Maaseutu ja kansainvälinen yhteistyö

Maaseutu ja kansainvälinen yhteistyö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) kansainvälisen yhteistyön toimintastrategia 2010 2013 ja maaseutupolitiikan kansainvälisiä toimintatapoja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 4 2011

Julkaisusarja: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 4/2011 Julkaisija: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Ulkoasu: John Zetterborg Taitto: Anita Pesola/Juvenes Print Paino: Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print, Tampere 2011 ISSN 1238-6464 ISBN 978-952-227-534-9 (painettu) ISBN 978-952-227-513-4 (verkkojulkaisu)

Sisällysluettelo Tiivistelmä... 5 Sammandrag... 6 Summary... 7 Esipuhe... 9 OSA I MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN (YTR) KANSAINVÄLISEN YHTEISTYÖN TOIMINTASTRATEGIA 2010 2013... 10 1. Toimintastrategian tiivistelmä... 10 2. Lähtökohdat ja YTR:n yleiset tavoitteet kansainvälisessä yhteistyössä... 12 3. Kansainväliset organisaatiot maaseutupolitiikassa... 13 3.1 Euroopan unioni ja sen toimielimet... 13 3.2 OECD... 14 3.3 Yhdistyneet kansakunnat (YK)... 15 3.4 Euroopan neuvosto... 16 4. Pohjoismainen yhteistyö... 17 4.1 Pohjoismaiden ministerineuvosto... 17 4.2 Kahdenvälinen yhteistyö... 17 5. Kolmannen sektorin yhteistyö... 18 6. Maaseutukysymykset kehityspolitiikassa...19 7. Tutkimusyhteistyö... 20 8. Alue- ja paikallistason kansainvälistyminen ja yhteistyö... 22 8.1 EU-osarahoitteisen yhteistyön mahdollisuudet... 22 8.2 Ystävyyskuntatoiminta... 22 8.3 Kansainvälistyvä kunta maahanmuuttajat ja tulevaisuuden maaseutu... 23 9. Toimintastrategian toteuttaminen ja seuranta... 24 OSA II MAASEUTUPOLITIIKAN KANSAINVÄLISIÄ TOIMINTATAPOJA... 25 10. Suomen maaseutupolitiikkaan omaksuttuja kansainvälisiä vaikutteita... 25 10.1 Vaikutteita EU-politiikasta... 25 Leader-toimintatapa... 25 Maaseutuverkostoyksikkö... 25 Valtioiden väliset ja rajat ylittävät yhteishankkeet... 26 10.2 Vaikutteita OECD:stä... 26 Hallinnan merkitys maaseutupolitiikassa... 26 Maaseutuvaikutusten arviointi... 28 10.3 Vaikutteita kahdenvälisestä yhteistyöstä... 28 Naisten resurssikeskukset... 28 Maaseutukatsaus... 29 Maaseutugaala... 29 10.4 Vaikutteita kolmannelta sektorilta... 30 Ruotsin kylätoimintaliike Hela Sverige Ska Leva (HSSL)... 30 10.5 Vaikutteita kehityspolitiikasta... 30 Mikrorahoitus... 30 10.6 Vaikutteita tutkimuksesta... 31 Monitoimisuus vai monivaikutteisuus maataloudessa... 31 11. Mahdollisia uusia toimintatapoja suomalaiseen maaseutupolitiikkaan... 33 11.1 Uusia toimintatapoja EU-politiikkaan... 33

EU:n ohjelmapolitiikan kehittäminen... 33 Byrokratian purku EU-ohjelmien toimeenpanossa... 33 Leader-toimintatavan toimeenpanon Global grant -malli... 33 Uusi maaseutualueiden luokitus... 34 11.2 Uusia toimintatapoja eri maista... 34 Rahoituskanavien koordinointi... 34 Yhteiskunnallinen yrittäjyys... 35 Espanjan maaseutupolitiikan kokonaisuus... 35 Imagon ja identiteetin merkitys... 36 Maaseudun maahanmuuttajien kotouttaminen... 36 11.3 Uusia toimintatapoja kolmannelle sektorille... 36 Ratkaisuja julkisen vallan ja kansalaistoiminnan suhteen järjestämiseksi... 36 Vapaaehtoistoiminnan alueellinen tukiverkosto... 37 12. Suomalaisen maaseutupolitiikan vientituotteita maailmalle... 39 12.1 Suomalainen kylätoiminta... 39 12.2 Suomalainen sovellus Leader-toimintatavasta... 39 12.3 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) hallinnan välineenä... 40 Lähteet... 41 Liite 1. Strategian valmisteluprosessi... 42 Liite 2. Maaseudun kehittämisen kannalta keskeiset yhteistyöorganisaatiot... 43 sekä Suomen/YTR-verkoston yhteyshenkilö(t) vuonna 2010 Liite 3. Alueiden komitean suomalaisjäsenet (9) ja -varajäsenet (8) valiokuntineen 2010-2015... 44 Liite 4. Euroopan parlamentin suomalaisjäsenet (13) valiokuntineen 2009-2014... 45

Tiivistelmä Julkaisija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Julkaisusarja 4/2011 Julkaisun nimi Maaseutu ja kansainvälinen yhteistyö Ilmestymisajankohta Huhtikuu 2011 ISSN 1238-6464 ISBN 978-952-227-534-9 (painettu) ISBN 978-952-227-513-4 (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 48 Tekijä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Avainsanat maaseutu, kansainvälisyys, yhteistyö, toimintastrategia, maaseutupolitiikka, toimintatapa Julkaisun kuvaus Maaseutu ja kansainvälinen yhteistyö on Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Kansainvälisten asioiden teemaryhmän laatima kaksiosainen julkaisu. Julkaisun ensimmäisessä osassa esitetään Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) kansainvälisen yhteistyön toimintastrategia. Strategia on ensimmäinen laatuaan ja se on kohdistettu vuosille 2010 2013. Julkaisun toinen osa perustelee osin strategiassa tehtyjä valintoja ja syventää tietoa kansainvälisistä toimintatavoista. Ensiksi käsitellään kansainvälisiä vaikutteita, jotka on jo omaksuttu Suomen maaseutupolitiikkaan. Toiseksi nostetaan esille mielenkiintoisia lähestymistapoja ja käytäntöjä, joiden soveltamista ja hyödyntämistä myös suomalaisessa maaseutupolitiikassa kannattaa pohtia. Lopuksi analysoidaan suomalaisen maaseutupolitiikan vientituotteiksi soveltuvia käytäntöjä, joiden hyödyntämiselle myös muissa maissa voisi olla kysyntää. 5

Sammandrag Sammandrag Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen Seriens nummer 4/2011 Publikation Landsbygd och internationellt samarbete Utgivningsdatum April 2011 ISSN 1238-6464 ISBN 978-952-227-534-9 (häftad) ISBN 978-952-227-513-4 (PDF) Sidantal 48 Forfattare Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen Nyckelord landsbygd, internationalism, samarbete, strategi, landsbygdspolitik, handlingssätt Beskrivning av publikationen Landsbygd och internationellt samarbete är en tvådelad publikation som har utarbetats av Landsbygdspolitiska samarbetsgruppens (YTR) temagrupp för internationella ärenden. I publikationens första del presenteras samarbetsgruppens strategi för internationellt samarbete. Strategin, som är den första i sitt slag, gäller åren 2010 2013. Den andra delen ger grund för de strategiska valen och fördjupar kunskapen om internationella handlingssätt. Först behandlar man de internationella intryck som man redan tillägnat sig inom landsbygdspolitiken i Finland. Därefter lyfter man upp intressanta synvinklar och metoder som också är värda att tänkas tillämpas och utnyttjas inom den finska landsbygdspolitiken. Till sist analyseras metoder som är lämpliga att omvandlas till exportprodukter och som andra länder också eventuellt kan dra fördel av. 6

Summary Publisher Rural Policy Committee Serial number 4/2011 Publication Rural areas and international cooperation Date of publication April 2011 ISSN 1238-6464 ISBN 978-952-227-534-9 (Printed) ISBN 978-952-227-513-4 (PDF) Number of pages 48 Author Rural Policy Committee Keywords rural areas, internationalisation, cooperation, policy strategy, rural policy, practice Description of the publication Rural areas and international cooperation is a publication, in two parts, prepared by the theme group on international affairs of the Rural Policy Committee (YTR). The first part of the publication presents the policy strategy for international cooperation of the Rural Policy Committee. The strategy is the first in kind and it targets the years 2010 2013. The second part of the publication presents further grounds for the choices made in the strategy and deepens the knowledge on international practices. It starts with the presentation of international influence which has already been adopted to Finnish rural policy. Secondly, it introduces interesting approaches and practices worth considering in view of adaptation to and utilisation in Finnish rural policy. To conclude, the publication analyses Finnish rural policy practices which may find demand in other countries and thus be suitable for being developed into export products. 7

8

Esipuhe Kansainvälisyys lisääntyy koko ajan yhä voimakkaammin. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään monissa eri muodoissa useilla foorumeilla. Vuorovaikutus mahdollistaa molemminpuolisen oppimisen ja hyvien käytäntöjen leviämisen. Lisääntynyt kansainvälinen yhteistyö asettaa kuitenkin omat haasteensa toiminnan kokonaisuuden ja yhdenmukaisuuden hallinnalle. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) koki tärkeäksi ottaa haltuun maaseutupolitiikan saralla tehtävä kansainvälinen yhteistyö. Se asetti 10.3.2009 kansainvälisten asioiden teemaryhmän, jonka tehtävänä oli laatia toimintastrategia maaseutupolitiikassa tehtävään kansainväliseen yhteistyöhön. Strategian lisäksi teemaryhmä kokosi tietoa kansainvälisistä toimintatavoista, joita on jo omaksuttu suomalaiseen maaseutupolitiikkaan, tai joiden soveltamista olisi syytä harkita. Se myös analysoi suomalaisen maaseutupolitiikan vientituotteiksi soveltuvia käytäntöjä. Käsissäsi oleva julkaisu on kansainvälisen teemaryhmän työn lopputuotos. Se koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa esitetään Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) kansainvälisen yhteistyön toimintastrategia. Strategia on ensimmäinen laatuaan ja se on kohdistettu vuosille 2010 2013. Julkaisun toinen osa perustelee osin strategiassa tehtyjä valintoja ja syventää tietoa kansainvälisistä toimintatavoista. Ensiksi käsitellään kansainvälisiä vaikutteita, jotka on jo omaksuttu Suomen maaseutupolitiikkaan. Toiseksi nostetaan esille mielenkiintoisia lähestymistapoja ja käytäntöjä, joiden soveltamista ja hyödyntämistä myös suomalaisessa maaseutupolitiikassa kannattaa pohtia. Lopuksi analysoidaan suomalaisen maaseutupolitiikan vientituotteiksi soveltuvia käytäntöjä, joiden hyödyntämiselle myös muissa maissa voisi olla kysyntää. Toivomme julkaisun tarjoavan lukijalle kattavan tietopaketin maaseutupolitiikan piirissä tehtävästä kansainvälisestä yhteistyöstä. Lisäksi toivomme sen tarjoavan uusia avauksia maaseutupolitiikan kehittämiseen sekä innostavan lukijaa rohkeasti etsimään ja tarjoamaan hyviä käytäntöjä maaseutupolitiikan kansainvälisillä areenoilla. Helsingissä 18. maaliskuuta 2011 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄ Jarmo Vaittinen kansliapäällikkö puheenjohtaja Eero Uusitalo maaseutuneuvos pääsihteeri 9

OSA I Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) kansainvälisen yhteistyön toimintastrategia 2010 2013 1. Toimintastrategian tiivistelmä Tämä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) toimintastrategia tähtää suunnitelmalliseen kansainväliseen yhteistyöhön. Strategiassa jäsennetään käynnissä olevaa kansainvälistä toimintaa sekä määritellään kansainvälisen toiminnan tavoitteet. Lähtökohtana kansainvälisessä yhteistyössä on lisäarvoa tuottava vastavuoroisuus ja myötävaikuttaminen maaseudun kehittämisen tavoitteiden saavuttamiseen. YTR:n visio kansainväliselle yhteistyölle maaseutupolitiikassa vuonna 2020 on seuraava: YTR vaikuttaa alueperusteisuutta, horisontaalisuutta ja monitasoista hallintaa korostavassa kansainvälisessä maaseutupolitiikassa aktiivisena ja asiantuntevana toimijana vahvistaen maaseudun elinvoimaisuutta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. YTR:n yleisinä tavoitteina kansainvälisessä yhteistyössä ovat tiedon jakaminen omista hyvistä käytännöistä muista maista saatavan tiedon ja osaamisen hyödyntäminen Suomen maaseutupolitiikassa maaseutukysymysten näkyvyyden ja maaseutupolitiikan vaikuttavuuden parantaminen kansallisesti ja kansainvälisesti maaseutualueiden kansainvälistymisessä avustaminen maaseutupolitiikan muotoutuminen omaksi politiikanalakseen eri maissa. Konkreettisina maaseutupoliittisina tavoitteina on, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan I ja II pilarien välistä rahanjakoa muutetaan siten, että II pilarin alueperusteisten kehittämistoimien rahoitus kasvaa. Uuden paradigman¹ mukainen maaseutupolitiikka vahvistuu eri maissa ja EU:n maaseutupolitiikassa. Monitasoinen ja -alainen hallinta vahvistuu EU:n maaseutupolitiikassa. Suomalaisten osallistuminen EU:n maaseutupolitiikan rakentamiseen lisääntyy. Suomalaisvirkamiehiä saadaan lisää EU:n eri toimielimiin ja suomalaisia maaseutuasiantuntijoita saadaan tunnustetuiksi lausuntojen ja arviointien antajiksi. ¹ OECD kutsuu integroivaa, alueperusteisuutta ja monisektoraalisuutta korostavaa lähestymistapaa maaseutupolitiikan uudeksi paradigmaksi. Uuden paradigman mukaisessa politiikassa kohteena ovat maaseutualueet ja niiden monet toimijat, väestöryhmät ja elinkeinot ja tavoitteena on alueiden kilpailu- ja toimintakyvyn parantaminen niiden omista lähtökohdista käsin. Maaseudun käyttämättömien mahdollisuuksien ja voimavarojen selvittäminen ja hyödyntäminen ovat keskeisellä sijalla. Maatalouden kehitysedellytyksistä lähtökohtansa ottava vanha paradigma ilmentää edelleen useiden maiden ja Euroopan unionin maaseutupolitiikkaa. Yhä laajemmilla maaseutualueilla tämä näkökulma on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi. 10

OECD:n aluekehityskomitean työohjelmiin saadaan mukaan vahvasti maaseudun laaja-alainen kehittäminen. Laaja-alainen ja kestävä maaseudun kehittäminen on yksi näkökulma YK:n monissa työryhmissä ja ohjelmissa tehtävässä työssä. Suomalaisen maaseutupoliittisen asiantuntemuksen hyödyntäminen ja uuden paradigman mukainen kehittämisote lisääntyvät eri maissa. Maaseudun kehittäminen nostetaan uudelleen Euroopan neuvoston asialistalle omana kokonaisuutenaan. Maaseutuasiat nostetaan pysyvästi Pohjoismaiden ministerineuvoston asialistalle, jolloin yhteistyön jatkuvuus, systemaattisuus ja tavoitehakuisuus paranevat. Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyötä maaseutupolitiikassa vahvistetaan vaiheittain. Pohjoismaiden maaseutupoliittisessa yhteistyössä luodaan hallinnon, kuntien ja järjestöjen välille uusia kumppanuuksia. Alueperusteiseen maaseudun kehittämiseen tähtäävät kansainväliset järjestöt vahvistuvat ja ne saavat oman tunnustetun roolinsa kansainvälisessä maaseutupolitiikassa. Kolmas sektori osallistuu kumppanina EU:n maaseutupolitiikan rakentamiseen. Suomalaiset maaseudun kehittäjät ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa kehittyvien maiden maaseututoimijoiden kanssa kumpaakin hyödyttävällä tavalla. Suomalaiset tutkijat ovat entistä tiiviimmin mukana maaseudun ja maaseutupolitiikan kansainvälisessä tutkimuksessa ja maaseutupolitiikkaan vaikuttavassa tutkimustyössä. Suomen maaseutupolitiikalle tärkeät, kansainvälisestä tarkastelusta hyötyvät aihealueet saadaan tutkimuksen piiriin. Suomalaisia maaseutuasiantuntijoita saadaan kansainvälisten organisaatioiden tunnustetuiksi lausuntojen ja arviointien antajiksi. Maaseutumaisilla alueilla on myös tulevaisuudessa käytössään sellaisia rahoitusvälineitä, jotka mahdollistavat alue- ja paikallistason kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön. Leader-metodi vahvistuu ja sen käyttö laajenee siten, että Leaderista tulee maaseutupolitiikan keskeisin väline. Ystävyyskuntatoiminnassa sekä temaattisessa yhteistyössä ovat aikaisempaa vahvemmin esillä maaseudun kysymykset (mukaan lukien yrittäjyys). Maahanmuutto maaseudulle lisääntyy ja maahanmuuttajat kotoutuvat maaseutuyhteisöihin hyvin. YTR toteuttaa strategiaa integroimalla kansainvälisen yhteistyön eri työmuotoihinsa ja osallistumalla aktiivisesti kansainväliseen toimintaan useilla foorumeilla. Vuonna 2013 työn tulokset ja kehittämistarpeet arvioidaan ja strategiaa uudistetaan kokemusten sekä arvioiden perusteella. 11

2. Lähtökohdat ja YTR:n yleiset tavoitteet kansainvälisessä yhteistyössä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) asetti 10.3.2009 teemaryhmän jäsentämään kansainvälisen toiminnan tavoitteita. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmällä ja sen teemaryhmillä on ollut jo vuosia kansainvälisiä yhteyksiä ja toimintastrategian tarkoituksena on saada entistä suunnitelmallisempi ja laajapohjaisempi ote kansainväliseen yhteistyöhön. Tiedon kokoaminen ja jakaminen olemassa olevasta toiminnasta on tärkeää. Keskinäisen tietoisuuden lisääntyminen ja selkeästi ilmaistujen tavoitteiden asettaminen vievät kansainvälistä yhteistyötä eteenpäin. Tässä strategiassa kuvataan, miten ja minkälaisin tavoittein YTR osallistuu kansainväliseen toimintaan. Strategian valmisteluprosessi esitetään liitteessä 1. Viidennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2009 2013 sekä 20.5.2009 eduskunnalle annetun valtioneuvoston maaseutupoliittisen selonteon visiossa Suomen maaseudusta vuonna 2020 todetaan, että Toimijoiden kansainväliset yhteydet ovat olennaisesti lisääntyneet. Tämä asiakirja luo osaltaan perustaa vision toteutumiselle ja toteuttamiselle. Vision toteuttaminen edellyttää YTR-verkostolta uudenlaista osaamista, aktiivisuutta kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisessa ja kansainvälisten tilaisuuksien järjestämisessä sekä kansainvälistä käyttöä varten valmisteltua materiaalia. Aktiivinen osallistuminen tarjoutuviin asiantuntijatehtäviin on osa tätä työtä. YTR korostaa kansainvälisessä yhteistyössä lisäarvoa tuottavaa vastavuoroisuutta. Tavoitteena on jakaa tietoa omista hyvistä toimintatavoista sekä hyödyntää muista maista saatavaa tietoa ja osaamista Suomen maaseutupolitiikassa. Pitkän aikavälin tavoitteena on maaseutukysymysten näkyvyyden ja maaseutupolitiikan vaikuttavuuden parantaminen kansallisesti ja kansainvälisesti, maaseutualueiden kansainvälistymisessä avustaminen ja maaseutupolitiikan muotoutuminen omaksi tunnustetuksi politiikanalakseen eri maissa. Kansainvälisellä toiminnalla myötävaikutetaan maaseudun kehittämisen tavoitteiden saavuttamiseen. Keinoja tähän ovat eri tasoilla ja tahoilla toteutettavan yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen, hyvien toimintatapojen ja osaamisen vaihtaminen kansainvälisten kumppaneiden kanssa sekä edellytysten luominen kansainvälisten hankkeiden toteuttamiseksi. Tietoisuuden lisääminen ja ymmärryksen syventäminen globaaleista maaseutukysymyksistä ja eri maiden käytännöistä on ensiarvoisen tärkeää. YTR:n visio kansainväliselle yhteistyölle maaseutupolitiikassa vuonna 2020 on seuraava: YTR vaikuttaa alueperusteisuutta, horisontaalisuutta ja monitasoista hallintaa korostavassa kansainvälisessä maaseutupolitiikassa aktiivisena ja asiantuntevana toimijana vahvistaen maaseudun elinvoimaisuutta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. 12

3. Kansainväliset organisaatiot maaseutupolitiikassa Kansainvälisesti arvioituna maaseutupolitiikka on vasta kehittymisensä alkuvaiheessa. Tämän osoittavat kansainvälinen maaseutupoliittinen tutkimus ja keskustelu, EU:n käytössä oleva alue- ja maaseutupolitiikan keinovalikoima sekä OECD:n eri maissa tekemät maaseutupolitiikan maatutkinnat. EU:n maaseutupolitiikassa painottuvat maatalous ja ympäristö, kun taas maaseudun elinvoimaa lisäävien toimenpiteiden osuus on pieni. Maatutkinnat kertovat, että kansallista maaseutupolitiikkaa rakennetaan useimmissa EU-maissa, mutta on myös maita, joissa maaseutupolitiikka perustuu vain EU-välineisiin. Kansainväliset organisaatiot rakentavat maaseutupolitiikkaa tahoillaan. Tässä luvussa luodaan katsaus eri kansainvälisten organisaatioiden työhön maaseutupolitiikassa sekä määritellään YTR:n tavoitteet ja toimet. 3.1 Euroopan unioni ja sen toimielimet EU kehittää maaseutualueitaan sekä yhteisen maatalouspolitiikan II pilarin että koheesiopolitiikan kautta. EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja koheesiopolitiikkaan on tulossa muutoksia vuoden 2013 jälkeisellä kaudella, johon jäsenvaltiot ovat valmistautumassa. EU:n laajuisessa monimutkaisessa politiikkakokonaisuudessa äkkinäiset muutokset ovat epätodennäköisiä, mutta politiikka on silti jatkuvassa muutoksessa. Yksittäisiä uusia toimenpiteitä syntyy harvakseltaan, mutta siirrot politiikanalalta toiselle ovat ajassa mahdollisia, tästä on esimerkkinä Leadertoimintatapaan tehdyt muutokset eri ohjelmakausina. Nykyinen muutos kumpuaa tarpeesta kohdentaa EU:n budjettivaroja unionin kannalta poliittisesti tärkeimpiin kysymyksiin. Maatalousbudjetti on suuruutensa vuoksi erityisen tarkastelun kohteena. Tästä syystä Euroopan komission maatalouden pääosastolla on paineita osoittaa politiikkatoimiensa vaikuttavuus ja luoda välineitä politiikan aikaisempaa paremmaksi alueelliseksi kohdentamiseksi. Keskustelua on käyty maaseudun kehittämistoimenpiteiden siirtämisestä tai nykyistä paremmasta kytkemisestä koheesiopolitiikan viitekehykseen, maatalouden ympäristötoimien vaikuttavuudesta sekä maatalouskaupan kansainvälisestä viitekehyksestä. Suomalaisen maaseutupolitiikan kannalta on olennaista tunnistaa maatalouspolitiikan II pilarin (maaseudun kehittäminen) ja koheesiopolitiikan erilainen osuvuus. Yhteisen maatalouspolitiikan II pilari on mahdollistanut pienipiirteisempien ja samalla täsmällisempien kehittämistoimien käyttämisen kuin mitä koheesiopolitiikkaan kuuluvissa rakennerahasto-ohjelmissa olisi mahdollista toteuttaa. Toisaalta aitojen maaseutupoliittisten linjojen (toimintalinjat 3 ja 4) osuus varoista on vaatimaton, eivätkä ne riitä alueellisen tasapainon saavuttamiseen, eivät edes jatkuvan vähenemisen estämiseen maaseudun palveluissa ja hyvinvoinnissa. Rakennerahastojen puolella ongelmana on ollut varojen yksipuolinen suuntautuminen keskuksiin. Tätä suuntausta on vauhditettu kansallisten aluekehitysohjelmien avulla. Harvaan asutulle maaseudulle kohdennetuille kehittämistoimenpiteille ja -varoille on jatkossa yhä suurempi tarve, ja tämän tavoitteen toteutuminen vaatii määrätietoista vaikuttamista niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Euroopan komissio käyttää aloitteentekovaltaa EU:ssa. Komission maatalouden ja aluepolitiikan pääosastot käsittelevät maaseudun kehittämistä koskevia kysymyksiä. Ohjelmakausittain niiden työnjako on jonkin verran vaihdellut. Suomen EU-edustustolla on suorat yhteydet komission jokapäiväiseen työhön ja on tärkeää, että edustustossa seurataan EU:n maaseutupolitiikan kokonaisuutta. EU:n maaseutupolitiikkaan tulee vaikuttaa aktiivisesti, sillä se on osa Suomen maaseutupolitiikan kokonaisuutta. Lissabonin sopimuksen ratifioimisen myötä Euroopan parlamentin (EP) vaikutus EU:n lainsäädäntötyössä kasvoi maaseutuasioissa. Yhteispäätösmenettelystä tuli tavanomainen lainsäätämisjärjestys, mikä tarkoittaa, että Euroopan parlamentti on tasa-arvoinen lainsäätäjä neuvoston kanssa. Lissabonin sopimuksen myötä parlamentin budjettivalta laajeni koskemaan myös maatalousmenoja. Parlamentissa toimii saarialueita, vuoristoja ja harvaan asuttuja alueita edustava yhteistyöryhmä, jossa on suomalaisjäsen. Alueiden komitea (AK) tarjoaa alue- ja paikallisyhteisöille mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin 13

EU-politiikkojen ja -lainsäädännön laatimisessa. Perussopimukset velvoittavat komission ja neuvoston kuulemaan alueiden komiteaa aina silloin, kun tehdään uusia ehdotuksia alue- tai paikallistasoon vaikuttavilla aloilla. Myös Euroopan parlamentti voi kuulla alueiden komiteaa. Tavoitteet: EU:n yhteisen maatalouspolitiikan I ja II pilarien välistä rahanjakoa muutetaan siten, että II pilarin alueperusteisten kehittämistoimien rahoitus kasvaa. Uuden paradigman mukainen maaseutupolitiikka vahvistuu eri maissa ja EU:n maaseutupolitiikassa. Monitasoinen ja -alainen hallinta vahvistuu EU:n maaseutupolitiikassa. Suomalaisten osallistuminen EU:n maaseutupolitiikan rakentamiseen lisääntyy. Suomalaisvirkamiehiä saadaan lisää EU:n eri toimielimiin ja suomalaisia maaseutuasiantuntijoita saadaan tunnustetuiksi lausuntojen ja arviointien antajiksi. Toimet: EU:n eri toimielinten suomalaisvirkamiehille ja -poliitikoille tarjotaan riittävästi tietoa maaseutupolitiikasta Suomen näkökulmasta. Keskustelua EU:n maaseutupolitiikasta ja sen kehittämisestä aktivoidaan ja laajennetaan suomalaisessa maaseutuverkostossa. Euroopassa toimiviin maaseutupoliittista keskustelua ylläpitäviin asiantuntijaverkostoihin osallistutaan aktiivisesti. Valmiuksia osallistua Euroopan unionin toimintaan vahvistetaan tutkimuksen, koulutuksen ja eri tavoin järjestetyn henkilövaihdon keinoin. Esimerkiksi University of Gloucestershiressä on mahdollista suorittaa etäopiskeluna opintokokonaisuuksia European Rural Development -oppiaineeseen. Vastaavasti Suomen Rural Studies -opintoihin tulee liittää osioita eurooppalaisista käytännöistä ja kokemuksista. YTR:n Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä seuraa Euroopan parlamentin saarialueita, vuoristoja ja harvaan asuttuja alueita edustavan yhteistyöryhmän työtä. 3.2 OECD Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD (Organisation for Economic Co-operation and Development) kokoaa 30 demokraattisen valtion hallitukset käsittelemään yhdessä globalisaatioon liittyviä taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä haasteita. OECD:n maaseudun kehittämisohjelma (OECD Rural Development Programme) on tuottanut vuodesta 1991 lähtien maaseutuun liittyviä analyysejä ja ohjeistusta. OECD suosittaa maaseutupolitiikan uuden paradigman vahvistamista analyysiensä ja eri maihin suuntautuneiden maatutkintojen perusteella. OECD:n tutkimusten ja linjausten vaikutus Suomen maaseutupolitiikan rakentumiseen on ollut suuri. OECD on tuottanut vertailutietoa ja kokemuksia käytännöistä, joita on tarvittu uuden politiikanalan kehittämistyössä. OECD on arvioinut vuosina 1994 ja 2008 Suomen maaseutupolitiikkaa ja antanut tässä yhteydessä suosituksia maaseutupolitiikan kehittämiseksi. OECD:n kutsusta suomalainen YTRverkoston asiantuntija on osallistunut Skotlannin (2007) ja Espanjan (2008) maaseutupolitiikan maatutkintaryhmään. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessakin. OECD:n aluekehityskomitean (Territorial Development Policy Committee, TDPC) alainen maaseututyöryhmä (Working Party on Territorial Policy in Rural Areas, WPRUR) toimii kansainvälisenä maaseutukysymysten keskustelufoorumina. Työryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran vuodessa ja käsittelee muun muassa valmistelussa olevat maaseutupolitiikan maatutkintaraportit, jotka tarjoavat ajankohtaista tietoa kansainvälisestä kehityksestä. Aluekehityskomitean ja maaseututyöryhmän nykyiset mandaatit ovat vuosille 2010-2014. 14

OECD järjestää laajan maaseutukonferenssin ajankohtaisesta teemasta lähes vuosittain. Konferenssissa on tarjolla monipuolista tietoa eri maista sekä mahdollisuus laajaan verkostoitumiseen. OECD:n Centre for Entrepreneurship, SMEs and Local Development -yksikössä toimiva LEED-ohjelma yhdistää työllisyyden kehittämisen paikalliseen kehittämiseen keskeisinä välineinä yrittäjyys, innovaatiot ja paikallinen kumppanuus. Päätavoitteena on työpaikkojen ja erityisesti parempien työpaikkojen aikaansaaminen. LEED-ohjelman monipuoliset, uutta luovat kehittämishankkeet tuottavat toimintaryhmien kannalta kiinnostavaa aineistoa sekä tarjoavat mahdollisuuden toiminnan vertaiskehittämiseen globaalissa ympäristössä. Tavoitteet: Uuden paradigman mukainen maaseutupolitiikka vahvistuu eri maissa ja EU:n maaseutupolitiikassa. OECD:n aluekehityskomitean työohjelmiin saadaan mukaan vahvasti maaseudun laaja-alainen kehittäminen. Toimet: Aluekehityskomitean työohjelmien sisällön laatimiseen vaikutetaan maaseututyöryhmän kautta. YTR-verkostosta osallistutaan aktiivisesti maaseututyöryhmän työskentelyyn sekä työryhmän työn ohjaamiseen puheenjohtajiston työskentelyn kautta. YTR-verkosto järjestää OECD:n maaseutukonferensseihin suomalaisia asiantuntijoita alustajiksi sekä osallistuu konferensseihin aktiivisesti. 3.3 Yhdistyneet kansakunnat (YK) YK on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 192 jäsenvaltiota. YK:n järjestöillä on runsaasti maaseutuun kohdistuvia ohjelmia ja toimenpiteitä. YK:n Maatalous- ja elintarvikejärjestön (Food and Agriculture Organization, FAO) tavoitteena on parantaa maailman ravitsemustilaa ja yhä kasvavan väestön elintasoa. FAO käsittelee maaseudun kehitykseen liittyviä kysymyksiä laajasti muun muassa elinkeinojen, luonnonvarojen ja ympäristön kautta. Se kantaa erityistä huolta maailman ruuantuotannosta, vesi-, kala- ja metsävaroista, ilmastonmuutoksesta, maaseudun elinkeinoista ja maaseudun naisten asemasta. Suomi toimii FAO:ssa aktiivisesti omana itsenään, Pohjoismaiden kautta sekä osana EU:ta ja OECD-maiden ryhmää. Suomalaisilla maaseutukehityksen asiantuntijoilla, mukaan lukien YTR-verkosto, on sekä annettavaa että opittavaa FAO:n toiminnassa. FAO toimii globaalisti ja alueellisesti. Suomi edistää omia intressejään sekä Euroopan alueen työn kautta että vaikuttamalla globaaleihin päätöksiin ja antaa osaamistaan järjestön käyttöön eri tasoilla. Suomessa FAO-linjauksia tekee FAO-toimikunta. Tämän lisäksi maaseutukehityksen asiantuntijoiden osallistuminen FAO:n kokouksiin on tärkeää silloin, kun käsitellään laajoja maaseudun kehityksen kysymyksiä. YK:n kehitysohjelma (United Nations Development Programme, UNDP) on YK-järjestelmän keskeisin kehitysyhteistyötä rahoittava ja toteuttava toimija. Se keskittyy erityisesti demokratian ja hyvän hallinnon kehittämiseen, ympäristöuhkien torjuntaan sekä konfliktien ehkäisyyn ja niiden jälkihoitoon. Kehitysohjelmalla on rooli useissa EU:n uusissa jäsenvaltioissa maaseutupolitiikan suunnittelussa ja koulutuksessa. YTR-verkoston asiantuntijoita on osallistunut kehitysohjelman puitteissa tehtävään yhteistyöhön uusissa jäsenvaltioissa ja osallistuminen yhteistyöhön myös jatkossa nähdään tärkeänä. Nämä tehtävät ovat erityisen otollisia menettelytapojen kansainvälisen vaihdon kannalta. Hyvin harvoin käytäntöjä voidaan siirtää suoraan maasta toiseen, mutta havaitut vaikeudet ja sujuvuudet suhteuttavat oman maan pulmia ja saavutuksia, jolloin edellytykset kohentaa politiikan, hallinnon ja käytännön kehittämistyön menettelyjä paranevat. YK:n kestävän kehityksen toimikunta (Commission on Sustainable Development, CSD) tukee kestävää kehitystä ja edistää Rion ympäristö- ja kehityskokouksessa vuonna 1992 hyväksytyn toimintaohjelman (Agenda 21) toimeenpanoa. Vuosina 2008-2009 kestävän kehityksen toimikunnan asialistalla olivat maatalous, maaseutukehitys, maankäyttö, kuivuus ja aavikoituminen sekä Afrikka. YTR-verkostosta 15

osallistuttiin maaseudun kehittämisen kansalliseen alatyöryhmään, jossa valmisteltiin Suomen kannat CSD-työhön. Työryhmässä valmisteltiin myös Suomen hyvistä käytännöistä esite, jossa yhtenä hyvänä käytäntönä esiteltiin Suomen maaseutupoliittista järjestelmää. Vastaavanlaiseen työhön osallistutaan myös jatkossa. Tavoitteet: Laaja-alainen ja kestävä maaseudun kehittäminen on yksi näkökulma YK:n monissa työryhmissä ja ohjelmissa tehtävässä työssä. Suomalaisen maaseutupoliittisen asiantuntemuksen hyödyntäminen ja uuden paradigman mukainen kehittämisote lisääntyvät eri maissa. Toimet: YK:n maaseutuun liittyvissä työryhmissä ja ohjelmissa tehtävää työtä seurataan ja tarjoutuviin yhteistyömahdollisuuksiin hakeudutaan ja osallistutaan aktiivisesti. 3.4 Euroopan neuvosto Euroopan neuvosto on 47 jäsenvaltion muodostama yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Se pyrkii edistämään jäsenvaltioidensa yhtenäisyyttä, suojelemaan ihmisoikeuksia ja moniarvoista demokratiaa, parantamaan elinolosuhteita sekä edistämään inhimillisiä arvoja. Euroopan neuvoston maaseutukampanja vuosina 1987-1988 vaikutti merkittävästi nykymuotoisen maaseutupolitiikan syntyyn ja kehittymiseen Suomessa. Tavoitteet: Maaseudun kehittäminen nostetaan uudelleen Euroopan neuvoston asialistalle omana kokonaisuutenaan. Toimet: YTR seuraa Euroopan neuvoston asialistaa ja ottaa aktiivisen roolin mahdollisen uuden maaseutukampanjan käynnistyessä. 16

4. Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismailla on monia yhtymäkohtia niin maaseudun haasteissa ja mahdollisuuksissa kuin maaseutupoliittisissa keinoissakin. Kokemusten vaihdolle ja oppimiselle toisen maan käytännöistä on hyvät edellytykset ja lähtökohdat. Pohjoismainen yhteistyö koostuu niin Pohjoismaiden ministerineuvoston (Nordiska Ministerrådet) kuin kahdenvälisestä, kolmannen sektorin, kuntien ja tutkijoiden yhteistyöstä. Kolmannen sektorin, kuntien ja tutkijoiden yhteistyötä käsitellään myöhemmissä luvuissa. 4.1 Pohjoismaiden ministerineuvosto Pohjoismaiden ministerineuvoston aluepoliittisen yhteistyöohjelman 2009-2012 (Nordiskt regionalpolitiskt samarbetsprogram 2009-2012) alaisuudessa toimii neljä alatyöryhmää, joista yksi käsittelee maaseudun kehittämistä. Maaseuturyhmä toimii seminaareja järjestävän Framtidens landsbygd -hankkeen ohjausryhmänä. Seminaarien tavoitteena on vaihtaa kokemuksia ja esitellä hyviä käytäntöjä Pohjoismaissa. YTR-verkostosta osallistutaan ryhmän työskentelyyn ja maaseutuseminaarien valmisteluun. Ministerineuvoston alaisuudessa toimii työryhmiä ja kehittämisohjelmia, joiden valmisteluun ja toteuttamiseen YTR:n Ruoka-Suomi-teemaryhmä on osallistunut, esimerkkinä vuosille 2010-2014 suunnattu Ny Nordisk Mat -ohjelman valmistelu. 4.2 Kahdenvälinen yhteistyö Kahdenvälinen yhteistyö nostaa tehokkaasti esille eri maiden poliittisen perinteen ja ajattelun eroja. Niitä vasten on valaisevaa punnita omia tavoitteita ja toimintatapoja. Näin muun muassa poliittisiksi tai hallinnollisiksi realiteeteiksi kuvitellut kehittämistyön esteet lievenevät. On erittäin tärkeää, että kollegat eri maissa tapaavat toisiaan ja vertailevat toimintatapojaan ja tavoitteitaan. Kahdenvälistä yhteistyötä tehdään erityisesti Ruotsin kanssa. Yhteistyö sisältää tiedon sekä hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen vaihtoa. Suomelle hyödyllinen esimerkki on muun muassa Ruotsin tilastointijärjestelmä, joka mahdollistaa maaseudun kehityskulkujen seuraamisen. Yhä useammin pohjoismainen yhteistyö laajenee Itämeren alueen yhteistyöksi. Esimerkiksi Pohjoismaisten maataloustutkijain yhdistys NJF (Nordic Association of Agricultural Scientists, NJF) lisää yhteistyötä ja tiedon välitystä Pohjoismaiden ja Baltian maiden maataloussektorilla työskentelevien henkilöiden välillä. Maaseutupolitiikassa yhteydet erityisesti Viron suuntaan ovat kiinteät niin hallinnossa kuin kansalaistoimijoiden kesken. Tavoitteet: Maaseutuasiat nostetaan pysyvästi Pohjoismaiden ministerineuvoston asialistalle, jolloin yhteistyön jatkuvuus, systemaattisuus ja tavoitehakuisuus paranevat. Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyötä maaseutupolitiikassa vahvistetaan vaiheittain. Pohjoismaiden maaseutupoliittisessa yhteistyössä luodaan hallinnon, kuntien ja järjestöjen välille uusia kumppanuuksia. Toimet: YTR-verkostosta osallistutaan maaseututyöryhmän työskentelyyn ja vaikutetaan tätä kautta pohjoismaisen yhteistyön lisäämiseen ja tiivistämiseen. YTR avaa määräajoin toistuvat tapaamiset ja tiedonvaihdon Norjan maaseutuasiantuntijoiden kanssa, sillä Norjassa on useita toimivia alue- ja maaseutupoliittisia menettelyjä. Pohjoismaista vertailua ja benchmarking-tietoa hyödynnetään suomalaisen maaseutupolitiikan kehittämisessä nykyistä paremmin. 17

5. Kolmannen sektorin yhteistyö Kansalaisyhteiskuntaa tarvitaan kumppaniksi maaseudun kehittämisessä. Viranomaisten yhteistyön rinnalla kolmannen sektorin kansainvälinen yhteistyö maaseutukysymyksissä vahvistuu. EU:n piirissä toimivien maatalouteen ja ympäristöön keskittyvien sektorijärjestöjen rinnalle tarvitaan alueperusteiseen maaseudun kehittämiseen tähtääviä järjestöjä. Vuonna 1999 perustetussa EU:n toimintaryhmien yhteistyöjärjestössä (European Leader Association for Rural Development, ELARD) on jäsenenä noin tuhat maaseudun toimintaryhmää. Suomen Leader-ryhmät (55) kuuluvat ELARD:iin Suomen Kylätoiminta ry:n kautta, jossa ne ovat jäseninä. Vuonna 2005 perustettu European Rural Alliance (ERA) kokoaa yhteen kansalliset ja eurooppalaiset kansalaisjärjestöt, jotka toteuttavat kokonaisvaltaista ja monialaista maaseudun kehittämistä. ERA:n tavoitteena on edesauttaa keskustelua sekä komission että jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa. Vuonna 2010 ERA:ssa oli 14 jäsentä. Vuonna 2009 perustetun Euroopan kylätoimintajärjestön (European Rural Community Association, ERCA) tarkoituksena on vahvistaa kyläyhteisöjen ääntä kaikkialla Euroopassa. Tavoitteena on, että järjestöön liittyvät kaikki 24 eurooppalaista kylätoimintaliikettä. Vuonna 1994 toimintansa aloittanut ja vuonna 2008 yhdistykseksi organisoitunut Hela Norden Ska Leva (HNSL) on pohjoismainen paikalliseen kehittämiseen ja kansalaisvaikuttamiseen keskittyvä verkosto. YTR:n Matkailun teemaryhmä osallistuu Euroopan maaseutumatkailujärjestön (European Federation for Farm and Village Tourism, EuroGites) toimintaan. Järjestön kautta saa tietoa maaseutumatkailun kehittymisestä ja partnerihauista muun muassa kahden vuoden välein järjestettäviin konferensseihin. YTR:n Kansalaisjärjestöteemaryhmä osallistuu palvelujen järjestämiseen, valtiontukiin ja kilpailuneutraliteettiin liittyvään eurooppalaiseen keskusteluun muun muassa eurooppalaisten yleishyödyllisten järjestöjen kattojärjestön (European Council of Associations of General Interest, CEDAG) kautta ja seuraa alan lainsäädännön muutoksia. Tavoitteet: Alueperusteiseen maaseudun kehittämiseen tähtäävät kansainväliset järjestöt vahvistuvat ja ne saavat oman tunnustetun roolinsa kansainvälisessä maaseutupolitiikassa. Kolmas sektori osallistuu kumppanina EU:n maaseutupolitiikan rakentamiseen. Toimet: YTR-verkostosta osallistutaan aktiivisesti kolmannen sektorin kansainväliseen yhteistyöhön ja vaikutetaan sen vahvistamiseen. International Rural Network (IRN) on virallisesti vuonna 2003 perustettu kansainvälinen järjestö, joka tähtää tiedon ja kokemusten vaihtoon sekä kansainvälisen maaseudun kehittämisverkoston luomiseen. Maaseutuyhteisöjen voimaannuttamista sekä yhteisöjen välistä yhteistyötä hallinnon eri tasojen kanssa eri maissa pidetään tärkeänä. YTR-verkoston edustaja on osallistunut ja alustanut kaikissa kolmessa IRN:n maaseutukonferenssissa, jotka on järjestetty Skotlannissa (2003), Yhdysvalloissa (2005) ja Intiassa (2009). Seuraavaa konferenssia suunnitellaan Australiaan vuonna 2012. 18

6. Maaseutukysymykset kehityspolitiikassa Kehityspolitiikan ja maaseutupolitiikan yhteyttä korostetaan yhä enemmän. Maaseudun kehitys on noussut keskipisteeseen kehityspolitiikkaa linjaavien suurten toimijoiden asialistoilla. Köyhyyden lievittämiseen ja ympäristö- ja ruokaongelmien ratkaisuun ei nähdä mahdollisuuksia ilman maaseudun kehitystä. Suomen kehityspolitiikan linjauksessa maaseutukehitys on keskeisellä sijalla ja politiikanalojen yhteistyö kirjattiin myös eduskunnalle keväällä 2009 annettuun valtioneuvoston maaseutupoliittiseen selontekoon. Ulkoasiainministeriön Maaseutukehityksen yhteistyöverkosto edistää johdonmukaisuutta maaseutu- ja maatalousasioiden käsittelyssä Suomen kehityspolitiikassa. Neljässä Suomen lähetystössä työskentelee maaseutuneuvonantaja. Useimmissa kehittyvissä maissa maaseutu on edelleen hyvin maatalousvaltainen ja siksi maatalouden ja maaseudun kehitystä ei voi eikä pidä erottaa toisistaan. Sen sijaan perinteisen ja uuden maaseutupolitiikan soveltaminen rinnakkain on tärkeää. Suomi tukee kehittyvien maiden maatalouden ja maaseudun kehittämistä kahdenvälisten projektien, sektorituen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten järjestöjen kautta. Vastaavasti Suomi saa käyttöönsä tiedon muiden maiden osaamisesta ja hyödyntää sitä omassa maaseutupolitiikassaan. Suomen ja kehittyvien maiden kokemukset maaseudun kehittämisessä tuovat lisäarvoa Suomen tukemaan kehitysyhteistyöhön ja siksi maaseututoimijoiden kiinnostusta osallistua kehityshankkeiden eri vaiheisiin tulisikin edistää. Kehitysyhteistyössä on jo pitkään ollut käytössä menetelmiä, joilla maaseudun asukkaat saadaan mukaan toimintaan. Osallistavia ja kansalaistoimintaa mobilisoivia kehittämiskeinoja tarvitaan kuitenkin lisää ja niitä kehitetään jatkuvasti. YTR-verkosto tukee osaltaan tätä työtä. YTR-verkostosta on jo osallistuttu Leader-toimintatavan levittämiseen Mosambikiin, Etelä-Afrikkaan ja Venäjän Karjalaan. Kaikkialla on yhteisiä lähtökohtia ja paljon keskinäisiä eroja, mutta Leader on joustava menettelytapa, joka sitoo monia osapuolia samojen tavoitteiden taakse. Tässä on tulevien vuosien mittava kehittelytyö. Suomen julkinen sektori osallistuu kehitysyhteistyöhön tekemällä yhteistyötä kumppanimaan julkisen sektorin kanssa. Suomen ulkoasiainministeriö rahoittaa lukuisia maaseudun kehittämistä tukevia ohjelmia. Kehitysyhteistyön uudentyyppisten hankkeiden kohteina ovat innovaatioympäristöt ja -järjestelmät. Niiden kehittämisessä maaseutu on noussut tärkeään asemaan ja tarjolla on uusia mahdollisuuksia YTR:n asiantuntemuksen hyödyntämiselle. Vuoden 2008 aikana luotu Instituutioiden välisen yhteistyön instrumentti (IKI) mahdollistaa valtion laitosten ja virastojen osallistumisen kehitysyhteistyöhön. Hankkeiden tavoitteena on valtiollisten toimijoiden, kuten ministeriöiden, laitosten ja yliopistojen, osaamisen vahvistaminen. YTR näkee tässä mahdollisuuden maaseutupolitiikan vahvistamiseksi eri maissa. Suomen yliopistoilla on UniPID-verkosto (Finnish University Partnership for International Development). UniPIDin kautta yliopistot ovat mukana useissa kehityspoliittisissa ohjelmissa ja yhteistyökuvioissa. Tavoitteet: Suomalaiset maaseudun kehittäjät ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa kehittyvien maiden maaseututoimijoiden kanssa kumpaakin hyödyttävällä tavalla. Toimet: YTR-verkostosta hakeudutaan ja osallistutaan aktiivisesti kehitysyhteistyössä tarjoutuviin yhteistyömahdollisuuksiin. 19

7. Tutkimusyhteistyö Kansainvälisesti sovellettava tutkimus ja sen hyödyntäminen ovat olennainen osa maaseutupolitiikan valmistelua. Kansainvälinen yhteistyö kuuluu tutkimukseen ja maaseutututkijoilla on useita kansainvälisiä foorumeita ja tutkimusohjelmia. Suomalaisia maaseutututkijoita kutsutaan asiantuntijoina mukaan niin EU:n kuin OECD:n valmistelutyöhön. Suomalainen maaseutututkijoiden verkosto on kansainvälisesti merkittävä, mutta pieni. Suomelle on tärkeää olla mukana sekä maaseutupolitiikan kansainvälisessä tutkimuksessa, että maaseutupolitiikkaan vaikuttavassa tutkimustyössä. Kansainvälinen tutkimuskenttä on käymässä yhä kilpaillummaksi, ja samalla kasvava osa kansallisestakin tutkimusrahoituksesta sidotaan isoihin kansainvälisiin yhteisrahoituksiin (EU:ssa on esimerkiksi suunnitteilla yhteinen ohjelmasuunnittelu, Joint Programming). Näihin yhteisrahoituksiin ja niiden alla oleviin ohjelmiin (kuten eri Euroopan valtioiden tutkimus- ja kehitysohjelmia verkottavat ERA-NET-hankkeet) mukaan menemisestä päättävät kansalliset tutkimusrahoittajat itse (Suomen Akatemia), mutta myös ministeriöt. Jatkossa on yhä tärkeämpää, että esimerkiksi EU:n tieteen puiteohjelmien kansallisista linjauksista vastaavat edustajat määrätietoisesti ehdottavat ja edistävät maaseutuaiheisia rahoituksia, ja vievät Suomen niihin partneriksi. Sekä tutkijoiden että erilaisissa tutkimusjohdon ja -politiikan tehtävissä olevien tulee aikaisempaa ennakoivammin huolehtia siitä, että Suomen maaseutupolitiikan kannalta merkittävät, kansainvälisestä tarkastelusta hyötyvät aihealueet tulevat tutkimuksen piiriin. Tämä edellyttää sekä Suomen kannalta merkityksellisten aiheiden valmistelua tutkimusohjelmien muotoiluihin, että niiden lobbaamista ohjelmien hakujen valmisteluvaiheissa. Lukuisat suomalaiset maaseutututkijat työskentelevät jo kansainvälisissä tutkimusohjelmissa ja yliopistot tekevät yhteistyösopimuksia, mikä antaa tavoitteelle hyvän lähtökohdan. Suomi rahoittaa pohjoismaista tutkimusta, jossa voidaan niin ikään vaikuttaa merkityksellisten maaseutuaiheiden valikoitumiseen. YTR kannustaa tutkijoita sekä järjestö- ja hanketoimijoita muodostamaan Rural Ambassador -rinkejä, jotta tieto muiden maiden maaseutupolitiikasta ja niihin liittyvästä tutkimuksesta lisääntyisi ja samalla osallistujien valmiudet kansainväliseen toimintaan kasvaisivat. Tässä maaseutututkijoiden Maaseudun Uusi Aika -yhdistyksellä ja YTR:llä on yhteinen kehittämisintressi. Tärkeitä henkilökohtaisia kansainvälisiä suhteita rakennetaan lisäksi tutkijoiden järjestötyöllä (esimerkiksi ESRS, NJF ja IGU) osallistumalla etenkin oman tieteenalan kansainväliseen toimintaan. Myös eurooppalainen kesäakatemia on toimiva konsepti kansainvälisten valmiuksien ja yhteyksien lisäämiseen. YTR-verkostosta on osallistuttu vuodesta 2002 lähtien järjestettyihin kesäakatemioihin. Vuonna 2004 kesäakatemia järjestettiin Ilmajoella ja vuonna 2010 Suomussalmella YTR:n tuella. YTR:n Matkailun teemaryhmä osallistuu aktiivisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin matkailututkijaverkostoihin ja niiden järjestämiin tilaisuuksiin muun muassa Suomen matkailututkimuksen seuran kautta. Tietoa hyödynnetään suomalaisen maaseutumatkailun kehittämistyössä sekä välitetään edelleen kehittäjien ja yrittäjien toiminnan tueksi. Teemaryhmä osallistui vuosina 2008 2010 innovaatioiden siirtohankkeeseen (Quality Boost for Tourism), jonka tavoitteena oli siirtää erityisesti maaseutumatkailun laatukoulutuksen ja ohjelmien innovaatioita entistä paremman koulutuksen aikaansaamiseksi Euroopan tasolla. Tulevina vuosina hankkeen tuloksia jalkautetaan toimijakentälle ja maaseutumatkailun laadunkehittäjien verkostoa ylläpidetään. Tavoitteet: Suomalaiset tutkijat ovat entistä tiiviimmin mukana maaseudun ja maaseutupolitiikan kansainvälisessä tutkimuksessa ja maaseutupolitiikkaan vaikuttavassa tutkimustyössä. Suomen maaseutupolitiikalle tärkeät, kansainvälisestä tarkastelusta hyötyvät aihealueet saadaan tutkimuksen piiriin. Suomalaisia maaseutuasiantuntijoita saadaan kansainvälisten organisaatioiden tunnustetuiksi lausuntojen ja arviointien antajiksi. 20