Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla



Samankaltaiset tiedostot
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Työ 55, Säteilysuojelu

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Uusimmat metsävaratiedot

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe TEHTÄVIEN RATKAISUT

Taimikonhoidon omavalvontaohje

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku. Tilastolliset testit. Avainsanat:

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Trestima Oy Puuston mittauksia

Opastiosilta 8 B HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin /1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 2008 MATEMATIIKKA

Trestima Oy Puuston mittauksia

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Yhteensä Mänty Hieskoivu

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Suomen metsävarat

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset

Harjoitustehtävien ratkaisuja

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

ARVIOLAUSUNTO METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie Lieksa

Johdatus tilastotieteeseen Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Tiheäpulssinen ja monikanavainen laserkeilausaineisto puulajeittaisessa inventoinnissa

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo

3.9. Mallintaminen lukujonojen avulla harjoituksia

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Taimikonhoito kitkemällä

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa

ONNELA Kunta: Sotkamo

Hämeenlinna Jari Lindblad Jukka Antikainen

RUNKOPANKIN KÄYTTÖSOVELLUKSET

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta


Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Puutavaran mittaustutkimusten ajankohtaiskatsaus. Tutkimuspäivä Lahti. Metsäntutkimuslaitos Jari Lindblad. Lindblad/JO/3359 /

LISTAT. Tehtävä 1: LISTAT

E-luvun laskentaan tarvittava

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina

Metsänhoitotyöt kuvioittain

PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013

Todennäköisyys, että yhden minuutin aikana saapuu 2 4 autoa.

Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen

Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South-west Lapland NATNET

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste

Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Tietopalveluja metsävaratiedosta? Miten kohtaavat käyttäjien tietotarpeet ja käytettävissä oleva tieto

WISA. Koivuvanerin pintalaadut. WISA -Birch WISA -Birch Special WISA -Birch Premium

Toimitus nro (7) Dnro MMLm/16387/33/2012

Riittääkö puu VMI-tulokset

Puukauppa, helmikuu 2009

METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014

"Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

Sami Lamminen PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari Hämeenlinna

Hakkuutähteen metsäkuljetusmäärän mittaus

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan

Aineisto ja inventoinnit

Energiapuun puristuskuivaus

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.

Transkriptio:

Metsätietee päivä, 6.0.0 Katobiomassa määrä mallitamie leimikoissa hakkuukoemittauste avulla Heikki Ovaskaie, Itä Suome yliopisto Pirkko Pihlaja, UPM Kymmee Teijo Palader, Itä Suome yliopisto Johdato Suomessa katohakkee käyttö eergiatuotatoo oli oi 0,8 milj. m 3 (5 %) vuoa 009 Nykyisi kaoosto o yleie käytätö ja uusia kustaustehokkaita ostomeetelmiä o kehitetty Katoje eergiasisältöje arvioiissa o ollut suurta vaihtelua Tarkat arviot katobiomassakertymistä leimikoittai ovat tärkeitä sekä tehtaa eergiapolttoaieide hakia äkökulmasta että puuhakitaorgaisaatio arvioidessa katoje potetiaalia bioeergia lähteeä operatiivisella toimitatasolla. Katobiomassa määrä / Heikki Ovaskaie 8..0

Johdato Nykyiset katobiomassayhtälöt pyrkivät aliarvioimaa katobiomassakertymä leimikkotasolla Yksi selitys voi olla siiä, että kao katkaisukorkeudet ovat teoreettista katkaisukorkeutta ylempää: Hakkuukoee mittaamat kaatoläpimitat ovat pieempiä, mitä mallit olettavat Katobiomassa määrä / Heikki Ovaskaie 8..0 3 Tutkimukse tavoite. Tavoitteea oli arvioida Markludi (988) katobiomassamalli soveltuvuutta operatiiviselle toimitatasolle. Kehittää hakkuukoee dataa perustuva paikallisesti kalibroitu malli eustamaa kuuse katobiomassaa Markludi malli valittii, koska se ei ota huomioo läpimitaltaa alle 5 cm juuria. Katobiomassa määrä / Heikki Ovaskaie 8..0 4

Aieisto ja meetelmät 38 leimikkoa Keski Suomesta Kuuse osuus kokoaiskertymästä suurempi kui 50 % Leimikoide pita alat vaihtelivat välillä 0,5 0,8 hehtaaria (keskiarvo,8 ha) Rukopuukertymät vaihtelivat välillä 7, m 3 73, m 3 (keskiarvo 65,0 m 3 ) Hakkuukoedata sisälsi 55 490 rukoa kuusta 78,8 %, mätyä 7, % ja koivua 4, %. Riakorkeusläpimitat vaihtelivat välillä 9 68 mm Katobiomassa määrä / Heikki Ovaskaie 8..0 5 Aieisto ja meetelmät Kaot ostettii kaivukoeilla, kuivattii vuode verra leimikoilla, paiot puittii kuormittai tehtaalla ja muutettii kuivapaioksi käyttäe keskimääräistä kosteuskerroita. = referessiaieisto Katobiomassa määrä / Heikki Ovaskaie 8..0 6

Aieisto ja meetelmät Katoje valita hakkuukoedatasta, sillä kaikkia katojaha ei osteta. Sääöt: Askel : Puulaji o kuusi Askel : Kao läpimitta o 5 cm Askel 3: Puu kuuluu ylempää 75 % kaokorkeusläpimittoje frekvessijakaumassa > Kaikkiaa 35 30 rukoa valittii. Katobiomassa määrä / Heikki Ovaskaie 8..0 7 Aieisto ja meetelmät Muodostettii kuusi muuttujaa kalibroidu malli tekemisee Jokaie iistä oli laskettu leimikolle leimiko rukoje () kumulatiivisea summaa:. Kaokorkeusläpimittoje eliö:. Riakorkeusläpimittoje eliö: 3, 4, 5. Suhteelliste korkeuksie (0 %, 0 % ja 30 %) läpimittoje eliöt: d h0, dh0, 6. Markludi malli: d h30 Kaotilavuus = e Kaotilavuus d stump d h.3.4447+ 0.538 d h.3 /( dh. 3 /40) Katobiomassa määrä / Heikki Ovaskaie 8..0 8

Tulokset Markludi mallilla lasketut leimikoittaiset katobiomassat verrattuia puittuihi biomassakertymii. 50 Eustettu katobiomassa leimikolle, t/leimikko 00 50 00 50 korjattu R = 5 % 0 0 50 00 50 00 50 Mitattu katobiomassa leimikolle, t/leimikko Katobiomassa määrä / Heikki Ovaskaie 8..0 9 Tulokset Markludi mallilla lasketut leimikoittaiset katobiomassat verrattuia puittuihi biomassakertymii. Eustettu katobiomassa, t/ha 0 00 80 60 40 0 0 40 60 80 00 0 Mitattu katobiomassa, t/ha Katobiomassa määrä / Heikki Ovaskaie 8..0 0

Tulokset Kalibroitu malli: B root missä = β 5 dh30 + β 6 0 + β Kaotilavuus, B root = katobiomassa kuivapaio, t/leimikko Muuttujat t arvo p arvo β 0 999.33.76 0.037 β 5-0.003-3.06 0.000 β 6.737 4.080 0.004 F 7.364 Korjattu R 0.60 Keskivirhe 846.76 RMSE 679.53 Katobiomassa määrä / Heikki Ovaskaie 8..0 Tuloste tarkastelua Moiaiset leimikko, ilmasto ja työsketelyolosuhteet sekä kuljettajie työtekiikat vaikuttavat lopputuloksee Käytäössä kuljettaja ei ole mahdollista oudattaa täydellisesti ostettaville kaoille asetettuja kriteerejä Virheitä katoje valitaa hakkuukoedatasta. Mittauksii eemmä tarkkuutta Leimikkotaso mittaamisesta yksittäiste katoje mittaamisee (esim. ostettavie katoje värimerkkaus) Katobiomassa määrä / Heikki Ovaskaie 8..0

Päätelmiä Harvesteri tietojärjestelmästä saatavalla datalla voidaa selvästiki parataa katobiomassa määrä eustamista Lasketameetelmä ratioalisoi ykyisiä lasketameetelmiä Helposti kytkettävissä hakkuukoedata jälkikäsittelyy Katobiomassa määrä / Heikki Ovaskaie 8..0 3 Kiitokset mielekiiosta! Heikki Ovaskaie heikki.ovaskaie@uef.fi www.uef.fi