271 JA-2003-10 6778340 2433511 2.80 9380 2.88 4.19 L03089272 JA-2003-13 6778808 2432474 36.20 1400 1.87 2.73 L03089275 JA-2003-14 6778808 2432474 1.52 15000 3.18 7.34 L03089276 JA-04-L13 6778600 2432922 12.00 33500 0.70 2.03 L04063072 JA-04-L14 6778600 2432922 4.01 4760 0.20 0.36 L04063073 JA-04-L23 6778440 2432890 9.77 29200 0.51 8.41 L04063082 JA04L24,1 6778470 2432960 2.51 16100 0.41 1.33 L04063083 JA04L24,2 6778470 2432960 3.61 10400 0.21 3.16 L04063084 JA-04-L25 6778383 2433143 12.20 18500 0.73 3.27 L04063085 1-SKV-04 6778425 2432791 4.93 4280 0.20 1.21 L04063112 4-SKV-04 6779154 2432208 2.11 91000 0.22 3.00 L04063115 5-SKV-04 6778595 2432763 4.13 13200 0.29 0.27 L04063116 7-SKV-04 6778735 2432738 2.16 14100 0.38 0.93 L04063118 8-SKV-04 6778435 2432491 1.71 14400 0.35 0.84 L04063119 9-SKV-04 6778903 2432225 5.25 60300 0.23 3.81 L04063120 11-SKV-04 6778589 2432772 1.97 9860 0.23 0.09 L04063122 18-SKV-04 6778303 2433448 1.33 699 0.25 0.28 L04063129 19-SKV-04 6778303 2433448 1.02 6050 0.19 0.03 L04063130 L2_OPP_2007 6779110 2431912 16.90 >10000 1.00 12.35 1.24 200716007 Nimilyhenteet: JA = Juhani Alanen, SKV = Saku Vuori, OPP = Olli Pajula

DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 8 Kuva 2. Ritakallion valtausalueilta kerätyt lohkarenäytteet ( ) ja paljastumanäytteet ( ). GTK:n näytteet tumman sinisellä ja :n näytteet vaalean vihreällä. Figure 2. Boulder samples ( ) and outcrop samples ( ) collected from Ritakallio area. GTK samples as dark blue and samples as light green. Kaikkien GTK:n analysoimien lohkareiden tulokset löytyvät liitteistä: 8764_1-2, 7926_1-4_GTK_Boulders1_Assay_2016_02_05 ja 8764_1-2, 7926_1-4_GTK_Boulders2_Assay_2016_02_05, sekä paljastumilta otettujen näytteiden tulokset liitteistä: 8764_1-2, 7926_1-4_GTK_Outcrops1_Assay_2016_02_05 ja 8764_1-2, 7926_1-4_GTK_Outcrops2_Assay_2016_05_02. :n keräämien lohkareiden ja paljastumanäytteiden tulokset löytyvät liitteestä 8764_1-2, 7926_1-4_DOY_Boulders_Outcrops_Assay_2016_02_05.

DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 9 2.2. Geofysikaaliset ja petrofysikaaliset tutkimukset GTK on tuottanut Ritakallion alueelta 50 metrin linjavälillä korkean resoluution aerogeofysikaalista dataa, joka liittyi vuoden 2003 GTK:n teollisuusmineraalitutkimuksiin. Tästä datasta nousi esille Ritakallion dioriitti-intruusioiden sijainnit luode-kaakko suuntaisella vyöhykkeellä, jossa on hajallaan magneettisia anomalioita. Tämä vyöhyke on kohtisuorassa lounas-koillinen suuntaiseen magneettiseen anomaliaan. Ensimmäinen tulkinta oli, että hajanainen luode-kaakko vyöhyke on jäänne rikkoutuneesta mafisesta intruusiosta ja näin ollen olisi hyvin potentiaalinen päähiertovyöhyke. Maan pinnalla GTK on suorittanut vuonna 2003 vain slingram ja IP-tutkimuksia, koska korkean resoluution aeromagneettista dataa oli saatavilla. Nämä tutkimukset kattoivat noin 3.2 km² alueen. Seuraavana vuonna tutkimusaluetta laajennettiin ja täydennettiin siten, että IP-tutkimukset kattoivat 6.25 km², magneettiset 7.08 km² ja slingram 5.85 km² (Valjus 2005). Lisäksi tehtiin multi-channel IP-profiileja keskeisellä alueella Ritakalliolla, ja soijaporausten yhteydessä suoritettiin maaluotausmittauksia (ground-penetrating radar measurements), joiden avulla saatiin määritettyä kallion pinnan syvyyttä. Kaikki geofysikaaliset mittauspisteet mitattiin GPS:llä. Geofysikaaliset tulkinnat löytyvät raportista Valjus S., 2005, Raportti Q19/2112/2005/1 Geofysiikan tutkimukset Huittisten Ritakallion alueella, sekä raportin Vuori S., Kärkkäinen N., Huhta P. ja Valjus T. 2005, CM06/2112/2005/1/10, Ritakallio Gold Prospect, Huittinen, SW Finland liitteistä 2-7. Lomakepohjia 3 (Surface geophysics) ja 4 (Aerogeophysics) ei täytetty, koska alkuperäinen data on GTK:lla ja on hyödyntänyt vain tämänkin raportin liitteenä olevia GTK:n luomia tiedostoja. Petrofysikaalisia mittauksia (tiheys, suskeptibiliteetti ja induktiivinen vastus) tehtiin GTK:n petrofysikaalisessa laboratoriossa geofysikaalisia tulkintoja varten. Massa-suskeptibiliteettisiä mittauksia tehtiin kaikista näytteistä, joista analysoitiin kulta. Suskeptibiliteetti mitattiin kaikista kairasydämistä metrin välein ja kaikkiaan 59 näytteestä mitattiin tiheys. mittasi systemaattisesti kairasydämistä suskeptibiliteettiä yhden metrin välein kairasydämistä HU/RK-8 HU/RK-14 ja HU/RK-16 HU/RK-22. Tiheysmittaukset määritettiin kohdista, joissa kairasydänraportoinnin yhteydessä todettiin olevan Au-potentiaalinen kivi. Taulukko 2. Geofysiikan mittaukset Ritakallion alueella (GTK) (Vuori & all, 2005). Table 2. Geophysical measurements at Ritakallio prospect (GTK) (Vuori & all, 2005). pinta-ala (km 2 ) pisteväli linjaväli mittaussysteemi pinta-ala (km 2 ) Menetelmä (m) (m) 2003 2004 Magneettinen 10 50 7.08 Slingram 20 100 kelaväli 60 m 5.85 taajuus 3600 Hz Indusoitu 20 100 dipoli-dipoli 3.21 3.04 polarisaatio a = 20 m, n=3 IP-luotaus 10 100 dipoli-dipoli a = 10 m, n=1-8 1.8

DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 10 2.3. Maaperägeokemialliset tutkimukset Vuosina 2002 2004 GTK on kerännyt Ritakallion alueella moreenin raskasmineraalinäytteitä 28 kaivannosta yhteensä 35 kpl. Kaivannot olivat 3-5 m syviä ja näytteitä otettiin usealta eri syvyydeltä. Näytekoko oli 10 litraa, eli noin 20 kg. Samalla siivilöitiin noin 200 g näyte (raekoko < 2 mm) geokemiallisiin analyyseihin, joita tehtiin yhteensä 36 kpl. Raskasmineraalinäytteiden kultarakeet laskettiin stereomikroskoopin avulla ja kaikista näytteistä vain kuudesta ei löytynyt kultaa lainkaan. Parhaimmasta raskasmineraalinäytteestä löytyi 50 Auraetta. Suomessa keskimäärin 1-3 kultaraetta näytteessä merkitsee jo anomaliaa ja siihen suhteutettuna Ritakallion tulokset olivat hyviä. Raskasmineraalinäytteiden tulokset löytyvät liitteestä 8764_1-2, 7926_1-4_GTK_Heavyminerals_Results_2016_02_05. Geokemiallisten näytteiden kultapitoisuudet olivat melko alhaisia, mutta nämä heikosti anomaaliset tulokset kattoivat lähes koko valtausalueen. Parhaimmassa geokemiallisessa analyysissä oli kultaa 83.8 mg/t (ppb). Geokemiallisten analyysien tulokset löytyvät liitteistä: 8764_1-2, 7926_1-4_GTK_geochemistry_1_Assay_2016_02_05 ja 8764_1-2, 7926_1-4_GTK_geochemistry_2_Assay_2016_02_05. Ritakalliolla suoritettiin melko kattava kalliomurskenäytteenottokampanja metsäautoteiden ja metsäkoneurien varsilla, jossa tavoitteena oli porata pystysuorilla rei illä kalliosta näytettä yhden metrin matkalta. Kun näillä rei illä saatiin tietoon kallion pinnan syvyys, viereen porattiin toinen reikä ja kallion pinnan yläpuolelta otettiin noin 200 500 g painoinen moreeninäyte. Tällä tavalla otettiin yhteensä 214 moreeninäytettä, joista parhaassa näytteessä oli kultaa 1200 mg/t (ppb). Viisi näytettä sisälsi kultaa 300 900 mg/t ja 17 näytettä 100 300 mg/t (Kuva 3.). Moreeninäytteiden tulokset löytyvät liitteestä 8764_1-2, 7926_1-4_GTK_Till_Assay_2016_02_05.

DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 11 Kuva 3. Kultapitoisuus moreenissa (< 2 mm fraktio) Ritakallion alueella (Vuori & all, 2005). Taustakartta on korkean resoluution aeromagneettinen matalalentokartta (Valjus T., 2005). Figure 3. Gold in till (< 2 mm fraction) at Ritakallio prospect (Vuori & all, 2005). Base map is a lowaltitude high-resolution aeromagnetic map (Valjus T., 2005). 2.1. Tutkimuskairaus, uranäytteenotto ja tutkimuskaivannot GTK on kairannut Ritakallion alueelle kaksi profiilia (Kuvat 5 ja 6). Toisella kairausprofiililla testattiin valtausalueen luoteisosassa sijaitsevaa vahvaa IP-anomaliaa ja toisella haluttiin saada hyvä geologinen poikkileikkaus valtausalueen keskiosalta. Profiileihin kairattiin yhteensä kahdeksan kairareikää, joiden kokonaispituus oli 610.40 m. Kaikkiaan analysoitiin 428 näytettä, joiden yhteispituus oli 427.10 m ja joka vastaa 70 % kairareikien kokonaispituudesta. Kairasydänraportoinnin jälkeen kairasydän sahattiin ja se jaettiin keskimäärin noin metrin analyysiväleihin.

DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 12 Kuva 4. GTK:n geokemialliset tutkimukset moreenista (vihreät pisteet) ja raskasmineraalinäytteenottopaikat (siniset pisteet) Ritakallion alueella. Figure 4. Till geochemical sample profiles (green dots) and till heavy mineral sample points (blue dots) at Ritakallio prospect. Kaikkiaan GTK:n kairaamissa rei issä kultapitoista, yli 1 g/t, kairasydäntä oli 25.50 m ja yli 0.3 g/t kairasydäntä 95.50 m. Korkein kultapitoisuus oli kairasydämessä R314 välillä 41.00-42.00 m, jossa kiilleliuskeessa oli kultaa 3.9 g/t. Paksuin yhtenäinen mineralisoitunut vyöhyke oli 4.7 m @ 1.7 g/t Au. GTK:n Ritakallion kairasydänten analyysitulokset löytyvät liitteestä 8764_1-2, 7926_1-4_GTK_311-318_Assay_2016_02_05. GTK suoritti Ritakallion alueella kalliomurskenäytteenottokampanjan (samoista kohdista kuin Kuvan 4 moreeninäytepisteet), jossa metsäautoteiden ja urien varsilta porattiin yhteensä 202 näytettä kallioperän pinnasta. Näyte koostui tyypillisesti 1-25 mm kokosista kallioperän kappaleista ja se edusti näytettä noin metrin matkalta. Suuri osa näytteistä oli Au-anomaalisia ja korkein kultapitoisuus oli 8.5 g/t. Yhteensä 10 näytteessä kultapitoisuus oli 0.3-1.0 g/t. Kulta korreloi positiivisesti Ag, Bi, Te, Sb ja As kanssa. GTK:n Ritakallion kalliomurskenäytteiden analyysitulokset löytyvät liitteestä 8764_1-2, 7926_1-4_GTK_Percussion_Assay_2016_02_05.

DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 13 Kuva 5. Kairareiät Ritakallion valtausalueella. GTK:n kairaamat kairareiät on merkitty vihreällä pisteellä ja :n kairaamat kairareiät sinisellä pisteellä. Sahaurien paikat on merkattu keltaisilla kärkineliöillä. Figure 5. Drillhole collar locations at Ritakallio prospect. Drillholes drilled by GTK are marked as green dots and by as blue dots. Channel sample collar locations are marked as yellow diamonds. on kairannut Ritakallion alueelle yhteensä 22 kairareikää (Kuva 5), joiden yhteispituus on 1988.55 m. Lyhyin reikä oli 35.30 m ja pisin 115.10 m. Vuonna 2007 kairattiin reiät HU/RK-1 HU/RK-7 ja vuonna 2010 reiät HU/RK-8 HU/RK-22. Vuoden 2007 paras yksittäinen tulos oli 0.65 m @ 5.21 g/t Au kairareiässä HU/RK-5, alkaen syvyydeltä 27.35 m. Vuonna 2007 paksuin yhtenäinen lävistys oli 3.65 m @ 1.62 g/t Au kairareiässä HU/RK-4, alkaen syvyydeltä 27.15 m, kun taas vuoden 2010 paras yksittäinen tulos oli 1.10 m @ 49.80 g/t kairareiässä HU/RK-12, alkaen syvyydeltä 77.20 m. Paksuin yhtenäinen lävistys oli 3.80 m @ 1.69 g/t Au kairareiässä HU/RK-21, alkaen syvyydeltä 68.10 m. Kairareikien HU/RK-1 HU/RK-22 kaikki yli 1 g/t lävistykset on esitetty Taulukossa 3. Kairareikien HU/RK-1 HU/RK-7 tulokset löytyvät liitteestä 8764_1-2, 7926_1-4_DOY_HURK_1-7_Assay_2016_02_05 ja HU/RK-8 HU/RK-22 liitekansiosta 8764_1-2, 7926_1-4_DOY_HURK_8-22_Assay_2016_02_05.

DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 14 Kairausten perusteella on voitu todeta, että vallitsevina kivilajeina Ritakallion alueella ovat gabrot, dioriitit ja kiilleliuskeet. Gabrot voidaan jakaa kahteen ryhmään: tasarakeiseen ja täplämäiseen, jossa on halkaisijaltaan noin 1 cm amfibolirakeita. Tasarakeinen gabro on vallitseva, joskin täplämäinenkin on melko yleinen. Sulfidi- ja scheeliittipitoiset hiertovyöhykkeet ja kvartsijuonet leikkaavat gabroa. Kiilleliuske on tyypillisesti hienorakeinen ja koostumukseltaan tasalaatuinen. Sulfidi- ja scheeliittipitoiset hiertovyöhykkeet ja kvartsijuonet leikkaavat myös kiilleliusketta. Kumpaakin pääkivilajia leikkaavat graniittiset juonet, joiden paksuus on tyypillisesti alle metrin, mutta voi paikoin olla yli kymmenenkin metriä. Graniittisten juonien raekoko vaihtelee hienorakeisesta (apliittisesta) karkearakeiseen (pegmatiittiseen). Graniittisissa juonissa esiintyy vähäisiä määriä sulfideja. Kuva 6. GTK:n kairausprofiilit ja niiden mukaan hahmoteltu poikkileikkaus kallioperästä (Vuori & all, 2005). Figure 6. GTK drilling profiles and cross cut of the bedrock according to drilling results (Vuori & all, 2005).

DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 15 Taulukko 3. Kultalävistykset :n kairaamissa kairarei issä (Cut off 1 g/t). Table 3. Gold intercepts in the drill holes drilled by (Cut off 1 g/t). Hole ID From To Length Au (g/t) Remarks HU/RK-1 16.45 17.05 0.60 1.75 HU/RK-1 30.25 31.10 0.85 1.72 HU/RK-4 27.15 30.80 3.65 1.62 HU/RK-5 23.55 24.45 0.90 1.40 HU/RK-5 27.35 28.00 0.65 5.21 HU/RK-6 0.80 1.95 1.15 1.06 HU/RK-7 20.10 21.10 1.00 2.35 HU/RK-7 31.25 32.35 1.10 2.03 HU/RK-7 72.25 75.45 3.20 1.10 HU/RK-8 HU/RK-9 No significant intercepts No significant intercepts HU/RK-10 13.35 14.20 0.85 1.26 HU/RK-10 49.40 51.40 2.00 1.05 HU/RK-10 55.40 56.10 0.70 1.07 HU/RK-10 63.00 63.80 0.80 1.24 HU/RK-10 69.30 70.20 0.90 1.31 HU/RK-10 87.35 88.75 1.40 3.53 HU/RK-11 No significant intercepts HU/RK-12 72.70 74.55 1.85 2.34 HU/RK-12 77.20 78.30 1.10 49.80 HU/RK-12 80.35 81.30 0.95 1.52 HU/RK-13 No significant intercepts HU/RK-14 25.15 25.75 0.60 1.11 HU/RK-14 91.00 92.00 1.00 1.14 HU/RK-15 60.00 61.00 1.00 1.57 HU/RK-15 78.15 80.70 2.55 1.37 HU/RK-15 88.55 89.40 0.85 1.05 HU/RK-16 7.50 8.55 1.05 1.41 HU/RK-16 35.00 36.15 1.15 1.40 HU/RK-16 56.25 57.30 1.05 1.82 HU/RK-16 88.65 89.35 0.70 1.10 HU/RK-17 0.40 2.00 1.60 5.65 including 0.70 m @ 10.75 g/t from 0.40 m. HU/RK-17 4.00 4.55 0.55 1.98 HU/RK-17 11.00 13.40 2.40 3.23 including 0.70 m @ 4.78 g/t from 11.95 m. HU/RK-18 No significant intercepts HU/RK-19 15.20 16.20 1.00 1.31 HU/RK-19 18.30 19.20 0.90 2.05 HU/RK-19 26.25 28.00 1.75 1.50 HU/RK-19 41.40 42.35 0.95 2.36 HU/RK-20 22.50 24.20 1.70 2.60 HU/RK-20 45.00 46.00 1.00 1.32 HU/RK-20 49.00 49.60 0.60 2.93 HU/RK-20 51.70 52.80 1.10 1.82 HU/RK-20 94.00 94.80 0.80 1.22 HU/RK-21 4.70 6.60 1.90 1.51 HU/RK-21 42.85 44.45 1.60 3.98 HU/RK-21 68.10 71.90 3.80 1.69 HU/RK-21 84.25 85.40 1.15 3.12 HU/RK-21 89.50 90.10 0.60 10.40 HU/RK-21 93.30 94.10 0.80 8.28 HU/RK-21 97.60 98.10 0.50 11.40 HU/RK-22 56.25 58.00 1.75 1.37 HU/RK-22 74.80 75.80 1.00 1.23 HU/RK-22 76.70 77.50 0.80 1.17

DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 16 GTK on sahannut timanttisahalla kalliosta uranäytteitä neljästä eri profiilista (PROF1-4). Näiden pituus vaihtelee välillä 0.60-2.40 m. PROF2 pituus ei ilmennyt toimitetuista excel-tiedostoista. Yli 1 g/t lävistyksiä ei näissä sahaurissa ollut. Paras kultapitoisuus oli näytteessä PROF4, 0.48 g/t, välillä 0.00 m - 0.60 m. Tulokset GTK:n sahaurista löytyvät liitteestä 8764_1-2, 7926_1-4_GTK_SC_Assay_2016_02_05. on sahannut kaikkiaan 11 sahauraa (HU/RK-SC-1 HU/RK-SC-11) kahdesta tutkimusmontusta. Lyhyin sahaura on 0.55 m ja pisin 5.25 m, kaikkien urien yhteispituuden ollessa 34.07 m. Parhaimmat lävistykset olivat 1.50 m @ 12.10 g/t (sisältäen 0.30 m @ 57.07 g/t Au) sahaurassa HU/RK-SC-6 (sahaura HU/RK-SC-6 jatkettin alkupisteestä sahauralla HU/RK-SC-6B, koska ensimmäisessä näytteessä kullan määrä oli yli 1 g/t. Myös HU/RK-SC-6B:n ensimmäisessä analyysissä kullan määrä oli yli 1 g/t, joten lävistys koostuu kahdesta eri sahaurasta yhdistetystä lävistyksestä 1.20 + 0.30 m) ja 2.40 m @ 7.92 g/t (sisältäen 0.55 m @ 19.19 g/t Au) sahaurassa HU/RK-SC-11. Edellä mainitusta 57.07 g/t Au sisältävästä näytepaikasta otettiin replikaattinäyte ja sen tulos oli 31.20 g/t Au. Kaikki HU/RK sahaurien lävistykset on esitetty Taulukossa 4. Tulokset löytyvät liitteistä: 8764_1-2, 7926_1-4_DOY_SC_1_Assay_2016_02_05, 8764_1-2, 7926_1-4_DOY_SC_2_Assay_2016_05_02 ja 8764_1-2, 7926_1-4_DOY_SC_3_Assay_2016_02_05. Taulukko 4. Kultalävistykset :n sahaurissa (Cut off 1 g/t).sahaura HU/RK-SC-6B on HU/RK-SC-6:n alkupisteestä vastaikkaiseen suuntaan sahattu. Table 4. Gold intercepts in channels sawed by (Cut off 1 g/t). Channel HU/RK- SC-6B is the same as in HU/RK-SC-6 but it is sawed in opposite direcrion. Channel ID From To Length Au (g/t) Remarks HU/RK-SC-1 0.4 0.8 0.4 1.48 HU/RK-SC-1 1.8 2.25 0.45 1.55 HU/RK-SC-2 No significant intercepts HU/RK-SC-3 0.3 0.7 0.4 1.63 HU/RK-SC-4 HU/RK-SC-5 No significant intercepts No significant intercepts HU/RK-SC-6 0.00 1.20 1.20 14.87 Including 0.30m @ 57.07g/t from 0.00m HU/RK-SC-6B 0.00 0.30 0.30 1.00 HU/RK-SC-7 HU/RK-SC-8 HU/RK-SC-9 No significant intercepts No significant intercepts No significant intercepts HU/RK-SC-10 0.65 0.95 0.30 5.04 HU/RK-SC-11 0.45 2.85 2.40 7.92 Including 0.55m @ 19.19g/t from 0.75m Vuoden 2006 lopulla kaivoi kaksi tutkimusmonttua (M1 ja M2) Ritakallion alueelle. Lisäksi Tutkimusmonttu M3 yritettiin kaivaa M1:n ja M2:n välimaastoon, ja vaikka alue oli rinnettä, niin kaivinkoneella ei päästy kallioon asti ja monttu maisemoitiin välittömästi. Montut M1 ja M2 pestiin Vampulan VPK:n toimesta ja ne detaljikartoitettiin kesäkuussa 2007. Tutkimusmonttu M1 maisemoitiin joulukuussa 2015. Tutkimusmonttu M2 jätettiin maisemoimatta MHY:n kehoituksesta yhteisymmärryksessä maanomistajan kanssa, koska kaivinkoneen viennistä tutkimusmontulle olisi tullut enemmän haittaa sitä ympäröivään metsään kuin maisemoinnista olisi

DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 17 saatu hyötyä. Lisäksi kallion pinnalla on tällä alueella pääosin vain ohut sammal- tai jäkäläkerros. Tutkimusmontuista lisää Kuvissa 7-14. Kuva 7. Tutkimusmonttujen sijainti valtausalueella. Monttu M3 ei yltänyt kallioon saakka. Figure 7. Location of Ritakallio trenches at claim area. Trench M3 did not reach the bedrock.

DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 18 Kuva 8. Tutkimusmonttu M1 ja sahaurien sekä kairareikien paikat lähistöllä. Figure 8. Trench M1, channel sample and drill hole locations at nearby. Kuva 9. Tutkimusmonttu M2 ja sahaurien sekä kairareikien paikat lähistöllä. Figure 9. Trench M2, channel sample and drill hole locations at nearby.

DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 19 Kuva 10. Geologinen kartta tutkimusmontun M1 länsiosasta. Figure 10. Geological map from western part of trench M1.

DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 20 Kuva 11. Geologinen kartta tutkimusmontun M1 itäosasta. Figure 11. Geological map from eastern part of trench M1.

DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 21 Kuva 12. Geologinen kartta tutkimusmontun M2 pohjoisosasta. Figure 12. Geological map from northern part of trench M2. Kuva 13. Geologinen kartta tutkimusmontun M2 eteläosasta. Figure 13. Geological map from southern part of trench M2.

DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 22 Kuva 14. Tutkimusmonttu M1 maisemoinnin jälkeen joulukuussa 2015. Figure 14. Trench M1 after landscaping in December 2015. 2.2. Petrologiset ja muut geologiset tutkimukset GTK:n ohuthietutkimukset osoittavat, että Ritakallion gabron päämineraalit ovat plagioklaasi ja amfiboli. Aksessorisia mineraaleja ovat biotiitti, kvartsi, apatiitti, zirkoni, oksidit ja sulfidit. Amfibolit ja biotiitti ovat pyrokseenin muuttumisen seurauksena syntyneitä, mutta biotiitti voi olla myöskin primääristä. Kiilleliuske koostuu pääosin plagioklaasista, biotiitista ja kvartsista, sekä oksideista, sulfideista ja muista aksessorisista mineraaleista. Kummassakin kivilajissa kulta esiintyy hydrotermisesti muuttuneissa vyöhykkeissä, joissa tyypillistä on kvartsin, sulfidien ja serisiitin esiintyminen. Kvartsi on juonina tai matriksissa, jolloin se liittyy muiden mineraalien muuttumiseen (mm. seriiittiytyminen). Muuttuneiden vyöhykkeiden pääsulfidimineraalit ovat arseenikiisu ja löllingiitti. Petrologisten tutkimusten perusteella kulta esiintyy vapaana kultana ja sulfideissa, kuten arseenikiisussa ja löllingiitissä. Kullan raekoko vaihtelee lähes näkymättömästä noin 1 mm raekokoon. GTK on tehnyt Ritakallion kivistä kaikkiaan 34 kiillotettua ohuthiettä.

DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 23 3. Lähdeluettelo Huhta P., 2005. Maaperä- ja raskasmineraalitutkimukset Huittisten Ritakallion alueella 2002-2004. Report CP23.4.022, Geological Survey of Finland, 8 pp. (in Finnish). Papunen, H. (ed.) & Gorbunov, G., (ed.) 1985. Nickel-copper deposits of the Baltic Shield and Scandinavian Caledonides. Geological Survey of Finland. Bulletin 333. 394 pp. + 2 app. maps. Valjus, T., 2005. Geofysiikan tutkimukset Huittisten Ritakallion alueella. Raportti Q19/2112/2005/1. Geologian Tutkimuskeskus. 15 s. Vuori, S., Kärkkäinen N., Huhta P., Valjus T., 2005. Ritakallio gold prospect, Huittinen, SW Finland. Myyntiraportti CM/2112/2005/1/10. Geologian Tutkimuskeskus. 53 s.