Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa.
|
|
- Karoliina Härkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Tilaa, väljää asutusta ja paikallisia ratkaisuja hyödynnetään hyvinvoinnin lähteenä ja kestävän kehityksen perustana. Yhteiskunta turvaa maaseudulla asumisen ja toimimisen perusrakenteet, sekä kannustaa ja tukee ihmisten omatoimista kehittämistyötä. Maaseudun ihmiset, yhteisöt ja yritykset voivat hyvin ja yhteisöllisyys, ympäristön tila ja kilpailukyky ovat parantuneet hyödyttäen samalla koko yhteiskuntaa. Toimijoiden kansainväliset yhteydet ovat olennaisesti lisääntyneet.
3 Maaseutupolitiikalla edistetään monipuolisesti maaseudun hyvinvointia sekä maaseudun mahdollisuuksien kestävää hyödyntämistä koko Suomen voimavarana. Tavoitteena on elinvoimainen maaseutu, jossa työpaikat ja palvelut ovat ihmistä lähellä, infrastruktuuri, liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ovat kunnossa, ja jokainen voi vapaasti valita itselleen sopivan asumismuodon. Maaseutupolitiikalla vaikutetaan lukuisiin elämän osaalueisiin, kuten koulutukseen, kulttuuriin, liikenteeseen, tietoliikenteeseen, terveydenhuoltoon, yrittäjyyteen, työllisyyteen, asumiseen, kaavoitukseen ja elinympäristöön. Maaseutupolitiikka on alueperusteista ja sen kohteena ovat kaikki maaseutualueet ja niiden monet toimijat, väestöryhmät ja elinkeinot. Maaseutupoliittinen toimija tarvitaan yhteiskunnan kolmen sektorin (julkinen, yksityinen ja kolmas sektori) kaikille toiminnan tasoille (kansainväliselle, kansalliselle, alueelliselle, kunnan sekä kylän tasolle). Suomi on hyvin maaseutumainen maa Suomi on pinta-alaltaan suuri ja harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin 17 asukasta neliökilometrillä. Suomessa kunnat on jaettu neljään aluetyyppiin: kaupunkeihin, kaupunkien läheiseen maaseutuun, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun. Maaseutukunnissa asuu 40 % suomalaisista (Tilastokeskus 2008). Kaupungit ovat Suomessa pieniä ja eurooppalaisittain harvassa. Kaupunkien vaikutusalueet eivät peitä Suomen kaikkia alueita. Suomi ja Irlanti ovat Euroopan unionin maaseutumaisimmat maat. Suomessa on noin kylää, joista jo lähes 3 000:ssa toimii kyläyhdistys. Laaja ja suppea maaseutupolitiikka Suomessa maaseutupolitiikka ja maaseudun kehittäminen jaetaan laajaan ja suppeaan sen mukaan, minkälaisia keinoja käytetään ja mihin pyritään vaikuttamaan. Laaja maaseutupolitiikka on toimintatapa, jossa eri hallinnonalojen politiikkaa suunnitellaan yhdessä siten, että maaseutu ja siellä elävät ihmiset otetaan huomioon. Laajaan maaseutupolitiikkaan kuuluvat eri hallinnonalojen poliittiset linjaukset, päätökset ja valtion budjettivarojen käyttö. Vastuu laajasta maaseutupolitiikasta kuuluu jokaiselle hallinnonalalle. Suppeaa maaseutupolitiikkaa ovat yhteiskunnalliset välineet, joiden nimenomainen tarkoitus on maaseudun kehittäminen. Näitä ovat muun muassa maaseudun kehittämisohjelmat eri toimintatasoilla, toimintaryhmätyö ja kylätoiminta. Maaseudun kehittäminen vaatii hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Yhteistyön avulla luodaan paremmin koordinoituja toimenpiteitä ja suunnataan toimintaa yhteisiin tavoitteisiin. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, YTR, on hallinnonalojen ja asiantuntijoiden yhteinen kokoonpano, jonka tehtävänä on sovittaa yhteen laajan ja suppean maaseutupolitiikan kehittämistoimia. Yhteistyöryhmä auttaa hallinnonaloja tarkastelemaan työtään maaseudun näkökulmasta.
4 YTR suunnittelee ja edesauttaa maaseutupoliittisesti merkittävien asioiden käytännön toteutusta.
5 VERKOSTON KESKIÖSSÄ Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on kaikkien Suomen maaseudun kehittäjien yhteinen verkosto. YTR edistää maaseudun elinvoimaisuutta vaikuttamalla poliittiseen ja hallinnolliseen päätöksentekoon, kehittämällä tarpeellisia työmuotoja, pureutumalla kehittämistarpeisiin teemakohtaisesti eri aloilla sekä rahoittamalla valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita. Poliittinen johto, YTR ja sihteeristö Varsinainen YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin, jossa on noin 30 jäsentä varajäsenineen. Jäsenet ovat eri ministeriöistä, muista hallinto- ja asiantuntijaorganisaatioista sekä järjestöistä. YTR:ssä ovat edustettuina seitsemän eri ministeriötä ja niiden alaisia organisaatioita. Alue- ja paikallistason toimijat ovat mukana Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, maakuntien liittojen, Suomen Kuntaliiton ja Suomen Kylätoiminta ry:n (SYTY) kautta. Lisäksi YTR:ssä ovat mukana tutkimus- ja kehittämislaitokset, oppilaitokset, tuottaja- ja neuvontajärjestöt, ammattijärjestöt, Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK), Suomen Yrittäjät ja Kirkkohallitus. Yhteistyöryhmälle asiat valmistelee sihteeristö, johon kuuluu noin 60 henkilöä YTR:n jäsenorganisaatioista. Sihteeristön työtä johtaa pääsihteeri. YTR:n johtoryhmänä toimii maaseutupolitiikasta vastaavan ministerin koolle kutsuma maaseutupoliittinen ministeriryhmä. Eduskunnassa toimii kansanedustajista koottu maaseutuverkosto, joka käsittelee ajankohtaisia maaseutupoliittisia kysymyksiä.
6 Teema- ja työryhmät YTR perustaa teema- ja työryhmiä aloille, joiden kehittäminen vaatii pitkäjänteistä ja monialaista yhteistyötä. Teemoja ovat esimerkiksi asuminen, ruoka, matkailu, yrittäjyys, toimintaryhmätyö, hyvinvointipalvelut, kulttuuri, harvaan asutun ja ruotsinkielisen maaseudun erityiskysymykset, kansalaistoiminta ja luonnontuotteiden hyödyntäminen. Ryhmät asetetaan määräajaksi. Ryhmien jäsenet ovat järjestöistä, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioista, yrityksistä sekä hallinnosta. Monilla ryhmillä on useita peräkkäisiä toimikausia. Ryhmien tehtäviä ja kokoonpanoa tarkistetaan toimikausien välissä. YTR:ssä toimii jatkuvasti pitkälle toistakymmentä teema- ja työryhmää. Ryhmien toiminta on monipuolista: Ne valmistelevat ja toteuttavat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toimenpiteitä, laativat omista teemoistaan kehittämisohjelmia, järjestävät seminaareja, antavat lausuntoja, vaikuttavat poliittisesti ja viestivät monilla eri foorumeilla. Ryhmillä on usein omat laajat alueelliset verkostonsa. Useimpien teemaryhmien toiminnan päärahoitus tulee YTR:n jakamista valtakunnallisista maaseudun tutkimus- ja kehittämishankevaroista. Ryhmillä on joko koko- tai osaaikainen sihteeri. YTR:n tehtävät Maaseutupolitiikan toteuttaminen hallinnonalojen yhteistyönä Maaseutupoliittisten ohjelmien valmistelu, toteuttaminen ja seuranta Teemakohtainen kehittämistyö Maaseutututkimuksen ja -osaamisen vahvistaminen Maaseutuvaikutusten arvioinnin edistäminen Maaseudun yrittäjyyden, työllisyyden ja tasa-arvon edistäminen Maaseudun kehittämistyön rakenteiden ja työtapojen vahvistaminen kaikilla toiminnan tasoilla Maaseutua kehittävän kansalaistoiminnan vahvistaminen Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen parantaminen Maaseutupoliittisen keskustelun luominen ja ylläpitäminen Asiantuntijat kokoontuvat teema- ja työryhmiksi, jotka kehittävät oman alansa toimintamahdollisuuksia.
7 Maaseutupolitiikan verkosto ja työmuodot Valtioneuvosto Maaseutupoliittinen ministeriryhmä Eduskunta Eduskunnan maaseutuverkosto Muut maaseudun ja alueiden kehitystä edistävät ohjelmat EU:n ohjelmat Kansalliset aluekehitysohjelmat Maakuntaohjelmat Kuntien maaseutuohjelmat Kyläsuunnitelmat Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR YTR:n jäsenet ja varajäsenet Pääsihteeri Sihteeristö YTR:n työmuodot Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Valtioneuvoston maaseutupoliittisten linjausten valmistelu Valtioneuvoston ja YTR:n ohjelmien toteuttaminen ja seuranta Teema- ja työryhmät (14 17 ryhmää) Valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet Maaseutuvaikutusten arviointi Viestintä Neuvottelut ja seminaarit YTR:n kumppanit Saaristoasiain neuvottelukunta SANK Suomen Kylätoiminta ry SYTY Maaseudun uusi aika -yhdistys MUA Maaseutuprofessoriverkosto Kansainvälinen yhteistyö EU, OECD, Pohjoismaiden ministerineuvosto, kehitysyhteistyö, kahdenvälinen yhteistyö ja useita kansainvälisiä järjestöjä
8 YTR valmistelee hallituksen maaseutulinjaukset laajan verkostonsa tuomalla asiantuntemuksella.
9 OHJELMATYÖ TOIMINNAN PERUSTANA YTR:n toiminnan pohjana on kokonaisohjelma, joka sisältää strategisia linjauksia ja useita yhteiskunnan eri osa-alueita koskevia käytännön toimenpide-ehdotuksia. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma on YTR:n toimintaohjelma, jonka toimenpiteitä toteuttavat valtionhallinnon lisäksi muun muassa kunnat, yhdistykset ja oppilaitokset. YTR valmistelee kokonaisohjelman ja edistää siinä esitettyjen toimenpiteiden toteutumista. Poliittinen tuki kokonaisohjelmalle saadaan valtioneuvoston maaseutupoliittisista linjauksista. Valtioneuvosto voi antaa poliittiset linjauksensa maaseutupoliittisena selontekona, erityisohjelmana tai periaatepäätöksenä. Valtioneuvoston hyväksymät ohjelmat sisältävät hallinnon toimenpiteitä maaseudun elinvoimaisuuden parantamiseksi. YTR avustaa hallitusta poliittisten ohjelmien valmistelussa ja toimeenpanossa. Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman ja siihen pohjautuvien poliittisten linjausten taustalla on laaja valmisteluprosessi, johon osallistuu moninainen joukko eri tahoja. Valmisteluun kuuluu neuvottelukierros keskeisten valtakunnantason maaseututoimijoiden kanssa sekä useita alueellisia tilaisuuksia. Ohjelmien toteutumista seurataan säännöllisesti. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma , Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi, on järjestyksessä viides kokonaisohjelma. Nimensä mukaisesti se korostaa maaseutua koko Suomen hyvinvoinnin edistäjänä. Kokonaisohjelmassa on 15 strategista linjausta ja niiden alla 146 toimenpidettä, jotka jakautuvat kolmeen kokonaisuuteen: maaseutu toiminta- ja elinympäristönä, maaseudun työt ja elinkeinot sekä maaseutupoliittisen järjestelmän kehittäminen.
10
11 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA YTR jakaa valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitusta maa- ja metsätalousministeriön varoista maaseutupoliittisesti keskeisiin teemoihin. Vuosittain rahoitetaan noin 2,5 miljoonalla eurolla hanketta. Kehittämishankkeissa pääpaino on laajoissa kokonaisuuksissa, kuten jonkin teemaryhmän toiminnassa. Tutkimusrahoituksella on saatu maaseutututkimusta osaksi korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten toimintaa. Maaseutututkimusta ja -opetusta on vahvistettu maaseutuprofessoriverkostolla ja yliopistojen yhteistyönä toteutettavalla Rural Studies -verkostolla. Valtakunnallisilla maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeilla vahvistetaan suunnitelmallisesti maaseutupolitiikkaa ja maaseutupoliittista järjestelmää. Suomessa maaseudun tutkimus- ja kehittämistoimintaa hyödynnetään tehokkaasti myös suoraan politiikassa. YTR:n ohjelmatyössä käytetään maaseutuprofessoriverkoston asiantuntemusta. Monet maaseutuprofessorit ovat kysyttyjä puheenvuoron pitäjiä ja asiantuntijoita myös laajemmin aluekehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Maaseutututkijoiden ja -kehittäjien Maaseudun uusi aika -yhdistys MUA kokoaa yhteen paitsi tutkijoita ja kehittäjiä myös hallinnossa työskenteleviä ihmisiä. Rahoitus mahdollistaa uudet ideat ja niiden hyödyntämisen käytännössä maaseudulla.
12 Maaseutuvaikutusten arvioinnilla varmistetaan kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu. MAASEUTUVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Eri hallinnonalojen ja organisaatioiden toiminnalla on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia maaseutuun. Maaseudulle tyypillisiä piirteitä ovat väljä asutus ja pitkät välimatkat. Muun muassa niiden vuoksi päätösten vaikutukset ovat maaseudulla usein erilaisia kuin keskuksissa. YTR edistää maaseutuvaikutusten arviointia eri tasoilla. Maaseutuvaikutusten arvioinnilla voidaan varmistaa, että päätöksentekijät ja valmistelijat ottavat huomioon maaseudulla asuvien, työskentelevien ja vapaa-aikana oleskelevien ihmisten näkökulman. Arvioinnilla vaikutetaan siihen, että maaseudun asukkaita kohdellaan oikeudenmukaisesti. YTR on valmistellut tarkistuslistan maaseutuvaikutusten arvioimisen tueksi keskus- ja aluehallinnon käyttöön. Tarkistuslista auttaa hahmottamaan, millaisia vaikutuksia päätöksellä voi olla maaseudulle. YTR seuraa arvioinnin käyttöönottoa.
13 Tiedon ja kokemusten jakaminen maiden kesken synnyttää uusia mahdollisuuksia. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Kansainvälisellä toiminnalla voidaan edistää tavoitteiden saavuttamista maaseudun kehittämisessä. Keinoja ovat eri tasoilla ja tahoilla toteutettavan yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen, hyvien käytäntöjen ja osaamisen vaihtaminen kansainvälisten kumppaneiden kanssa sekä edellytysten luominen kansainvälisten hankkeiden toteuttamiseksi. YTR osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on jakaa tietoa omista hyvistä käytännöistä sekä hyödyntää muista maista saatavaa tietoa ja osaamista Suomen maaseutupolitiikassa. Pitkän aikavälin tavoitteena on maaseutukysymysten näkyvyyden ja maaseutupolitiikan vaikuttavuuden parantaminen kansallisesti ja kansainvälisesti, maaseutualueiden kansainvälistyminen ja maaseutupolitiikan muotoutuminen omaksi tunnustetuksi politiikanalakseen eri maissa. YTR:n visio kansainväliselle yhteistyölle maaseutupolitiikassa vuonna 2020 on: YTR vaikuttaa alueperusteisuutta, horisontaalisuutta ja monitasoista hallintaa korostavassa kansainvälisessä maaseutupolitiikassa aktiivisena ja asiantuntevana toimijana vahvistaen maaseudun elinvoimaisuutta sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
14
15 ÄÄNI KUULUVIIN VIESTINNÄLLÄ Asioiden eteenpäin viemiseksi maaseutupoliittisen keskustelun luominen ja ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää. Viestintään kuuluu monipuolinen esilläolo ja tiedonjako medioissa. Visuaalisella ilmeellä tehdään tunnetuksi YTR:ää ja maaseutupolitiikan brändiä. YTR:n verkostomaisen toiminnan ytimenä on jakaa tietoa eri tahoilla tehdystä työstä niin verkoston sisällä kuin ulkopuolella. Viestinnän haasteena on pitää YTR:n toimijat ja sidosryhmät ajan tasalla eri tahoilla tapahtuvasta maaseutupoliittisesta toiminnasta. YTR:n viestintäkanavia ovat muun muassa Maaseutupolitiikka.fi-sivusto, oma julkaisusarja, maaseudun kehittäjien sähköinen uutiskirje Liiteri, kolmen vuoden välein julkaistava maaseutukatsaus (ensimmäinen vuonna 2011), seminaarit, messut, lehtiartikkelit, radiojutut ja televisiodokumentit. YTR huolehtii maaseutukysymysten näkyvyydestä ja tiedon jakamisesta.
16 Suomea pidetään maaseutupolitiikan edelläkävijänä.
17 MAASEUTUPOLITIIKAN KEHITTYMINEN Suomalaisen maaseutupolitiikan juuret ovat lukujen aluepolitiikassa. Kylätoimintaliike sai alkunsa 1970-luvulla, ja Maaseudun suunnittelun seura perustettiin. Sitä voidaan pitää nykyisen maaseutupoliittisen verkoston edeltäjänä. Maaseutupolitiikan suunnitteluvaiheessa 1980-luvulla maaseutupolitiikka alkoi muotoutua omaksi politiikanalakseen. Maaseutupolitiikan toimijoina olivat Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän edeltäjät. Ensimmäiset maaseutua koskevat periaatepäätökset valtioneuvosto teki 1980-luvulla. Euroopan neuvoston Elävä maaseutu -kampanja vuonna 1988 käynnisti nykymuotoisen maaseutupolitiikan lukujen vaihteessa laadittiin ensimmäinen maaseutupoliittinen kokonaisohjelma, hallitus antoi vuonna 1993 ensimmäistä kertaa maaseutupoliittisen selonteon ja paikallistasolla kylätoiminta järjestäytyi. Suomen liityttyä Euroopan unioniin vuonna 1995 maaseutupolitiikkaan saatiin uusia välineitä: EU:n maaseudunkehittämisohjelmat ja toimintaryhmätyö. Ensimmäinen Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä toimi vuosina Sittemmin YTR:stä on käytännössä muodostunut pysyvä toimintatapa. Myös maaseutupoliittiset kokonaisohjelmat sekä valtioneuvoston maaseutupoliittiset selonteot, erityisohjelmat ja periaatepäätökset ovat seuranneet toisiaan. OECD:n (2008) tekemässä Suomen maaseutupolitiikan maatutkinnassa Suomea pidetään maaseutupolitiikan edelläkävijänä ja suomalaista maaseutupolitiikan mallia ainutlaatuisena.
18 Maaseutupolitiikan kehittymisen aikajanat Juuret Suunnitteluvaihe Täytäntöönpanovaihe ja 1970-luku Aluepolitiikassa painopiste maaseudulla 1980-luku Maaseutupolitiikan muotoutuminen 1988 Euroopan Neuvoston Elävä maaseutu -kampanja (nykymuotoinen maaseutupolitiikka käynnistyy) 1995 Suomi liittyy Euroopan unioniin 1981 Valtioneuvoston maaseutupoliittinen periaatepäätös 1987 Valtioneuvoston maaseutupoliittinen periaatepäätös 1993 Hallituksen maaseutupoliittinen selonteko 1950-luku Maaseutuelinkeinojen lautakunta 1981 Maaseudun kehittämistoimikunta 1983 Maaseudun kehittämistyöryhmä Maaseudun kehittämisprojekti Maaseutupolitiikan neuvottelukunta suunnitelma suunnitelma maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Kehitysaluelait 1993 Laki alueiden kehittämisestä 1972 Maaseudun suunnittelun seura 1970-luku Kylätoimintaliike Kylätoimikuntia perustetaan Kylätoiminnan institutionalisoituminen
19 Eurooppalaistuminen EU-ohjelmat: LEADER II, Tavoitteet 5b ja EU-ohjelmat: LEADER+, ALMA Tavoitteet 1 ja EU-ohjelmat: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (ml. LEADER), Rakennerahasto-ohjelmat(EAKR, ESR) Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Kansallinen POMO Kansallinen POMO Valtioneuvoston maaseutupoliittinen periaatepäätös Valtioneuvoston maaseutupoliittinen erityisohjelma Valtioneuvoston maaseutupoliittinen erityisohjelma 2009 Hallituksen maaseutupoliittinen selonteko 2010 Valtioneuvoston maaseutupoliittinen periaatepäätös maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä maaseutupoliittinen kokonaisohjelma maaseutupoliittinen kokonaisohjelma maaseutupoliittinen kokonaisohjelma maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2000 YTR tunnustetaan lainsäädännössä (asetus maaseudun kehittämisestä) 2002 Alueiden kehittämislaki 2010 Laki alueiden kehittämisestä YTR:n maaseutupoliittinen verkosto Paikalliset toimintaryhmät 1997 Suomen kylätoiminta ry SYTY Kyläyhdistyksiä yhä enemmän
20 Löydä kiinnostava teema ja tule mukaan toimintaan! YMPÄRISTÖMERKKI 441/017 ILME: AHOY KUVAT: GORILLA PAINO: LÖNNBERG 2010 PL 32, Valtioneuvosto
MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA
MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO
LisätiedotMAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja #maaseutupolitiikka
MAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja verkosto @Maaseutupolitiikka #maaseutupolitiikka VUODESTA 1988 NYKYPÄIVÄÄN 1988-1991 Maaseudun kehittämisprojekti 1992-1994 Maaseutupolitiikan neuvottelukunta 1995-2015
LisätiedotPaikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo
Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,
LisätiedotMAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ
Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin
LisätiedotMAASEUDUN TULEVAISUUS
Alue- ja kaupunkipolitiikan keskustelutilaisuus 21.4. 2017 MAASEUDUN TULEVAISUUS Christell Åström, pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE TAUSTA 1995-2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1995-2015
LisätiedotKylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa
VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri
LisätiedotHarvaan asutun maaseudun
Harvaan asutun maaseudun verkosto Lapin HAMA Rauno Kuha 3.10.2015 Lapin kylätoimintapäivät Maaseudun yhteistyöryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin Yhteistyöryhmässä
LisätiedotManner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM
Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit
LisätiedotSatakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila
Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotPäätösten, ohjelmien ja strategioiden maaseutuvaikutusten arviointi Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 9.12.2013
Päätösten, ohjelmien ja strategioiden maaseutuvaikutusten arviointi Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 9.12.2013 Hanna-Mari Kuhmonen Esityksen sisältö Maaseutuvaikutusten arvioinnin lähtökohdat, tarkoitus
LisätiedotJulkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) Nuorisotyön ja politiikan vastuualue
VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) 2017-2019 Nuorisotyön ja politiikan vastuualue Lain 5 mukaan: Uusi nuorisolaki tuli voimaan 1.1.2017 Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi
LisätiedotTaulukko. Vuoden 2015 hankehakuun saapuneet hakemukset ja käytettävissä olevat varat. Haettu Kokonaiskustannusarvio
13.2. Yhteenveto maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n hankehakuun syksyllä 2014 saapuneista hakemuksista ja hankeryhmän rahoitusesityksistä vuodelle TEM ja MMM haut erikseen Valtakunnallisia maaseudun
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotMaaseutu ja hyvinvoiva Suomi
Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2009 2013 Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2009 2013 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2009
LisätiedotAluekehittäminen ja TKIO
Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Aluekehittäminen ja TKIO Petra Stenfors 5.2.2019 Aluekehittämisen määrittely (HE alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista) Toimijoiden yhteistyö
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotMaakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö
Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:
LisätiedotLakiuudistuksen tilannekatsaus
Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotYTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen
YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020
LisätiedotLähidemokratian vahvistaminen
Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,
LisätiedotLeader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö
Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotManner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM
Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit
LisätiedotYhteinen savotta, yhteinen strategia
Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotMaaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014-2020
Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014-2020 Lähiruokaa ja matkailua -hanketreffit Heidi Valtari, Ruoka-Suomi -teemaryhmä, Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Mikä YTR on? Valtioneuvoston
LisätiedotValtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu
Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotHanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät
Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotSuomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely
Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen
LisätiedotAjankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla
Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,
LisätiedotArvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi
Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön ajankohtaista
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön ajankohtaista Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö 27.3.2018 Sivu 1 5.7.2018 Kansainvälinen yhteistyö Leader-ryhmien rahoittamana Leaderissä kansainvälinen
LisätiedotALUEKEHITYSJÄRJESTELMÄ MUUTOKSESSA
ALUEKEHITYSJÄRJESTELMÄ MUUTOKSESSA 1 13.9.2017 TEM/ Johanna Osenius Aluekehittäminen on yhteistoimintaa Alueiden kehittäminen on ministeriöiden, maakuntien, kuntien ja muiden toimijoiden vuorovaikutukseen
LisätiedotMetsiin tukeutuva luontomatkailu
Metsiin tukeutuva luontomatkailu Raija Ruusunen Matkailun teemaryhmä 4.9.2012 Kuvat Tero Taatinen, Joose Filppula ja RR Esityksen sisältö Metsiin tukeutuvan luontomatkailun haasteet YTR:n toiminta ja Matkailun
LisätiedotKainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013
Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma
LisätiedotSektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot
Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa
LisätiedotPohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät
LisätiedotLaki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?
Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen
LisätiedotKulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma
Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Suomen musiikkioppilaitosten liiton syyspäivät 13.11.2013. Kuhmo Heli Talvitie Kulttuuriteemaryhmä, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä
LisätiedotVUOSISUUNNITELMA TOIMIKAUDELLE Selitteet i. Suunnitelmaa täydennetään toimikauden ajan
VUOSISUUNNITELMA TOIMIKAUDELLE 2017 2021 Selitteet i KOKO TOIMIKAUDEN JATKUVAT TOIMENPITEET 1. Toimitaan kumppanina relevanteissa avointa hallintoa sekä osallistumista ja vaikuttamista edistävissä hankkeissa
LisätiedotKansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. osallistuminen. Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja kuntien osallistuminen Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.2019 1 Uusi strateginen suunnittelutaso pitkäjänteiseen kehittämiseen
LisätiedotOhjelmakausi TEM Maaliskuu 2012
Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen
LisätiedotAjankohtaista maaseuturahastosta
Ajankohtaista maaseuturahastosta Maaseuturahaston rahoitusinfo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Vuoden 2017 rahoitus Maaseutuohjelman rahoituskiintiö vuodelle 2017 on yhteensä
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotAluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia
Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja
LisätiedotMaaseuturahasto syksyn hakuteemat
Maaseuturahasto syksyn hakuteemat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Syyskuu 2019 ELY-keskus rahoittaa syksystä 2019 alkaen yleishyödyllisiä hankkeita seuraavin painotuksin: ELY-keskus osallistuu investointeihin
LisätiedotValtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. valmistelu. Sabina Lindström
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu Sabina Lindström 21.8.2019 1 Hallitusohjelman sisältöä liikennejärjestelmän näkökulmasta (1/3) Väyläverkoston kokonaiskehittäminen linjataan
LisätiedotPeruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.
Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)
LisätiedotKatsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö
Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen
LisätiedotLÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE
LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotMaakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
LisätiedotItä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen
LisätiedotMaaseutuakatemia 2016
Maaseutuakatemia 2016 Mitä, miten ja miksi? Christell Åström MIKSI Maaseutuakatemia 2016? Visio maaseudusta 2020: Voimavarojaan hyödyntävä ja hyvinvoiva maaseutu. Maaseutu on erottamaton osa kansallista
LisätiedotPohjois-Satakunta Ikaalinen
Pohjois-Satakunta Ikaalinen 19.3.2015 41700 asukasta Satakunta 25 450 Pirkanmaa 16 250 Toiminta-alue Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden
LisätiedotLähipalvelut seminaari 6.9.2013
Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden
LisätiedotMahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi
Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Etelä-Karjalan MYR Koulutustilaisuus 13.11.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittäminen Manner-Suomen
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)
:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue
LisätiedotPohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR
Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma
LisätiedotYHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET
YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja
LisätiedotLuovaa osaamista. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla
LisätiedotStrategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret
Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa
LisätiedotEU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013
MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka
LisätiedotMitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä
LisätiedotMaaseudun mahdollisuudet käyttöön!
Maaseudun mahdollisuudet käyttöön! Maaseutupoliittisia painotuksia vaalikentille ja hallitusohjelmaan Maaseudun merkitys kasvaa jo lähitulevaisuudessa. Kestävät energiaratkaisut, vihreään kasvuun tarvittavat
LisätiedotRiistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty
Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista
LisätiedotMaaseutuparlamentti Leppävirralla, Pohjois-Savossa
Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla, Pohjois-Savossa 1.-3.9.2017 Mahdottomuuksista MAHDOLLISUUKSIA yllätyksiä, ratkaisuja, kasvua Maaseutuparlamentti 2017, 1-3.9.2017 Leppävirralla Mahdottomuuksista
LisätiedotValtakunnalliset koordinaatiohankkeet
Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Energiatehokkuus: Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla - energiatehokkuuden koordinaatiohanke ProAgria Keskusten Liitto ry, Maarit Kari, maarit.kari@proagria.fi
LisätiedotAjankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.
Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotArktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi
Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston 14.3.2017 tilaisuuden pohjalta laadittu kooste 2.6.2017 1 Kv. luonnonvarapolitiikan
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen
LisätiedotMahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:
3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016
LisätiedotEuregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue
LisätiedotLeader ja maakuntauudistus. Uusia mahdollisuuksiako? Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola
Leader ja maakuntauudistus Uusia mahdollisuuksiako? 17.1.2017 Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola Maakuntauudistuksella uusia markkinoita SOTE-markkinoista on puhuttu paljon Maaseudun palvelujen rakentaminen
LisätiedotMitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
LisätiedotLeader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015
Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Mikä on Leader? Leader-ryhmät Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä ja itsenäisiä toimijoita alueillaan Kannustamme paikalliseen kehittämiseen
LisätiedotESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander
ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut
LisätiedotAjankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotMAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus
Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus Valmistelutilanne vuoden 2012 lopussa Vaikuttaminen EU-tasolla käynnissä Kansallinen valmistelu hallinnon sisällä
LisätiedotTEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010
TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi Hilkka Vihinen 26.1.2010 Sisältö Miksi? TEM:n hallinnonala: Miten löytää maaseutu? Asutut neliökilometriruudut Miksi maaseutunäkökulma? Suomi on
LisätiedotRakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
LisätiedotOhjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM
Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen Palkeet foorumi 13.9.2018 Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM Sisältö Ohjauksen ajattelukehikot Ohjauksen näkökulma
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
Lisätiedot