KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI
|
|
|
- Ahti Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI Asko Poikela Samuli Hujo
2 TULOSKALVOSARJAN SISÄLTÖ I. Vanha mittauskäytäntö -s. 3-5 II. Keskusmuotolukujen funktiointi -s III.Uusi mittauskäytäntö -s
3 I. Vanha mittauskäytäntö KUITUPUUOTANTANIPPUJEN MITTAUS YKSINKAPPALEIN Kuitupuun mittaus keskeltä on määritelty MMM:n vahvistamassa puutavarapölkkyjen mittausasetuksessa (nro 74/02). Läpimitta mitataan pölkyn pituuden puolivälistä kuoren päältä enintään 1 cm:n tasaavin luokin Pituuden mittauksessa käytetään enintään 30 cm:n tasaavaa luokitusta Pölkyn tilavuus lasketaan pölkyn keskusläpimitan ja pituuden perusteella lieriön kaavalla Mittauserän tilavuus saadaan pölkyittäisten tilavuuksien summana, jota korjataan pölkkyjen keskipituuteen perustuvilla kertoimilla (taulukko seuraavalla sivulla)
4 I. Vanha mittauskäytäntö ERÄN TILAVUUDEN KORJAUSKERTOIMET PÖLKKYJEN KESKIPITUUDEN MUKAAN Keskipituus, m Kerroin (%) 1,55 2,54 1,018 (+1,8) 2,55 3,54 1,024 (+2,4) 3,55 4,54 1,030 (+3,0) 4,55 + 1,036 (+3,6) Kertoimien käyttäminen edellyttää, että mittauserässä on tyviä vähintään 15 % tilavuudesta. Jos tyvien osuus tilavuudesta on alle 15 %, ei korjausta tehdä.
5 I. Vanha mittauskäytäntö ONGELMAT Korjauskertoimet ovat yhteneväiset kaikille puutavaralajeille Tyvekkäiden ensiharvennusmäntypölkkyjen mittauksessa on havaittu jossain määrin mittaeroja keskuskiintomittausta käytettäessä Nykyinen keskusmuotoluku toimii ensiharvennusmännyllä heikommin kuin muilla puulajeilla, koska ensiharvennusleimikoilla tyvipölkkyjen osuus on kappalemääräisesti suurempi muihin leimikoihin verrattaessa Latvapölkkyjen mittausten osalta mittaeroja ei ole havaittu Otanta- ja kontrollimittaustulokset vaikuttavat käytännössä Kuitupuun perusmittaukseen Kuitupuun tilavuuspainoon (kg/m 3 )
6 II. Keskuskiintomittauksen funktiointi TAUSTATIETOA KESKUSMUOTOLUVUISTA I Vanhan menettelyn mukaiset tyvikorjauskertoimet perustuvat Pölkyittäinen kuitupuun mittaus tutkimukseen Matti Kärkkäinen (1982), Folia Forestalia 501 Julkaisussa on esitetty koivun, kuusen ja männyn keskusmuotoluvut keskusläpimitan ja tyvipölkkyjen osuuden mukaan 3, 4, 5 ja 6 m pituisille pölkyille Esimerkkinä seuraavalla sivulla on esitetty 4-metrisen mäntykuitupuun keskusmuotoluvut.
7 II. Keskuskiintomittauksen funktiointi KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI Lähde: Folia Forestalia 501 (1982, Kärkkäinen, M.)
8 II. Keskuskiintomittauksen funktiointi TAUSTATIETOA KESKUSMUOTOLUVUISTA II Kärkkäinen on esittänyt tasoitetut havaintoarvot 3-metriselle kuitupuulle funktiomuodossa (tyville ja muille pölkyille erikseen) Muille pituuksille keskusmuotoluvut on määritetty laskennallisesti kapenemisfunktioita hyväksi käyttäen: D k D latva Tuloksena on saatu taulukoiden vasen (tyvi-% = 0) ja oikea sarake (tyvi-% = 100) Väliarvot (tyvi-% = ) on interpoloitu lineaarisesti Alkuperäisissä taulukoissa muutamia virheitä (esim. mänty 5 m)
9 II. Keskuskiintomittauksen funktiointi Mänty 5 m - Pine 5 m Tyvien osuus, % - Butt percentage d ,064 1,065 1,066 1,067 1,068 1,070 1,071 1,072 1,073 1,074 1, ,050 KESKUSKIINTOMITTAUKSEN 1,052 1,054 1,057 FUNKTIOINTI 1,059 1,061 1,063 1,065 1,068 1,070 1, ,039 1,042 1,045 1,048 1,051 1,055 1,058 1,061 1,064 1,067 1, ,031 1,035 1,038 1,042 1,045 1,059 1,053 1,056 1,060 1,063 1, ,035 1,038 1,041 1,044 1,047 1,050 1,053 1,056 1,059 1,062 1, ,021 1,025 1,030 1,034 1,038 1,043 1,047 1,051 1,055 1,060 1, ,017 1,022 1,026 1,031 1,035 1,040 1,045 1,049 1,054 1,058 1, ,015 1,020 1,024 1,029 1,034 1,039 1,043 1,048 1,053 1,057 1, ,013 1,018 1,023 1,027 1,032 1,037 1,042 1,047 1,051 1,056 1, ,011 1,016 1,021 1,026 1,031 1,036 1,041 1,046 1,051 1,056 1, ,010 1,015 1,020 1,025 1,030 1,035 1,040 1,045 1,050 1,055 1, ,009 1,014 1,019 1,024 1,029 1,034 1,039 1,044 1,049 1,054 1, ,008 1,013 1,018 1,023 1,028 1,034 1,039 1,044 1,049 1,054 1,059 Virheelliset taulukkoarvot punaisella
10 II. Keskuskiintomittauksen funktiointi TAULUKOT FUNKTIOMUOTOON Taulukoiden laadinnassa käytettyjen mallien soveltaminen hankalaa laadittiin funktiot, jotka noudattavat mahdollisimman tarkasti Kärkkäisen alkuperäisiä taulukoita Funktioita testattiin yli 6000 pölkyn aineistolla: 1) eräkohtaisesti, kaikki pölkyt yhtenä ositteena 2) eräkohtaisesti, tyvet ja muut pölkyt erikseen rekisteröitynä 3) pölkkykohtaisesti Tarkastelu tehtiin erikseen 3-, 4- ja 5-metriselle männylle, kuuselle ja koivulle
11 II. Keskuskiintomittauksen funktiointi PÄÄTÖS FUNKTIOIDEN SOVELTAMISESTA Puutavaranmittauksen neuvottelukunta päätti kokouksessaan , että uusia funktioita sovelletaan vaihtoehdon 2 mukaan Kyseisen vaihtoehdon etuna on soveltuvuus käytännön mittausolosuhteisiin Seuraavissa kalvoissa on esitetty eräkohtaiset tilavuuserot (keskuskiintomittaus nappuloinnin tulos) vanhalla ja uudella mittauskäytännöllä Erät muodostettu keinotekoisesta jakamalla aineisto puulajeittain 100 pölkyn eriin (mittausjärjestyksessä)
12 II. Keskuskiintomittauksen funktiointi VANHA MITTAUSKÄYTÄNTÖ (4-portainen taulukko, jota sovelletaan kun erässä tyviä => 15 %) ,12-0,44-1, Keskim. Pölkyt nro mänty (haj. = 1,06) kuusi (haj. = 0,76) koivu (haj. = 0,98) Tilavuusero, %
13 II. Keskuskiintomittauksen funktiointi UUSI MITTAUSKÄYTÄNTÖ (Keskusmuotoluku eräkohtaisesti, tyville ja muille pölkyille erikseen) ,06-0,79-0, Keskim. Tilavuusero, % Pölkyt nro mänty (haj. = 0,80) kuusi (haj. = 0,81) koivu (haj. = 1,00)
14 III. Uusi mittauskäytäntö MITTAUSRUTIINI Läpimitta mitataan pölkyn pituuden puolivälistä kuoren päältä enintään 1 cm:n tasaavin luokin Pituuden mittauksessa käytetään enintään 30 cm:n tasaavaa luokitusta Mittauksen yhteydessä kirjataan pölkyn puulaji ja sijainti rungossa (tyvipölkky / muu pölkky) Mittauserän nappuloinnin jälkeen mittasaksiohjelma laskee pölkyittäisen tilavuuden keskusläpimitan ja pituuden perusteella käyttäen lieriön kaavaa muodostaa pölkkyositteet puulajin ja pölkyn sijainnin mukaan laskee kullekin ositteelle keskitunnukset (lpm, pituus) laskee ositteittaiset kokonaistilavuudet korjaamalla lieriöinä laskettua tilavuutta keskusmuotolukua vastaavalla kertoimella
15 III. Uusi mittauskäytäntö MITTASAKSIOHJELMASSA SOVELLETTAVA FUNKTIO Keskusmuotoluku määritetään kaavalla 1: Y = a1 D k 10 a 2 a 3 + a 4 D k 10 a 5 missä, Y = keskusmuotoluku a 1.. a 5 = muotoparametrit (kaavat 2 5, taulukko 1) D k = pölkkyositteen keskusläpimittojen keskiarvo, cm
16 III. Uusi mittauskäytäntö MITTASAKSIOHJELMASSA SOVELLETTAVA FUNKTIO Keskusmuotolukuun vaikuttavat puulaji, pölkyn sijainti rungossa (tyvi / muu) ja pölkyn pituus Kaavaan 1 sijoitetaan muotoparametreiksi kaavoilla 2 5 (sivu 17) tuotetut ja taulukosta 1 (sivu 18) poimitut arvot Muotoparametrit a 1, a 3, a 4 ja a 5 tuotetaan kaavoilla 2-5 ja muotoparametri a 2 saadaan suoraan taulukosta 1
17 III. Uusi mittauskäytäntö MITTASAKSIOHJELMASSA SOVELLETTAVA FUNKTIO Kaava 2: Kaava 3: Kaava 4: Kaava 5: a = a10 + a11l a12l a = a30 + a31l a32l a = a40 + a41l a42l a = a50 + a51l a52l missä, L = pölkkyositteen keskipituus, m a 10.. a 52 = kertoimet taulukosta 1
18 III. Uusi mittauskäytäntö Taulukko 1. Pölkkyositteittaiset kertoimet kaavoihin 1 5 Pölkkyosite a 10 a 11 a 12 a 2 a 30 a 31 a 32 Mänty / tyvipölkyt 1,143-0, , ,410 0, , , Mänty / muut pölkyt 0,995 0, , ,521 0, , , Kuusi / tyvipölkyt 0,7106 0, , , , , Kuusi / muut pölkyt 0,9888 0, , ,389 0, , , Koivu / tyvipölkyt 1,5297-0, , ,438-0, , , Koivu / muut pölkyt 10,466-1, , ,715-2, , , a 40 a 41 a 42 a 50 a 51 a 52 Mänty / tyvipölkyt Mänty / muut pölkyt Kuusi / tyvipölkyt 0,3318-0, , , , , Kuusi / muut pölkyt Koivu / tyvipölkyt -0,6498 0, , , , , Koivu / muut pölkyt 0,8007-0, , , , ,020814
19 III. Uusi mittauskäytäntö MUUTOKSEN VAIKUTUKSET Muutos koskee niitä otanta- ja kontrollierien tehtaalla suoritettavia mittauksia, joissa on käytössä yksinkappalein tehtävä nappulointi Muutos edellyttää elektronisten mittasaksiohjelmien päivittämistä vastaamaan uutta mittausmenettelyä Mittaajalle muutos näkyy ainoastaan siinä, että jokaiselle pölkylle rekisteröidään dimensioiden lisäksi myös pölkyn sijainti rungossa (tyvi vai muu pölkky)
20 III. Uusi mittauskäytäntö MUUTOKSEN VOIMAANTULO Puutavaranmittauksen neuvottelukunta hyväksyi kuitupuun keskuskiintomittauksen funktiointia koskevan muutosesityksen kokouksessaan Uusi käytäntö astui voimaan MMM:n asetuksella nro 56/07 muutettiin kappaleittaisten mittausmenetelmien vahvistamisesta vuonna 2002 annetun asetuksen nro 74/02 liitteen sisältöä tämän kohdan osalta Siirtymäaikaa saakka Kun tehdasmittaaja alkaa käyttämään uutta ohjetta, on siitä tehtävä tehdasmittausilmoitus Metsäntutkimuslaitokselle
PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS
PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARAPÖLKKYJEN MITTAUS Metsähallitus Metsäteollisuus ry Yksityismetsätalouden Työnantajat ry Puu- ja erityisalojen liitto Ohje perustuu alla lueteltuihin maa- ja metsätalousministeriön
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 1/2013 Päivämäärä 27.6.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA 8.1.2014 AJANTASAINEN MÄÄRÄYS METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Tämä on päivitetty määräysteksti,
HAKKUUKONEMITTAUS UUDISTUU. Asko Poikela, Samuli Hujo, Tapio Räsänen
HAKKUUKONEMITTAUS UUDISTUU Asko Poikela, Samuli Hujo, Tapio Räsänen SISÄLTÖ NYKYTILANNE Ongelmat / haasteet KESKEISIMMÄT UUDISTUKSET Rungon tyviosan kuutiointi Mittaustarkkuuden seuranta UUSI ASETUS Voimaantulo
Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta
Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta Puutavaranmittauksen neuvottelukunnan suosituksen 12.10.2017 taustamateriaali Suositusta muutettu
Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi.
Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi Tukkimittarimittauksessa tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen suunta -
KUITUPUUN PINO- MITTAUS
KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan
Mittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa.
LIITE 1 HAKKUUKONEMITTAUS 1(5) HAKKUUKONEMITTAUS 1 Määritelmä Hakkuukonemittauksella tarkoitetaan hakkuukoneella valmistettavan puutavaran tilavuuden mittausta valmistuksen yhteydessä koneen mittalaitteella.
Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051
Puutavaran mittaus Hämeenlinna 6.9.2012 Jari Lindblad Jukka Antikainen Metsäntutkimuslaitos, Itä Suomen alueyksikkö, Joensuu Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 SISÄLTÖ 1. Puutavaran mittaustarkkuus
Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus
Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Pinomittaus ajoneuvossa, projekti nro 241 1 Projektiryhmä Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Tuomo Vuorenpää, proj.pääll. (kesäkuuhun
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 1/2013 Päivämäärä 27.6.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)
Liite 1 - Hakkuukonemittaus
Liite 1 - Hakkuukonemittaus Tämä ohje on MMM:n asetuksen nro 15/06, dnro 926/01/2006 liite 1. Asetus tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2006. Hakkuukoneen, joka otetaan käyttöön 1 päivänä toukokuuta 2007
Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme
Energiapuun mittaus Antti Alhola MHY Päijät-Häme Laki puutavaran mittauksesta Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Mittausta koskevista muuntoluvuista säädetään METLAN määräyksillä. Muuntoluvut ovat
KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI
KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI Marketta Sipi ja Antti Rissanen Helsingin yliopisto Metsävarojen käytön laitos Taustaa» Puuaineen ja kuitujen ominaisuudet vaihtelevat» Runkojen sisällä» Runkojen välillä»
Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi
Tehtävä. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi lyhyesti. a) a, c, e, g, b),,, 7,, Ratkaisut: a) i ja k - oikea perustelu ja oikeat kirjaimet, annetaan
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset
Trestima Oy Puuston mittauksia
Trestima Oy Puuston mittauksia Projektissa tutustutaan puuston mittaukseen sekä yritykseen Trestima Oy. Opettaja jakaa luokan 3 hengen ryhmiin. Projektista arvioidaan ryhmätyöskentely, projektiin osallistuminen
Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY
MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä
Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta
Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta Metsätieteen päivät 2011 Jouko Laasasenaho emeritusprof. Historiallinen tausta Vuonna 1969 Suomessa siirryttiin puun mittauksessa kuorelliseen kiintokuutiometrin käyttöön
Trestima Oy Puuston mittauksia
Koostanut Essi Rasimus ja Elina Viro Opettajalle Trestima Oy Puuston mittauksia Kohderyhmä: 9-luokka Esitiedot: ympyrä, ympyrän piiri, halkaisija ja pinta-ala, lieriön tilavuus, yhdenmuotoisuus, yksikkömuunnokset
Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa
Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa Metsäenergiafoorumi Joensuu 23.11.2010 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus
Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla
Metsätietee päivä, 6.0.0 Katobiomassa määrä mallitamie leimikoissa hakkuukoemittauste avulla Heikki Ovaskaie, Itä Suome yliopisto Pirkko Pihlaja, UPM Kymmee Teijo Palader, Itä Suome yliopisto Johdato Suomessa
7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen
7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN
Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen
Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat
Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola
Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement
PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006
PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006 Samuli Hujo 1 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2006 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2006 tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten
Otantamittauksen toteuttamisessa sen sijaan tulee ongelmaksi näyteerien
MDSATIHO Rauhankatu 15 00170 HELSINKI 17 Puhelin 90-661281 SELOSTE 41974 NÄYTE - ERIEN PÖLKYITTÄINEN MITTAUS TEHTAALLA Esko Leinonen TAUSTAA otantamittauksen käyttö puuta vastaanottavalla tehtaalla on
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2016 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo
Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003
Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Johdantoa Pohjoismaisen käytännön mukaan rungot katkaistaan tukeiksi jo metsässä. Katkonnan ohjauksessa
Energiapuun mittaus ja kosteus
Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Laki. muutetaan 22 päivänä helmikuuta 1991 annetun puutavaranmittauslain (364/91) 3, 5, 10, lisätään lakiin uusi 4 a luku ja uusi 38 a seuraavasti:
EV 181/1996 vp- HE 140/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi puutavaranmittauslain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 140/1996 vp laiksi puutavaranmittauslain
AJANTASAINEN MÄÄRÄYS LUONNONVARAKESKUKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA
00790 Helsinki 6.4.2017 AJANTASAINEN MÄÄRÄYS LUONNONVARAKESKUKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Tämä on päivitetty määräysteksti, johon sisältyvät määräykseen tehdyt
MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA. Päivämäärä 18.12.2013. Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 2/2013 Päivämäärä 18.12.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)
LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo
LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo PKM-tutkimuspäivä nro 2. Lahti, 4.10.05 Leimikon myyntiarvon vaihtelu Tavoitteena oli selvittää leimikon myyntiarvon eli kantorahatulon muodostumista erilaisilla katkontaohjeilla
7/1995 METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS METSURIMITTAUKSEN TARKKUUS. Masser 35. Tapio Räsänen Jari Marjomaa Antti Ihalainen
METSATEHO / METSURIMITTAUKSEN TARKKUUS Tapio Räsänen Jari Marjomaa Antti Ihalainen Masser Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukohteelta kerätyn aineiston perusteella metsurimittauksen tarkkuutta, kun käytettiin
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 18/08 Päivämäärä 2.12.2008 Dnro 2593/01/2008 Voimassaoloaika 1.1.2009 toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön määräys nro 47/99, Kuormainvaakamittaus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Henry Imponen HAKKUUKONEEN JA TUKKIMITTARIN TARKASTUSMITTAUS- MENETELMIEN VERTAILU MÄNNYN TYVIPÖLKKYJEN TILA- VUUDEN MÄÄRITYKSESSÄ Opinnäytetyö
Metsänmittausohjeita
Metsänmittausohjeita 1. PUUN LÄPIMITAN MITTAAMINEN Tilavuustaulukko perustuu siihen, että läpimitta mitataan 1,3 metriä ylintä juurenniskaa korkeammalta eli 1,3 metriä sen kohdan yläpuolelta, mistä metsuri
SahapuuPunJGoj en APTEEIAUS alkaen käyttöön hyväksytyt. metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet.
SahapuuPunJGoj en APTEEIAUS 1.5.1989 alkaen käyttöön hyväksytyt sahatukkien laatuvaatimukset sekä MTK:n ja metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet. YLEISOHJEIT A APTEERAUKSEST A Sahapuurunkojen
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
Puutavaran uudet mittausmenetelmät ja laadun säilyttäminen
Puutavaran uudet mittausmenetelmät ja laadun säilyttäminen PKM-TUTKIMUSOHJELMAN LOPPUSEMINAARI 13.11.2008 LAHTI Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos Joensuun toimintayksikkö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Metsäteho Oy Tapio Räsänen 19.10.2009 Asko Poikela HAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN SEURANNAN RAPORTOINTI
Metsäteho Oy Tapio Räsänen 19.10.2009 Asko Poikela HAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN SEURANNAN RAPORTOINTI Raportointisovelluksen toteutuksen kuvaus Versio 2009-10-19 Dokumenttihistoria ja muutosperusteet
LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ
LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ Metsä- ja puuteknologia Pro gradu -tutkielman tulokset Kevät 2010 Petri Ronkainen petri.ronkainen@joensuu.fi 0505623455 Metsäntutkimuslaitos
MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 2/2013 Päivämäärä 18.12.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)
Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?
Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Puupäivä, torstaina 27.10.2011 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
Kuitupuun painomittauksen toimintamallin kehittäminen (Online tuoretiheys) projekti.
Kuitupuun painomittauksen toimintamallin kehittäminen (Online tuoretiheys) projekti https://www.luke.fi/projektit/online-tuoretiheys/ Projekti lyhyesti Tavoitteena on kehittää kuitupuun painomittausta
PITUUSJAKAUTUMINEN. mittausta katkottujen paperipuiden hakkuusta kerättyjä tutkimusainei stoja hyväksi käyttäen.
METSÄTEHON KATSAUS 7/1968 ) S I L M Ä V A R A I S E S T I KATKOTUN HAVUPAPERIPUUN PITUUSJAKAUTUMINEN Tämä selvitys on tehty Metsätehon vuosina 1965--1967 ilman pituuden mittausta katkottujen paperipuiden
Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto
Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa Tapio Nummi Tampereen yliopisto Runkokäyrän ennustaminen Jotta runko voitaisiin katkaista optimaalisesti pitäisi koko runko mitata etukäteen. Käytännössä
Tunne puuraaka-aineen lahoviat
Tunne puuraaka-aineen lahoviat Alkusanat Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sellutehtaille tulevan raaka-aineen lahovikojen tunnistamista. Opas antaa tietoa puunhankinnassa, puun mittauksessa ja vastaanotossa
Kertaustehtävien ratkaisut
Kertaustehtävien ratkaisut. x y = x + 6 (x, y) 0 0 + 6 = 6 (0, 6) + 6 = (, ) + 6 = 0 (, 0) y-akselin leikkauspiste on (0, 6) ja x-akselin (, 0).. x y = x (x, y) 0 0 (0, 0) (, ) (, ) x y = x + (x, y) 0
VALKOHÄNTÄPEURA. CIC Suomen näyttely- ja trofeetyöryhmä. Tukitiedot 1. Piikkiluku oikea vasen 2. Kärkiväli 3. Suurin leveys
Odocoileus virgianus borealis Normaalisarvet CIC Suomen näyttely- ja trofeetyöryhmä TROFEEARVOSTELU CIC:n mukainen arvostelu Tukitiedot 1. Piikkiluku oikea vasen 2. Kärkiväli 3. Suurin leveys MITTAUS Yht.
METSÄTEHO ~ METSÄTEOWSUUS 9/1993 MOTOMIT-MITTALAITTEEN KÄYTTÖKELPOISUUS TILAVUUDEN MITTAUKSESSA. Kaarlo Rieppo
METSÄTEHO 9/ MOTOMITMITTALAITTEEN KÄYTTÖKELPOISUUS TILAVUUDEN MITTAUKSESSA Kaarlo Rieppo Motomitmittalaite on hakkuukoneissa käytettävä yleisesti saatavissa oleva puutavaran tilavuuden pätkittäin mittaava
ARVIOLAUSUNTO 19.8.2014 METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa
" r 19.8.2014 METSÄSELVITYS OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto Lieksan sivutoimipaikka Urheilukatu 3 A 81700 Lieksa ARVIOLAUSUNTO Arvion kohde
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
Betonimatematiikkaa
Betonimatematiikkaa.11.017 Kiviaineksen rakeisuusesimerkki Laske seuraavan seulontatuloksen rakeisuusluku ja piirrä rakeisuuskäyrä Seula # mm Seulalle jäänyt Läpäisyarvo % g % Pohja 60 9,0-0,15 30 4,5
Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät
Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 12/13. Päivämäärä 17.6.2013. Dnro 1323/13/2013. Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 12/13 Päivämäärä 17.6.2013 Dnro 1323/13/2013 Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) 13 :n 3 mom., 14
METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala
METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI
Puutavaran mittaustutkimusten ajankohtaiskatsaus. Tutkimuspäivä 4.10.2005 Lahti. Metsäntutkimuslaitos Jari Lindblad. Lindblad/JO/3359 /
Puutavaran mittaustutkimusten ajankohtaiskatsaus Metsäntutkimuslaitos Jari Lindblad Tutkimuspäivä 4.10.2005 Lahti SISÄLTÖ: 1. Eräkoon vaikutus puutavaran mittaustarkkuuteen 2. Puutavaran tuoretiheystaulukot
Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n
Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e a m e n s n ä m n d e n MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ..0 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitsten luonnehdinta
Pienten kuitupuuerien mittaus puutavara-auton
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Jani Heikkilä, Jari Lindblad, Samuli Hujo ja Erkki Verkasalo Jani Heikkilä Jari Lindblad Samuli Hujo Erkki Verkasalo Pienten kuitupuuerien mittaus
"Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.
MARV1, 2009 KE-ip Metsikkökoeala - harjoittelu muistokoivikossa "Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, 25 + 5 min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.
Monitoimikoneiden yleisimpien puunmittauslaitteiden tarkkuus
43 Monitoimikoneiden yleisimpien puunmittauslaitteiden tarkkuus ACCURACY OF THE MOST COMMON MEASUREMENT DEVICES ON MULTI-PURPOSE LOGGING MACHINES MARKKU HALINEN HELSINKI 99 Metsätehon tiedotus - Metsäteho
Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
Sivu 1 / 4 ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus KOIVUNIEMI 426-405-182-3 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät hinnat Avohakkuu Harvennus Ensiharvennus /m³ /m³ /m³
Vanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta
Vanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Helsinki 19.4.2012 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi
Järvi 1 Valkjärvi. Järvi 2 Sysijärvi
Tilastotiedettä Tilastotieteessä kerätään tietoja yksittäisistä asioista, ominaisuuksista tai tapahtumista. Näin saatua tietoa käsitellään tilastotieteen menetelmin ja saatuja tuloksia voidaan käyttää
Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria.
5.10.2017/1 MTTTP1, luento 5.10.2017 KERTAUSTA Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria. Muodostetaan väli, joka peittää parametrin etukäteen valitulla todennäköisyydellä,
Virallinen mittaus ja muutoksenhaku. Puutavaranmittauslakiseminaari 3.4.2012 MTK
Virallinen mittaus ja muutoksenhaku Puutavaranmittauslakiseminaari 3.4.2012 MTK 26 Erimielisyyden ratkaiseminen Mittauserimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti mittausosapuolten välillä. Jos mittausosapuolet
Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen
Jakaumamallit MELA29:ssä MELA käyttäjäpäivä 11.11.29 Kari Härkönen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aineistonmuodostuksessa useita vaihtoehtoisia
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe TEHTÄVIEN RATKAISUT
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 6.6.2018 TEHTÄVIEN RATKAISUT Tehtävä 1. a) Opiskelija sai tehtäväksi kukkakimppujen sidonnan. Kukkia on kolmen värisiä: sinisiä (S), punaisia
Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan
Biomassan estimointi laseraineiston, ilmakuvien ja maastomittausten perusteella Esitys Metsätieteen Päivän Taksaattorisessiossa 26.10.2011 Reija Haapanen, Sakari Tuominen ja Risto Viitala Paikkatietoa
Pyöreän puun mittaus. 5.11.2014 x
Tehdasmittaus Laatija PUn, MPv Pvm 5.11.2014 x uusi ohje korvaa ohjeen 30.11.2013 Voimassa 1(7) 1.12.2014 alkaen MITTAUKSEN KUVAUS 1 PYÖREÄN PUUN MITTAUS Tehdasmittauksen lla mitataan Metsä Boardin BCTMP
5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2
Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,
805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op
monimuuttujamenetelmiin, 5 op syksy 2018 Matemaattisten tieteiden laitos Lineaarinen erotteluanalyysi (LDA, Linear discriminant analysis) Erotteluanalyysin avulla pyritään muodostamaan selittävistä muuttujista
Pinomittaus ajoneuvossa
Metsätehon raportti 159 10.11.2003 Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Samuli Hujo Heikki Alanne Timo Hokka Sirkka Keskinen Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Samuli Hujo
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 3: Tilastolliset testit. Tilastollinen testaus. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Tilastollinen testaus TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Tilastolliset testit >> Tilastollinen testaus Tilastolliset hypoteesit Tilastolliset
Laki puutavaran mittauksesta uudistui: vaikutukset lämpöyrittäjyyteen
Laki puutavaran mittauksesta uudistui: vaikutukset lämpöyrittäjyyteen Jukka Korri TTS Työtehoseura ry Motivan lämpöyrittäjäpäivät Tampere 24.10.2013 Kuva: Kari Vuorio Uusi puutavaranmittauslainsäädäntö
LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista
MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.
KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen
Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio
N:o 367 1397 Liite 1 Puulajikohtaiset vaurioluokat (1 ) Ei vahinkoa Vaurioluokka I Vaurioluokka II Vaurioluokka III Vaurioluokka IV Mänty - vähäisiä oksavaurioita - pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen
Betonimatematiikkaa
Betonimatematiikkaa.11.017 Kiviaineksen seulontatulokset ja läpäisyarvo Laske seuraavan seulontatuloksen rakeisuusluku ja piirrä rakeisuuskäyrä Seula # mm Seulalle jäänyt Läpäisyarvo g % % Pohja 60 9,0-0,15
Taimikonhoidon omavalvontaohje
Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena
Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9
TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus EEROLA 167-431-2-4 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät
PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset
Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen
Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien
Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus SAUNAVAARA 422-415-34-3 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa
Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka
Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä
Malliratkaisut Demot
Malliratkaisut Demot 1 23.1.2017 1. Päätösmuuttujiksi voidaan valita x 1 : tehtyjen peruspöytin lukumäärä x 2 : tehtyjen luxuspöytien lukumäärä. Optimointitehtäväksi tulee max 200x 1 + 350x 2 s. t. 5x
ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET
Rakennusakustiikka Raportti PR3701 R04 Sivu 1 (5) Virpi Toivio Sorvaajankatu 15 008 Helsinki Turku 6.11.2015 ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET Mittaukset tehty 21.10.2015 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja,
Otantamittauksen kehittäminen
Metsätehon raportti 134 12.8.2002 Otantamittauksen kehittäminen Timo Hokka, Heikki Alanne Otantamittauksen kehittäminen Timo Hokka Heikki Alanne Metsätehon raportti 134 12.8.2002 Ryhmähanke: Koskitukki
Petteri Ojarinta 2.10.2010
Petteri Ojarinta 2.10.2010 Vuoden 2008 helmikuussa alan toimijat tekivät sopimuksen energiapuun mittauksen yleisistä pelisäännöistä Energiapuun mittaustoimikunnan luominen Energiapuuksi luokiteltiin harvennusenergiapuu,latvusmassa
hinnoitteluun ja puukauppaan
Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 FYSIIKAN LABORATORIO V 1.6 5.014 4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT TYÖN TAVOITE Työssä tutkitaan vitajohtimen aiheuttamaa magneettikentää. VIRTAJOHTIMEN SYNNYTTÄMÄ MAGNEETTIKENTTÄ
PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ
PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ Projektiryhmä Asko Poikela ja Heikki Alanne Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj Kumppanit hanke toteutettiin
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
Energiapuun mittaus ja kosteuden hallinta
Energiapuun mittaus ja kosteuden hallinta Haltia 18.3.2014 Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad(at)metla.fi 050 391 3072 14.3.2014 1 Energiapuun mittaus sopimusperusteisesta
Mittaustarkkuus = Mitatun arvon ja todellisen (oikeana pidettävän) arvon yhtäpitävyys.
7.5.2015 HAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN YLLÄPITO -OHJE 1. TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on määritellä periaatteet ja toimenpiteet, joilla varmistetaan mittaustarkkuus hakkuukonemittauksessa. Ohjeessa