Intercon Energy Oy Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 32/2015
SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4 Viitasammakkoselvitys... 5 Viitasammakon tunnistaminen... 5 Viitasammakon elinpiiristä... 5 Viitasammakko lainsäädännössä... 6 Tutkimusmenetelmät... 6 Tulokset ja päätelmät... 6 Kirjallisuus... 7 Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2015: Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston viitasammakkoselvitys 2015. Ahlman Group Oy. 2
JOHDANTO Tämä raportti esittelee Intercon Energy Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston viitasammakkoselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia vaikutuksia kyseiselle lajille. Yhtiö suunnittelee tuulivoimaloiden rakentamista Isoneva II:n alueelle, joka sijaitsee Siikajoella (kuva 1). Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen sovelletaan YVAlain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, sillä se on osa laajempaa Isoneva I tuulivoimapuiston laajennusta. Osana tutkimusta toteutettiin viitasammakkoselvitys, jonka tavoitteena oli inventoida alueella mahdollisesti olevat lisääntymis- ja levähdyspaikat. RAPORTISTA Tässä raportissa esitetään toukokuun alussa toteutetun viitasammakkoselvityksen tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä sekä inventointien tulokset ja maankäyttösuositukset. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Isonevan II:n suunniteltu tuulivoimapuisto sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Siikajoen keskustan eteläpuolella ja noin 12 kilometriä Raahen keskustan itäpuolella. Tutkimusalue on kaksiosainen, joista itäinen on suurempi (noin 330 ha) kuin läntinen (n. 50 ha). Läntinen osa-alue rajautuu Raahen kunnan rajaan. Tutkimusalueet ovat varsin voimakkaasti ojitettuja metsä- ja suokuvioita, kivennäismaasaarekkeita ja muita pienialaisia elinympäristöjä. Myös viljelysalueita on vähäisesti, mutta vesistöjä ei ole lainkaan. 3
9:13 11:21 Myllyhaka Huha 16:41 13:15 12:9 Papinneva 13:16 Neljänneksenneva Ala-Haho 13:18 12:13 14:21 Mätäsneva 13:25 14:26 16:37 17:33 25 24:24 12:13 Suutari Kuntorata 12:12 Keskitalo 14:23 12:13 14:27 Aittakangas Tynnyrikaara 14:24 16:42 29:84 11:35 Kirkkokukkula 14:21 Pysäys 4:8 29: 14:24 Kuivikkokangas 20:71 70:3 84:15 6:15 20:71 15:16 16:43 17:10 70:32 30 31:69 31:3 Kärnä 70:2 16:37 31:31 31:61 14:33 Jaakolankangas 13:29 6:26 12:1 31:72 Kantoniitty 13:6 1:43 Papinkangas 13:6 14:23 Sonnioja Vähäoja 29:81 Kärnänkoski 12:7 23:36 8:13 Länkelänsuvanto 20:158:11 31:72 8:27 14:10 3 Siikajoki 29:87 Lassila 20:53 23:2 Iso-oja Muorinneva Isoneva 878:5 31:3 Käpylä Pikku-Länkelä 31:6 Hahonsuo Ylineva 29:29 1:43 Mutkala 30:31 20:65 13:26 30:31 1:42 30:32 Koiramaankangas 13:1 15 1:47 14:27 33:1 Muuraiskankaat Pahaneva / 33:1 23:2 13:26 28:49 15:16 Kotinkangas 20 8:27 31:61 13:52 Muuraisneva 14:10 13:1 13:32 2 Merikylä Harjuneva 19:69 8:21 33:1 8:27 19:70 19:69 13:1 31:31 7:37 30:32 8:16 19:69 14:25 Matoniitty 20 Mäkelänneva 30 12:1 12:13 Yli-Haho 15:15 Pihlajaniemi 17:10 Uusihaka 11:39 21:52 111:1 23:35 20 11:23 11:34 30:32 2 Merikylä 11:21 Talonpojanneva 14:7 11:22 17:0 25:23 29:56 11:14 11:15 11:16 11:1711:30 11:10 11:8 16: 21:60 Talonpojankangas Yli-Laurila 48:0 Laurila 15:16 15:17 11:25 11:37 11:37 11:29 11:2511:26 11:36 11:32 11:12 11:13 20 29:84 15:13 15:1715:17 16:11 16:12 Myllyoja 16:24 74:2 27:45 10 Palola 16:33 Kivikangas 9:8 9:17 Lassi 16:33 9:7 9:7 9:13 18:27 22:52 25:23 29:88 Pakola 16:30 23:27 27:45 30:25 9:7 16:36 16:17 5:49 9:4 16:36 Kaijankoski 17:9 16:34 16:39 18:29 Hongisto 18:27 19:67 Aittakorpi 19:12 4:30 20:71 3 Siikajoki 13:29 Kurkisuo 7:39 97:6 14:33 31:62 26:25 Röykkiö 14:24 Kotinniitty 97:5 411 Revonlahti 31:31 Porakangas Papinkangas 35 113:0 Vääräkangas 13:51 33:1 25 32:27 5 Lappi 32:36 19:42 80:8 14:47 30:29 Tiitonneva Vähäoja 95:2 30:32 30:1 32:39 2:52 19:71 Kivikangas Koivistonneva 27 Jyljänkangas 14:7 31:72 13:1 22:49 14:33 30:31 112:0 Majavaoja 7:39 29 32:27 Kuusensalmi Nuolimaankangas 33:2 :1 28 Luonnonsuojelualue 13:29 Isoneva 748 Siikajoki / 3 Siikajoki 19:13 22:53 26 Tukala 35 33:21 Pentinsaari / 411 Revonlahti 30 Majavankangas 14:45 Oltava 20:10 5:30 14:45 Räpänoja 32:12 14:42 15:16 16:28 Räpänneva 20:72 32:15 19:67 19:69 5:64 5:71 25:15 5:44 5:41 14:23 25:22 Kivijärvi 5:42 26.6 1:0 13:54 748 Siikajoki / 25:19 33:12 5:43 26.5 20:71 Lylykangas 1:0 33:30 11: 33:20 411 Revonlahti Hummastinjärvet 33:29 Majavaoja Maijanneva 13:48 13:38 678 RAAHE / 416 Olkijoki 11:18 33:21 Jylhänkangas 19:67 18:108 Niskakangas Järvineva 1:76 4:48 45:3 21:44 Kotaneva 7 Olkijoki Iso-oja 17:28 49:23 8:30 Järvikangas 49:20 411 Revonlahti 45:3 Puuroneva Tihistenkangas 22:16 Karhukangas 21:69 111:1 Kotakangas 23:22 42:19 31 35:38 20:39 Sarvikaarat Latvaneva 7 Olkijoki 11:33 22:5 21:68 Hevossalmi 7:95 3 21:66 Vähämaa 411 Revonlahti 125:3 22:54 Siikajoki 20:38 19:16 Soukatsuot 24:27 Kivikangas Iso-oja Kuva 1. Isoneva II tuulivoimapuiston tutkimusalueet (violetit katkoviivat) sekä Isoneva I tuulivoimapuiston rajaus (punainen katkoviiva). 21:68 20:1 21:43 20:34 45 21:66 22:58 Karsikkoneva Topinneva 21:39 4:1 20:141 27:1 Moisasenhauta 16:73 Hevoskangas 3:56 11:16 878:6 22:53 26 2539904.257, 7182476.285 27 25285.017, 7183506.758 30 25849.237, 7182395.787 31 2535268.197, 7179716.554 121:5 Tervahauta 36:60 878:27 TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT 0 500 1000 Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston viitasammakkoselvityksestä vastasi ympäristönhoitaja 28 2541731.531, 7182774.632 Toni Ahlman, jolla on runsaasti kokemusta tuulivoimapuistojen viitasammakkoinventoinneissiikajoki 29 2541057.800, 7183116.135 ta. Raportoinnista vastasi luontokartoittaja Santtu Ahlman. ISONEVA ISONEVAN TUULIPUISTON LAAJENNUS 4
VIITASAMMAKKOSELVITYS VIITASAMMAKON TUNNISTAMINEN Viitasammakko (Rana arvalis) muistuttaa ulkonäöltään huomattavasti sammakkoa (Rana temporaria), mutta se voidaan erottaa tiettyjen tuntomerkkien avulla. Viitasammakko on teräväkuonoinen ja takajalkojen räpylöiden ulkopuolelle jää 2,5 3 varvasluuta. Sammakolla niitä on korkeintaan kaksi. Lisäksi jalkapohjan sisäsyrjässä on kova ja kookas metatarsaalikyhmy (jalkapöydän luu), joka on vähintään puolet sisimmän varpaan pituudesta. Värituntomerkit ovat haastavampia, mutta kutevilla koirailla on usein sinertävä kurkku. Toisinaan lähes koko ruumis saattaa olla varsin selvästi sinertävän sävyinen. Parhain tuntomerkki on koiraan tunnusomainen soidinääni voup, voup, voup.... Se on hidastempoinen ääni, joka muistuttaa uppoavaa pulloa. Lajin havaitsee parhaiten nimenomaan soidinäänen perusteella, sillä elintavoiltaan se on varsin piilotteleva ja arka. Laji voidaan tunnistaa myös melko luotettavasti mätimunista eli kudusta. Viitasammakolla ne kelluvat välivedessä ja ovat jokseenkin pieniä. Sammakon kutu on tyypillisesti selvästi kookkaampaa ja se on aivan veden pinnassa. Rupikonnan (Bufo bufo) kutu on usean metrin mittaista helminauhaa, joka poikkeaa suuresti viitasammakon ja sammakon mätimunista. VIITASAMMAKON ELINPIIRISTÄ Viitasammakko on mieltynyt erityisesti reheviin vesistöihin, ja sitä pidetäänkin usein nimenomaan rehevien lintujärvien lajina. Se suosii kuitenkin myös hieman karumpia lampareita, mutta kutupaikaltaan se vaatii riittävästi suojaisaa kasvillisuutta. Pienet kosteat painanteet tai vaikkapa ojat eivät sille kelpaa muuta kuin liikkumisreitiksi. Viitasammakko on hyvin paikkauskollinen laji, joka pysyttelee vain muutaman neliökilometrin alueella läpi vuoden. Talvehtimaan viitasammakot hakeutuvat huomaamattomasti syys-lokakuussa, jolloin ne katoavat sopivien vesistön pohjiin muun muassa kivien alle. Viitasammakot kerääntyvät muiden sammakoiden tavoin ryhmäsoitimelle jo hyvin varhain keväällä, kun jääpeite sulaa ja yöpakkaset laantuvat. Sopivia kutupaikkoja ovat muun muassa rehevät luhtarannat, ilmaversoiskasvillisuuden laiteilla olevat suojaisat sopukat ja muut vastaavat paikat. Mätimunaklimpit ovat usein vesirajalla vesisammalten ja muun kasvillisuuden lomassa. Viitasammakoiden liikehtimistä on tutkittu hyvin vähän, mutta eräiden eurooppalaisten tutkimusten (Kovar ym. 2009) mukaan keskimääräinen liikkumismatka on noin 1 000 metriä. Liikkumisreitteinä ne käyttävät usein kosteita ja suojaisia ojia, mutta esimerkiksi kuiville mäntykankaille ne nousevat ilmeisesti harvoin. Kesänsä viitasammakot viettävät vesistöjen lähellä rannoilla, rantapensaikoissa, tuoreissa metsissä, soilla ja pelloilla. Ravinnonsaantimahdollisuudet vaikuttavat lajin elinpiirin valintaan. 5
VIITASAMMAKKO LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Viitasammakko kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. IV(a)-liitteen lajit ja niiden elinympäristöt ovat tiukasti suojeltuja. Luonnonsuojelulain mukaan paikallinen ELY-keskus voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeusluvan, vaikka toiminta aiheuttaisikin varmuudella haittaa direktiivilajille. Edellytyksenä on kuitenkin se, että hanke koskee yleistä etua ja muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuusluokituksessa viitasammakko on elinvoimainen (LC, Least Concern). Suomalaisessa uhanalaisuusluokituksessa viitasammakkoa ei ole luokiteltu uhanalaiseksi tai vaarantuneeksi lajiksi (Rassi ym. 2010). TUTKIMUSMENETELMÄT Viitasammakkoselvityksen maastoinventoinnit tehtiin muiden inventointien yhteydessä 2.5., 3.5. ja 15.5., jolloin käytiin läpi kaikki potentiaaliset kohteet. Tutkimusalueella tällaisia paikkoja ovat kuitenkin vain vetiset ojalinjat, sillä varsinaisia kosteikkoja ei ole. Käytännössä koko alue saatiin tarkastettua kattavasti. Maastotyöt keskittyivät varhaiseen aamuun ja aamupäivään, jolloin kierrettiin läpi vetiset ojalinjat hiljaa ja rauhallisesti. Inventointien aikana pysähdyttiin tietyin välimatkoin useiksi minuuteiksi, sillä viitasammakot ovat hyvin arkoja ja voivat säikähtäessään pysytellä pitkään piilossa. TULOKSET JA PÄÄTELMÄT Tutkimusalueella ei havaittu yhtään viitasammakkoa maastotöiden aikana, eikä myöskään lajin soidinääntelyä kuultu. Isoneva II tuulivoimapuiston tutkimusalueella ei ole lajille soveliaita lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, joten lajia ei tarvitse näin ollen huomioida erityisesti hankkeen jatkosuunnittelussa. 6
KIRJALLISUUS Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu 2008. Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Kovar, R., Brabec, M., Vita, R. & Bocek, R. 2009: Spring migration distances of some Central European amphibian species. Amphibia-Reptilia 30: 367 378. Kwet, A. 2009: European Reptile and Amphibian Guide. New Holland Publishers. United Kingdom. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9045&lan=fi#a7. 7
8