KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU
SUUNNITTELUN TAVOITTEET ohjausryhmä 2.4.2014 taajaman tulee olla houkutteleva valtatien suunnasta, ostovoima tien päällä, Vienan kauppatie, paikallinen ostovoima ei riitä ylläpitoon kauppapaikan on oltava näyttävä maamerkki, omaleimainen nähtävyys, ei valtakunnallista market-tyyliä koko kunnan palvelujen ikkuna 2030 kauppapaikkoja useille yrittäjille kauppahallin tyyliin, vuokratiloja, lähiruoka poro, rieska ja juusto edistää paikallisten pienempien yritysten menestymistä pieniä tuotannollisia tiloja, kädentaitoja tehtaanmyymälä, outlet hirsirakentamisen pioneeri, puurakentamisen mainos, älykäs rakentaminen verkkokauppa kasvaa lähivuosina jopa 25%, mikä vähentää muuta kauppaa
omaleimainen lopputulos ja toimintakonsepti, uudet realistiset ideat tapahtuma- ja kulttuuriareenat, kirjastot, pala kotiseutumuseota, liikenne-puisto, teemapuisto kohderyhmiä seniorien ryhmämatkailu, lapsiperheet, työmatkalaiset, koiran-omistajat, mökkiläiset integroidut majoitustilat - kestikievari, asumista paikallisuutta sisälle rakenteisiin teknologian avulla: revontulet, ufot ennakkomarkkinointia olevien vetovoimatekijöiden pohjalta, kilpailutilanteen synnyttäminen alueelle on laadittu liikennesuunnitelma, jota ei ole vielä hyväksytty > tulee vielä miettiä ja kehittää eteenpäin järjestelyt ovat haastavat ja ehkä liian monimutkaiset info liittymästä taajaman reunalle risteysalueen tulee olla näyttävä ja edustava, suuntaisliittymä Kuusamon suuntaan halutaan pitää mukana tarkastelussa käytettävissä olevan alueen laajuus tarkentuu työn edetessä uusi lämpövoimala tulee sijoittumaan nykyisen viereen liikennepuisto voidaan tarvittaessa siirtää muualle koulukiinteistölle ei liene tulevaisuudessa käyttöä, osalla sisäilmaongelmaa
Suunnitelma paikan liikennejärjestelyistä, Destian suositus 2012.
KAUPAN SELVITYS, Kimmo Koski, Sweco Ympäristö Nykyinen tarjonta: PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA - 12 myymälää - 3 isoa supermarkettia (myyntiala 1 000 m 2 tai yli) - 2 isoa valintamyymälä (200-399 m 2 ) - 4 pientä valintamyymälää (100-199 m 2 ) - 2 pienmyymälää - 1 päivittäistavaroiden erikoismyymälä - 1 tavaratalo (M-tavaratalo) - Kerrosalaa näissä on yhteensä noin 8 800 k-m 2 ERIKOISTAVARAKAUPPA, TILAA VIEVÄ 7 myymälää - 1 huonekalukauppa - 2 kodinkonekauppa - 3 rautakauppaa - 1 muu tilaa vaativa erikoiskauppa MUU ERIKOISKAUPPA - 18 myymälää - 3 alkot, apteekit ym. - 0 muotikauppa - 1 tietotekninen kauppa - 14 muu erikoiskauppa - Huonekaluliike - Puutavarakauppa - Rautakauppa - Autotarvikeliike - Huoltoasema (4 kpl) - Apteekki - Alko - Urheiluvälineliike - Maalausliike - Atk-liike (2 kpl) - Kirjakauppa
Asukkaiden, ulkokuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden, matkailijoiden ja valtatieliikenteen ostovoima vuonna 2013 ja kehitys vuosiin 2020 ja 2030. Ostovoima, milj. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2013 2020 2030 Muu erikoiskauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Päivittäistavarakauppa
Nykyinen päivittäistavarakaupan ja tilaa vaativan erikoiskaupan kerrosala sekä asukkaiden, ulkokuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden, matkailijoiden ja valtatieliikenteestä pysähtyvän ostovoiman aiheuttama liiketilan laskennallinen lisätarve vuosiin 2020 ja 2030. 14 000 Liiketila 2014 ja liiketilan lisätarve 2020 ja 2030 (k-m 2 ) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2014 2020 2030 Muu erikoiskauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Päivittäistavarakauppa ARVIOITU TILATARVE päivittäistavara 500 +1500 Erikoiskauppa 7000, josta tilaa vievää 1200 muuta erikoiskauppaa 5 800
Haastattelu 1.10.2014 : VMV yhtiöt Oy ja Juvitrade Oy isoja marketteja ei tehdä jatkossa, seuraavaan kymmeneen vuoteen ei tapahdu isoja, olevakin kauppa on suuressa murroksessa ja taloudellisesti tiukilla, toimintoja yhdistetään, kauppa ei käy edes keskeisillä paikoilla kivijalassa, vuokrat ovat kalliita suhteessa kaupan myyntiin odotettavissa kova pudotuspeli? myös päivittäistavarakaupassa keskiostoksen arvo alenee tienvarsikauppaa voivat käyttää Syötteen asiakkaat, Rukalle matkaavat ostavat Kuusamosta Lidl tai Tokmanni voisi olla alueen veturi, päivittäistavaralle on kasvutilaa, muulle ei. Suomi on pieni markkina ja Lidl on muuttanut myyntikonseptin äärimmäisen tehokkaaksi verrattuna suomalaisiin ketjuihin ja valtaa markkinoita, syntyy todellista kilpailua Pudasjärvi on kaupan kannalta vaikea paikka, perustavaran ostopaikka, arvokkaampi tavara haetaan Oulusta tai tilataan netistä: ve-4, jossa kauppa keskustan päässä, ei ota asiakkaita liikenteestä ABC on nykyään hyvällä paikalla, liekö muuttotarvetta tähän Lidl ja Tokmanni ovat paikalle realistisia toimijoita, uusi Halpa- Halli ehkä söisi jo Kiimingin hallin kauppaa. mahtaako hirsirakentaminen vetää kauppaa, esim. Lidlillä on oma konsepti aluetta kaupalle on kuitenkin tarpeen varata, rakentamisen määrä ja toteutuminen vain on epävarmaa - kuitenkin elämä jatkuu, vaikka ehkä alhaisemmalla volyymilla - jatkuva kaupan myyntialan kasvu ei näytä tässä vaiheessa realistiselta liikenne keskustaan ei toimi nykyjärjestelyillä, tarvitaan suora liittymä valtatielle kaupan selvityksestä todettiin, että laskelma on teoreettinen, oletettu kasvu 9000 k-m 2 on liian suuri, puolet siitä ehkä realistinen - pitää huomioida myös olevan kaupan poistuma, kysynnän kasvun kautta ei tule lisätilatarvetta ostoskäyttäytymisessä on tapahtumassa pysyvä muutos, erikoistavarat hankitaan netistä, kirpputorilta tai facebookin kautta, kivijalkakauppa hiipuu väistämättä ei tarvita uutta kauppatilaa ostokäyttäytymiseen vaikuttaa asioihin suhtautuminen, nuoret suosivat nettikauppaa etninen kauppa ja verstaat ei tuota riittävästi ja pysty ylläpitämään uusia kiinteistöjä erikoistavarakaupan yrittäjät eivät pysty itse sijoittamaan rakennuksiin vaan kiinteistösijoittaja rakentaa seinät jotta se olisi kannattavaa kaupan yrittäjän pitäisi sitoutua paikkaan 10 vuodeksi, mikä ei tänä päivänä ole realistista pankit ovat nyt skeptisiä kiinteistöihin sijoittamisessa, paikallinen rakentaja voisi olla mahdollinen
Tieverkkovaihtoehdot: tonttiliittymä, kiertoliittymä, rampit, rinnakkaistie.