KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA
Keski-Suomen kilpailuetuja ovat runsaat luonnonvarat, niihin liittyvä teollisuus sekä ylivertaisen hyvä osaamispotentiaali. Kehittäminen nousee maakunnista mauri pekkarinen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Keski-Suomen kilpailuetuja ovat runsaat luonnonvarat, niihin liittyvä teollisuus sekä ylivertaisen hyvä osaamispotentiaali. Ympäristötoimiala vahvistuu tulevaisuudessa. Vetoapua se saa maakunnan metalli- ja prosessiteollisuuden sekä ICT-alan osaamisesta. Koulutettu työvoimamme on huomattavasti suurempi kuin mitä maakuntamme koko edellyttäisi. Tätä osaamispotentiaalia meidän on osattava jatkossa hyödyntää, niin että maakuntaan viriää menestyvää, kansainvälistä yritystoimintaa ja sen myötä lisää työpaikkoja. Tämän eteen tehdään lähivuosina kovasti töitä. Keski-Suomen liiton tehtävä alueellisena suunnittelijana ja kehittäjänä sekä maakunnan tahdon kokoajana ja edunvalvojana perustuu lakeihin. Liiton ylin päätösvalta on maakuntavaltuuston ja -hallituksen käsissä. Valtuutus heille tulee kansalaisilta kunnallisvaalien äänestyksen perusteella. Päättäjien tehtävä on varmistaa, että maakunnan tahto ja etu otetaan huomioon suunnitelmissa ja toimenpiteissä. Keski-Suomen liitto vie maakunnan tahdon myös niihin pöytiin, joissa tehdään valtakunnan tason päätöksiä. Meidän tulee tunnistaa omat vahvuutemme ja heikkoutemme, että pystymme ajamaan Keski-Suomen etua ja osallistumaan kansalliseen vuoropuheluun koko Suomen kehittämiseksi. Maailma muuttuu ja muutokseen on vastattava. Jokaisen maakunnan on lunastettava menestyksensä oikeutus päivittäin. Kunnilla on Keski-Suomessakin monenlaisia haasteita, esimerkiksi ikärakenteesta tai maantieteellisestä sijainnista johtuvia, mutta myös vahva kehittymisen tahto. keski-suomen liitossa ylintä päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto, jossa on 79 jäsentä. jäsenkunnat valitsevat siihen edustajansa poliittisten voimasuhteidensa mukaisesti kunnallisvaalikausittain.
Maakuntaliitot ovat kansalaisdemokratian työväline. Kohti alueiden Eurooppaa Maakuntaliittojen tehtävä on varmistaa kansalaistahdon toteutuminen lähtien ruohonjuuritasolta eli kunnista ja kuntalaisista. Suomessa ei ole sellaista kunnallista aluehallintoa kuin useilla Euroopan vahvoilla alueilla. Esimerkiksi Saksassa osavaltioilla on jopa lakia säätävä asema. Meillä valtio hallitsee maakuntia alueyksiköidensä kautta, ylhäältä alaspäin. Maakuntaliitot ovat kansalaisdemokratian työväline, vastapari valtion aluehallinnolle. Emme aja yksittäisten kuntien tai kuntalaisten etuja, vaan sovitamme asioita yhteen. Hallintomallimme vaatii hyvää yhteistyötä. Se tuottaa kompromisseja, mutta varmistaa samalla kansalaisyhteiskunnan toteutumisen. Valta ei keskity, vaan jakautuu. Tämä on demokratiaa, jolla saavutetaan tuloksia sovitellen ja hyvässä hengessä. Toteutamme osaltamme myös Euroopan unionin tavoitetta: alueiden Eurooppaa. EU:n Alueiden komitean kautta viemme unioniin kuntien näkemyksiä, lausuntoja ja aloitteita meille tärkeistä asioista. Tämä vuoropuhelu rakentaa aitoa, kansalaisten Eurooppaa. Keski-Suomi osallistuu siihen myös Länsi-Suomen Allianssin kautta. Allianssi on viiden maakunnan yhteistyöelin, joista neljällä on yhteinen toimisto Brysselissä. Kansainvälisissä suhteissa voimme toimia myös ovia avaavana diplomaattina. helena pihlajasaari maakuntahallituksen puheenjohtaja toimeenpanosta ja hallinnosta vastaa 13-jäseninen maakuntahallitus, jonka maakuntavaltuusto valitsee kahden vuoden välein.
yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen keski-suomi kehittämistoimenpiteet EU:n, valtion, kuntien ja yritysten rahoittamat hankkeet Yhteinen kehittämistahto Aluehallinto (ELY, AVI) Kunnat ja seudut Yritykset ja järjestöt Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot Strateginen suunnittelu ja kehittäminen MAAKUNTAOHJELMA Toteuttamissuunnitelma Strateginen tulossopimus MAAKUNTAKAAVAT MAAKUNTASUUNNITELMA Edunvalvonta Euroopan unioni Valtiovalta Kansalliset järjestöt ja yhteisöt maakunnan poliittinen tahto maakuntasuunnitelma on 10 30 vuoden päähän ulottuva strateginen suunnitelma. Maakuntavaltuusto hyväksyi keväällä 2010 maakuntasuunnitelman 2030, jossa Keski-Suomen visio uudistettiin ja laadittiin strategiat sen saavuttamiseksi. Visio on yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi. maakuntaohjelma kokoaa ja sovittaa yhteen eri kehittämisohjelmien tavoitteet ja aikatauluttaa kehittämistoimenpiteet neljälle vuodelle. Maakuntaohjelma 2011 2014 on nimetty Keski-Suomen kasvuohjelmaksi. Se noudattaa maakuntasuunnitelman neljää kehittämisteemaa, Menestyvä yritystoiminta, Osaamisella menestykseen, Hyvinvoiva kansalainen ja Vetovoimainen toimintaympäristö. maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan eli maakuntabudjettiin kootaan välitöntä rahoitusta edellyttävät kehittämiskohteet ja -toimenpiteet Keski-Suomessa. Kaksivuotisessa suunnitelmassa sovitaan, miten kansallinen ja Euroopan unionin rahoitus maakunnassa kohdennetaan. maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä ja yhdyskuntarakenteesta. Keski-Suomessa on lainvoimainen, vuonna 2009 vahvistettu maakuntakaava. Sitä täydentävät yhtä tai useampaa teemaa varten laadittavat vaihemaakuntakaavat.
Keski-Suomen liitto on yhteistyön rakentaja Keski-Suomen liitto on yhteisen kehittämistahdon muodostaja, strateginen suunnittelija ja kehittäjä sekä aktiivinen edunvalvoja. Keski-Suomen liiton ydintehtävä on maakunnan kehittäminen alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Kehittämistyömme päämäärä on keskisuomalaisten hyvinvointi: työ ja toimeentulo, palvelut, viihtyisä asuinympäristö ja sujuvat liikenneyhteydet. Maakuntasuunnitelma, siihen perustuvat kehittämisohjelmat ja maakuntakaava ovat Keski-Suomen liiton lakisääteisiä tehtäviä. Niihin ja muihin vastuullamme oleviin asioihin meillä on monipuolista asiantuntemusta ja vankkaa kokemusta. Me tunnemme hyvin oman maakuntamme. Keski-Suomen liitto on yhteistyön rakentaja ja asioiden käynnistäjä. Maakunnassamme on sopuisa henki. Vuorovaikutus kuntien, kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden sekä omien kansanedustajiemme kanssa on vilkasta. Teemme yhteistyötä muiden maakuntien kanssa ja toimimme aktiivisesti valtakunnallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Keski-Suomen liitolla on runsaan kolmen miljoonan euron vuotuinen perusbudjetti, joka koostuu kuntien jäsenmaksuista. Maakunnan kehittämiseen kanavoimme rahoitusta EU-ohjelmista ja kansallisista kehittämisvaroista yhdessä ELY-keskuksen* kanssa. Valtion tulo- ja menoarvioon pyrimme sisällyttämään maakunnalle tärkeitä investointeja. Tavoitteet kootaan vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan ja kärkihankelistaan. *Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus anita mikkonen maakuntajohtaja maakuntajohtaja johtaa keski-suomen liiton toimistoa, jossa työskentelee noin 35 henkilöä.
Tavoitteena viihtyisä ja toimiva maakunta Uusi valtatie Maakuntakaavaan varataan alueet mm. asumiseen, palveluihin ja teollisuudelle, samoin virkistyskäyttöön ja luonnonsuojelutarkoituksiin. Myös liikenneväylät, energiahuolto sekä vesi- ja jätehuolto saavat kaavaan varauksensa. Maakuntakaava on 10 30 vuoden päähän ulottuva yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä ja alue- ja yhdyskuntarakenteesta. Keski-Suomessa on vuonna 2009 lain voiman saanut maakuntakaava. Maakuntakaavaa täydennetään vaihemaakuntakaavoilla, jotka koskevat yhtä tai useampaa teemaa. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava laadittiin Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta varten. Toinen vaihemaakuntakaava sovittaa yhteen pohjaveden suojelua ja kiviainesten käyttöä. Kaavan tavoitteena on turvata riittävästi kiviainesta rakentamiseen ja suojella samalla arvokkaita kallio-, harju- ja moreenialueita. Kolmas vaihemaakuntakaava koskee turvetuotantoalueita ja suoluontoa kasveineen ja lintuineen sekä tuulivoimaa. Neljäs päivittää puolustusvoimien meluym. alueita, kaupan palveluverkkoa ja virkistystoiminnoille kaavailtuja alueita.
Tärkeä vesialue Natura 2000-verkoston alue Kauppakeskusalue Maakuntakaavan tavoitteena on viihtyisä, taloudellisesti ja ekologisesti toimiva maakunta www.keskisuomi.fi/maakuntakaava Teollisuusalue Virkistysalue Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue Kaksoisjunaraide
Aluekehittäminen on neuvottelua, yhteensovitusta ja valintaa Keski-Suomen kehittämisen neljä peruskiveä ovat: Menestyvä yritystoiminta. Luomme yrityksille kasvun ja menestyksen edellytyksiä maakunnassa. Autamme niitä kansainvälistymään ja verkottumaan, niin että pienetkin yritykset pääsevät kumppaneina maailmalle. Osaamisella menestykseen. Koulutettua työvoimaa tarvitsevat teollisuus ja yritykset, siinä missä julkishallinto ja palvelutkin. Yksi tärkeä tehtävämme on koulutuksen ja työelämän ennakointi: millä aloilla ja kuinka paljon osaajia tarvitaan tulevaisuudessa? Koulutuksen laatu ja resurssien riittävyys tulee varmistaa. Hyvinvoiva kansalainen. Työ ja toimeentulo on hyvinvoinnin perusta. Lisäksi tarvitaan viihtyisä asuinympäristö, toimivat palvelut, yhteisöllisyyttä ja kulttuuria. Vetovoimainen toimintaympäristö. Luonnon monimuotoisuus, vesien puhtaus, elävät kulttuuriympäristöt ja vilkas kulttuurielämä luovat vetovoimaa. Ilmastonmuutoksen hillinnässä auttavat uusiutuvat energialähteet ja ehjä alue- ja yhdyskuntarakenne sujuvine yhteyksineen.
Konkreettiset kehittämistoimenpiteet ja niiden tarvitsema rahoitus esitetään vuosittain toteuttamissuunnitelmassa. Suunnitelma on Keski-Suomen oma budjettiesitys, johon valikoituvat kehityskelpoisimmat, maakunnalle välttämättömät hankkeet. Suunnittelu on laajaa maakunnallista yhteistyötä. Maakunnan kehittämiseen saadaan rahoitusta Euroopan unionin, valtion ja kuntien varoista. Keski-Suomen kehittämisrahasto 0,7 M (13 %) Kehittämistoimien rahoitusta linjaa maakunnan yhteistyöryhmä (MYR), jossa ovat edustettuina Keski-Suomen liitto, ELY-keskus sekä tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. MYRrin puheenjohtaja on Kauko Lehtonen, joka edustaa Keski-Suomen liittoa. Kansallinen rahoitus 1,6 M (30 %) EU-rahoitus 3,1 M (57 %)
Edunvalvonta on yhteistyötä Keski-Suomen liitto ajaa maakunnan ja jäsenkuntiensa etuja. Muutokset valtakunnan aluepolitiikassa, lainsäädännössä ja hallinnossa edellyttävät valppautta, samoin kuntien talouteen tai valtion investointeihin liittyvät ratkaisut. Erityisesti rahoitus- ja ohjelmakausien vaihtuessa sekä budjettineuvottelujen ja vaalien aikaan verkosto tiivistyy ja edunvalvojat terästäytyvät: käydään neuvotteluja, laaditaan lausuntoja ja kannanottoja ja tehdään esityksiä. Maakunnan asiantuntemusta viedään mm. ministeriöiden alaisiin työryhmiin. Edunvalvonta edellyttää hyvää yhteistyötä Keski-Suomen kuntien ja elinkeinoelämän kanssa sekä sujuvia suhteita valtionhallintoon, eduskuntaan, valtakunnallisiin järjestöihin ja yhteisöihin. Keski-Suomen liiton järjestämät kunnanjohtajien ja kansanedustajien kokoukset ovat säännöllisesti toistuvia edunvalvonnan yhteistyöfoorumeita. Maakuntahallitusten puheenjohtajat ja maakuntajohtajat verkostoineen vaikuttavat maakuntien kannalta merkittäviin asioihin.
Kansainvälistä toimintaa Keski-Suomen liitto tukee hanketoiminnassa kehittämisyhtiöitä, yrityksiä, oppilaitoksia, kuntia ja muita maailmalle haluavia ja markkinoi maakuntaa kansainvälisesti yhteisen Human Technology -brändin avulla. Mainio esimerkki kansainvälistymisestä on koulutusviennin laajeneminen uusille markkinoille. Keski-Suomen liiton pitkäjänteisen työn tuloksena syntyi EduCluster Network -liiketoimintaverkosto, johon kuuluu kymmenkunta keskisuomalaista koulutusalan yritystä. Keski-Suomi yhdessä neljän muun Länsi- Suomen maakunnan kanssa muodostaa Länsi-Suomen Allianssin, joka toimii yhteistyössä mm. Euroopan unionin suuntaan. Maakunnat vaikuttavat yhdessä kansalliseen aluepolitiikkaan ja erityisesti EU:n alue- ja rakennepolitiikkaan. Jäsenyydet Euroopan alueiden liitossa (Assembly of European Regions, AER) ja Euroopan maakuntien ympäristö- ja energiajärjestö FEDARENEssa ovat vaikuttamiskanavia suoraan Eurooppaan. Keskipohjola-komiteassa Suomen, Ruotsin ja Norjan seitsemän aluetta edistävät yhteistuumin mm. innovatiivisia ja yrittäjäystävällisiä ympäristöjä, liikenneyhteyksiä, kulttuuri- ja elämyselinkeinoja sekä ympäristötekniikkaa ja uusiutuvan energian käyttöä. Muita pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita Keski-Suomen liitolla on Virossa, Puolassa ja Venäjällä.
Kinnula Pihtipudas Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski Suomi Kyyjärvi Karstula Kivijärvi Saarijärvi Kannonkoski Viitasaari Äänekoski Konnevesi - 23 kuntaa - pinta-ala 20 000 km2 josta 16 % vesistöä - väestö 274 000 - opiskelijoita 68 000 - tutkintoja vuodessa 13 000 - työvoima 128 000 - työpaikat 109 000 - yritysten toimipaikat 16 000 Keuruu Multia Uurainen Petäjävesi Jyväskylä Laukaa Hankasalmi Muurame Toivakka Jämsä Joutsa Luhanka Kuhmoinen Sepänkatu 4 40100 Jyväskylä p. 0207 560 200 kirjaamo@keskisuomi.fi etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi www.keskisuomi.fi