Tampereen kaupunkikeskustan aamukahvit 18.11. 2013 klo 8-10 Finlayson, Galleria Nottbeck, Satakunnank. 18, Tampere Keskustan strateginen osayleiskaava ja Hämeenkatu MUISTIO Tampere Tunnetuksi ry:n ja Tampereen kaupungin järjestämä aamukahvitilaisuus oli tarkoitettu erityisesti keskustassa toimivalle kaupalle, palveluille ja kiinteistönomistajille. Osallistujia tilaisuudessa oli 34. Tilaisuuden teemana oli keskustan osayleiskaava ja Hämeenkatu. Tilaisuudessa alustivat Tampereen kaupungilta erikoissuunnittelija Ulla Tiilikainen keskustan kaupallisesta kehittämisestä kerätystä palautteesta, arkkitehti Dani Kulonpää keskustan osayleiskaavan alustavista luonnoksista ja johtava asiantuntija Seppo Karppinen SITO Oy:stä Hämeenkadun yleissuunnitelmasta. Alustusten pohjalta osallistujat kirjasivat ylös alustavien yleiskaavaluonnoksen ja Hämeenkadun yleissuunnitelman plussia ja miinuksia. Ohessa kommentit ryhmiteltyinä ja niistä käytyä keskustelua: KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Ydinkeskustan hitaan liikkumisen alue, kävelyalueet Hitaan liikenteen alue yes! Hitaan liikkumisen [alue] hieno juttu Hitaan liikkumisen alue riittävän suuri, toivottavasti viihtyisä Jalankulkuakselit Pohjois-eteläsuuntainen kehitettävä jalankulkuakseli Jalankulkuakselit Ratinaan asti Kävelypainotteisuus Autolla kulkemisen mahdollisuus hitaan liikenteen alueella Autoja ei häädetä - Liian laaja hitaan liikkumisen alue - Hitaan liikkumisen alue laaja > toteutus vaiheittain? - Kävelykatujen lisääminen - Kävelykatuja liikaa - Kävelykatujen toteutuminen liian hidasta Muut maininnat - Keskustan kehittäminen hitaan liikenteen ehdoilla - Hämeenkatu (itäosa) myös hitaan liikkumisen alueeksi - Huoltoliikenne hitaan liikkumisen alueella? Miten toteutuu? - Huoltoajolle ajoajat kävelykaduilla - Kävelykadulle ei autoja ollenkaan! Hidaskadulle kävely ja autot - Kävelyreitti Kuninkaankatua pitkin! Siellä on kauppoja, Keskustorilla ei ole
- Keskustan kehien täytyy olla laadukkaita, jos kävelypainotteisuutta lisätään. Myös Ratapihankatu pitää olla mahdollisimman suora Hämeenkatu Hämeenkatu säilyy joukkoliikenteelle Autot pois Hämeenkadulta Hämeenkadun kehittäminen - Henkilöautoton Hämeenkatu (mieluummin bussiton Hämppi) - Hämeenkatu/autot pois - Huono ajatus: tilaa jakeluautoille henkilöautojen kustannuksella - Autot pois Hämeenkadun itäpää[stä] - Hämeenkatu autottomaksi kokeilu - Liike-elämä näivettyy Hämeenkadun suunnittelussa: pyhittää jalankulkijoille! - Hämeenkadun länsiosan kehittämiseen ei vielä konkreettisia suunnitelmia - Ei vaihtoehtoisia malleja joukkoliikenteelle. Hämeenkatu ei voi olla viihtyisä nykyisellä bussimäärällä. Korttelikehittäminen Koko kortteli kerrallaan kehitykseen Korttelikehittäminen; hankkeita pitää saada myös liikkeelle Korttelikehittäminen Sisäpihojen liikekäyttö 10-korttelin [Kela, Kekäle ] kehittäminen korttelinäkökulma - Eteneekö korttelikehittäminen erilaisten toimijoiden kanssa, haasteet - Korttelisuunnitelmat yleensä. Liian suuri kokonaisuus - Korttelikehittäminen liian hidasta. Kaavojen nopeuttaminen + - Kortteleiden avaaminen julkiseen oleskeluun, tonttipihojen avaaminen laajemmaksi kokonaisuudeksi (tontin omistukset?), sisäpihojen liikekäyttö (asiakkaat?) Muut maininnat - Osa korttelikehitysalueista on jo niin rakennettu, että kokonaisvaltaiselle korttelisuunnitelmalle ei ole tarvetta Pysäköinti Maanalainen pysäköintiverkko Maanalainen pysäköinti x4 Pysäköinti maan alle kokonaan keskustan alueella
Maanalaisen pysäköinnin laajennus Kunkun parkki, kiire Hämpinparkki Pysäköintipaikkojen säästäminen katutasolla - Maantasopysäköinnin vähentäminen Keskustan laajentaminen & toimitilarakentaminen Keskustan laajentuminen Tullin alueelle x2 Tullin alueen kehittäminen x2 Radan varsi Toimitilarakentamisen alue Toimitilarakentaminen - Ydinkeskustan laajentuminen Tullin alueelle vaarantaa Hämeenkadun länsipään elinvoimaisuuden lopullisesti - Toimitila-alue ei kohtaa liikenneverkon laatukäytäviä Tiivistäminen, täydennysrakentaminen Tiivistysrakentaminen x2 Täydennysrakentaminen Tammelan tiivistämissuunnitelma Asuntojen lisääntyminen keskustaan Korkea rakentaminen Saavutettavuus & toimivuus Kaupan saavutettavuus - Liikenteellisen toimivuuden ratkaiseminen, keskustan saavutettavuus Muut maininnat - Keskustan helpon saavuttamisen turvaaminen myös yksityisautoilla Muut kommentit Toimiva monipuolinen joukkoliikenne (bussit, ratikka, juna) Pitkä tähtäys, strateginen näkökulma Liikenne mukana keskustan osayleiskaavan laadinnassa
- Kosken länsipuolen vetovoimaisuuden lisääminen jäänyt vähälle huomiolle - Ratinan suuryksikkö - Ohjaa kaupalliset palvelut Ratinaan - Rongankatu ei ydinaluetta - Onko oletusarvot strategian takana oikeat, esim. digitaalinen kauppa ja sen vaikutukset - Etenemisen hitaus (olisi tärkeää nähdä osia jo malliksi toteutuksessa) Muut maininnat - Kauppa vuokrataso korkea (-). Ajatus yhteinen vuokrataso, kiinteistönomistajat/yrittäjät (+) - Kaupallinen vetovoima lähtee yleisistä vetovoimatekijöistä / onko priorisointi oikein - Kaikki suunnitelmat on tehty siten, kuin ratikasta olisi jo päätös olemassa. Todennäköisesti ratikasta tullaan käymään vielä samanlainen keskustelu kuin Rantaväylästä käytiin. - Vanhat rakennukset suojeltava hyötykäyttöön o Tavara-asema, Amurin puutalot jne. Keskustelu osayleiskaavasta Keskustelun kysymyksiin ja kommentteihin vastasivat arkkitehti Dani Kulonpää (DK), suunnittelupäällikkö Ari Vandell (AV), hankejohtaja Tero Tenhunen (TT) ja projektiarkkitehti Veikko Vänskä (VV) Tampereen kaupungilta sekä johtava asiantuntija Seppo Karppinen (SK) SITO Oy:stä. Hitaan liikkumisen alueesta Mitä tarkoittaa käytännössä keskustan kävelypainotteisuus? Vastaus DK: Varataan lisää tilaa jalankulkijoille ja määritellään autojen nopeudet kävelijöiden ehdoilla. Millä keinoilla hidas liikkuminen toteutetaan, vaikuttaa aluerajauksen sopivuuteen. Vastaus DK: Aluerajaus ja keinoja on määritelty pitkälti keskustan liikennesuunnitelmassa (TAKLI). Hitaan liikkumisen aluerajaus riippuu sen määritelmästä, mitä sillä tarkoitetaan. Vastaus AV: Sillä tarkoitetaan aluetta, jossa mietitään kaikkien katutilojen mitoitusta ja järjestelyjä ensisijaisesti jalankulkijoiden näkökulmasta. Pellavatehtaankatu on yksi toteutettu esimerkki, jossa jalkakäytävää on levennetty ja ajorataa kavennettu. Kaikki kadut ovat omanlaisiaan, joten ratkaisutkin tulee miettiä katukohtaisesti, mikä tullaan tekemään valmisteilla olevassa katutilaohjeessa. Kävelijä tulee olemaan kuitenkin ykkönen, on ratkaisu sitten kävelykatu tai esim. nopeuksien tiputtaminen 30 km/h tai 20 km/h. Yksi tavoite on häivyttää ajoradan ja jalkakäytävän eroa katutilassa.
Minne 10 000 päivittäin Hämeenkatua käyttävää autoa sopivat, jos autoilu Hämeenkadulla kielletään, vetääkö Satakunnankatu? Vastaus AV: Liikennesimulointimallin mukaan liikennemäärät Satakunnankadulla eivät tulisi lisääntymään, koska liikennettä ohjautuu tunneliin, Ratapihankadulle ja maan alle parkkiin. Kuinka pitkiä ovat ratikkapysäkit? Vastaus AV: Pysäkkilaitureiden pituus vaihtelee valittavan kaluston perusteella. Tämän hetkisen suunnitteluohjeen mukaan varaudutaan 47 metriä pitkään vaunuun Nykyiset kävelykadut ovat autokatuja. Jos kävelykatuja suunnitellaan lisää, pitäisi kiinteistöihin ajo ja huoltoliikenne suunnitella kulkemaan muualta kuin kävelykadun kautta. Korttelikehittämisestä Osayleiskaavaluonnoksiin tullaan määrittelemään alueet, joilla kortteleiden kehittäminen edellyttää koko korttelia koskevaa yleissuunnitelmaa. Kuinka yhdessä kehittäminen onnistuu, kun kortteleissa on niin paljon toimijoita? Vastaus TT: Kaupungin toimesta tehtävien yleissuunnitelmien tarkoitus on yhdessä kortteleiden toimijoiden kanssa miettiä kokonaisratkaisu kunkin korttelin kehittämiseksi niin, että toteutus on mahdollista vaiheittain, eli koko korttelin muutosta ei tarvitse toteuttaa kerralla, vaan toimijoiden omien aikataulujen mukaan. Korttelikehittämistä ja kortteleiden läpikulun avaamista on yritetty jo 80 luvulla, eikä se edennyt. Ongelma esim. Sokoksen lähellä olevat isot korttelit, joissa aina joku kiinteistö stoppaa kehittämisen. Vastaus TT: Nyt esim. 10 korttelissa ovat kaikki toimijat lähdössä mukaan yleissuunnitelmaan ja jättämässä kaavoitushakemusta. Ehkä ajat ovat muuttuneet suosiollisemmiksi korttelikehittämiselle, kun kiinteistöjen ja liiketilojen arvot ovat nousseet 80 luvusta. Naapurikorttelissa on yritetty saada kaavamuutosta jo pitkään, eikä asia ole kaupungilla edennyt. On epätasa-arvoista, että nyt 10 korttelille luvataan kaavamuutos nopeasti, jopa alle vuodessa. Vastaus VV: Naapurikorttelin yleissuunnitelma on vielä kesken. Heti kun yleissuunnitelma on valmis, voidaan käynnistää kaavoitus.
HÄMEENKADUN YLEISSUUNNITELMA Liikenteen järjestäminen yleisesti Hämeenkadulla Ideaali tilanne Raitiotie Hämeenkadulle Raitiotie valtaa keskustan yksityisautoilta, on positiivista ja sujuvaa liikkumista Kokonaisuus, Hämeenkatu joukkoliikenteen ja jalankulun käyttöön Linja-autot pois Hämeenkadulta Linja-autoliikenteen siirtäminen keskustan kehälle Hämeenkadun rauhoittaminen myös linja-autoliikenteestä - Henkilöautoton Hämeenkatu - Yksityisautoilun kieltäminen - Keskusta kuolee - Keskustassa asutaan, joten siellä on myös autoliikennettä - Poikittaisliikenteen poistuminen - Risteävä liikenne pois Hämeenkadulta - Linja-autoliikenteen poistuminen Hämeenkadulta - Raitiotie Hämeenkadulla - Raitiotien painottaminen suunnittelussa - Yksi ratikkalinja ei ratkaise koko kaupungin liikenneongelmia ja joukkoliikennettä - Huoltoliikenne ei saa estää ratikkaliikennettä on pelottava painotus asumista ajatellen - Keskustaa suunnitellaan 2500 pyöräilijän ehdoilla 10 000 autoilijaa unohtaen - Pyöräilijä saa pyöränsä lähelle liikkeitä mutta autoilija ei autoaan - Suunnitelma ei ota kantaa pois siirtyvään autoliikenteeseen Kuinka toteutuu keskusta-asumisen yksityisautoilu? Riittääkö raitiovaunun kapasiteetti koko keskustalle? Polkupyöräily Hämeenkadulla Pyöräpysäköinnin kehittäminen Hämeenkadulla Pyöräparkkeja on esitetty useita Hämeenkadulle, ei suuria keskittymiä, jotka ovat aina sekaisin Pyöräparkit sivukaduille Pyöräilyväylät ajoväylälle Pyöräily pyöräkaistoilla x3 Kaksisuuntainen pyörätie antaa hyvin tilaa jalankululle Kaksisuuntainen pyörätie Hämeenkadulle x4 - Pyöräily mahdollisuus Hämeenkadulla - Miksi pyöräilijän pitää päästä kaupan ovelle? - Pyöräkaistat raitiotien vieressä on turvallisuusriski - Kaksisuuntaiset pyörätiet - Yksisuuntaisten pyöräteiden tilantarve - Polkupyöräilyn tarve, kuinka moni ajaa talvella polkupyörällä?
- Hämeenkatu ei ole pyöräilyn pääväylä, kuitenkin sille on varattu runsaasti tilaa, lisääntyykö jalankulkutila? Raitiotien pysäkit Muuta - Onko raitiotielle liian vähän pysäkkejä? - Ratikkapysäkkejä Hämeenkadulla liian vähän x2 - Jos ratikka ylipäänsä halutaan, täytyy pysäkkejä olla tiiviimmin - Rautatieaseman edusta aseman kolmio on huono raitiotien pysäkin paikka, ihmiset jäävät keskelle liikennettä - Rautatieaseman edustan pysäkki on huono, koska katuylityksiä asemalta Hämeenkadulle on runsaasti - Miten hoidetaan matkustajien sujuva siirtyminen linja-autosta ratikkaan? - Hämeenpuisto katkeaa raitiontien kohdalla kokonaan - Hitaan liikkumisen alueeksi Hämeenkatu - Esimerkki Nizzasta tai muualta Euroopasta on huono, terassikausi suomessa melko lyhyt. - Paljonko varataan tilaa Hämeenkadun terasseille? Keskustelu Hämeenkadun yleissuunnitelmasta Risteävät kadut on ehdottomasti säilytettävä. Hämeenkadun ja sivukatujen asukkaiden on voitava ylittää Hämeenkatu, muutoin autolla liikkuminen tehdään erittäin vaikeaksi. Kulkumatkat lisääntyvät kun autolla täytyy kiertää pitkiä matkoja. Miksi liittymäalueita ei voisi tehdä nykyiseen tapaan niin, että autolla voisi ylittää Hämeenkadun samaan tapaan kuin nykytilanteessa? Onko kestävä ratkaisu, että autolla ajelu keskustassa lisääntyy, kun joudutaan kiertelemään ajorajoitusten takia? Hämeenkadun ylittämisen kieltäminen autolla Näsilinnankadulta ja Aleksanterinkadulta vaikeuttaa keskustassa asuvan liikkumista. Vastaus AV: Simulointimallin perusteella liikenteen pitäisi sujua läpiajon estämisen jälkeenkin. Nykytilanteessa ei ole vielä Ratapihankatua, rantaväylän tunnelia tai valmista maanalaista pysäköintiverkostoa, jotka tulevat vaikuttamaan merkittävästi liikenteen ohjautumiseen keskustassa. Hämeenkadun poikittaisten katujen katkaisu on tehdyn liikenneverkkosuunnitelman mukainen ratkaisu, mutta ratkaisut tarkentuvat jatkosuunnittelussa. Ratikka on mukana kaikissa näissä suunnitelmissa, vaikka siitä ei ole tehty vielä päätöstä. Vastaus AV: Joukkoliikennevälineet tulevat olemaan tulevaisuudessa joka tapauksessa isompia kuin nykyiset bussit, ovat ne sitten tuplanivelbusseja, ratikka tai muu vaihtoehto. Tekeillä olevan suunnitelman perusratkaisu tilan käytön suhteen tulee siis olemaan sama kuin ratikassa, yksityiskohdat vain vaihtelevat.
Hämeenkatu on Tampereen päävaltimo, ajatus sen hiljentämisestä liikenteeltä tämän kokoisessa kaupungissa on utopiaa. Vastaus AV: Nykytilanteessa keskustan kehä ei vielä toimikaan, esim. Hämeenpuistoa kannattaa ennemmin välttää ruuhkan takia. Mutta jos kehä saadaan toimimaan tunnelin, Ratapihankadun ja maanalaisen pysäköinnin avulla, vähenee tarve autoiluun kehän sisäpuolella. Miksi ratikalle suunnitellaan niin vähän pysäkkejä Hämeenkadulle? Vastaus AV: Pysäkkejä suunnitellaan Hämeenkadun alkupäähän, Koskipuistoon, Keskustorille ja Hämeenkadun länsipäähän. Jos pysäkkejä tulisi enemmän, olisi koko Hämeenkatu yhtä pysäkkialuetta ratikkapysäkkien vaatiman tilan takia. Jos Hämeenkadulle tulee pyöräilyreitit, kuinka varmistetaan etteivät pyöräilijät aja liian lujaa? Nopeus pitäisi sovittaa jalankulkijoiden nopeuteen. Pyöräilijät eivät nytkään noudata liikennesääntöjä. Jos Hämeenkatu ei ole pyöräilyn pääväylä ja siellä kuuluisi ajaa kävelynopeutta, niin onko konsulteilla arviota kuinka moni enää pyöräilisi Hämeenkadulla? Pyöräilylle on annettu suunnitelmissa liikaa tilaa. Vastaus SK: Tarkoitus on, että nopea pyöräily, eli esim. työmatkapyöräily kaupungin halki, ei tule Hämeenkadulle, vaan vain asiointipyöräily. Hämeenkadun varrella paljon toimintoja, joihin halutaan pyörälläkin tulla. Ei ole taloudellisesti järkevää rakentaa ja ylläpitää leveitä pyöräteitä, kun niiden käyttöaika on vain osan vuodesta. Vastaus SK: Oulussa jo 60 % pyöräilijöistä ajaa ympärivuoden, Helsingissä määrä koko ajan nousussa, nyt n. 40 %. Kaksisuuntainen kapea pyöräväylä on hyvä, koska joutuvat silloin varomaan toisiaan Kauppa tarvitsee elämyksellisyyttä kilpailussa kasvavaa nettikauppaa vastaan. Kivijalkakaupat haluavat laajentua kadun puolelle. Tämä tarkoittaa mm. erinäköisiä myyntipisteitä kadun puolelle, myös terasseja, ei pelkästään liikkumatilaa. Tämän tapaiseen toimintaan täytyisi varata tilaa. Kaupan rakennemuutos käynnissä, Ideaparkin elämykset houkuttelevat ihmisiä. Pelkona on, että Hämeenkadun muutokset tekevät siitä juottolan (terassit), jonka isot kaupat kuten Stockmann ja Sokos varmaan kestävät, mutta pienemmät kivijalkakaupat kyllä lähtevät pois, ja lapsiperheet suuntaavat entistä enemmän esim. Ideaparkiin. Hämeenpuistoa täytyisi kehittää niin, että sinne saataisiin lisää ihmisiä ja elämää. Nyt esitetyssä suunnitelmassa Hämeenpuistoon ollaan kuitenkin lisäämässä liikennettä osana keskustan kehäratkaisua. Jotain muuta pitäisi puiston kehittämiseksi tehdä.
Muita kommentteja Keskustan kaupallisen vetovoiman kannalta elämyksellisyys tärkeää, mitä nykyisin tarjoaa esim. Ideapark. Onko kaavaan suunniteltu keinoja sen lisäämiseksi? Vetovoimaisuuden avulla voidaan kilpailla myös nettikaupan kanssa. Liiketilojen vuokrat keskustassa ovat nykyisin aivan liian korkeat pienyrittäjille, voisiko kehittää jotain tukisysteemiä? On väärin, että keskusta-asukas ei voi pysäköidä autoaan omalle kotikadulleen, Helsingissä tämä on hoidettu. Kiitos kaikille tilaisuuteen osallistuneille! Muistion kirjasivat Dani Kulopää, Tero Backman ja Ulla Tiilikainen.