Pohjois-Kymen Setlementti ry Uusi ura ammattipajasta projekti 2009-2011 Sosiaalisen tilinpidon TILINPÄÄTÖS, TULOKSET tilikaudelta 1.9.2010 31.8.2011 (II tilikausi)
Sosiaalisen tilinpidon TILINPÄÄTÖKSEN TULOKSET -raportti tilikaudelta 1.9.2010 31.8.2011 (II tilikausi) on Pohjois-Kymen Setlementti ry:n sosiaalinen tilinpäätös, joka on toteutettu Uusi ura ammattipajasta projektista. Projekti on 3-vuotinen 2009 2011 Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama hanke, jota Pohjois-Kymen Setlementti ry hallinnoi. Hanke päättyy 30.9.2011. Sosiaalisen tilinpidon ensimmäisen tilikauden (1.9.2009 31.8.2010) tulokset on esitetty omassa tilinpäätöksessään, joka on julkistettu 16.12.2010. Tilinpäätös löytyy myös yhdistyksen kotisivuilta www.pohjois-kymensetlementti.fi/projektit. Aineiston koonti: projektikoordinaattori Mervi Rocklin-Syd sekä projektipäällikkö Iina Uttermark. Sosiaalisena tilintarkastajana toimi Tytti Siltanen Develooppi Oy:stä. Ammattipajojen päätöskahvit 24.8.2011 Setlementin toimistossa Kuva: Mervi Rocklin-Syd 1
Sisällysluettelo Esipuhe 3 Tilikauden kokemuksia 3 I Sosiaalinen tilinpito toiminnan arvioinnissa 5 II Uusi ura ammattipajasta hanke 2009-2011 7 III Sosiaalinen budjetti II tilikaudella 1.9.2010-31.8.2011 12 IV Ammattipajan sosiaaliset tulokset 14 V Johtopäätöksiä 37 VI Tilintarkastuslausunto sosiaalisesta tilinpäätöksestä 44 VII Liitteet 45 1. Kyselylomake työntekijälle 2. Kyselylomake työnantajalle 3. Kyselylomake ydinsidosryhmän edustajalle 4. Kyselylomake sidosryhmän edustajalle 5. Haastattelurunko työntekijälle 6. Haastattelurunko työnantajalle 7. Haastattelurunko sidosryhmien edustajalle 2
Esipuhe Tulokset tilikaudelta 1.9.2010 31.8.2011 raportti on Pohjois-Kymen Setlementti ry:n toisen tilikauden sosiaalisen tilinpidon tilinpäätös. Raportti on tuotettu Pohjois-Kymen Setlementin hallinnoimasta ja RAY:n rahoittamasta Uusi ura ammattipajasta projektista (2009-2011). Hankerahaa kolmevuotiseen hankkeeseen myönnettiin yhteensä 200 000 euroa. Tässä raportissa tehdään näkymättömät tulokset näkyviksi, osoitetaan ja todistetaan sosiaaliset saavutukset ko. tilikaudelta. Uusi ura ammattipajasta hanke käynnistyi 23.2.2009 ja hanke päättyy 30.9.2011. Kolmevuotisen projektin aikana ehtii toteutua kaksi tilikautta. Sosiaalisen tilinpidon ensimmäisen tilikauden (1.9.2009 31.8.2010) tulokset on esitetty omassa tilinpäätöksessään, joka on julkistettu 16.12.2010. Tilinpäätös on nähtävissä yhdistyksen kotisivuilla www.pohjois-kymensetlementti.fi/projektit. Toisen tilikauden sosiaalisessa budjetissa tililuokkia on neljä: I II III IV Ammattipajamallin hyödyt työtä vailla olevalle henkilölle Ammattipajamallin hyödyt työntekijää vailla olevalle yrittäjälle Ammattipajamallin kehittämisen hyödyt Kouvolan alueen työllistymistä edistäville toimijoille Ammattipajamallin kehittämisen hyödyt muun Suomen työllistymistä edistäville toimijoille. Tilikauden kokemuksia Ensimmäinen tilikausi oli pitkälti sosiaalisen tilinpidon opettelua. Aineistoa kertyi yllättävän paljon. Ensimmäisellä tilikaudella ammattipajojen mestari-kisälli -pareille sekä ydinsidosryhmien jäsenille tehdyt kirjalliset kyselyt tuottivat laajan materiaalin, jota haluttiin hyödyntää mahdollisimman tarkkaan. Näitä aiemmin tehtyjä kirjallisia kyselyjä syvennettiin toisen tilikauden syksyllä 2010 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelija Kirsti Järvisen tekemillä suullisilla haastatteluilla. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sosiaalialan oppilaitos on ollut ammattipajahankkeessa muutoinkin tiiviisti mukana. Vaikka emme onnistuneetkaan saamaan opiskelijaa lopputyön tekoon, olemme tehneet yhteistyötä kahden Laadukkaat palvelut tutoriaalin puitteissa, syksyllä 2010 sekä keväällä 2011, antamalla opiskelijoille 3
ryhmätenttitehtäväksi käytännön kysymyksen elävästä elämästä. Ammattipajahankkeessa koottiin työntekijälle ja yrittäjälle Kisällistä Mestariksi ammattipajamalli työllistämisen tukena - palvelupaketti, jonka kokoamisessa opiskelijat olivat mukana. Kiitos siitä! Kaiken kaikkiaan sosiaalisen tilinpidon prosessi on ollut hyödyllinen kokemus. Siten hankkeessamme saavutetut tulokset on voitu viestiä niin ydinsidosryhmille, muille yhteistyökumppaneille kuin rahoittajallekin. Valtakunnallista näkyvyyttä hanke ja sosiaalinen tilinpitomme sai 17.3.2011 Helsingissä projektikoordinaattori Mervi Rocklin- Sydin osallistuessa Sosiaalialan asiantuntijapäiville. Hän esitteli workshopissa käytännön kokemuksia otsikolla Asiakkaan mielipide esiin aikuissosiaalityössä; sosiaalinen tilinpito vaikuttavuuden ja arvioinnin mittaamisessa Uusi ura ammattipajasta hankkeessa. Vuonna 2011 myös RAY korostaa rahoittamissaan hankkeissa niiden tulosten ja vaikutusten arvioinnin tärkeyttä esimerkiksi sosiaalista tilinpitoa toteuttamalla. Olemme ylpeitä saadessamme olla pienenä yhdistyksenä alueemme pilottina sosiaalisen tilinpidon käytössä toimintamme arvioinnissa. Kouvolassa 31.8.2011 Iina Uttermark Projektipäällikkö, Uusi ura ammattipajasta - hanke 2009-2011 4
Projektikoordinaattori Mervi Rocklin-Syd sekä projektipäällikkö Iina Uttermark Kuva: Heidi Hoikkala I Sosiaalinen tilinpito toiminnan arvioinnissa Sosiaalinen tilinpito on menetelmä toiminnalla aikaansaatujen sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tulosten ja vaikutusten osoittamiseen. Sen avulla voidaan osoittaa ja todistaa työn merkitys. Sosiaalinen tilinpito täydentää perinteistä, taloudellista tilinpitoa. Taloudellisten kriteerien rinnalle kaivataan jatkuvasti myös sosiaalisia mittareita. Sosiaalisessa tilinpidossa määritellään etukäteen toiminnalle asettavat tavoitteet ja seurataan tämän jälkeen niiden toteutumista järjestelmällisesti. Samoin kuin taloudellisessa kirjanpidossa, niin myös sosiaalisessa tilinpidossa pidetään kirjanpitoa koko toimintakauden ajan. Lopuksi tositteet analysoidaan ja kootaan sosiaaliseksi tilinpäätökseksi (=aikaansaadut tulokset), jonka ulkopuolinen, sosiaalinen tilintarkastaja tarkastaa ja hyväksyy. Sosiaalinen tilinpito antaa mahdollisuuden saattaa näkymättömiksi jäävät tulokset näkyviksi. Se tarjoaa erään työkalun omien tavoitteiden konkretisointiin, arvokeskusteluihin ja osuvien mittauskohteiden määrittelyyn yhteistyössä oleellisten 5
sidosryhmien kanssa. Se on myös itsearvioinnin väline: tilinpidon kautta tuotetaan tarpeellista tietoa, jonka avulla voidaan kehittää organisaation toimintaa ja toimia tuottavammin ja tehokkaammin. Samalla se tuottaa myös viestinnällistä lisäarvoa organisaatiolle. Tilinpidon tunnusmerkit Sosiaalisen tilinpidon tunnusmerkkejä ovat järjestelmällisyys: budjetti päätetään etukäteen, sitä seuraavat kirjanpito, tilinpäätös ja tilintarkastus säännöllisyys: tilinpito on jatkuvaa ja säännöllisesti toistuvaa, se tehdään esimerkiksi vuosittain tai joka toinen vuosi tasapaino: tilinpäätöksessä on tasapaino laadullisten ja määrällisten sisältöjen välillä läpinäkyvyys: osoitetaan, miten tiedot on hankittu ja ilmoitetaan tulokset oikeudenmukaisesti uskottavuus: seuratuista ehdoista on tosite ja tilinpito, mitkä tarkastetaan ulkopuolisessa tilintarkastuksessa vertailtavuus: verrataan tuloksia edellisiin tilikausiin, organisaation eri toimintojen välillä ja mahdollisesti myös muihin samalla toimialalla toimiviin organisaatioihin saatavuus: tilinpäätös saatetaan sidosryhmien ja muiden kiinnostuneiden hyödynnettäväksi oppiminen: tuloksia hyödynnetään toiminnan tietoon pohjautuvassa kehittämisessä. 6
II Uusi ura ammattipajasta hanke 2009-2011 Hankkeen tehtävänä oli kehittää yrityksen sisällä toimiva, mestari-kisälli -työtapaa noudattava työllistämismalli, joka auttaa syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä pääsemään työelämään ja samalla auttaa mikro- ja pk-yrittäjiä löytämään uusia, koulutettavia työntekijöitä. Tämä toteutui: Ammattipajamalli otettiin alueella pilottina käyttöön vaihtoehtoisena työllistämismallina. Ammattipajamalli on tuotteistettu ja hankkeessa on koottu palvelupaketti, opas Kisällistä Mestariksi ammattipajamalli työllistämisen tukena, johon on koottu mm. työsuhdevinkkejä sekä työlainsäädäntöä niin mestarin kuin kisällinkin tueksi. Hankkeella on ollut myös yhteiskunnallinen sekä yksilöllinen, ennaltaehkäisevä merkitys. Hankkeen visio, tulevaisuuden tavoite vuonna 2011 oli Ammattipaja ilman seiniä, joka myös toteutui. Tavoitteena oli käynnistää 5-10 ammattipajaa, joista syntyisi pysyviä työpaikkoja myös mahdollisten työllistämistukien päättymisen jälkeen. Ammattipajoja syntyi kaikkiaan kahdeksan ja nyt toisen tilikauden päättyessä (30.9. 2011) pysyviksi työpaikoiksi on voitu todentaa kolme. Lopuissa pajoista oppisopimussuhteet sekä palkkatukijakso jatkuvat vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin, joten työpaikkojen pysyvyydestä niiden kohdalla ei ehdi tulla näyttöä tämän hankkeen puitteissa. Lähtökohta ja edellytys hankkeeseen mukaan pääsyyn sekä ammattipajaksi syntymiseen on kuitenkin ollut pysyvä työpaikka. Tavoitteena oli myös laajentaa yhteistyötä alueen eri toimijoiden välille sekä luoda toimivia käytäntöjä ja moniammatillisia verkostoja. Yhdistämällä eri toimijoiden ammattitaitoa ja osaamista on voitu tarjota niin mestareille kuin kisälleillekin yksilöllistä, yrittäjän ja työnhakijan tarpeista ja tavoitteista lähtevää henkilökohtaista palvelua. Hankkeen arvot Setlementti on siltä ihmisten välillä Setlementti on linkki työttömän yrityksen viranomaisen välillä. Setlementtiliikkeen toimintaa ohjaavat mm. yksilön oikeuksien kunnioittaminen, erilaisuuden hyväksyminen, luottamus ihmisen ja hänen yhteisönsä kykyyn ratkaista itsenäisesti omia ongelmiaan, paikallisuus, tasa-arvoisuus sekä heikommassa tilanteessa olevien ihmisten auttaminen. Nämä ovat myös paikallisten yhdistysten toimintaa ohjaavia arvoja. Kaikenlainen työ on arvokasta koulutuksesta riippumatta. Hankkeessa on haluttu levittää myönteistä asennetta sekä hyvän välittämisen kierrättämistä. Hankkeen strategia Avaimet käteen palvelua. Aktiivisen verkostoyhteistyön ja yhteistyökumppaneiden sitouttamisen avulla on voitu tarjota yrityksille ja työnhakijoille 7
erilaista, heidän tarpeistaan lähtevää palvelua. Samalla on tehty setlementtitoimintaa tunnetuksi. Sosiaalisen tilinpidon avulla on saatettu toiminnan tulokset näkyviksi, niin rahoittajan, sidosryhmien kuin muidenkin toimijoiden tarkasteltavaksi. Keskeiset käsitteet Ammattipaja-sanaa on käytetty eri yhteyksissä eri merkityksessä: 1) Ohjauksellista työn järjestämistä mikro- ja pk-yrityksissä yhteiskunnan työllistämiskeinoin tavoitteena pysyvä työpaikka 2) hankkeesta käytetty erisnimi tarkoitettaessa kaikkea hankkeessa tehtävää toimintaa (esim. hanketyöntekijän käytännön toiminta) Kisälli Mestari Työntekijä, jolla ei ole ammatillista peruskoulutusta/ valmiuksia ko. tehtävään Työnantaja, mikro- tai pk-yrittäjä, joka toimii kisällin perehdyttäjänä ja kouluttajana Mestari-kisälli työtapa Palvelupaketti Sosiaalinen tilinpito Työtapa, missä työntekijä-opastajapari, jossa ammatillinen osaaminen siirretään kokeneelta ammattilaiselta kokemattomalle vasta-alkajalle. Työnantajan ja työntekijän tueksi painettu työsuhdeopas Kisällistä mestariksi: ammattipajamalli työllistämisen tukena. Siinä esitellään hankkeessa kehitetty ammattipajamalli. Oppaaseen on koottu lisäksi työsuhteisiin ja työllistämiseen liittyviä lakisääteisiä asioita, yleistä työelämätietoa sekä hyödyllisiä nettilinkkivinkkejä. Menetelmä toiminnalla aikaansaatujen sosiaalisten tulosten ja vaikutusten osoittamiseen. 8
Yhdistyksen puheenjohtaja Katja Airaksinen ja varapuheenjohtaja/ohjausryhmän puheenjohtaja Mauri Kauppinen toukokuussa 2011. Kuva: Heidi Hoikkala Ohjausryhmä 2009-2011 Henkilö Mauri Kauppinen, ohjausryhmän puheenjohtaja Katja Airaksinen, ohjausryhmän varapuheenjohtaja Merja Nurmi, yhdistyksen sihteeri Niina Holm Niina Korpelainen Tommi Neuvonen Terhi Lähteenaro (varalla: Riina Nuuttila) Taustayhteisö Pohjois-Kymen Setlementti ry Kouvola Innovation Oy KINNO/yrityspalvelut Pohjois-Kymen Setlementti ry (31.8.2010 saakka) Työvoiman palvelukeskus, TYP Kouvolan kaupunki, perusturva/ sosiaalipalvelut Kouvolan kaupunki, oppisopimustoimisto Kouvolan Työ- ja elinkeinotoimisto, TE-toimisto 9
Katja Valkeinen (varalla: Tuomas Valtonen) Heli Ollikainen-Zaretski (varalla: Heikki S von Hertzen) Mervi Rocklin-Syd Iina Uttermark Kouvolan Korttelikotiyhdistys ry Työväen Sivistysliitto TSL, Moks 2 hanke projektipäällikkö, sihteeri (23.2.2009 31.5.2010), projektikoordinaattori, sihteeri (1.6.2010 30.9.2011) projektipäällikkö, sihteeri (1.6.2010 30.9.2011) Ohjausryhmä toukokuussa 2011: Katja Valkeinen (Kouvolan Korttelikodit ry), Terhi Lähteenaro (TE-toimisto), Tommi Neuvonen (Kouvolan oppisopimustoimisto, ), Mauri Kauppinen (Pohjois-Kymen Setlementti ry) sekä Katja Airaksinen (Kouvola Innovation KINNO). Kuvasta puuttuvat: Niina Korpelainen (Kouvolan perusturva, sosiaalipalvelut), Niina Holm (Työvoiman palvelukeskus), Heli Ollikainen-Zaretski (TSL, Moks 2-hanke) Kuva: Heidi Hoikkala 10
Arvioimme tavoitteidemme saavuttamista seuraavin symbolein: Ylitimme tavoitteemme erinomaista! Saavutimme tavoitteemme hyvä! Emme saavuttaneet täysin tavoitteitamme - on syytä tarkastella asiaa lisää! Epäonnistuimme tässä tavoitteessa kehittämishaaste! Tavoitteiden toteutumisessa hymiöt sosiaalisessa tilinpäätöksessä päätettiin yksimielisesti pääluokkien osalta ohjausryhmän kokouksessa 16.8.2011. 11
III Sosiaalinen budjetti II tilikaudella 1.9.2010-31.8.2011 Uusi Ura Ammattipajasta- hanke 2009-2011 SOSIAALINEN BUDJETTI kirjanpitokaudelle 1.9.2010-31.8.2011 Tililuokka 10: Ammattipajamallin hyödyt työtä vailla olevalle henkilölle Tavoitteet Indikaattorit Mittausväline 100 Ammattipaja on auttanut työtä vailla 101 työntekijöistä 80 % on tyytyväisiä Ammattipajan antamaan apuun ja tukeen Työntekijäkysely, ka kysymyksistä nro x,x,x olevia henkilöitä työllistymisen polulla 102 kaksi hyvää esimerkkiä Ammattipajan avusta työllistymisestä Case-kuvaus 103 korkeintaan 20 % työtekijöistä on keskeyttänyt työpaikassaan tilasto 104 mahdollisen keskeyttämisen syyt ovat 80% ei-ammattipajan tilasto toiminnasta johtuvia 105 muut positiiviset polut tilasto 106 työntekijöistä 80 %:lla työsuhde on jatkunut tukijakson jälkeen tilasto 107 uusien ammattipajojen työttömät työnhakijat sitoutuvat ammattipajahankkeeseen Uudet ammattipajasopimukset Tililuokka 20: Ammattipajamallin hyödyt työntekijää vailla olevalle yrittäjälle 200 Ammattipaja on auttanut työnantajia löytämään uusia työntekijöitä 201 työnantajista 80 % on tyytyväisiä Ammattipajan antamaan apuun ja tukeen 12 Työnantajakysely, ka kysymyksistä nro x,x,x 202 yrittäjistä 80 % on jatkanut työsuhdetta tukijakson jälkeen tilasto 203 kaksi hyvää esimerkkiä Ammattipajan avusta työntekijän Case-kuvaukset löytämisessä 204 uudet yrittäjät ovat halukkaita rekrytointiin ja tarjoamaan pysyvän työpaikan Uudet ammattipajasopimukset tilasto, work-shopit, 205 I tilikauden ammattipajat ("vanhat yrittäjät") jatkavat hankkeessa tukijakson jälkeenkin ja jakavat kokemuksiaan hankkeesta edelleen tapaamiset, kirjalliset palautteet Tililuokka 30: Ammattipajamallin kehittämisen hyödyt Kouvolan alueen työllistymistä edistäville toimijoille 300 Alueella on käytettävissä toimiva Ammattipaja-malli työmenetelmänä työpaikan ja potentiaalin työntekijän kohtaamiseen 301 Ammattipajamalli on tuotteistettu Ammattipajamallin esite, mallin kuvaus sisältäen: palvelupaketti työnantajalle, palvelupaketti työntekijälle, yhteistyötahoille tarjottava ammattipajakonsultointi 302 Hankkeesta on julkaistu materiaalia, joka kertoo ammattipajan koetuista hyödyistä eri sidosryhmille. Tavoitteena näkyvyys kohdealueella ja materiaali eri sidosryhmien käytössä Lehtiartikkelit, muu aineisto, esitteet, power point
303 Kouvolan alueen keskeisimmät viranomaiset ovat kiinnostuneita hyödyntämään Ammattipajamallia työllistämistehtävässään Kouvolan TE-toimisto, Työvoiman palvelukeskus, oppisopimustoimisto ovat nimenneet ammattipajayhteyshenkilön ja sopineet yhteistyökäytännöistä 304 MOKS2 on kiinnostunut hyödyntämään Ammattipajamallia? nimetty ammattipajayhteyshenkilö 305 Kouvolan korttelikotiyhdistys on kiinnostunut hyödyntämään nimetty Ammattipajamallia ammattipajayhteyshenkilö 306 KINNO on kiinnostunut edistämään Ammattipajamallin hankkeesta tiedottaminen levittämistä 307 Kouvolan kaupungin sosiaalipalvelut on kiinnostunut nimetty hyödyntämään Ammattipajamallia ammattipajayhteyshenkilö 308 RAY on kiinnostunut rahoittamaan ja edistämään Jatkohanke? Ammattipajamallia 309 5 hyvää esimerkkikuvausta kiinnostuksesta hyödyntää Ammattipajaa Case-kuvaus 310 Pohjois-Kymen Setlementti on löytänyt tahon, joka sitoutuu Pohjois-Kymen Setlementti tuottamaan Ammattipajan mukaisia palveluita on saanut jatkohankkeita, jolloin voisi toimia itse tuottajana tai on tehty sopimus jonkun muun tahon kanssa palvelun tuottamisesta Tililuokka 40: Ammattipajamallin kehittämisen hyödyt muun Suomen työllistymistä edistäville toimijoille 400 Ammattipaja-malli on herättänyt kiinnostusta myös 401 Eri puolella Suomea olevat työllistämisen toimijat ovat muualla Suomessa kiinnostuneita Ammattipajamallin olemassaolosta 402 Eri puolella Suomea olevat työllistämisen toimijoilla on mahdollisuus käyttää Ammattipajamallin tuotteistettua aineistoa Ely-keskukset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa Uusi Ura Ammattipajahanketta kohtaan Aineisto julkaistu kirjallisena ja saatavilla nettisivuilla Yhteistyökumppaneiden kanssa tehtyjen toiminnallisten sopimusten/yhteydenottojen määrä 13
IV AMMATTIPAJAN SOSIAALISET TULOKSET 10 Ammattipajamallin hyödyt työtä vailla olevalle henkilölle (=kisällille) 20 Ammattipajamallin hyödyt työntekijää vailla olevalle yrittäjälle (=mestarille) 30 Ammattipajamallin kehittämisen hyödyt Kouvolan alueen työllistymistä edistäville toimijoille 40 Ammattipajamallin kehittämisen hyödyt muun Suomen työllistymistä edistäville toimijoille 14
10 Ammattipajamallin hyödyt työtä vailla olevalle henkilölle 100 Ammattipaja on auttanut työtä vailla olevia henkilöitä työllistymisen polulla 101 Työntekijöistä 80 % on tyytyväisiä Ammattipajan antamaan apuun ja tukeen 79 % kyselyyn vastanneista oli täysin tai jokseenkin tyytyväisiä hankkeelta saamaansa apuun ja tukeen, tavoiteprosentin ollessa 80 %. Lomakkeen kysymykset 8,9 ja 10 työntekijöille: - Olen tyytyväinen Ammattipajan toimintaan (aktiivisuus, tuki ym.) - Ammattipaja on tarpeellinen linkki työnantajan ja viranomaisten välillä - Ammattipaja antoi minulle jotakin ja/tai koin sen roolin merkittäväksi Kysymyksissä Ammattipajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä nimenomaan ammattipajahankkeen/hanketyöntekijän käytännön toimintaa ja työskentelyä. 15
Kisällien kommentteja: - Parasta antia on ollut työpaikka - Työllistyminen oli nopea ja helppo, kuviot olivat selkeät - Aina on kysytty miten menee ja huolta on pidetty - Sain riittävästi tukea - Paperitöissä saatu apu oli hyödyllistä - Suosittelen! Jos haaveita on, tässä sen voi toteuttaa! - Varma työ tuo turvallisuutta. Ja jatkuvuus. 102 Kaksi hyvää esimerkkiä Ammattipajan avusta työllistymisessä Ammattipajatarina 1 esimerkki NOPEASTA JA LUOTETTAVASTA PALVELUSTA LÖYTÄÄ UUSI TYÖNTEKIJÄ Huoltamoalan yrittäjä tarvitsi pikaisesti kahvilapuolelle työntekijää hän kääntyi Ammattipajan puoleen 19.11.2009. Projektikoordinaattorin apu yrittäjälle oli konkreettista toimintaa: asiakirjojen toimittamista viranomaiselle, työntekijäehdokkaiden valintaa yhteistyössä TE-toimiston kanssa sekä ehdokkaiden haastattelua. Uusi työpaikka syntyi ja uusi työtön työnhakija työllistyi kun palkkatukityöntekijä aloitti yrityksessä 3.12.2009. Pysyvä työpaikka syntyi 1.10.2010. Ammattipajatarina 2 esimerkki INNOVATIIVISUUDESTA Edellä mainitussa haastattelussa oli mukana työntekijäehdokas, joka kertoi mukanaolostaan kyläyhdistyksen toiminnassa. Ammattipajan oivalluksesta jatkotyöskentelyssä yhdistyivät kyläyhdistyksen, -yhteisön sekä yksilön tarpeet. Kyläyhdistys oli toivonut kylätalon vireyttämistä ja palvelutarjonnan laajentamista asukkailleen. Toisaalta haastattelussa ollut työnhakija oli pitkään miettinyt yrittäjäksi ryhtymistään. Hyvänä lisänä tilanteeseen osui alueen eri hanketyöntekijöiden kyläkierros kyseiseen kylätaloon: akuuttia yritysneuvontaa oli saatavilla saman tien. Kylätilaisuudessa sovittiin asian jatkotyöstämisestä. 16
Ammattipaja auttoi yrittäjäksi harkitsevaa ratkaisevan askeleen ottamisessa, Starttirahan hakemisessa ja palvelutuotteen miettimisessä. Yritys tulee palvelemaan kylän ihmisiä tarjoamalla ruokapalvelua kylätalossa sekä sen ympäristön asukkaille kotiin toimitettavaksi. Ammattipajan edustaja lupasi olla käytettävissä yrityksen käynnistämis- ja jatkokehittelyssä. Ammattipaja ei auttanut löytämään uutta työntekijää, vaan uuden yrittäjän ja yrityksen! 103 Korkeintaan 20 % työntekijöistä on keskeyttänyt työpaikassaan Kahdeksasta aloittaneesta ammattipajasta kolme ammattipajasopimusta keskeytyi: Elintarvikealan työntekijän keskeytys lomautuksen takia ja uuden työpaikan löytyminen avoimilta markkinoilta Hoivapalvelutyöntekijän lopettaminen hänen siirtyessään opiskelijaksi Toisen elintarvikealan työntekijän keskeyttäminen asuinpaikkakunnan ja työpaikanvaihdon myötä. Keskeyttämisprosentiksi tuli kokonaisuudessaan 37,5 %. Keskeyttämisen syistä tarkemmin seuraavissa tilikohdissa. 104 Mahdollisen keskeyttämisen syyt ovat 80 % ei-ammattipajan toiminnasta johtuvia Elintarvikealan työntekijän lomautusjaksosta oli sovittu työsopimusta tehdessä. Huhtikuussa 2010 alkanut oppisopimus keskeytyi siis sovitusti lomautukseen 17.1.2011 lähtien, kolmen kuukauden ajaksi. Työntekijä irtisanoutui kuitenkin oppisopimuspaikastaan 15.3.2011 saatuaan vakituisen työpaikan avoimilta markkinoilta. Samalla hän keskeytti aloittamansa oppisopimuskoulutuksen. Voidaan todeta, että keskeyttämiset johtuivat ammattipajakisällien henkilökohtaisista, elämäntilanteeseen liittyvistä syistä: 1. elintarvikealan työntekijä sai vakituisen työpaikan, 2. hoivapalvelutyöntekijä hakeutui siivousalan koulutukseen ja 3. työntekijä muutti toiselle paikkakunnalle. 17
105 Muut positiiviset polut Ammattipajatarina 1 esimerkki KISÄLLIN URAVALINNAN MUUTOKSESTA Hoivapalvelun ammattipajassa oli työelämävalmennuksessa työntekijä, jolla oli kokemusta vanhustyöstä. Hän haki alan koulutukseen, siinä onnistumatta. Ammattipaja auttoi työntekijää koulutuksen testaustilaisuuteen pääsemisessä sekä sen rahoitusjärjestelyissä. Ammattipaja tuki henkilön hakeutumista toiselle, hänelle paremmin sopivammalle siivousalalle, mistä hän oli myös kiinnostunut. Soveltuvuustestiä ei tähän koulutushakuun tarvittu Ammattipajatarina 2 esimerkki LUOTTAMUKSESTA HYVÄN TYÖNTEKIJÄN LÖYTÄMISEKSI Ensimmäisenä syntyneessä elintarvikealan ammattipajassa oppisopimuskoulutuksessa ollut työntekijä irtisanoutui muutettuaan toiselle paikkakunnalle. Hän sai samalla uuden saman alan työpaikan, missä pystyi jatkamaan oppisopimuskoulutustaan. Yrittäjä turvautui aikaisemman kokemuksensa perusteella uudelleen Ammattipajan apuun saadakseen tilalle uuden työntekijän. Ammattipaja tunsi niin yrittäjän kuin tämän työyhteisönkin. Lisäksi yrittäjän erityistoiveet sekä eettiset periaatteet olivat tuttuja, joten uuden työntekijän ehdokasvalinta helpottui. Yrittäjä valtuutti Ammattipajan laajempaan työskentelyyn: käymään esikarsintaa haarukoimalla yksilöhaastatteluun kutsuttavia. Yrityksestä tuli jälleen Ammattipaja uuden palkkatukityöntekijän myötä ja uusi kisälli sai työpaikan. Ensimmäinen ammattipaja syntyi 27.5.2009 Kuva: Heidi Hoikkala 18
Pyörivä kylä kiertue Oravalassa 2.12.2010. Kuva: Pohjois-Kymen Kasvu 106 Työntekijöistä 80 %:lla työsuhde on jatkunut tukijakson jälkeen Kahdeksasta aloittaneesta ammattipajasta on hankkeen päättymiseen mennessä kolmesta syntynyt vakituinen palkkatyöpaikka. Rakennusalan palkkatukityöntekijä aloitti työpaikassaan 4.6.2009. Asevelvollisuuttaan hän lähti suorittamaan sovitusti 11.1.2010. Asevelvollisuuden päättymisen jälkeen työntekijä palasi työpaikkaansa ja jatkoi oikeana palkkatyöntekijänä 10.1.2011, joten tästä ammattipajasta syntyi pysyvä työpaikka. Hoiva-alan palkkatukipaikkaan valittu työntekijä jatkoi tehtävässään palkkatuen päättymisen jälkeen pysyvässä työsuhteessa 1.2.2011. Myös hänen kohdallaan hankkeen tavoite täyttyi. Huoltamoalan työntekijän palkkatukijakso päättyi 1.10.2010 ja hän jatkoi sen jälkeen palkkatyössä pysyvässä työpaikassaan. 19
Muissa kahdessa elintarvikealan työpaikoissa ensimmäisessä palkkatuki päättyy 1.3.2012 ja toisessa oppisopimus puolestaan on kolmivuotinen. Näiden ammattipajojen osalta työpaikkojen pysyvyyden todentaminen jää hankkeen sekä tilikauden päättymiseen mennessä auki. Kahdeksasta paikasta kolmessa (37,5 %) työsuhde on jatkunut tukijakson päättymisen jälkeen, kahta (25 %) ei hankeaikana pystytä todentamaan ja kolmessa paikassa (37,5 %) työ keskeytyi. 107 Uusien ammattipajojen työttömät työnhakijat sitoutuvat ammattipajahankkeeseen Ammattipajatyöskentelyn tuloksena syntyi kahdeksan pysyväksi tarkoitettua työpaikkaa. Sitoutuminen sinetöitiin kirjallisella kolmikantasopimuksella, minkä kaikki kolme osapuolta (työnantaja, työntekijä sekä ammattipaja) allekirjoittivat. 20 Ammattipajamallin hyödyt työntekijää vailla olevalle yrittäjälle 200 Ammattipaja on auttanut työnantajia löytämään uusia työntekijöitä 201 Työnantajista 80 % on tyytyväisiä Ammattipajan antamaan apuun ja tukeen 91 % vastanneista oli täysin tai jokseenkin tyytyväisiä hankkeelta saamaansa apuun ja tukeen, tavoiteprosentin ollessa 80 %. 20
Yhteenveto kyselystä työnantajalle 2009-2011 Täysin samaa mieltä 66 % Jokseenkin samaa mieltä 25 % Neutraali 6 % Jokseenkin eri mieltä 0 % Täysin eri mieltä 0 % Ei osaa sanoa 3 % Lomakkeen kysymykset 7, 8, 9 ja 11 työnantajalle: - Ammattipajasta oli apua työntekijän kriteerien valinnassa - Ammattipaja on helpottanut asiointia viranomaisiin päin - Voin suositella Ammattipajaa toisille yrittäjille/työnantajille - Ammattipaja antoi minulle jotakin ja/tai koin sen merkittäväksi Kysymyksissä Ammattipajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä nimenomaan ammattipajahankkeen/hanketyöntekijän käytännön toimintaa ja työskentelyä Mestareiden kommentteja: - Tarpeet ja tarjonta kohdallaan - Nopeutti työntekijän löytämistä, oli kivutonta - Turvallisuus, tuki ja oman ajan säästö ollut parasta - Pääsi helpommalla työhönotossa - Hanke hoitanut paperiasiat, siitä ollut iso apu - Hyvä systeemi. Haastattelussa tuki tärkeää - Tuotiin kuin hopeatarjottimella, sopiva henkilö löytyi - Positiivinen kokemus, voin suositella muillekin 21
202 Yrittäjistä 80 % on jatkanut työsuhdetta tukijakson jälkeen Kahdeksasta syntyneestä ammattipajasta kolme (37,5 %) on jatkunut normaalina työsuhteena myös palkkatukijakson jälkeen (ks. tilikohta 100 106). Kahdessa kolmesta keskeytyneestä ammattipajasta yrittäjät halusivat jatkaa hyvin alkanutta ammattipajakäytäntöä ja keskeyttäneiden kisällien tilalle löytyivät uudet työntekijät. Lopuista kahdesta elintarvikealan paikoista ensimmäisessä palkkatuki päättyy 1.3.2012 ja toisessa oppisopimus puolestaan on kolmivuotinen. Näiden ammattipajojen osalta työpaikkojen pysyvyyden todentaminen jää hankkeen sekä tilikauden päättymiseen mennessä auki. 203 Kaksi hyvää esimerkkiä Ammattipajan avusta työntekijän löytämisessä Ammattipajatarina 1 esimerkki TOIMINNASTA YLI RAJOJEN Hankealueen ulkopuolelta oleva yrittäjä otti yhteyttä Ammattipajaan. Yrityksellä oli ollut jo pidempään työntekijähaku vireillä - kiinnostuneita oli ollut 60-70 henkilöä. Sopivaa työntekijää ei kuitenkaan ollut löytynyt. Nyt yrittäjän ja TEtoimiston kanssa lähdettiin hakemaan sitä oikeaa työntekijää yritykseen. Hakua laajennettiin yli paikkakuntarajojen sekä hankealueen että toisen työssäkäyntialueen työnhakijarekistereihin. Perusteena oli yrityksen sijainti julkisten kulkuneuvojen ulottumattomissa ja lähikunnan parempi sijainti työmatkaa ajatellen. Oppisopimustoimisto oli myös mukana prosessissa, koska oppisopimus oli yrittäjän toivoma työllistämistapa. Toimeksianto kuitenkin keskeytettiin, kun yrittäjä ilmoitti palkanneensa heillä jo aiemmin työskennelleen henkilön kyseiseen tehtävään. Ammattipajatarina 2 esimerkki OPISKELIJATAPAHTUMAN HYÖDYN- TÄMISESTÄ Ammattipaja osallistui omalla messuosastollaan Kouvolan ensimmäisiin KOUahead koulutus- ja ura messuihin 13.-14.1.2011, missä eri oppilaitokset, yritykset ym. tahot esittelivät toimintaansa nuorille. Tarkoituksena oli myös saada hankkeeseen opiskelija opinnäytetyöntekijäksi. Ammattipaja kalasti aktiivisesti opiskelijaa mm. kävelevänä mainospylväänä (kuva). Lisäksi näyttelyosastoilla vierailut ja yrittäjien kanssa käydyt keskustelut 22
toivat esiin kaksi kiinnostunutta yrittäjää, joilla oli tarvetta löytää uusi työntekijä yritykseensä. Toinen, painoalan yrittäjä, mietti asiaa, mutta totesi jättävänsä tilanteen vielä hautumaan. Kampaamoalan yrittäjä puolestaan kiinnostui heti palkkaamaan oppisopimukseen meikkaus- ja kampaamoalasta kiinnostuneen työttömän nuoren. Yrittäjä valtuutti Ammattipajan tekemään TE-toimiston hakujen perusteella ennakoivaa karsintaa. Tarkoitus oli, että Ammattipaja lähettää kolme parasta haastateltua ehdokasta yrityksen tarkempaan syyniin ja käytännön testiin. Näin tapahtuikin. Yrittäjä löysi haluamansa kampaamoalasta kiinnostuneen nuoren. Harmittavaa oli kuitenkin se, että lyhyen tutustumisjakson jälkeen nuori kuitenkin perääntyi. Uutta opiskelijaa yrittäjä lähti etsimään oman, avoimen työnhakunsa turvin, mikä hänellä oli samaan aikaan voimassa TE-toimistossa. Samalla hakijavalintaa laajennettiin muihinkin kuin vain työttömiin nuoriin. KOUahead - Kouvolan koulutus- ja uramessut, Mervi Rocklin-Syd. Kuva: Iina Uttermark 23
204 Uudet yrittäjät ovat halukkaita rekrytointiin ja tarjoamaan pysyvän työpaikan Ammattipajatarina 1 esimerkki TYYTYVÄISESTÄ YRITTÄJÄSTÄ Elintarvikealan oppisopimustyöntekijän vaihdettua asuin- ja työpaikkaa vapautui yrityksessä paikka uudelle kisällille. Yrittäjä kääntyi heti Ammattipajan puoleen löytääkseen uuden työntekijän. Käytännössä jo toinen pysyvä työpaikka syntyi. Uusi työntekijä aloitti palkkatuella 2.3.2011. Ammattipajatarina 2 esimerkki PITKÄJÄNTEISESTÄ TOIMINNASTA Ruokapalvelua tarjoava yritys otti yhteyttä toukokuussa 2009 tilanteessa, missä pohti, mistä saada jatkaja omalle toiminnalleen ja yritykselleen. Tilanteessa oli mahdollisuuksia moneen: ryhtyä itse yrittäjäksi, jolloin ammattipajayrittäjä toimisi ensin perehdyttäjänä, mestarina opettaen ammatin salat kisällille. Koulutuksen jälkeen työntekijäehdokkaalla olisi mahdollisuus ryhtyä pikku hiljaa yrittäjäksi: ensin vuokraamalla kalustoa ja tiloja, myöhemmin ehkä lunastaa koko yritys itselleen. Sukupolvenvaihdostilanne oli siis taustalla. Työntekijäehdokas löytyi hänen kanssaan yrittäjä sopi muutamia käytännön työkomennuksia harjoittelumielessä. Heidän yhteistyönsä kuitenkin tyrehtyi työntekijän elämäntilanteen muuttumisen takia. Pitkäjänteinen yhteistyö Ammattipajan kanssa jatkui. Marraskuussa 2010 syntyi uutta yhteistyötä: nyt haettiin oppisopimuksesta ja yrittämisestä kiinnostunutta työnhakijaa, joka voisi jatkaa alalla koulutuksen jälkeen. Yrityksen haltuunotto myöhemmin sisältyi mahdollisena jatkotyöskentelynä. Uusi kisälliehdokas löytyi jälleen toukokuussa 2011. Mestari ja kisälli tekivät taasen koekeikkoja tutustuakseen toisiinsa sekä toimialaan. Ammattipaja toimi tukena myös kisällin yrittäjäksi ryhtymiseen: liiketoimintasuunnitelman ym. työstämiseen Kinnossa. Yhteistyö jatkuu siellä. Uutta työpaikkaa ei vielä syntynyt, mutta syntyikö uusi yrittäjä ja siirtyykö uusi yritys uudelle yrittäjälle? 24