578/10.02.01/2017 ASEMAKAAVA KOSKEE Maunukselan kylän tiloja 1:219, 1:223, 3:93, 3:95, 20:1 sekä tilojen 3:44, 3:101, 3:127, 3:128, 3:132, 3:167, 3:591, 3:606 osia ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE kaupunginosan 21 Kuusankoski, korttelin 16 osaa ja katualuetta ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUVAT kaupunginosan 21, Kuusankoski, korttelit 197 ja 198, korttelien 16 ja 515 osat sekä suojaviherja katualueet Lassilanpellontien lähialueen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava nro 21/021 ASEMAKAAVASELOSTUS Liittyy 2.4.2019 päivättyyn kaavakarttaan KOUVOLAN KAUPUNKI ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ KAUPUNKISUUNNITTELU 2019
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Kunta Alueen nimi KOUVOLAN KAUPUNKI Lassilanpellontien lähialueen asemakaava ja asemakaavan muutos (21/021) Asemakaavan muutos Asemakaava koskee Maunukselan kylän tiloja 1:219, 1:223, 3:93, 3:95, 20:1 sekä tilojen 3:44, 3:101, 3:127, 3:128, 3:132, 3:167, 3:591, 3:606 osia Asemakaavan muutos koskee kaupunginosan 21 Kuusankoski, korttelin 16 osaa ja katualuetta Asemakaavan muutoksessa muodostuvat kaupunginosan 21, Kuusankoski, korttelit 197 ja 198, korttelien 16 ja 515 osat sekä suojaviher- ja katualueet Laatija Kouvolan kaupunki Asuminen ja ympäristö / Kaupunkisuunnittelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.2.2019 Vireille tulo Ilmoitus kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä 27.2.2019 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittely 27.2. 28.3.2019 Valmisteluvaiheen kuuleminen 27.2. 28.3.2019 kuulutus Kouvolan Sanomissa 27.2.2019 Julkinen nähtävilläolo Tekninen lautakunta 74 9.4.2019 Ilmoitus kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä 17.4.2019 Hyväksymiskäsittely Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo 17.4. 20.5.2019 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto 1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue käsittää Kuusankosken kaupunkikeskustan länsipuolella sijaitsevien Sepän-, Lassilanpellon- ja Kettumäentien rajaaman alueen. Alueen rajautuu länsireunasta kriisiraidealueeseen. Suunnittelualueen laajuus on noin 5,1 ha. 1.3. Kaavamuutoksen tarkoitus ja perustelut Kaavahankkeen tavoitteena on ajanmukaistaa alueen katu- ja liikenneväyliin rajautuvien korttelialueiden maankäyttö vastaamaan alueen toteutunutta rakentamista, alueella olevaa oikeusvaikutteista Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavaa sekä alueelle aiemmin tehtyjä suunnitelmia. Yksi kaavan tavoite on myös alueen läpi kulkevan virkistysalueen ja kevyen liikenteen yhteyden vahvistaminen, Lassilanpellontieltä tulevan liikennelähtöisen melun ja tärinän torjuminen sekä laajemman kaupunkialueen hulevesiverkoston toiminnan turvaaminen. 1.4. Asemakaavan liiteasiakirjat Liite 1. Ote voimassa olevasta asemakaavasta Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, OAS Liite 3. Asemakaavan seurantalomake Liite 4. Maanomistuskartta 2
Kuva 1. Asemakaavan muutosalueen sijainti Kuusankosken kaupunkikeskustassa. 1.5. Kaavahankkeeseen liittyvät selvitykset Kuusankosken yleiskaava 2020, Liite 4.1 Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet sekä muinaismuistot / Kuusaa. Kettumäen kehittämisen yleissuunnitelma. Kouvolan kaupungin maankäytön suunnittelu 21.9.2009. Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan luontoselvitys. Luontoselvitys Kotkansiipi 19.8.2013. Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava. Lepakkopotentiaalin arviointi 2014. Luontoselvitys Metsänen ja Luontoselvitys Kotkansiipi, 6.10.2014 Kuusankosken kaupungin kaavoitus ja rakennusperintö-inventointi 2013 15. Kouvolan meluselvitys ja meluntorjuntasuunnitelma. WSP Finland Oy 2016. 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke on tullut vireille kaupungin aloitteesta vuonna 2019. Kaavahanke ei sisälly vuoden 2019 kaavoituskatsauksessa esiteltyyn kaavoituksen työohjelman kohteisiin. Asemakaavamuutoksen vireille tulosta oli kuulutus Kouvolan Sanomissa, kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja internet-sivuilla 27.2.2019. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on toimitettu tiedoksi Kaakkois-Suomen ELY keskukselle 26.2.2019. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 27.2. 28.3.2019 välisenä aikana ja se lähetettiin kirjeitse 26.2.2019 ja sähköpostitse tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten asian omaisille viranomaisille sekä suunnittelualueella oleville että siihen rajautuvien kiinteistöjen omistajille. Nähtävillä olon aikana osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä muuhun kaava-aineistoon kävi tutustumassa pari alueeseen rajautuvan kiinteistön omistajaa. Yksi osallinen otti kaavoittajaan yhteyttä puhelimitse. Osallisten kanssa keskusteltiin alueen liikenteestä, kevyen liikenteen väylän rakentamistarpeesta Sepäntien varrelle ja alueella olevan kiinteistön rakennusten laajentamistarpeesta. Nähtävillä olleesta kaava-aineistosta annettiin viisi lausuntoa. Valmisteluvaiheen jälkeen 3
asemakaavaan tarkennettiin Sepäntien itäpuoleista rajausta siten, että olevat katurakenteet ja valaisimet sijoittuvat katualueelle. Lassilanpellontien asemakaavaehdotus käsiteltiin Teknisen lautakunnan kokouksessa 9.4.2019, jolloin lautakunta hyväksyi sen ja päätti asettaa sen julkisesti nähtäville. Julkisesta nähtävilläolosta oli kuulutus Kouvolan Sanomissa ja Kouvolan kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla kaupungin internetsivuilla 17.4.2019. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 17.4.-20.5.2019 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta annettiin kaksi lausuntoa, joissa ei kummassakaan ollut huomautettavaa kaavan sisältöön. Kaavamuutos etenee kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksymiskäsittelyyn kesän 2019 aikana. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on Sepäntiellä sijaitsevan ns. Rottinkikeskuksen tonttia lukuun ottamatta rakentumatonta aluetta. Sepäntiehen rajautuva, asemakaavan mukainen pienteollisuusalue on peltoa, joka ei ole vuosiin ollut viljelyskäytössä. Suunnittelualueella sijaitseva Lassilanpellontie on toiminnalliselta mitoitukseltaan kokoojakatu ja alueen itäreunassa kulkeva Sepäntie on tonttikatu. Kadut ja niiden risteysalueet on toteutettu. Sepäntien rakennettu katu ei sijoitu kokonaisuudessaan katualueelle. Suunnittelualueen länsipuolella olevat Kiltakujaan rajautuvat teollisuuskorttelialueet eivät ole toteutuneet ja alue on osin viljelyskäytössä olevaa peltoa. Suunnittelualueella kulkevat Kouvolan Vesi Oy:n vesihuoltolinjat, KSS Lämpö Oy:n kaukolämpöjohdot ja KSS Verkko Oy:n sähköverkko. Kuva 2. Ortoilmakuva Kuusankosken kaupunkikeskustasta. Suunnittelualue on merkitty kuvaan punaisella aluerajauksella. 4
3.1.2. Luonnonympäristö Maisemakuva ja -rakenne Kaavamuutos alue sijoittuu kokonaisuudessaan Kymijokilaakson kulttuurimaisema-alueella paikkaan, jossa eteläinen rantamaa ja itäinen Järvi-Suomi kohtaavat. Alueen laajempaa maisemakuvaa hallitsevat aluetta rajaavat mäet; alueen koillispuolella Kettumäki, lännessä Paloharju ja luoteessa Hirvimäki. Kallioiset mäkialueet ovat metsän peittämiä. Suunnittelualueen maisematila on avointa tai puoliavointa. Kuva 3. Näkymä Sepäntieltä suunnittelualueen eteläosasta kohti pohjoista. Kuvassa ns. Rottinkikeskuksen asuin- ja liikerakennus. Kuva 4. Näkymä Sepäntieltä suunnittelualueen eteläosasta kohti pohjoista. Pellolle sijoittuva asemakaavan mukainen pienteollisuusalue on rakentumaton. Peltoalue ei ole ollut viljelykäytössä enää vuosiin. Sepäntielle on asennettu uudet katuvalot. Kuva 5. Näkymä Sepäntien, Kettumäentien, Pohjankorventien ja Pohjoistien risteysalueelta länteen. Alueella aiemmin sijainneet asuinrakennukset on purettu vuonna 2015. Kuvassa vasemmalla oleva Sepäntie sijoittuu osittain katualueen ulkopuolelle. Kuva 6. Näkymä Lassilanpellontien ja Pohjankorventien risteysalueelta. Kuvan oikeassa reunassa oleva metsä kuuluu suunnittelualueeseen. Risteysalueen kevyen liikenteen väylien linjauksia on muutettu liikenneturvallisuussyistä. 5
Kuva 7. Suojaviheralueella kulkee osittain luonnontilassa oleva oja. Kuva 8. Näkymä läntiseltä suojaviheralueelta, jossa kulkee vanha tieura. Kuva 9. Näkymä Lassilanpellontie ja Pohjankorventien risteysalueelta. Luonnonolot ja kasvillisuus Suunnittelualueen pohjoisosan kasvillisuus on peräisin alueelle sen asumiskäytön aikana istutetusta kasvillisuudesta. Suunnittelualueeseen kuuluvalla Lassilanpellontien länsipuoleisella rakentumattomalla alueella, jossa kulkee hulevesiä johtava oja, kasvaa tervaleppiä, koivuja ja muita lehtipuita. Haitallista vieraslajia, jättiputkea, on havaittu kahdessa eri paikassa Lassilanpellon- ja Pohjankorventien risteysalueella sekä yhdessä paikassa Sepäntien varrella. Maaperä ja rakennettavuus Alueelta on tehty yhdyskuntateknisten järjestelmien rakentamisen suunnitteluun liittyen pohjatutkimuksia. Niiden perusteella alueen maaperä on entistä Kymijoen pohjaa, joka koostuu useista kerroksista savea, silttiä ja hiekkaa. Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia maantäyttöalueita eikä suunnittelualueelta ole tehty selvityksiä pilaantuneista maa-aineksista. Rakennusten ja laitteiden soveltuvuus vallitseviin olosuhteisiin tulee tarkistaa aina maaperätutkimuksin. Vesitalous ja hulevedet Suunnittelualueen läpi kulkee laajemman alueen hulevesiä Kymijokeen johtava avo-oja. Lassilanpellontien vieressä kulkevat avo-ojat johtavat kadulle muodostuvat hulevedet alueen ojaverkostoon. Luonnonsuojelu ja uhanalaiset kasvi- ja eliölajit Alueen luontoarvot on selvitetty osana vuonna 2009 valmistunutta Kuusankosken arvokkaiden luontokohteiden selvitystä. Luontoselvitystä on täydennetty vuonna 2012 osana Kouvolan keskeisen kaupunkialueen luontokohteiden täydennysinventointia. Selvityksiä on täydennetty vuonna 2014 uusien inventointien erilliskohdekuvauksilla. Kaupungin alueella tehtyjen luontoselvitysten mukaan kaavamuutosalueella ei ole tiedossa olevia luontoarvoja. Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan aikana on arvioitu osayleiskaavassa esitettyjen uusien aluevarausten osalta lepakkopotentiaali. Arviointityön tekivät Timo Metsänen ja Petri Parkko. Raportti valmistui 6.10.2014. Selvityksen mukaan alueella olevat kolopuut ja muut mahdolliset päivehtimispaikat tulisi säilyttää. Alueella olevat lineaariset maisemaelementit, siirtymäreitit ja puuston säilyttäminen tulisi huomioida alueen suunnittelussa. Sepäntien alueella tehtiin selvityksen aikana maastokatselmus ja yöinventointi, jonka perusteella kyseinen alue määriteltiin III-luokkaan. Raportin mukaan III-luokkaan kuuluvien alueiden arvioidaan olevan lepakoille vähämerkityksisiä tai jopa useiden lajien osalta epäsoveliaita. Näiden alueiden osalta ei ole välttämätöntä kartoittaa lepakkoja ellei myöhemmin ilmene uutta tietoa, joka puoltaisi kartoittamista. Lepakoita ei tarvitse erityisesti huomioida kaavamerkinnöissä tai määräyksissä.. 3.1.3. Rakennettu ympäristö Asuminen ja väestö Kaavamuutosalueella sijaitsee yksi asuinrakennus, jossa asuu yksi henkilö. Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue ympäristöineen kuuluu kaupunkirakenteessa Kuusankosken kaupunkikeskustan läntiseen osaan, jossa tiivis asuinrakentamisen alue muuttuu väljemmän rakentamisen alueeksi. 6
Rakennuskanta ja rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella ei ole muinaisjäännöksiä. Korttelissa 16 sijaitsevan Rottinkikeskuksen Sepäntien puoleinen osa on valmistunut vuonna 1952. Rakennusta on myöhemmin täydennetty rottinkisten tuotteiden valmistusta sisältäneellä laajennusosalla, jonka valmistumistietoja ei ole merkitty rakennus- ja huoneistorekisteriin. Palvelut ja työpaikat Suunnittelualue sijoittuu aivan Kuusankosken kaupunkikeskustan ydinpalveluiden äärelle. Suunnittelualueella sijaitsevassa rakennuksessa on polkupyöräkorjaamo ja vuokrattavia varastotiloja. Liikenne- ja katualueet Kaava-alue on hyvin saavutettavissa olemassa olevia katuja ja kevyen liikenteen väyliä hyväksi käyttäen. Alueen läpi kulkeva Lassilanpellontie on toiminnalliselta luokitukseltaan alueellinen kokoojakatu, joka yhdistää kaupunkikeskustoja toisiinsa. Suunnittelualueella oleva Sepäntie on entinen Voikkaan ja Kuusankosken välinen kokoojakatu. Lassilanpellontien valmistumisen jälkeen Sepäntien toiminnallinen luokitus on muuttunut tonttikaduksi. Tekninen huolto Alueelle on rakennettu Kouvolan Vesi Oy:n vesihuoltoverkostot, sekä Telia Oy:n, Elisa Oy:n ja KSS Verkko Oy:n kaapelit. KSS Lämpö Oy:llä on alueella kaukolämpöverkosto. Virkistysalueet Suuri osa suunnittelualueesta on viheraluetta, joka on kuitenkin kaavoitettu liikennealueeksi. Yksi asemakaavan muutokselle asetetuista tavoitteista onkin virkistyskäyttöön tarkoitettujen alueiden lisääminen. Ympäristöhäiriöt Kaupunkialueella olevaa melua on selvittänyt Kouvolan kaupungin ohjauksessa WSP Finland Oy vuonna 2016. Alueella on Lassilanpellontien liikenteestä aiheutuvaa ympäristöhäiriötä. Alueen itäpuolella sijaitsevalla Kymenlaaksonkadulla kulkeva liikenne aiheuttaa tavanomaista liikennehäiriötä siihen rajautuvalle alueelle. Yöaikaisen ympäristömelun lähde on pääasiassa alueella sijaitseva Lassilanpellontie siten, että liikenteen aiheuttama melu on päiväaikaan yli 50 db. Liikennelähtöinen melu leviää avoimessa maastossa kauas Sepäntien itäpuolella olevalle Kunnanpellontien asuinalueelle. Yöaikaan liikenteen aiheuttama melu on korkeimmillaan 55 db aivan Lassilanpellontien varrella. Suunnittelualueen pohjoispuolelle toteutettujen meluntorjuntarakenteiden (meluvallien) on havaittu vähentävän merkittävästi laskennallisesti kuvannetun liikennelähtöisen melun leviämistä, joten meluvallin jatkamisella etelään on mahdollista suojata peltoalueelle sijoittuvien uusien tonttien lisäksi myös Kunnanpellon asuinalueen kiinteistöjä. 7
Kuva 10. Suunnittelualueen ympäristömelu WSP Finland Oy:n vuonna 2016 tekemän tutkimuksen mukaan. Kaavamuutosalue on merkitty kuvaan punaisella pisteviivalla. Päiväajan keskiäänitaso, kaikki melulähteet. Yöajan keskiäänitaso, kaikki melulähteet. 3.1.4. Maanomistus Kouvolan kaupunki omistaa lähes kokonaisuudessaan kaikki suunnittelualueen maa-alueet (kts. kaavan liite 4). 3.2. Suunnittelutilanne Maakuntakaava Maakuntakaavassa taajamat ja niiden ympäristöt (vahvistettu 28.5.2008 ja 18.1.2010) kaavamuutosalue on osoitettu asuinrakennusten alueeksi A/s. Alue, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita. (/s). Alueen käytön suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon kulttuuriympäristön vaaliminen ja turvattava merkittämien maisema- ja kulttuuriarvojen sekä alueiden ominaisluonteen ja erityispiirteiden säilyminen.. Lassilanpellontie on merkitty kokoojakaduksi /- tieksi. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan tarkistuksen Kauppa ja merialue 26.11.2014. Kaavassa alueen maankäyttöä ei ole muutettu. Kuva 11. Ote Ympäristöministeriön 28.5.2008 ja 18.1.2010 hyväksymästä maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty karttaan katkoviivalla. Kuva 12. Ote Kuusankosken yleiskaavan 2020 oikeusvaikutuksettomasta osasta. Suunnittelualue on merkitty karttaan katkoviivalla. 8
Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava Kouvolan kaupunginvaltuuston 16.11.2015 hyväksymässä oikeusvaikutteisessa Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavassa Sepäntien ja Lassilanpellontien välinen alue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi AP-1. Merkintään liittyy seuraavia suunnittelua ohjaavia määräyksiä Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueella ei saa suorittaa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, maa-ainesten ottoa tai muuta käsittelyä, puiden kaatamista tai näihin verrattavaa toimenpidettä ilman MRL 128 :n mukaista lupaa. Maisematyölupaa ei tarvita taimikon hoitotyöhön, ensiharvennukseen eikä kasvatushakkuuseen.. Kuva 13. Ote Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavakartasta. Muulta osin osayleiskaavassa suunnittelualueelle esitetyt merkinnät ovat informatiivisia. Yleiskaava 2020 Kuusankosken kaupunginvaltuuston 21.5.2007 hyväksymässä Kuusankosken yleiskaavassa 2020 (oikeusvaikutukseton osa) Lassilanpellontien ja Sepäntien välinen alue on merkitty palveluiden ja hallinnon alueeksi (P). Lassilanpellontien itäpuoleinen alue on merkitty asuinrakennusten alueeksi (A). Asemakaava Suunnittelualueeseen kuuluvan Sepäntien katualueen ja korttelin 16 asemakaava (306 Ak13) on hyväksytty 21.2.1961. Kaavassa Sepäntie on merkitty kaduksi ja kortteli 16 pienteollisuusrakennusten korttelialueeksi (TP). Maankäyttömerkintään sisältyy seuraavia suunnittelua ohjaavia lisämääräyksiä Kullekin alueella olevalle tontille saadaan rakentaa yksi käsi- tai pienteollisuuden tarpeita palveleva rakennus. Rakennukseen saadaan sijoittaa asuinhuoneistoja ainoastaan sellaista henkilökuntaa varten, jonka alituinen paikalla olo on laitoksen toiminnalle välttämätön. Asunnot on täydellisesti eristettävä muusta rakennuksesta palonkestävin aukottomin seinin ja välipohjin eikä niiden porrashuoneistakaan saa olla yhteyttä tehdashuoneistoihin. Välttämättömiä asuinhuoneistoja varten saadaan tontille rakentaa myös erillinen rakennus, kuitenkin aikaisintaan samanaikaisesti työhuoneita sisältävän rakennuksen kanssa. Rakennusten välimatkan on oltava vähintään kaksi kertaa korkeamman rakennuksen korkeuden mittainen eikä missään tapauksessa pienempi kuin 10 m. B-luokan rakennusta ei saa sijoittaa lähemmäksi kuin 6 m:n päähän eikä C- ja D-luokan rakennusta lähemmäksi kuin 10 m:n päähän tontin rajoista. Tontin rakentamattomasta pinta-alasta saadaan enintään 1/3 käyttää tulenottavien aineiden varastoimiseen. Varastoimista ei kuitenkaan sallita 10 m lähempänä tontin rajaa.. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsevalla Kettumäentien risteysalueella olevan katualueen kaava (306 Ak112) on hyväksytty 6.4.1964. Muu osa suunnittelualueesta on asemakaavoittamatonta aluetta, kts. kaavan liite1. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on 30.8.2010 hyväksynyt Kouvolan kaupungin rakennusjärjestyksen. Pohjakartta Pohjakartta on MRL 54 a :n mukainen. 9
4. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Suunnittelun tarve Kaavahankkeen tavoitteena on ajanmukaistaa alueen katu- ja liikenneväyliin rajautuvien korttelialueiden maankäyttö vastaamaan alueen toteutunutta rakentamista, alueella olevaa oikeusvaikutteista Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavaa sekä alueelle aiemmin tehtyjä suunnitelmia. Yksi kaavan tavoite on myös alueen läpi kulkevan virkistysalueen ja kevyen liikenteen yhteyden vahvistaminen, Lassilanpellontieltä tulevan liikennelähtöisen melun ja tärinän torjuminen sekä laajemman kaupunkialueen hulevesiverkoston toiminnan turvaaminen. 4.2. Suunnittelun käynnistys ja sitä koskevat päätökset Kaavahanke on tullut vireille kaupungin aloitteesta vuonna 2019. Asemakaavan muutos sisältyy vuoden 2019 kaavoituskatsauksessa esiteltyihin kaavoituksen työohjelman kohteisiin. Asemakaavamuutoksen vireille tulosta oli kuulutus Kouvolan Sanomissa, kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja internet-sivuilla 27.2.2019. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Suunnittelualueen ja lähialueiden kiinteistöjen omistajat sekä haltijat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kymenlaakson pelastuslaitos Kouvolan Vesi Oy, KSS Verkko Oy, KSS Lämpö Oy, Telia Oyj ja Elisa Oyj 4.3.2. Vireille tulo Lassilanpellon lähialueen asemakaava ja asemakaavan muutos (kaava nro 21/021) on mainittu vireillä olevana kaavoituskohteena Kouvolan kaupungin kaavoituskatsauksessa vuonna 2019. Asemakaava ja asemakaavan muutos on kuulutettu vireille ilmoituksella Kouvolan Sanomissa ja kaupungin internet-sivuilla 27.2.2019. 4.3.3. Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumisja arviointisuunnitelmassa, joka on asemakaavan liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty suunnitteluprosessin kuluessa. 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Asemakaavamuutos ei koske maankäyttö- ja rakennuslain 66 :ssä mainittuja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, eikä sillä ole kulttuuriympäristön arvojen täydentymisen kannalta merkittävä, joten maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 26 :n mukaista viranomaisneuvottelua ei pidetä. 4.4. Kaavaratkaisun perusteet 4.4.1. Mielipiteet ja niiden huomioiminen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo ja kaavan valmisteluvaiheen kuuleminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 19.2.2019 ja sitä on täydennetty kaavatyön kuluessa. Asemakaavan vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta ja kaava-aineiston valmisteluvaiheen kuulemisesta ilmoitettiin suunnittelualueella ja sen lähistöllä sijaitsevien kiinteistöjen haltijoille ja omistajille sekä muille osallisille MRL 62 ja 63 :n sekä MRA 30 :n mukaan lehtikuulutuksella 27.2.2019 sekä kirjeitse ja sähköpostitse 26.2.2019. Palaute asiakirjoista pyydettiin osoittamaan maankäytön suunnitteluun 28.3.2019 mennessä. Kaavaan 10
liittyvä valmisteluvaiheen aineisto oli julkisesti nähtävillä 27.2. 28.3.2019 välisen ajan (MRL 62 63 ja MRA 30 ) Kouvolan kaupungin Tekniikka- ja ympäristötalolla ja internetissä kaupungin sivuilla osoitteessa www.kouvola.fi/lassilanpellontie Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei annettu palautetta. Kaava-aineistoon kävi tutustumassa kaksi kiinnostunutta kuntalaista. Kaavasta annettiin viisi lausuntoa. Seuraavassa on tiivistelmä saadusta palautteesta sekä kaavoittajan niihin laatimat vastineet. Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa kaavasta lausunnossaan seuraavaa: Lassilanpellontien kaavahankkeen (kaava nro 21/021) tavoitteena on ajanmukaistaa alueen katu- ja liikenneväyliin rajautuvien korttelialueiden maankäyttö vastaamaan alueen toteutunutta rakentamista, alueella olevaa oikeusvaikutteista Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavaa sekä alueelle aiemmin tehtyjä suunnitelmia. Yksi kaavan tavoite on myös alueen läpi kulkevan virkistysalueen ja kevyen liikenteen yhteyden vahvistaminen, Lassilanpellontieltä tulevan liikennelähtöisen melun ja tärinän torjuminen sekä laajemman kaupunkialueen hulevesiverkoston toiminnan turvaaminen. KASELY katsoo, että kaavaluonnos toteuttaa niin MRL:n yleisiä tavoitteita kuin alueidenkäytön suunnittelunkin tavoitteita (MRL 1, 5 ). Vastine: Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto merkitään tiedoksi. Kouvolan kaupungin yhdyskuntatekniikka otti kaavasta antamassaan palautteessa kantaa mm. siihen, että Lassilanpellontien on tällä hetkellä kokonaisuudessaan virallisesti yksityistie Kyöperiläntiehen asti. Koska kunta ei voi enää pitää yksityisteitä kustannuksellaan kunnossa, jos niille ei ole perustettu tiekuntaa, tulisi tässä yhteydessä koko Lassilanpellontie kaavoittaa kaduksi. Kaupunkisuunnittelu voisi myös käynnistää Kuusaantien kaavoittamisen kaduksi Naukiontien ja Voikkaansillan välisellä alueella. Kyseiseen kaava-alueeseen tulisi liittää myös Kyöperiäntie. Vastine: Vireillä olevassa asemakaavassa uudeksi katualueeksi esitetty Pohjankorventien ja Valtakadun välinen osa Lassilanpellontiestä muodostaa luontevan kokonaisuuden siihen rajautuvien alueiden kanssa. Asemakaavoitettavan alueen laajentaminen käsittämään koko Lassilanpellontien ei ole vireillä olevan asemakaavan tavoitteiden mukaista. Kyseinen loppuosan Lassilanpellontiestä käsittävä uusi asemakaava sekä Kuusaantien asemakaava on mahdollista lisätä Kaupunkisuunnittelun tulevien vuosien työohjelmakohteisiin. Kouvolan Vesi Oy toteaa, että Kouvolan kaupunkisuunnittelu on pyytänyt Kouvolan Vesi Oy:n lausuntoa asemakaavan muutoksen Lassilanpellontie 21/012 valmisteluvaiheeseen. Kouvolan Vesi oy on tutustunut nähtävillä olevaa kaava-aineistoon ja lausuu kaavasta seuraavaa: Kaavaluonnoksessa esitetyt tontit sijaitsevat Kouvolan Vesi Oy:n vesi- ja viemäriverkostojen välittömässä läheisyydessä. Alueella ei sijaitse hulevesiverkostoa. Kaavaluonnoksessa esitettyjen tonttien sijoittumista Kouvolan Vesi Oy:n omistamiin verkostoihin nähden ei pysty tarkasti arvioimaan, mutta nykyinen vesihuoltoverkosto tulee ottaa asemakaavassa huomioon varaamalla verkostoa varten yleisiä alueita tai johtoja varten varattuja alueita. Vastine: Kouvolan Vesi Oy:n lausunto merkitään tiedoksi. Kaupunkisuunnittelun käytössä olevien johtokarttatietojen mukaan kaava-alueeseen kuuluvan Sepäntien länsireunassa kulkee Kouvolan Vesi Oy:n vesihuoltolinjat, johon kadun itäpuolella olevat kiinteistöt on liitetty. Sepäntien katualue on myös liitetty hulevesiverkostoon. Kaava-alueen länsiosassa, Kiltakujalla oleva sadevesiviemäröinti on johdettu korttelin 515 pohjoisosan läpi avo-ojaan. Lassilanpellontien itäpuolella kulkee myös kaksi viemäriverkoston putkilinjaa, jotka liittyvät Sepäntien linjastoihin. 11
KSS Lämpö Oy ilmoittaa palautteessaan, että kaava-alueella ei ole KSS Lämmön linjoja, joten kaavasta ei ole kommentoitavaa. Vastine: KSS Lämpö Oy:n palaute merkitään tiedoksi. Kaupunkisuunnittelun käytössä olevien johtokarttatietojen mukaan kaava-alueeseen kuuluvan Sepäntien länsireunassa kulkee KSS Lämpö Oy:n kaukolämpölinja, johon kadun itäpuolella olevat kiinteistöt on liitetty. Telia Oy toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa kaavamuutokseen. Vastine: Telia Oy:n palaute merkitään tiedoksi. Kymenlaakson pelastuslaitos: Ei toimitettua lausuntoa. KSS Verkko Oy: Ei toimitettua lausuntoa. Tekninen lautakunta 9.4.2019 (kaavaehdotus) Lassilanpellontien lähialueen asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus (kaava nro 21/021) käsiteltiin Teknisen lautakunnan kokouksessa 9.4.2019, jolloin lautakunta hyväksyi sen ja päätti asettaa sen julkisesti nähtäville 30 vrk:n ajaksi. Asemakaavan muutosehdotuksen julkinen nähtävillä olo Julkisesta nähtävilläolosta oli kuulutus Kouvolan Sanomissa ja Kouvolan kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla kaupungin internetsivuilla 17.4.2019. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 17.4.- 20.5.2019 välisen ajan, ja tieto siitä lähetettiin mahdollista lausuntoa, palautetta tai muistutusta varten kaavoitusta ohjaaville viranomaisille sekä alueen toimijoille. Kaavaehdotuksesta annettiin kaksi lausuntoa, joissa ei kummassakaan ollut huomautettavaa kaavan sisältöön. Kaakkois-Suomen ELY-keskus lausuu asemakaavan muutosehdotuksesta seuraavaa: Kaakkois-Suomen ELY-keskus on antanut lausuntonsa kaavasta sen luonnosvaiheessa. Kaavaluonnoksen jälkeen ei ole tullut ilmi mitään erityistä, joten kaavaehdotukset toteuttavat niin MRL:n yleisiä tavoitteita kuin alueidenkäytön suunnittelunkin tavoitteita (MRL 1, 5 ). Vastine: Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto merkitään tiedoksi. KSS Verkko Oy toteaa, että sillä ei ole lausuttavaa kyseisestä kaavasta. Vastine: KSS Verkko Oy:n kaavalausunto merkitään tiedoksi. Kymenlaakson pelastuslaitos, Kouvolan Vesi Oy, KSS Lämpö Oy, Telia Oyj ja Elisa Oyj: Ei toimitettua lausuntoa. Kaavan nähtävillä oloaikana ei noussut esiin mitään muitakaan seikkoja, joiden vuoksi kaavaratkaisua olisi ollut syytä muuttaa, joten kaava voi edetä hyväksymiskäsittelyyn kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon. 12
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Asemakaavan muutosehdotus koostuu Sepäntiehen rajautuvista asuin- ja erillispientalojen korttelialueista (AP + AO) sekä niitä täydentävästä korttelin 16 pohjoisosaan sijoittuvasta asuin-, liikeja toimistorakennusten korttelialueesta (AL). Kaavassa muodostuva uusi asemakaava-alue sisältää olemassa olevan Lassilanpellontien kohdalle muodostuvan katualueen ja siihen rajautuvat suojaviheralueet. Kaavassa esitetty maankäyttö mahdollistaa alueelle nykyistä laadukkaampien virkistysalueiden ja kevyen liikenteen yhteyksien toteuttamisen. Kaavan liittyvien aluevarausten avulla mahdollistetaan myös liikennelähtöisten häiriöiden torjuntaan ja hulevesien hallintaan liittyvät toimenpiteet. 5.1.1. Mitoitus Kaavamuutoksessa suunnittelualueen rakennusoikeus on laskenut 3 665 k-m2 verrattuna voimassa olevaan asemakaavaan, koska voimassa olevassa asemakaavassa esitetty maankäyttö muuttuu teollisuusalueesta pienimittakaavallisempaan asuinrakentamiseen. Kaava-alueen pintaalat, rakennusoikeudet sekä muutokset voimassa olevaan asemakaavaan selviävät kaavan liitteenä 3 olevasta asemakaavan tiedot lomakkeesta. 5.1.2. Palvelut Kaavassa muodostuvan korttelin 16 osalle on mahdollista sijoittua nykyistä monipuolisempia palvelutiloja ja toimintoja. Kyseinen alue muodostaa luontevan palvelukeskittymän alueen eteläpuolella olevan liikerakennuksen kanssa. Myös kaavassa muodostuville keskeisellä paikalla oleville suojaviheralueille voi tulevaisuudessa suunnitella erilaisia virkistyspalveluita EV-alueille saa sijoittaa virkistykseen liittyviä toimintoja, rakenteita ja rakennuksia.. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavahanke mahdollistaa ja antaa edellytykset liikenteen aiheuttamille ympäristöhäiriöitä vähentäville muutostoimenpiteille ja hulevesien hallintasuunnitelmille. Kaavahanke mahdollistaa myös suunnittelualueen liittämisen osaksi laajempaa virkistysalue- ja reittiverkostoa. Varsinainen toteutussuunnittelu tarkentuu asemakaavan jälkeen hyväksyttävässä yleisen alueen toteuttamissuunnitelmassa, jossa määritetään alueelle tehtävät muutokset ja niiden laajuus. 5.3. Aluevaraukset AP Asuinpientalojen korttelialue. Maankäyttömerkintää on käytetty Kettumäentien ja Sepäntien risteysalueella sijaitsevassa korttelissa 197. Korttelialuetta on laajennettu etelän suuntaan. Kaavakartalle on merkitty rakennusala ja korttelialueen maksimirakennusoikeus on esitetty tehokkuusluvulla e=0.30, joka kertoo kerrosalan suhteen tontin pinta-alaan. Rakentamisen asemakaavan mukainen maksimikerroslukumäärä on II. Korttelialueen pohjoisrajalta ei saa toteuttaa tonttiliittymää Kettumäentielle. AO Erillispientalojen korttelialue. Maankäyttömerkintää on käytetty kaavassa muodostuvassa uudessa korttelissa 198. Korttelialueen maksimirakennusoikeus 250 k-m2 on esitetty rakennusalakohtaisesti. Rakentamisen maksimikerroslukumäärä on II. Kaavassa on määritetty rakennusalan sivu, johon jokin tontille rakennettavista rakennuksista on rakennettava kiinni. Korttelin tonttien rakentamisessa sekä rakennusten ja niiden pihatilojen sijoittelussa tulee huomioida Lassilanpellontieltä mahdollisesti tuleva liikennelähtöinen melu. Korttelialueella olevat johdot on huomioitu johdoille varatulla alueella korttelin koilliskulmassa. 13
AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Maankäyttömerkintää on käytetty korttelin 16 pohjoisosassa, jossa sijaitsee entinen ns. Rottikinkikeskuksen toimitalo. Rakennuksessa on tällä hetkellä liiketoimintaa ja asunto. Kaavakartalle merkitty rakennusala noudattaa tontilla jo olevan rakennuskannan rajauksia. Korttelialueen maksimirakennusoikeus on esitetty tehokkuusluvulla e=0.35 ja -kerroslukumäärä II. Asemakaavan muutoksessa korttelialueen rakentamisen määrä pienenee (e=5.0 -> e=0.35) ja tontin maankäyttömerkintä muutetaan vastaamaan alueen nykyistä käyttöä (TP -> AL). ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Maankäyttömerkintää on käytetty kaavassa muodostuvassa korttelin 515 pohjoisosassa. Korttelialueelle on merkitty rakennusala ja hulevesiviemärin paikalle johdolle varattu alueen osa. Korttelialueen asemakaavan mukainen maksimirakennusoikeus on 50 k-m2 ja maksimikerroslukumäärä on I. EV Suojaviheralue. Maankäyttömerkintää on käytetty kaavassa muodostuvilla Lassilanpellontien katualueeseen rajautuvilla alueilla. Korttelien 197 ja 198 länsipuolella olevalle maankäyttöalueelle on merkitty ohjeellisena puistopolku. Polun linjaus noudattaa alueella olevan viemäriputken linjausta. Kyseinen kulkuväylä on mahdollista yhdistää osaksi laajemman alueen kevyen liikenteen verkostoa. Suojaviheralueilta on esitetty ohjeellisten maisemarakenteiden paikat (mai). Kyseisiä alueita voidaan muotoilla maamassoilla ja ne on istutettava ja hoidettava puistomaisesti. Maaston muotoilulla voidaan suojata kaavassa syntyviä asuinkortteleita melulta. Lassilanpellontien länsipuolella olevan suojaviheralueen läpi kulkevan ojan yhteyteen on merkitty ohjeellinen hulevesien käsittelyalue (hule). Merkintä mahdollistaa tulevaisuudessa erilaisten hulevesien hallintaan ja hulevesien virtaamaan liittyvien viivytys- ja allasrakenteiden toteuttamisen. Lassilanpellontien länsipuolella olevaa suojaviheraluetta on siis tulevaisuudessa mahdollista kehittää erilaisten virkistykseen liittyvien tapahtumien tai toimintojen pitopaikkana. Suojaviheralueiden tarkemmat toteutussuunnitelmat ratkaistaan erillisissä yleisen alueen suunnitelmissa asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Katualue. Kaavassa on tarkennettu olemassa olevan Sepäntien katualueen länsipuolista rajausta siten, että katuun liittyvät rakenteet ja valaisimet sijoittuvat asemakaavan mukaiselle katualueelle. Sepäntien itäpuoliseen katualuerajaukseen ei ole tehty muutoksia. Kaavassa muodostuva kokonaan uusi katualue on nimetty Lassilanpellontieksi. Katualueen rajaus sisältää kadun vieressä sijaitsevat avo-ojat ja linja-autopysäkit. Tavanomaista laajempi katualueen rajaus mahdollistaa tulevaisuudessa tarvittaessa kevyen liikenteen väylän sijoittamisen varsinaiselle katualueelle. Katualueiden tarkempi toteutus sekä siihen liittyvien siltojen ja risteysalueiden toiminnallinen ratkaisu hyväksytään erillisessä katusuunnitelmassa, joka käsitellään teknisessä lautakunnassa vasta asemakaavan lainvoimaisuuden jälkeen. Katualueen länsireunassa olevat johto- ja putkilinjat tulee huomioida alueen rakentamisessa. Tähän asemakaavan muutokseen liittyy muita erityisiä määräyksiä, jotka ohjaavat alueen toteuttamisen soveltuvuutta arvokkaaseen kaupunkiympäristöön ja -rakenteeseen. AUTOPAIKKAMÄÄRÄYKSET Asuminen: 1 autopaikka / 85 k-m2 Liikerakentaminen: 1 autopaikka / 80 k-m2 Toimistotilat: 1 autopaikka / 100 k-m2 YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO Korttelialueelle kertyviä hulevesiä tulee hidastaa tonttikohtaisesti. Rakennettaessa viemärin padotuskorkeuden alapuolelle, kiinteistöön tulee tarvittaessa tehdä kiinteistökohtainen pumppaamo. 14
MUUT ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Tontin rakentamattomasta osasta saadaan päällystää liikenteelle ja pihamaan toiminnoille välttämätön osa. Muu osa tontista on varustettava istutuksin ja pidettävä hoidettuna. Alueella oleva kasvillisuus on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä. Korttelien 16, 197 ja 198 rakentamisessa sekä rakennusten ja niiden pihatilojen sijoittelussa tulee huomioida Lassilanpellontieltä mahdollisesti tuleva liikennelähtöinen melu. EV-alueille saa sijoittaa yhdyskuntateknisiin järjestelmiin, verkostoihin ja niiden huoltoon liittyviä johtoja, putkia, rakennelmia ja laitteita. EV-alueille saa sijoittaa virkistykseen liittyviä toimintoja, rakenteita ja rakennuksia. TONTTIJAKO Tämän asemakaavan/asemakaavan muutoksen alueella rakennuskortteleihin on laadittava erillinen tonttijako. 5.4. Kaavan vaikutukset Rakennettu ympäristö ja kulttuuriperinnön vaaliminen Kaava-alueella ei ole tiedossa olevia muinaisjäännöskohteita, joten sillä ei ole vaikutusta arkeologisen kulttuuriperinnön säilymiseen. Kaavalla ei ole vaikutusta kulttuuri- tai rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten tai alueiden säilymisedellytyksiin. Kaavalla on vaikutus kaupunkikuvaan, sillä teollisuustoiminnasta asutukseen muuttuva maankäyttö on alueelle ominaista. Tekninen huolto ja yhdyskuntarakentamisen kustannukset Kaavamuutoksella ei lähtökohtaisesti ole vaikutusta alueen tekniseen huoltoon. Kaava-alueeseen kuuluvalle Sepäntielle on jo rakennettu vesihuollon putkilinjat, KSS Verkko Oy:n sähköverkko ja KSS Lämpö Oy:n kaukolämpöverkko. Verkoston liittymiskustannuksista vastaavat kiinteistöjen omistajat. Liikenne Kaavaratkaisulla ei varsinaisesti ole vaikutusta olemassa olevaan tilanteeseen. Lassilanpellontie ja Sepäntie sekä niiden risteysalueet, sekä alueelle olevat kevyen liikenteen väylät on jo rakennettu. Kaavassa muodostuvat katualueet on esitetty niin laajoina, että Lassilanpellontien ja Sepäntien yhteyteen on tulevaisuudessa mahdollista toteuttaa kevyen liikenteen väylät. Sosiaalinen ympäristö ja palvelut Kaavamuutoksella on vaikutusta alueen ja sen lähiseudulla olevien asuinalueiden asukkaiden elin- tai toimintaympäristöön. Tiivistyvä kaupunkirakenne lisää palvelujen kysyntää ja siten lisää alueen vetovoimaa. Nykyistä kaupunkimaisemmin hoidettu lähiympäristö ja kaikkien saavutettavissa olevat esteettömät virkistysalueet ja niillä kulkevat väylät saattavat myös lisätä alueen virkistyskäyttöä, ja siten ehkä myös siihen rajautuvien kiinteistöjen arvoa. Viher- ja virkistysalueet Asemakaavamuutos lisää kaupunkialueella olevia viheralueita. Muutos mahdollistaa alueen hyödyntämisen osana laajempaa virkistysalueverkostoa. Suojaviheralueille on tarvittaessa mahdollista sijoittaa erilaisia virkistystoimintoja EV-alueille saa sijoittaa virkistykseen liittyviä toimintoja, rakenteita ja rakennuksia.. Suojaviheralueiden mahdolliset muutostoimenpiteet ja niillä mahdollisesti kulkevat puistopolku -tyyppisten kulkuväylien sijainti ja toteutustapa sekä alueen toiminnallinen jäsentäminen ratkaistaan kuitenkin erillisessä yleisen alueen suunnitelmassa. Luonnonympäristö Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta luontokohteiden säilymisedellytyksiin tai uhanalaisten kasvi- ja eliölajien asuin- ja esiintymisalueisiin. Kaavassa Lassilanpellontien länsipuolella sijaitseva oja on tärkeä hulevesireitti suunnittelualueen pohjoispuolelta Kymijoelle. Alueelle on tulevaisuudessa mahdollista tehdä hulevesien hallintaan liittyviä toimenpiteitä tai säilyttää alue nykyisen kaltaisena luonnontilaisena ojana, jonka ajoittainen tulviminen mahdollistaa alueen luonto-olosuhteiden säilymisen nykyisellään. 15
5.5. Ympäristön häiriötekijät Voimassa olevan asemakaavan mukainen maankäyttö (teollisuusrakentaminen) olisi lisännyt merkittävästi Sepäntien liikennettä ja aiheuttanut häiriötä kadun varrella oleville asukkaille. Asuinrakentaminen on alueelle paremmin soveltuvaa häiriötä aiheuttamatonta toimintaa. Kaavahankkeessa esitetty maankäyttöratkaisu ei lisää tai vähennä liikennettä kaava-alueeseen kuuluvilla ja kaava alueeseen rajautuvilla kaduilla. Lassilanpellontien liikenne aiheuttaa Kouvolan meluselvityksen 2016 mukaan liikennehäiriötä Sepäntien itäpuolella olevalle Kunnanpellon asuinalueelle. Kaavassa muodostuvan Lassilanpellontien katualueen varrelle suunnitellut maavallit ja niihin liittyvät suojaistutukset vähentävät toteutuessaan merkittävästi kokoojakadulta alueelle kantautuvaa liikennelähtöistä melua ja pienhiukkasia. Kaavaan on lisätty korttelialueiden suunnittelua ohjaava määräys Korttelien 16, 197 ja 198 rakentamisessa sekä rakennusten ja niiden pihatilojen sijoittelussa tulee huomioida Lassilanpellontieltä mahdollisesti tuleva liikennelähtöinen melu.. 5.6. Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset ilmenevät kaavamuutosehdotuksesta. Ne noudattavat ympäristöministeriön julkaisemia ohjeita ja tukevat voimassa olevien Kymenlaakson maakuntakaavojen Taajamat ja niiden lähiympäristö ja Kauppa ja merialue, Kuusankosken ydinkeskustan osayleiskaavan sekä vuonna 2015 hyväksytyn oikeusvaikutteisen Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan maankäyttöratkaisuja. 5.7. Nimistö Asemakaavassa muodostuva uusi katualue on nimetty Lassilanpellontieksi. Muilta osin kaavassa esitetty nimistö vastaa olemassa olevaa tilannetta. 6. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS JA AJOITUS Toteuttamisen ajoitus ja sen seuranta Vireillä olevassa asemakaavan muutoksessa mukana olevan Sepäntien katualueen ja muiden alueella olevien katujen ja niiden risteysalueiden toiminnallinen jäsentely sekä niiden varsinainen toteutustapa ratkaistaan vasta asemakaavan jälkeen hyväksyttävässä katusuunnitelmassa. Kaavassa muodostuville suojaviheralueille tehtävien maisemavallien tai hulevesien hallintaan liittyvien rakennelmien suunnitelmat hyväksytään yleisen alueen suunnitelmassa, jonka hyväksyy tekninen lautakunta. Kaavallisesti maankäyttöalueiden toteuttamissuunnitelmat voidaan hyväksyä mahdollisesti jo vuonna 2019. Kouvolassa 31.5.2019 Anne Kangasniemi-Kuikka kaupunginarkkitehti Kaisa Niilo-Rämä kaavoitusarkkitehti 16