Tutkijat lavalla Katsaus TULA-hankkeiden tähän astisiin saavutuksiin #tulasome
Kommentaattoreina: Tuija Brax, pääsihteeri, Sydänliitto Sari Löytökorpi, projektipäällikkö, valtioneuvoston kanslia Kirsti Sintonen, viestintäpäällikkö, Professoriliitto/Tieteentekijöiden liitto I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
Mirja Määttä Itä-Suomen yliopisto
TULEVAISUUTTA AVAAVA NUORTEN TUKEMINEN Yhteiskunnan syrjällä -hanke Projektipäällikkö Mirja Määttä, UEF
YHTEISKUNNALLINEN HUOLI Suomessa oli vuonna 2013 noin 45 000 työelämän ja opiskelujen ulkopuolella olevaa 16 29-vuotiasta nuorta, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. (Myrskylä, YHSY-hanke) Osa ylioppilas- tai ammatillisen tutkinnon suorittaneista ei myöskään löydä paikkaansa työelämässä tai jatkokoulutuksessa. Mitä olisi tehtävä, että joukko pienenisi?
YHTEISKUNNAN SYRJÄLLÄ -HANKKEESSA on tarkasteltu koulutuksen ja työn ulkopuolisten, alle 30-vuotiaiden nuorten taustoja, elämäntilanteita ja tuen tarpeita sekä kehitetty toimenpiteitä, joilla nuoria voidaan tukea entistä paremmin. UEF, DIAK, THL, HDL Yhteiskuntapoliittisena tavoitteena on suunnata Nuorisotakuun toimia siten, että ne palvelisivat heikossa asemassa olevia nuoria. Olemme kehittäneet ehkäiseviä, kohdennettuja ja etsiviä/korjaavia toimia poikkihallinnollisella otteella.
HANKKEEN TIETOVARANTO Organisaatioiden tutkimusaineistot ja asiantuntemus, Tilastokeskuksen aineisto sekä neljässä työpajassa tuotettu tieto. Tiedon kokoamisen ja jalostamisen työpajat Oulussa, Kuopiossa ja Kouvolassa. Huomenna politiikkatyöpaja Helsingissä. Yhdistelty käytännön viranomais- ja järjestötoimijoiden, hallinnon ja tutkimuksen näkökulmia konkreettisten toimenpideehdotusten tekeminen
NUORTEN NÄKEMYKSET Kukin taho on tutkinut nuorten näkemyksiä ja kokemuksia palveluista omissa hankkeissaan. Lisäksi hankkeessa kysyttiin Vamos-toiminnassa mukana olleiden nuorten näkemyksiä hankkeen toimenpide-ehdotuksiin. Keskityn esityksessäni yhteen kelkasta tippumisen paikkaan: toisen asteen koulutuksen keskeyttämiseen.
MUTKIA NUORTEN KOULUTUSPOLUILLA Suora koulutus- ja työelämäputki vaikuttaa olevan vahvistuva normi ja ihanne. Mutkia tai pysähdyksiä tulee kuitenkin monelle. Koulutuksen keskeyttäneen nuoren kokemus: Jos nuorena on jäänyt junasta, jos ei tee standardin mukaan, saa kokea olevansa alempiarvoinen, eikä enää ole mahdollisuutta päästä raiteille. Nuoret tarvitsevat tulevaisuutta avaavaa tukea ja käytännön mahdollisuuksia etsiä ja löytää uusi polku koulutukseen ja työelämään.
KESKEYTTÄMISTÄ EHKÄISEVÄT KEINOT Lukio-opinnot keskeyttäneet nuoret: Eri oppilaitoksissa pitäisi jo alussa kertoa erilaisista tukipalveluista ja normalisoida nuorten mahdollisia ongelmia. Aika monella on kuitenkin esimerkiksi mielenterveyden ongelmia eivätkä ne estä opiskelua. Nyt sitä kokee olevansa yksin ongelmainen. Kouluissa pitäisi rakentaa alusta asti luottamuksen ilmapiiriä. Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmassa on kehitetty ohjauksellista työtapaa ja huolenpitoa opiskelijoista, oppimisen tukea sekä henkilökunnan osaamista ja monialaista yhteistyötä (Vehviläinen 2014).
KUN OPINNOT KESKEYTYVÄT Nuorten kanssa on etsittävä uusia vaihtoehtoja: uutta opiskelupaikkaa, TE-toimiston palveluja, työpajapaikkaa, muuta toimintaa. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen saaminen on varmistettava. Nuoret tarvitsevat henkilökohtaista tukea ja ohjausta tulevaisuuden suunnittelussa, joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä hyväksyvää yhteisöä. Pulma: Onko kullakin paikkakunnalla väliportaan palveluja, mihin nuori voidaan ohjata ja jossa hän saa tukea opintoihin ja koulutusvalintoihin?
TOIVO PAREMMASTA Useimmat, vaikeistakin taustoista tulevat nuoret haluavat löytää paikkansa koulutus- ja työelämässä. Väliportaan koulutusmuodot: valmistavat opinnot, työpajat ja järjestöjen tukimuodot toimivat monen kohdalla. Opinnot keskeyttänyt: Et se on omalla kohalla ainakin iso juttu, että on saanu sen päivärytmin. Ja sit on saanu noihin opintoihin selvyyttä ja tälleen. Ett sai sen tietyn tapasen toivon, että on vielä itelläkin mahollisuus opiskella tai saaha joku ammatti. Koulutusmotivaatio lisääntyy ja stressi vähentyy, kun nuoret saavat tukea asioidensa hoitamiseen ja rauhaa tulevaisuuden suunnitteluun. Tulevaisuutta kohti pitää edetä riittävän pienin askelin ja tavoittein. Se vaatii yhteiskunnalta ja tukitahoilta malttia ja tuen oikeaaikaisuutta.
Mika Ala-Kauhaluoma Kuntoutussäätiö
Kuntoutussäätiö TYVA-tutkimus työpolitiikan vaikuttavuus ja vaihtoehdot Tutkimus työpoliittisten toimenpiteiden toimivuudesta, tuloksista ja tulevaisuudesta Mika Ala-Kauhaluoma TIMO SPANGAR 2.6.2015 14 Kuntoutussäätiö
Työvoimapoli+ikka ja sen rajapinnat muiden poli+ikkalohkojen kanssa Elinkeino- poli,ikka (yri5äjyys) Sosiaali- ja terveys- poli,ikka (ak,ivinen sosiaalipoli,ikka) Työvoimapoli,ikka Koulutus- poli,ikka (aikuiskoulutus) Oikeus- poli,ikka (maahan- muu5o) 2.6.2015 15 Kuntoutussäätiö
Tutkimuksen kohteena nykyisellä hallituskaudella toteutetun työvoimapolitiikan vaikuttavuus - Tutkitaan hallitusohjelman työvoimapoliittisia toimenpiteitä ja uudistuksia kokonaisvoimavarojen näkökulmasta - Erityisen tarkastelun kohteena seuraavat työvoimapolitiikan kumppanuuksien kannalta kiinnostavat uudistukset: TE-palveluiden uudistus Työvoiman palvelukeskusmallin valtakunnallistamiseen Kuntakokeilu Nuorisotakuu 2.6.2015 16 Alaviite Kuntoutussäätiö
Hallitusohjelman työpolitiikan keskeiset ajurit Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi panostaa tiettyihin erityisessä työttömyyden ja sen pitkittymisen riskissä olevien ryhmien työllisyyteen. Työvoimapolitiikassa on korostettu osatyökykyisten ja lisäksi nuorten, maahanmuuttajien työllisyyttä sekä etenkin maahanmuuttajien kohdalla yrittäjyyttä. - Verkostomainen palvelutuotanto - Yksinkertaiset ja mahdollistavat hallinnon rakenteet - Asiakaslähtöisyys - Digitaalisuus - Tilintekovastuu ja tuloksellisuuden osoittaminen 2.6.2015 17 Alaviite Kuntoutussäätiö
Havaintoja kinkkisistä haasteista Kinkkisyys haastaa kokonaisvoimavarojen huomioimista kaikilla toiminnan tasoilla: - Työpolitiikan olennaiset ja ytimessäkin olevat ilmiöt ovat laajoja ja sumearajaisia. - Lineaarisia ja selkeitä vaikuttavuusketjuja ei ole, mutta silti on tehtävä selkeitä ja lineaarisia oletuksia syistä ja toimenpiteistä, joilla oletetaan saavutettavan tiettyjä seurauksia - Hallitusohjelmaan on kirjattu useita aloitteita, jotka toteutetaan samanaikaisesti. Aloitteiden suuri määrä herättää kysymyksen, mihin tavoitteisiin niillä tähdätään oikeasti ja mitä tavoitteita priorisoidaan? - Työvoimapolitiikan arviointi on ollut toimenpidepainotteista ja perustunut siihen, että tarkastellaan yksittäisten toimenpiteiden vaikutusta työmarkkinoille kiinnittymiseen - Toimeenpanon kokonaisvaltaisuus merkitsee politiikan kärkiteemoiksi otettavien asioiden edistämistä hallintorajat ylittävästi - Vaikuttavat työvoima- ja elinkeinopalvelut merkitsevät sitä, että toimenpiteiden ja linjausten muutosten vaikutuksia tarkastellaan erillisvaikutusten sijasta kokonaisvaikutuksina, jossa yhden osan muutos vaikuttaa toiseen 2.6.2015 18 Alaviite Kuntoutussäätiö
Työvoimapolitiikan toimeenpanon keskeisiä haasteita: KOKONAISVOIMAVAROJEN NÄKÖKULMA 1. Työnvälityksen resurssit ja laadun parantaminen (työllistymisen tukemisessa työkyvyn arviointi, asiakkaan motivointi ja palveluohjaus) Laaja-alaisiin palveluihin (kuten kuntoutuksen palvelut) ohjaamisen osaaminen ja resurssit TE-palveluissa sekä toisaalta työelämäkytköksen sivuun jääminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kuntien perusterveydenhuollon tehtävä; miten asiakas motivoituu menemään työkyvyn arvioon ja mitä arviosta seuraa, miten arviointi tehdään ja miten se kytkeytyy työelämään johtavaksi palveluksi? Miten saada asiakas ottamaan itse vastuuta, sitoutumaan; asiakkaan elämäntilanteeseen liittyvät asiat Verkkopalveluiden toimivuutta on parannettu, mutta niiden edelleen kehittämistä tarvitaan 2. Työ- ja koulutuspolitiikan sektoroituminen Osaamisen kehittäminen työelämälähtöisellä tavalla on kärkiteema myös tulevaisuudessa, mutta siihen ei ole panostettu tarpeeksi politiikan toimeenpanon tasolla. Olemassa olevia resurssien käyttöä ja toimijoiden työnjakoa ei ole määritetty riittävästi 3. Palvelujärjestelmän pirstaleisuus: Kumppanuuksien kehittäminen Työnjako valtion ja kuntien työnvälitystehtävässä on murrosvaiheessa ja vaatii edelleen täsmentämistä Palveluhankinnat, jossa ei ole pystytty tuottamaan eikä hankkimaan tarpeeksi kohdennettuja ja kustannustehokkaita palveluita (huokeat mutta osin vaikuttamattomat massapalvelut yksittäiset räätälöidyt mutta kalliit palvelut) Yhteistyö yritysten kanssa, joka on onnistuttu tukemaan yritysten käynnistämistä, muttei niiden toimivuutta ja laajenemista (etenkin mikro- ja pienyritysten uusien työntekijöiden rekrytoinnissa 2.6.2015 19 avustaminen) Kuntoutussäätiö
Kuntoutussäätiö Työpolitiikan vaikuttavuus ja vaihtoehdot raportoidaan joulukuussa 2015 TUTKIMUSTIIMI: Mika Ala-Kauhaluoma, Sirpa Mertala, Sari Pitkänen, Matti Tuusa (Kuntoutussäätiö) Simo Aho (Tampereen yliopiston tutkimuskeskus) Jari Handelberg, Jari Karjalainen, Heikki Rannikko (Aalto yliopisto Pienyrityskeskus) Robert Arnkil (Arnkil Dialogues) Timo Spangar (Spangar Negotiations) KIITOS! 2.6.2015 20 Kuntoutussäätiö
#tulasome
Sari Puustinen, Aalto-yliopisto & Ilari Karppi, Tampereen yliopisto
Maankäy5ö, asuminen ja kestävä julkinen talous (JULMA) 1.6.2015 Sari Puus,nen, Aalto- yliopisto 23
JULMA - tutkimushanke Keskeinen tutkimuskysymys: Miten maankäytön suunni5elun ja asumisen ratkaisut vaiku5avat julkiseen talouteen, ja miten julkisen talouden, muun muassa palvelutuotannon, ratkaisut vaiku5avat maakäy5öön ja asumiseen? Hanke koostuu seitsemästä erillisestä osatutkimuksesta Tekijät: Aalto- yliopisto, Maankäy5ö,eteiden laitos, YTK- tutkimusryhmä Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu Valtakunnallinen maankäytön, asumisen ja liikenteen kehi5ämisverkosto (MAL- verkosto) Uudenmaan lii5o Sari Puus,nen, Aalto- yliopisto 24
Yhteiskunnalliset ongelmat, joihin haetaan ratkaisuja Hallintomme on siiloutunut ja sektoroitunut niin, e5ä eri sektorit toimivat (osin) toisistaan,etämä5ä ja ilman kunnollista koordinaa,ota. Myös aikaperspek,ivit ovat erilaiset. Vaikutuksia: Kustannukset kasvavat Kustannuksia (ulkoisvaikutuksia) siirrellään sektorilta toiselle tai tulevaisuuteen Toimima5omat ratkaisut Päällekkäisyydet Kansalaisten näkökulmasta hölmöläismäiset ja elämän laatua heikentävät ratkaisut Hallinnon legi,miteev eli hyväksy5ävyys kärsii. Sari Puus,nen, Aalto- yliopisto 25
Hankkeen vaiku5avuus 1.Hanke lisää ymmärrystä maankäytön suunni5elun, asumisen ja julkisen talouden kytkennöistä - Palveluverkon suunni5elun ja maankäytön suunni5elun yhteydet, täydennysrakentamisen taloudelliset vaikutukset 2. Hanke jäsentää olemassa olevia maankäytön suunni5elun ja asuntopoli,ikan ohjauskeinoja ja välineitä sekä tuo5aa näkemyksiä niiden kehi5ämisestä - mm. MALPE- sopimusmene5elyn kehi5öminen, kaavoituksen ja täydennysrakentamisprosessien kehi5äminen 3. Lisää hallinnon toimijoiden välistä yhteistyötä ja koordinaa+ota sekä selkey5ää eri tason toimijoiden työjakoa - Työpajat ja tulosten & toimintaohjeiden yhteiskehi5ely alan keskeisten toimijoiden kanssa. 4. Lisää,etoa toimivista good prac+ce - käytännöistä kaupunkiseutujen kesken - mm. kaupunkiseutujen strateginen yhteistyö, täydennysrakentamisprosessit, segregaa,on estäminen, 5. Tuo5aa uu;a +lastollista tutkimus,etoa - Valtakunnallinen vertailu kaupunkiseutujen segregaa,osta 6. Tuo5aa selkeitä kehi;ämisehdotuksia ja työkaluja val,oneuvoston ja ministeriöiden sekä muiden julkisten toimijoiden käy5öön. - mm. palvelujen ja yhdyskuntarakenteen rajapintojen tunnistaminen, täydennysrakentamisen kehi5äminen, MALPE- sopimusmene5elyn kehi5äminen, kaupan ja asuntotuotannon kilpailun edistäminen kaavoituksella ja maapoli,ikalla Sari Puus,nen, Aalto- yliopsto 26
Yhdyskuntarakenne - palvelujärjestelmän ulkoinen kuva? Ilari Karppi Tampereen yliopisto JULMA-konsortio [Maankäyttö, asuminen ja kestävä julkinen talous]
https://plus.maths.org/content/os/issue26/features/mathart/
https://plus.maths.org/content/os/issue26/features/mathart/ index#twist http://brokensidewalk.com/2015/west-end-walmart/ http://eralehti.fi/wp-content/uploads/era/images/pertsan_porinat/18a-
Foucault ja sisä/ ulkorajapinnat h5ps://hkm.finna.fi/record/hkm.hkms000005%3a000017ej h5p://www.hannulat.net/sakari/kuvia/lapinlahden_sairaala/kuvat/009.jpg h5p://heninen.net/lahdenpohja/lk4_.jpg
http://static.ddmcdn.com/gif/cockroach-nig
Menestystarina modernin hyvinvointivaltion idealle rakentuneessa järjestelmässä, jota kehitetään vähittäisen modifioinnin kautta Äärikonkretiaa: korttelikohtaisten tilojen elinkaarellinen muuntuminen päiväkodeista
Tulkintoja tulevasta: Moebiuksen nauha
https://plus.maths.org/content/os/issue26/features/
https://plus.maths.org/content/mm
Jos yhdyskuntarakenne olisi ajateltu tuotettavaksi yksipintaisesti jatkuvaksi vailla modernia jakoa ulko- ja sisäpintaan, se voisi näyttää tältä
Yksipintaista yhdyskuntakehittämistä Kevenevä jako työ- ja asuinpaikkoihin hajautuva työ jaetut kotitoimistot lähiöiden renessanssi? Hälvenevä raja palvelujen
Kuinka sovittaa tähän yksipintaisuuden vaatimukseen vanhaa hyvinvointivaltiollista perinnettä jatkava kaksipintainen julkisten palvelujen rakenne? Joka kulkeutuu mukana rakennetussa ympäristössä:
http://the-scandinavian.com/wp-content/uploads/2014/07/blog8.jpg http://www.tampere.fi/material/images/t/6ifngnijq/ http://img.yle.fi/uutiset/tampere/article6614199.ece/alternates/w580/sosiaali+ja portaikko.jpg
Uudenlaisen yhdyskunnan rakenne on osattava ajatella siihen kuuluvaksi miellettyjen toimintojen ja niiden käyttämisen edellyttämien toiminnallisten ja toiminnan organisointiin
Kiitos huomiostanne Ilari Karppi Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu @IKarppi
#tulasome
Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu Sari Puus,nen, Aalto- yliopisto 1.6.2015 46
MAAHANMUUTTO, TURVALLISUUS JA ENNAKOINTI TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE Tuorein tutkimus- ja kehi5ämishankkeiden an,,ivistetään Tieto maahanmuu5aja- ryhmien turvallisuus- ja hyvinvoin,eroista kotoutumisasteesta ja kokemuksellisesta turvallisuudesta kootaan yhteen YHTEYSTIEDOT kari.m.laitinen@poliisi.fi P. 0295 483 669 Viranomaisten,lanne,etoisuus ja monikul5uurisuusosaaminen paranevat Aukot,edon tuo5amisessa ja ongelmat,edon väli5ämisessä havaitaan Keskeiset turvallisuusilmiöt kyetään tunnistamaan poli,ikkaohjelmia varten Seurannan indikaa5orit täsmentyvät ja seuranta,edon tuo5ajat paikannetaan Yhteistyöfoorumeille ja strategisille kumppanuuksille luodaan pohjaa
MIKÄÄN EI OLE MUUTTUNUT. ON VUOSI 1990 VAI..?
MIKSI HANKE ON TÄRKEÄ.
J-CURVE JA MAAHANMUUTTO à OIKAISU!!?? Yhtenäinen Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ei ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on vioittunut. Käynnistä tietokone uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos punainen x-merkki tulee edelleen näkyviin, kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. identiteetti ja integraatio, vähän lieveilmiöit ä Hajaantunu t identiteetti ja integraatio, paljon lieveilmiöitä Suomi Maahanmuuton historia Länsi-Eurooppa: Yhdysvallat, Australia, Kanada Ruotsi, Hollanti, Ranska
MITÄ TURVALLISUUS / TURVATTOMUUS MAAHANMUUTON KONTEKSTISSA SITTEN ONKAAN? SE TÄYSIN ON SUBJEKTI-, KONTEKSTI- JA NÄKÖKULMARIIPPUVAISTA SE ON MAHDOTTOMUUS / SE ON MAHDOLLISUUS SE ON RUOKAA JA VETTÄ = ELOSSA PYSYMISTÄ SE ON TYÖVOIMAA, VEROTULOJA JA VALTION KUKOISTUSTA SE ON RIKOLLISUUTTA JA EPÄTOIVOA, PAHIMMILLAAN TERRORISMIA JA KONFLIKTEJA SE ON LOPUTON PROSESSI
ALUSTAVAA TILANNEKUVAA hallinnollinen dilemma à yksi vai useampi ka5o? näkymätön 2. sukupolvi à ovat missä tekemässä mitä? asiat pahenevat ennen kuin paranevat à vii5eitä (kv.kehitys) väistämä5ömistä lieveilmiöistä valvotaan mitä voidaan à maahantuloa, ei maassaoloa (obs! stasi)
LOPUKSI (KATTEETON?) LUPAUS TULEVASTA HANKE ELI ME VAIKUTAMME AINAKIN NÄISSÄ o SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIA / INDIKAATTORIT o MAAHANMUUTON INDIKAATTORIT o VN / VNK HALLITUSOHJELMA / ENNAKOINTI INDIKAATTORIT?? o SEKÄ, LOPULTA, LAAJEMMASSA MAAHANMUUTON, TURVALLISUUDEN JA ENNAKOINNIN YMMÄRRYKSESSÄ à VAIKUTTAVUUDESSA SEKÄ SITEN KONKREETTISISSA TOIMENPITEISSÄ
#tulasome
Tapani Sarjakoski Maanmittauslaitos 1.6.2015 Sari Puus,nen, Aalto- yliopisto 55
56 Paikkatiedot palveluväylässä TAE-seminaari 1.6.2015 Tapani Sarjakoski Paikkatietokeskus FGI Maanmittauslaitos
57
58
59 Kansallinen palveluväylä On vakioitu alusta julkishallinnon rekisteritietojen hyödyntämiseen erilaisissa verkkopalveluissa Toteutetaan Viron X-Roadin pohjalta, päätökset käyttöönotosta tehtiin vuoden 2013 lopulla Perustuu standardoituun ns. Web Service teknologiaan On osa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin kehittämistä (KaPA) Otetaan käyttöön loppuvuodesta 2015
60
61 Sovitinpalvelu Paikkatiedot MTJ
62 Paikkatieto Kartat digitaalisessa muodossa ovat paikkatietoja Esimerkkejä: tietietokanta navigaattorissa kiinteistötietojärjestelmän tiedot asemakaava, yleiskaava, tiesuunnitelma,... maaston korkeutta kuvaava 3D-malli vesiuomia kuvaava tietokanta...... Paikkatiedot toimivat tietosisältöjä yhdistävänä tekijänä hyödynnetään kohteen/asian/ilmiön sijaintia
Paikkatieto 63
64 Hanke MML:n Paikkatietokeskus koordinoi Mukana Geologian tutkimuskeskus Luonnonvarakeskus Ilmatieteen laitos Suomen Ympäristökeskus Toteutamme palveluväyläpohjainen tutkimuspilotin Tulokset vuoden 2015 loppuun mennessä
Toteutus, aikataulu, työnjako 65
Palvelupilotti 66
67 Vaikutukset Optimaaliset tavat paikkatiedon välittämiseen palveluväylässä tunnistettu Pullonkaulat löydetty ja parannusehdotukset tehty Tulevaisuudessa runsaasti paikkatietoon liittyviä palveluja ja sisältöjä palvelunäkymissä Suomen paikkatietoinfrastruktuuri liitettynä myös palveluväylän kautta saavutettavaksi Uusia palvelutyyppejä Innovatiivinen tietojen yhdistely Mobiilisovellukset Kattava geokoodaus
68 Sovitinpalvelu Paikkatiedot MTJ
69 Paikkatiedot palveluväylässä Kiitos mielenkiinnosta!
KIITOS!