Maailma muuttuu Kaarina toimii! Kaarinan kaupungin strategia 2014 2020 1
Sisällys 2014-2020... 3 Arvot... 3 Toiminta-ajatus... 3 Kaarina-visio 2020... 3 Strategiset päämäärät... 3 Kriittiset menestystekijät... 4 n taustaksi... 5 n valmistelu... 6 Arvot Kaarinan kaupungin toiminnan pohjana... 7 Lähtökohdat vuosille... 8 Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat... 17 Yhteenveto strategisista päämääristä, kriittisistä menestystekijöistä ja toimenpiteistä... 19 2
2014-2020 Arvot MITKÄ PERIAATTEET OHJAAVAT MEITÄ? Asukaslähtöisyys ja yritysystävällisyys Avoimuus Rohkeus Oikeudenmukaisuus Toiminta-ajatus MIKSI OLEMME OLEMASSA? Järjestämme kaarinalaisten hyvinvointia edistävät, hyvät kunnalliset palvelut oikeudenmukaisesti ja oikea-aikaisesti. Tuemme kaarinalaisten yhteisöllisyyttä ja omatoimisuutta sekä yrittäjyyttä ketterästi toimien. Huolehdimme vehreästä ja merellisestä ympäristöstämme. Kaarina-visio 2020 MITÄ HALUAMME OLLA? Maailma muuttuu Kaarina toimii! Strategiset päämäärät MITÄ ASIOITA MEIDÄN TULEE TAVOITELLA, JOTTA VISIOMME TOTEUTUU? 1. Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti 2. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen 3. Ekologisesti viihtyisä ympäristö 4. Luova Kaarina 3
Kriittiset menestystekijät Strategiset päämäärät on purettu kriittisiin menestystekijöihin eli asioihin, joissa meidän tulee onnistua, jotta pääsemme tavoitteisiimme. 1. HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN ENNAKOIVASTI Kaupunkilaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan Palveluketjun toimivuus Organisaation kehittäminen niin, että se vastaa kaupunkilaisten palvelutarpeita Riskiryhmissä olevien löytäminen Työhyvinvointitoimenpiteiden vaikuttavuus 2. LAATU- JA KUSTANNUSTIETOINEN JOHTAMINEN Elinkaarikustannusten selvittäminen Toimiva johtaminen Seudullisissa yhteistyöhankkeissa onnistuminen Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet Ajantasainen palvelustrategia Talouden tasapaino Esimiesten aktiivinen ja osaava tietohallintojohtaminen 3. EKOLOGISESTI VIIHTYISÄ YMPÄRISTÖ Ranta-alueiden saavutettavuuden parantaminen Olemassa olevan taajaman kehittymistä tukeva alueiden rakentaminen Energiatehokkuuden parantaminen Kyky investoida uusiutuviin energiamuotoihin Joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen ratkaisujen etusija yhdyskuntarakennetta kehitettäessä Virkistysalueiden sekä luontokohteiden hyödyntäminen ja niiden tuntemisen edistäminen Ympäristövastuun kasvattaminen 4. LUOVA KAARINA Innovatiivisuuden tukeminen Elinkeino-ohjelman tavoitteisiin sitoutuminen ja niiden edistäminen Onnistumisten markkinointi ja aktiivinen esilletuonti Muutosherkkyyden edistäminen Jokaiselle kriittiselle menestystekijälle on määritelty käytännön toimenpiteet, toteutumista mittaava tavoite, aikataulu ja vastuutaho. Yhdistelmä näistä löytyy strategian lopusta, sivulta 19 alkaen. 4
n taustaksi n valmistelu Arvot Kaarinan kaupungin toiminnan pohjana Lähtökohdat vuosille Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Yhdistelmä strategisista päämääristä, kriittisistä menestystekijöistä ja toimenpiteistä. 5
n valmistelu Laajentuneen Kaarinan ensimmäinen kaupunkistrategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 24.5.2010. syntyi tuolloin laajan vuoropuhelun tuloksena. Valmistelussa haluttiin saada mahdollisimman monen sidosryhmän ääni kuuluviin. n sisältöön ja valittuihin painotuksiin vaikuttivat niin kuntalaiset, luottamushenkilöt, yrittäjät kuin Kaarinan kaupungin henkilöstökin. Päästrategiaa täydensivät palvelustrategia ja neljä alastrategiaa (henkilöstö-, talous- ja hankinta-, tietohallinto- sekä viestintä- ja markkinointistrategiat). Valtuustokauden vaihtuessa Kaarina-strategian päivittäminen tuli ajankohtaiseksi. Johtoajatuksena on ollut vähentää strategiaähkyä ja nostaa ala-strategioista päästrategiaan keskeisimpiä tavoitteita. Nykyiset alastrategiat ovat jatkossa suunnitelmia ja ohjelmia, joilla päästrategiaa toteutetaan. n päivitys käynnistyi vuoden 2013 alussa, jolloin toimialat arvioivat nykystrategian toteutumista, strategian muutostarpeita ja tulevien vuosien painopisteitä. Lisäksi keskusteltiin siitä, mitkä asiat tulisi nostaa alastrategiasta päästrategiaan. Luottamushenkilöiden ensimmäinen uuden strategian valmisteluun liittyvä seminaari pidettiin huhtikuussa 2013. Valmistelua tukemaan perustettiin myös henkilöstön edustajista koostuva strategiaraati. Asiaa työstettiin eteenpäin myös ryhmäpuheenjohtajien toimikunnassa toukokuussa 2013. Saatujen evästysten pohjalta päädyttiin seuraaviin valmisteluperiaatteisiin: nykyistä Kaarina-strategiaa tiivistetään strategiaprosessin kuvaus, taustatiedot ja SWOT-analyysi esitetään liiteaineistona kaupungin nykyistä visiota tiivistetään niin, että siihen kirjataan vain ne asiat, joissa Kaarina haluaa erottautua muista Suomen kunnista ja jotka ovat Kaarinan kaupungin tietoisia valintoja tulevaisuuden linjauksiksi uudistettavassa visiossa tulee näkyä ketteryys, luovuus, rohkeus, yhteisöllisyys. Lautakunnat listasivat syksyn 2013 aikana toimenpiteitä, joilla ketteryyttä, luovuutta, rohkeutta ja yhteisöllisyyttä voitaisiin toimialoilla toteuttaa. Lautakuntien vastaukset olivat käytettävissä tammikuun 2014 hallitusseminaarissa, jonka tulosten perusteella nyt käsissänne oleva strategia on muotoutunut. Päivitetty Kaarina-strategia perustuu edelleen vahvasti vuonna 2010 hyväksyttyyn strategiaan. Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti, laatu- ja kustannustietoinen johtaminen, ekologisesti viihtyisä ympäristö sekä luova Kaarina ovat yhä päämääriä, joiden eteen Kaarinan kaupunki tekee lähivuosina työtä. 6
Arvot Kaarinan kaupungin toiminnan pohjana Arvot näkyvät Kaarinan kaupungin toiminnassa, päätöksenteossa ja palveluissa seuraavasti: ASUKASLÄHTÖISYYS JA YRITYSYSTÄVÄLLISYYS Vastaamme nopeasti saamiimme yhteydenottoihin Säilytämme kohtuulliset ja kilpailukykyiset asiakasmaksut sekä verotuksen Toteutamme taloutta vastuullisesti Tarjoamme oikeita palveluita oikeaan aikaan Kuuntelemme aidosti asukkaita ja yrityksiä sekä heidän tarpeitaan Palvelemme asukkaita ja yrityksiä ymmärrettävästi Tarjoamme matalan kynnyksen palveluita Säilytämme hyvän elinympäristön yhdessä kuntalaisten kanssa AVOIMUUS Tarjoamme vuorovaikutusmahdollisuuksia Kannustamme aloitteellisuuteen Kehitämme kaupungin viestintää eri sidosryhmien tarpeita vastaavaksi Päätöksenteko on läpinäkyvää ja tieto helposti saatavilla Perustelemme päätökset selkeästi Tarjoamme tasapuolisesti ja ajantasaisesti tietoa eri sidosryhmille ROHKEUS Verkostoidumme, haemme uusia mahdollisuuksia ja olemme siellä, missä tapahtuu Kannustamme uusien vaihtoehtoisten toimintatapojen käyttöönottoon ja ideointiin Olemme edelläkävijä uuden tekniikan hyödyntämisessä ja edistämme uusia elinkeinoja Kannustamme eri lautakuntia yhteistyöhön OIKEUDENMUKAISUUS Kohtelemme asukkaita, yrityksiä ja henkilöstöä tasavertaisesti Noudatamme yhteisiä pelisääntöjä Panostamme osaavaan ja ammatilliseen henkilöstöön ja tuemme johtajuutta Noudatamme oikeudenmukaista henkilöstöpolitiikkaa 7
Lähtökohdat vuosille Seuraavassa on arvioitu tärkeimpiä toimintaympäristön muutokseen liittyviä asioita, jotka on huomioitu strategiaa laadittaessa ja strategiaan liittyviä valintoja tehdessä. Nämä tiedot päivitetään vuosittain strategiaan. VÄESTÖ Kaupunkiseudun rakennemalli 2035 hyväksyttiin Kaarinassa keväällä 2012. Rakennemalli on laadittu edistämään kaupunkirakenteen kestävää kehitystä sekä alueen vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä. Rakennemallialueen tavoitteena on 75.000 asukkaan väestönkasvu koko seudulla vuoteen 2035 mennessä. Tarkoituksena on, että seudun kasvusta neljäviidesosaa sijoittuu ydinkaupunkialueelle. Viidennes kasvusta sijoitetaan ydinkaupunkialueen ulkopuolisiin keskuksiin. Kaarinan ydinkaupunkialueella tavoitteena on 14.200 asukkaan lisäys vuoteen 2035 mennessä, mikä tarkoittaa noin 550 asukkaan vuosittaista väestönkasvua. Piikkiön keskeistä taajamaa kehitetään edullisen sijaintinsa vuoksi kasvavana keskuksena, jonka asukasluku kasvaa 1.700 asukkaalla vuoteen 2035 mennessä. Jotta rakennemallin väestötavoitteet saavutetaan, Kaarinan kaupungin kokonaisväestömäärän ennustetaan kasvavan strategiakaudella 1,8 prosentin vuosivauhtia. Menneinä vuosina väkiluku on kasvanut parhaimmillaan 2,0 %:a vuodessa. Väestön kehitystä leimaa tällä hetkellä ikärakenteen vanheneminen. Vuodesta 2013 vuoteen 2020 yli 75-vuotiaiden määrän odotetaan kasvavan yli 45 prosenttia. Lasten ja koululaisten (0-15 - vuotiaat) määrä on myös kasvussa, mutta nousu jää noin 10 prosenttiin. Taulukko 1. Kaarinan väestön ikärakenne ja ennuste vuosille 2013 2020. Ikäryhmä 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2013-20 muutos/vuosi 0-6 7-15 16 64 65 74 75-2 895 9,1 % 3 626 11,4 % 19 562 61,5 % 3 467 10,9 % 2 258 7,1 % 2 947 9,1 % 3 691 11,4 % 19 687 60,8 % 3 691 11,4 % 2 364 7,3 % 2 967 9,0 % 3 725 11,3 % 19 877 60,3 % 3 956 12,0 % 2 439 7,4 % 2 987 8,9 % 3 792 11,3 % 20 067 59,8 % 4 060 12,1 % 2 651 7,9 % 3 006 8,8 % 3 860 11,3 % 20 326 59,5 % 4 270 12,5 % 2 699 7,9 % 3 025 8,7 % 3 930 11,3 % 20 587 59,2 % 4 347 12,5 % 2 886 8,3 % 3 080 8,7 % 4 000 11,3 % 20 745 58,6 % 4 531 12,8 % 3 045 8,6 % 3 099 8,6 % 4 072 11,3 % 21 011 58,3 % 4 577 12,7 % 3 280 9,1 % 29 1,0 % 64 1,8 % 207 1,1 % 159 4,6 % 146 6,5 % Yht. 31 808 32 380 32 964 33 557 34 161 34 775 35 401 36 039 604 Lähde: Ennuste perustuu arvioon, jonka mukaan väestön keskimääräinen kasvu on 1,8 % vuodessa. Arvio kokonaisväestömäärän kehityksestä on Kaarinan kaupungin oma, väestön suhteellinen jakautuminen eri ikäryhmiin perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. 8
KAUPUNKILAISTEN HYVINVOINTI Kaarinan kaupunki seuraa kaarinalaisten hyvinvoinnin kehitystä muun muassa kerran valtuustokaudessa tehtävällä sähköisellä hyvinvointikertomuksella ja vuosittain tehtävällä hyvinvointikertomuksen seurannalla. Taulukko 2. Hyvinvointikertomuksen tunnuslukuja Kaarinan kaupungin osalta Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuoden aikana, % asukkaista Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24- vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/ 1 000 asukasta 2009 2010 2011 2012 2013 2,6 2,9 2,9 2,9 3,0 23,2 23,1 23,1 22,6-20 - 15,9-8 11,2 11,6 11,8 - - 0,6 0,9 1 1,2-90,8 91,4 91,3 89,5-9,9 9,1 9,1 13,5 13,9 1,6 1,5 1,9 2,2 - Lähde: SOTKAnet 9
ELINKEINOT JA YRITTÄMINEN Kaarinan kaupungin elinkeinorakenne ei poikkea merkittävästi Turun seudun tai Varsinais-Suomen tilanteesta: alkutuotannossa työskentelee alle prosentti väestöstä, noin neljännes jalostuksessa ja runsas 70 prosenttia palvelualalla. Kaavio 1. Kaarinan elinkeinorakenne verrattuna koko maan, Varsinais-Suomen ja Turun seutukunnan tilanteeseen. Koko maa % 3,66% 22,14% 72,90% 1,30% Varsinais-Suomi % 3,52% 24,12% 71,13% 1,22% Turun seutukunta % 1,54% 20,85% 76,45% 1,16% Kaarina % 0,93% 23,28% 74,71% 1,09% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon Lähde: Tilastokeskus Yritysten toimipaikkojen määrä on kasvanut Kaarinassa viime vuosina hyvin. Vuonna 2013 toimipaikkoja oli 1920, lähes sata enemmän kuin vuonna 2012. Henkilöstön määrä sen sijaan on kääntynyt vuoden 2010 jälkeen laskuun. Vuonna 2012 työpaikkoja oli Kaarinassa 6063, eli melkein 200 työpaikkaa vähemmän kuin aiempana vuonna. Henkilöstön määrän väheneminen, huolimatta toimipaikkojen määrän kasvusta, kertonee siitä, että yritykset ovat irtisanoneet henkilöstöään ja toisaalta uudet perustetut tai paikkakunnalle siirtyneet yritykset ovat olleet pieniä, muutaman työntekijän mikroyrityksiä. Kaavio 2. Yritysten toimipaikkojen ja henkilöstön määrän kehitys Kaarinassa 1993 2013 toimipaikat henkilöstö 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 toimipaikat 1 036 1 166 1 011 1 055 1 090 1 155 1 154 1 194 1 300 1 306 1 353 1 406 1 446 1 543 1 739 1801 1 779 1 764 1805 1 819 1 920 henkilöstö 4 564 4 495 4 076 4 128 4 415 4 735 4 826 5 156 5 327 5 388 5 343 5 453 5 849 5 877 6 246 6412 6422 6 249 6228 6063 Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2013 henkilöstömäärätieto puuttuu. 10
TYÖPAIKAT Neljännes kaarinalaisista työpaikoista on teollisuudessa. Myös terveys- ja sosiaalipalvelut sekä kauppa ovat merkittäviä työllistäjiä. Niin sanottujen tietotyöläisten osuus on kasvanut selvästi viime vuosina. Hallinto, hallinnon tukipalvelut sekä informaatioon ja viestintään liittyvät toimialat työllistävätkin jo enemmän kuin rakentaminen ja sähkö, lämpö- ja vesihuolto. Kaavio 3. Yritysten toimipaikkojen jakautuminen toimialoittain Kaarinassa vuonna 2011 Taiteet, viihde ja virkistys, muu palvelutoiminta 3 % Toimiala tuntematon 2 % Maa-, metsä ja kalatalous 2 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 16 % Teollisuus, kaivostoiminta 23 % Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (mm. laki- ja arkkitehtipalvelut) 7 % Koulutus 6 % Hallinto, hallinnon tukipalvelut, informaatio ja viestintä 9 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöala 2 % Rakentaminen, sähkö-, lämpö- ja vesihuolto 8 % Kauppa, majoitus- ja ravitsemustoiminta 17 % Kuljetus ja varastointi 5 % Lähde: Tilastokeskus 11
TYÖLLISYYS Kaarinan kaupungin työllisyystilanne on ollut viime vuosina hyvä verrattuna sekä valtakunnalliseen että seudulliseen tasoon. Vuonna 2013 työttömyysaste oli 8,1 %, kun se Turun seudulla oli 11,7 % ja koko maassa 11,3 %. Kaarinassakin työttömien määrä on kuitenkin kasvanut vuodesta 2012 lähes kahdella prosenttiyksiköllä. Työllisyystilanteen heikkeneminen aiheuttaa paineita mm. toimeentulotukimenojen kasvuun ja edellyttää toimenpiteitä erityisesti pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Lisäksi vuoden 2015 alusta on suunniteltu, että nykyisen 500 päivän rajan sijasta kunnat velvoitettaisiin järjestämään aktivointitoimenpiteitä jo 300 työttömyyspäivän jälkeen. Kaavio 4. Työttömyysaste Kaarinassa, Turun seudulla ja Suomessa 1991-2013 (Työttömät, osuus työvoimasta %) Kaarina Turun seutu Koko maa 25 20 15 10 5 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kaarina 6,5 11,4 16 15,5 13,9 13,7 12,6 11,1 9,6 8,7 7,8 7,6 7,4 7,4 6,4 5,3 4,4 4,1 6,2 6,7 6,1 6,4 8,1 Turun seutu 8,2 14 19,2 19,7 18,2 17,1 15,7 15 14 12,5 11,1 11,1 10,5 10,7 9,8 8,4 7,3 6,9 9,3 10,4 10 10,1 11,7 Koko maa 8,6 14,7 19,5 20,1 19,3 18,6 17 15,4 14,2 12,8 12 11,5 11,3 11,3 10,8 9,7 8,4 8 10,2 10,2 9,4 9,8 11,3 Lähde: Tilastokeskus 12
YMPÄRISTÖN TILA Merialueen tila Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy tekee velvoitetarkkailututkimuksia Kaarinan vesialueilla seitsemässä paikassa. Tarkemmat tutkimustiedot on esitetty vuosittain Turun ympäristön merialueen velvoitetarkkailututkimuksen vuosiraportissa ja Paimionlahden ja Piikkiönlahden tarkkailututkimuksen vuosiraportissa. Merialueen tilaan vaikuttavat sekä alueen jätevedenpuhdistuslaitokset että ojien ja jokien tuomat maatalouden ja hajakuormituksen ravinteet. Ilmanlaatu Kaarinassa on ilmanlaatua tarkkaileva oma mittauspiste, jonka reaaliaikaiset seurantatiedot löytyvät ympäristönsuojelun kotisivuilta. Yleisesti ottaen kaupunkiseudun ilmanlaatu on parantunut huomattavasti viimeisen 30 vuoden aikana lainsäädännöllisin keinoin, erilaisten päästöihin vaikuttavien puhdistuslaitteiden ansiosta ja katupölyn parantuneen käsittelyn seurauksena. Taulukko 3. Ympäristön tilaa kuvaavia tunnuslukuja 2009 2010 2011 2012 2013 Klorofyllipitoisuus kesällä Pitkäsalmessa ug/l - 13-16 9,4-11 20-30 17-21 Klorofyllipitoisuus kesällä Voivalan ja Kuusiston linnanraunion edusta ug/l 7,0-11 7,0-15 7,1-11 6,6-15 12-17 Ilman typpidioksidipitoisuus vuosikeskiarvo ug/ m3 12-12 12 - Ilmanlaatu indeksillä mitattuna - huonojen vrk:ien määrä Hiilidioksidipäästöjen määrä Kaarinassa/as. ilman teollisuutta *Vuoden 2013 luku on arvio 11 8 1 8 18 - - 6,2t 5,6t 5,8t* 13
KAUPUNGIN TALOUS Kaupungin talous on tasapainossa, kun sen resurssit riittävät velvoitteiden hoitamiseen niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Kaupungin talouden tasapaino järkkyy, jos sen tilinpäätöksen alijäämä on yli 1000 /asukas ja samalla edellisen tilinpäätöksen alijäämä on yli 500 /asukas kaupungin kahden viimeisen tilinpäätöksen vuosikate on negatiivinen ja samalla veroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maan keskimääräinen painotettu veroprosentti lainamäärä/asukas ylittää koko maan tunnusluvun keskiarvon vähintään 50 prosentilla ja sen taseessa on kertynyttä alijäämää omavaraisuusaste on alle 50 % suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50 % Näillä kriteereillä määritellään valtionosuuslain mukaan kriisikunnan tunnusmerkit. Kaarinan kaupungin päämääränä on rahoittaa käyttötalousmenot, rahoitusmenot ja investoinneista vähintään korvausinvestoinnit toiminta-, vero- ja valtionosuustuloilla. Tuottavat uudisinvestoinnit voidaan rahoittaa vieraan pääoman avulla. Kaupungin tavoitteena on pitää asukaskohtainen velkamäärä valtakunnan keskitasoa alempana. Kaupungin talousarviokirjassa ja tilinpäätöksessä seurataan palvelujen suoritekohtaisia tuotantokustannuksia. Kaupungin tavoitteena on pyrkiä tuottamaan palvelut kilpailukykyisillä hinnoilla ottaen huomioon palveluille määritelty laatutaso. Kaupunki pyrkii pitämään veroprosentit kilpailukykyisinä verrattuna naapurikuntien veroprosentteihin. Kuntien valtionosuuslain uudistus tuo tähän haastetta, sillä tämän hetkisten tietojen mukaan Kaarinan valtionosuudet tulevat vähenemään vuodesta 2015 alkaen yhteensä 3,5 miljoonaa euroa (111 /asukas). Kuntien tehtävien lisääminen ja rahoituksen kiristäminen vähentävät talouden strategista liikkumavaraa ja kyseenalaistavat kuntien ja valtion välisen rahoitusperiaatteen toteutumisen. Kuntien talouteen vaikuttavia haasteita aiheuttavat myös väestön ikääntyminen, työllisyys ja julkisen kestävyysvajeen sekä korjausvelan hallinta. 14
KUNTAUUDISTUS Vuonna 2011 toimintansa aloittanut hallitus käynnisti kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntauudistuksen keskeisiä elementtejä ovat kuntarakennelaki, sosiaali- ja terveydenhuollonjärjestämislaki, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, kuntien tehtävien arviointi sekä metropolialueen hallintoratkaisut. Kuntarakennelaki tuli voimaan heinäkuussa 2013. Laki velvoitti kunnat selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa uuden kunnan muodostamista ja ilmoittamaan valtiovarainministeriölle 30.11.2013 mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Valtiovarainministeriö määräsi joulukuussa 2013 Kaarina kaupungin osallistumaan Turun selvitysalueen 17 kunnan erityiseen kuntajakoselvitykseen. Tätä kirjoitettaessa kuntajakoselvittäjät ovat tehneet esityksensä viidestä kuntarakennevaihtoehdosta, joita Turun selvitysalueella tulisi selvittää. Selvityksen perusteella syyskuun 2014 loppuun mennessä valmistuu yhdistymisesitys ja -sopimus valituille yhdistymisvaihtoehdoille. Selvityksen valmistuminen jälkeen kuntien valtuustot ottavat kantaa asiaan. Hallituspuolueet sopivat maaliskuussa 2014 yhdessä oppositiopuolueiden kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta. Tarkoitus on, että viisi vahvaa alueellista tahoa järjestää jatkossa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelut. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta, ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Linjauksen käytännön toteutus ja vaikutukset nykyisiin palveluihin ovat tässä vaiheessa vielä avoinna. Kaarinan kaupungin strategia on laadittu siitä lähtökohdasta, että kaupunki jatkaa itsenäisenä, vahvana ja elinvoimaisena peruskuntana koko strategiakauden ajan. 15
KAUPUNGIN ORGANISAATIO Kaarinan kaupunki uudisti organisaatiotaan kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2009. Keskeisin muutos oli uuden Hyvinvointipalvelut -toimialan perustaminen. Tämän alaisuudessa toimii sosiaalija terveyspalvelut kokonaisuudessaan samoin nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä kansalaisopisto, jotka aiemmin olivat osa sivistyspalveluja. Vuoden 2014 talousarvion tavoitteena on arvioida kaupunkiorganisaation toimivuutta. Arvioinnissa tarkastellaan mm. elämänkaarimallin laajentamista sekä hyvinvoinnin edistämisen merkitystä osana hyvinvointipalveluja. Kuvio 1. Kaarinan kaupungin organisaatio 1.1.2014 16
Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Seuraavassa analyysissä (SWOT) listaamme Kaarinan kaupungin vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Analyysin avulla voimme tehdä päätelmiä siitä, miten vahvuuksia voidaan käyttää hyväksi, miten heikkoudet muutetaan vahvuuksiksi, miten tulevaisuuden mahdollisuuksia hyödynnetään ja miten uhkiin varaudutaan. Vahvuudet Miten hyödynnämme? Heikkoudet Miten korjaamme? Luovuus ja innovatiivisuus Palvelujen hyvä saatavuus ja laatu imagomarkkinoinnissa rekrytoinnissa uusien yritysten houkuttelussa ja olemassa olevien pitämisessä nykyisten palveluiden ja tuotantotapojen kehittämisessä tietotekniikkaa hyödyntäen korkeatasoisessa tutkimuksessa, koulutuksessa ja kehittämishankkeissa asukkaiden ja yritysten houkuttelussa arjen sujuvuudessa kustannustehokkuudessa uuden laaja-alaisen yhteispalvelupisteen toiminnassa perhelähtöisessä toiminnassa Muutoksen hallinta Työn mitoitus ja resursointi päivittämällä tehtävänkuvat muutostilanteissa ennakoimalla muutoksia ja ottamalla ne haltuun suunnitelmallisuudella karsimalla päällekkäisiä toimintoja vähentämällä palaveri- ja seminaarisukkulointia kehittämällä esimiestyötä kuvaamalla ja kehittämällä tehtävien ydinprosesseja keskittymällä olennaiseen hyödyntämällä nykyteknologiaa huolehtimalla osaamisesta Toimiva työyhteisö Ketterä kuntakoko Merellinen, viihtyisä ja kaunis luonnonympäristö Hyvä maine ja yritysmyönteisyys Turvallinen elinympäristö laadukkaiden palveluiden tuottamisessa työkyvyn ylläpitämisessä nykyisen henkilöstön sitouttamisessa uuden henkilöstön rekrytoinnissa nopeassa päätöksenteossa ja toimeenpanossa yritysten houkuttelussa ja pitämisessä yhteisöllisyyden luomisessa ketterän (tehokkaan ja taloudellisen) toimintakulttuurin luomisessa houkuttelevan ja kiinnostavan asuinympäristön tarjoamisessa asukkaiden ja yritysten houkuttelussa jatkuvassa vuoropuhelussa sidosryhmien kanssa uuden henkilöstön rekrytoinnissa yhteistyökumppanien houkuttelussa asukkaiden ja yritysten houkuttelussa ja pitämisessä arjen sujuvuudessa Riittämätön esteettömyyden huomioiminen Heikko tunnettavuus Riittämättömät korvausinvestoinnit Hajanainen kuntarakenne Heikko merellisyyden hyödyntäminen investointisuunnittelulla kotisivujen selkokielisyydellä toteuttamalla vammaispoliittista ohjelmaa tehostamalla kuntamarkkinointia hyödyntämällä Suomen luovimman kunnan arvonimeä osallistumalla aktiivisesti valtakunnallisiin tapahtumiin verkostoitumalla aktiivisesti investointisuunnittelulla ja -toteutuksella yhteistyöllä yritysten kanssa kaavoitusta edistämällä vahvistamalla taajamia täydennysrakentamisella lisäämällä virkistysmahdollisuuksia meren läheisyyteen parantamalla kaupungin keskeisten merenrantojen saavutettavuutta Heikko seudullinen ja valtakunnallinen edunvalvonta kannustamalla luottamushenkilöitä ja henkilöstöä osallistumaan tehtäviin, jotka edistävät Kaarinan kaupungin ja Turun seudun etua ja edunvalvontaa. Alhainen työpaikkaomavaraisuusaste ja korkea pendelöintiaste luomalla houkuttelevia yritysalueita kaavoituksen avulla tehostamalla yritystonttimarkkinointia 17
Mahdollisuudet Miten hyödynnämme? Uhat Miten varaudumme? panostamalla tonttimarkkinointiin ja lisäämällä Pitkittyvä taantuma tai pitkän tähtäimen taloudellisella suunnittelulla yhteistyötä muiden maanomistajien kanssa talouden pitkäaikainen edistämällä monipuolista elinkeinorakennetta henkilöstön rekrytoinnissa muutos kehittämällä "matalan kynnyksen" ja "yhden luukun" palveluja Hyvä sijainti ja toimivat yritysten houkuttelussa tunnistamalla omien taloudellisten panostusten vaikutukset yhteydet matkailumarkkinoinnissa sopeuttamalla taloutta palvelurakenteita kriittisesti yhteistyössä naapurikuntien ja oppilaitosten kanssa tarkastelemalla Monipuolinen elin- ja yritysympäristö merineen, maa-alueineen ja moottoriteineen asunto- ja yritysalueiden suunnittelussa ja markkinoinnissa matkailumarkkinoinnissa Ikääntyvän väestön, erityisopetuksen sekä päivähoidon lisääntyvä palvelutarve panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan tarjoamalla palveluita monipuolisesti huomioiden ihmisten erilaiset tarpeet Kasvava ympäristövastuullisuus Hyvin toimiva ja tehokas organisaatio tonttimarkkinoinnissa puutarhakaupunki-imagon kehittämisessä kaavoituksessa vaihtoehtoisissa energiantuotantotavoissa luomalla edellytyksiä yrityksille, jotka hyödyntävät ympäristövastuullisuutta toiminnassaan henkilöstörekrytoinnissa päätöksenteon ketteryydessä Kohoavat erikoissairaanhoidon kustannukset Muuttuva valtionosuusjärjestelmä kehittämällä konserniohjausta panostamalla kuntien yhteiseen edunvalvontaan lisäämällä ennaltaehkäisevää toimintaa kehittämällä hoitoketjun toimivuutta tunnistamalla omien taloudellisten panostusten vaikutukset (myös tieto siitä, mitä seuraa säästämisestä väärässä paikassa) pitkän tähtäimen taloudellisella suunnittelulla tunnistamalla omien taloudellisten panostusten vaikutukset Väestönkasvu Toimiva poliittinen yhteistyö eri ryhmien välillä (konsensushakuisuus) Keskusta-alueen kehittäminen palvelurakenteen turvaamisessa monipuolisten palveluiden tarjoamisessa yritysten toimintaedellytysten kehittymisessä verotulojen lisääntymisessä ja rahoituksen varmistumisessa päätöksenteon ketteryydessä päätöksenteon ennakoitavuudessa kaupungin markkinoinnissa ja houkuttavuudessa palvelujen saatavuuden kautta kysynnän turvaamisessa Nousevat energia- ja materiaalikustannukset Osaavan henkilöstön saatavuus Epävarmuus tulevasta (kuntarakenneuudistus, sote-uudistus, ruotsinkieliset palvelut, talouden ja elinkeinorakenteen muutos) Emme uskalla suunnitella toimintaa kokonaisuutena ja etsiä rohkeita vaihtoehtoja (esim. maankäyttö ja liikenne, Krossin alueen vetovoiman heikkeneminen, Kaarinan keskustan elinvoimaisuus) toteuttamalla matalaenergiaratkaisuja rakennusinvestoinneissa monipuolistamalla energiantuotantoa tunnistamalla omien taloudellisten panostusten vaikutukset hyödyntämällä julkisissa hankinnoissa innovatiivisia menettelyjä paikallisten yritysten tukemiseksi työnantajakuvasta huolehtiminen hoitamalla hyvin sijaisuuksia (työnantajakuva, myöhempi vakinaistaminen) edistämällä konkreettisia yhteistyöhankkeita tunnistamalla omat prosessit ja eri asioiden vaikutukset niihin olemalla haaskaamatta resursseja maailman muuttumisen estämiseen olemalla askeleen edellä tunnistamalla uusia mahdollisuuksia esimerkiksi uudenlaisen yritystoiminnan osalta tekemällä enemmän suunnittelua sektorien välillä pitämällä aktiivisesti yhteyttä nykyisiin ja uusiin yrityksiin 18
Yhteenveto strategisista päämääristä, kriittisistä menestystekijöistä ja toimenpiteistä STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN ENNAKOIVASTI Hyvinvointikertomus Mittari Mittarin tavoitearvo 2020 Kaupunkilaisten hyvinvointi kohentunut hyvinvointiraportin mittareiden mukaan Kriittinen menestystekijä: missä asioissa meidän on ainakin onnistuttava Kaupunkilaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan Toimenpiteet: mitä meidän tulee tehdä, jotta onnistumme Kaupunkilaisten kannustaminen liikkumaan ja liikuntamahdollisuuksien lisääminen Aikataulu: kesto Vastuutaho: kuka vastaa toimenpiteestä 2014-20 Kansalaistoiminnan johtaja Vaikuttavuus järjestötukien perusteena Yhteisöllisyyden vahvistaminen ja lähidemokratian edistäminen sekä omatoimisuuteen kannustaminen 2014-20 Kansalaistoiminnan johtaja 2014-20 Kansalaistoiminnan johtaja Kaupunkilaisten hyvinvointi kohentunut hyvinvointiraportin mittareiden mukaan Kaupunkilaisten hyvinvointi kohentunut hyvinvointiraportin mittareiden mukaan Palveluketjun toimivuus Organisaation kehittäminen niin, että se vastaa kaupunkilaisten palvelutarpeita Riskiryhmissä olevien löytäminen Hyvinvointia edistävien ohjelmien toteuttaminen Tiukasta sektorimallista luopuminen Riskiryhmien tunnistaminen ja heille suunnattujen palvelujen kehittäminen Varhaisen tuen tarjoaminen lapsiperheille Avoimen päivätoiminnan kehittäminen yhdessä järjestöjen kanssa 2014-20 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kansalaistoiminnan johtaja 2016-20 Kaupunginjohtaja Sivistysjohtaja Hyvinvointipalveluiden johtaja 2014-20 Hyvinvointipalveluiden johtaja Sivistysjohtaja 2014-20 Varhaiskasvatuksen johtaja Palvelujohtaja Johtava rehtori 2014-20 Kansalaistoiminnan johtaja Henkilöstön työhyvinvointitutkimuksen tulokset Työhyvinvointitutkimuksen Työhyvinvointitoimenpiteiden kokonaisarvosana (asteikko vaikuttavuus 0-5) pysyy hyvällä tasoilla edelliseen tutkimukseen verrattuna 19 Henkilöstön työhyvinvointia tukevat hankkeet ja käytännöt osaksi toimialojen arkipäivää 2014-20 Esimiehet Työhyvinvointipäällikkö
STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ LAATU- JA KUSTANNUSTIETOINEN JOHTAMINEN Mittari Mittarin tavoitearvo 2020 Kriittinen menestystekijä: missä asioissa meidän on ainakin onnistuttava Toimenpiteet: mitä meidän tulee tehdä, jotta onnistumme Aikataulu: kesto Vastuutaho: kuka vastaa toimenpiteestä Toiminnan kustannusmuutosten seuranta Olemassaolevan toiminnan kustannusnousu alle inflaation Elinkaarikustannusten selvittäminen Elinkaarikustannusten laskentamallien laatiminen 2014-20 Talousjohtaja Toimialajohtajat Koko kaupungin työhyvinvointitutkimuksen tulokset Työhyvinvointitutkimuksen tulokset pysyvät hyvällä tasolla: Toimiva johtaminen Hyvän johtamisosaamisen takaaminen esimiehille 2014-20 Toimialajohtajat Henkilöstöjohtaja - arviot työssä viihtymisessä - työyhteisön ilmapiirin kannustavuudessa - tehtävien ja vastuualueiden määrittelyn selkeydessä - työntekijöiden tasapuolisessa kohtelussa Viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittäminen 2014-20 Henkilöstöjohtaja Tiedottaja Valmentavan johtamisen kehittäminen 2014-20 Esimiehet Henkilöstöjohtaja Panostaminen laadukkaaseen rekrytointiin 2014-20 Henkilöstöjohtaja Esimiehet Seudullisten yhteistyömuotojen vaikutusten tuntemus Seudullisten yhteistyömuotojen vaikutukset arvioitu useammasta kuin yhdestä näkökulmasta Seudullisissa yhteistyöhankkeissa onnistuminen Seudullisten yhteistyöhankkeiden vaikutusten arviointi 2014-20 Kaupunginjohtaja Toimialajohtajat Koko kaupungin työhyvinvointikyselyn tulokset, luottamushenkilöiden itsearviointi Tulokset pysyvät hyvällä tasolla kyselyn kohdassa "Tehtävät ja vastuualueet on määritelty selkeästi" Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet Palvelu- ja johtamisprosessien läpikäynti ja toimivuuden arviointi sekä tehottomien toimintatapojen poistaminen 2014-20 Toimialajohtajat Organisaation toimivuuden jatkuva arviointi 2014-20 Kaupunginjohtaja Toimialajohtajat Tavoitteiden asettaminen ja seuranta sekä tehtäväkuvausten päivittäminen ja työtehtävien priorisointi 2014-20 Esimiehet Palvelustrategian toteutumisaste Palvelustrategia on toteutunut suunnitellusti Ajantasainen palvelustrategia Palvelustrategian toteuttaminen ja päivittäminen sekä selkeyttäminen Vuosikate /asukas Rahoituksen riskien määrä ja vaikutukset Vuosikate on vähintään korvausinvestointien suuruinen Riskit vähenevät ja riskien vaikutukset pienenevät Talouden tasapaino Vuosikate riittää kattamaan korvausinvestoinnit suunnittelukaudella Rahoituksen riskienhallinnan toimivuus ja tietoisuus riskitasosta 2014-20 Kaupunginjohtaja Toimialajohtajat 2014-20 Kaupunginjohtaja Toimialajohtajat Talousjohtaja 2014-20 Talousjohtaja Innovatiivisten hankintojen määrä Vuosittain käynnistetään 2-3 innovatiivista hankintaprosessia Hankintojen innovatiivisuus, suunnitelmallisuus ja elinkaarikustannusten huomiointi 2014-20 Hankintapäällikkö Toimialajohtajat Tietojärjestelmähankintojen aktiivinen analysointi johtoryhmätasolla Merkittävät tietojärjestelmähankkeet analysoidaan hyväksytyn arviointimallin mukaisesti. Malli sisältää mm. takaisinmaksusuunnitelman (ROIlaskelman). Esimiesten aktiivinen ja osaava tietohallintojohtaminen Merkittävät tietojärjestelmähankkeet analysoidaan hyväksytyn arviointimallin mukaisesti. Malli sisältää mm. takaisinmaksusuunnitelman (ROI-laskelman). 2014-20 Tietojärjestelmien omistajat Toimialajohtajat Tietohallintojohtaja 20
STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ EKOLOGISESTI VIIHTYISÄ YMPÄRISTÖ Mittari Mittarin tavoitearvo 2020 Kriittinen menestystekijä: missä asioissa meidän on ainakin onnistuttava Toimenpiteet: mitä meidän tulee tehdä, jotta onnistumme Aikataulu: kesto Vastuutaho: kuka vastaa toimenpiteestä Hoidetun/kuntalaisten käytössä olevan rantaviivan pituus lisääntyy Käytettävissä olevan rantaviivan pituus 15 % suurempi kuin 2009 Ranta-alueiden saavutettavuuden parantaminen Ranta-alueiden suuntaiset kevyen liikenteen yhteydet 2014-20 Kaupugininsinööri Poukamien ja oleskelulaiturien toteuttaminen 2014-20 Kaupugininsinööri Verkostojen suhteellinen tehokkuus Asukkaiden määrä/viemäri-kilometri kasvaa Olemassa olevan taajaman kehittymistä tukeva alueiden rakentaminen Täytetään rakenteessa olevia aukkoja ja rakennetaan laajentamalla olemassa olevaa taajamaa tai muutetaan alueen vanhentunutta käyttötarkoitusta 2014-20 Kaupunginarkkitehti Kaupungin energiankulutus Kaupungin energiankulutus vähentynyt 10 % 2014-2020 Energiatehokkuuden parantaminen Tekniikan mahdollisuuksien hyödyntäminen 2014-20 Tekninen johtaja Maalämmön tai muun uusiutuvan energiamuodon osuus Vähintään 15 % kaupungin kiinteistöjen lämmitysenergiasta on tuotettu maalämmöllä tai muulla uusiutuvalla energiamuodolla Kyky investoida uusiutuviin energiamuotoihin Uusiutuviin energiamuotoihin panostaminen. 2014-20 Tilakeskuksen päällikkö Kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen käyttäjämäärien kasvu Kulttuuri- ja luontokohteiden tunnettuuden ja palvelutarjonnan kehittäminen Käyttäjämäärä kasvanut 10 % vuoden 2014 tasosta Kohteiden tunnettuus ja palvelutarjonta on lisääntynyt Joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen ratkaisujen etusija yhdyskuntarakennetta kehitettäessä Virkistysalueiden ja luontokohteiden hyödyntäminen ja niiden tuntemisen edistäminen Joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä tukevien liikennejärjestelmien luominen Olemassa olevien luontokohteiden säilyttäminen, hyödyntäminen ja kehittäminen 2014-20 Kaupungininsinööri 2014-20 Ympäristöpäällikkö Asukaskyselyn tulokset Parantuneet arvosanat kyselyn kohdissa -asuinalueen kadun kunto -asuinalueen puistojen hoito Ympäristövastuun kasvattaminen Asukkaiden osallistaminen oman asuinympäristön parantamiseen vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä ja vastuuttamalla 2014-20 Kaupungininsinööri 21
STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ LUOVA KAARINA Mittari Mittarin tavoitearvo 2020 Kriittinen menestystekijä: missä asioissa meidän on ainakin onnistuttava Toimenpiteet: mitä meidän tulee tehdä, jotta onnistumme Aikataulu: kesto Vastuutaho: kuka vastaa toimenpiteestä Toimitilojen, työtapojen ja välineiden määrä Innovatiivisten toimitilojen, työtapojen ja välineiden käyttö lisääntynyt Innovatiivisuuden tukeminen Luovuutta, innovatiivisuutta sekä uuden oppimista edistävien toimitilojen, välineiden ja työtapojen käyttöönotto 2014-20 Toimialajohtajat Luovien ratkaisujen määrä Luovien ratkaisujen määrä lisääntynyt Luova kaarinalainen -palkinnon jakaminen kerran valtuustokaudessa 2014-20 Kansalaistoiminnan johtaja Ennakkoluuloton suhtautuminen uusiin ideoihin ja innovaatioihin 2014-20 Toimialajohtajat Fyysisten ja virtuaalisten osaamis- ja oppimisympäristöjen määrä Fyysiset ja virtuaaliset osaamisja oppimisympäristöt lisääntyneet Fyysisten ja virtuaalisten osaamis- ja oppimisympäristöjen luominen 2014-20 Toimialajohtajat Yritysilmapiiri-/ yritysyhteistyökysely (maakuntaennuste) Kaarinan kaupunki säilyttää kyselyssä asemansa kolmen parhaan joukossa Elinkeino-ohjelman tavoitteisiin sitoutuminen ja niiden edistäminen Elinkeino-ohjelman toteuttaminen 2014-20 Kaupunginjohtaja Toimialajohtajat Kaarinan Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Monitoimijamallin laajentaminen 2014-20 Toimialajohtajat, Kaarinan Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Viestintä- ja markkinointistrategian toimivuus n toimenpiteisiin on sitouduttu ja sitä noudatetaan Onnistumisten markkinointi ja aktiiviinen esilletuonti Toimialat viestivät aktiviisesti omista vahvuuksistaan 2014-20 Toimialajohtajat Toimintaympäristön muutosten ennakointi ja muutoksiin reagointi Muutokset kyetty ennakoimaan riittävän tarkasti ja niihin reagoidaan riittävän ajoissa Muutosherkkyyden edistäminen Nopea reagointi muutoksiin 2014-20 Toimialajohtajat 22 Asukkaiden ja yrittäjien tulevien tarpeiden ennakoiminen Asiakasnäkökulman hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä 2014-20 Toimialajohtajat Kaarinan Kehitys Oy:n toimitusjohtaja 2014-20 Toimialajohtajat