Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasomääritelmä Porvoon sairaanhoitoalue

Liite 4 Versio 6.10. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasomääritelmä Porvoon sairaanhoitoalue

1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Riskianalyysi 2 3. Ensihoitoyksiköt Porvoon sairaanhoitoalueella 3.1 Järjestelmä 2011 4 3.2 Järjestelmä 2012 4 4. Ensihoitojärjestelmään tehdyt muutokset 4.1 Varallaolon purkaminen ja tason nostaminen 5 4.2 Parempi alueen kattavuus 5 4.3 Aliresursoinnin korjaus 6 4.4 Yksiköiden aktiiviaika 6 4.5 Alueellinen kenttäjohtojärjestelmä 7 4.6 Kuntien siirtokuljetusyksiköt ja ensihoitoyksiköt terveyskeskusvuodeosastojen tukena 7 4.7 Porvoon sairaalan vaativat siirrot 8 5. Poikkeustilanteet, varavalmiuden järjestäminen ja alueellisten valmiussiirtojen käyttäminen 8 6. Ensihoitohenkilöstö 6.1 Ensihoitohenkilöstö 9 6.2 Ensihoitohenkilöstön täydennyskoulutus 9 7. Ensihoitopalveluja sivuava toiminta 9 8. Ensihoitopalvelun kustannukset 10 9. Palvelutason perusteiden seuranta ja päivittäminen 10 Liitteet: Sosiaali ja terveysministeriön asetus ensihoitopalveluista (Liite 1.) Ajoneuvojen varustelu ja hoitotarvikkeet (Liite 2.) Ensihoitopalvelun yksiköiden hoitotarvikkeet (Liite 3.) Ensihoitopalvelun yksiköiden lääkelista (Liite 4.) Ensihoitajien henkilökohtainen varustus (Liite 5.) Vastaavien ensihoitajien henkilökohtainen varustus (Liite 6.) Yksiköiden määritellyn tason muuttaminen (Liite 7.) Ensihoitopäällikkö, tarkennettu tehtävänkuva (Liite 8.) Vastaava ensihoitaja, L4 (Liite 9.) Porvoon sairaanhoitoalueen riskialuekartat (Liite 10.)

2 1. JOHDANTO Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle kuuluvat asiat on määritelty ensihoitoasetuksessa ja tarkemmin alueellisesti HUS palvelutasopäätöksessä. HUS alueella ensihoitopalvelut on päätetty järjestää seitsemänä toiminnallisena kokonaisuutena sairaanhoitoalueittain: HYKS alue kolmena toiminnallisena kokonaisuutena (Helsinki, Espoo ja Vantaa) ja lisäksi Porvoon, Lohjan, Hyvinkään ja Länsi Uudenmaan sairaanhoitoalueet omina kokonaisuuksinaan. Porvoon sairaanhoitoalueella ensihoitopalvelu järjestetään yhteistyössä Itä Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Tässä alueellisessa palvelutasomääritelmässä määritellään se ensihoitopalveluiden järjestämistapa ja taso johon yhteistoimintasopimus perustuu. Palvelutasomääritelmän tarkoituksena on varmistaa Porvoon sairaanhoitoalueen asukkaille mahdollisimman tasa arvoinen ensihoidon saatavuus asuinpaikasta riippumatta. Tästä johtuen yksikkömäärää, yksiköiden aktiiviaikoja sekä asemaverkostoa on jouduttu tarkastelemaan uudelleen. Ensihoitopalvelun toiminta alkaa Porvoon sairaanhoitoalueella 1.1.2012. 2. RISKIANALYYSI HUS ensihoitokeskus valmistelee hätäkeskuksen tuottaman tehtäväaineiston perusteella alueellisen riskianalyysin. Riskianalyysin pohjana käytetään sosiaali ja terveysministeriön ensihoitoasetuksen (liite 1.) mukaista alueen jakamista yhden neliökilometrin kokoisiin karttaruutuihin. Jokaiselle ruudulle merkitään riskiluokka huomioiden alueella vakituisesti oleskeleva väestö, sen ikärakenne, vapaa ajan asutus, matkailu, liikenteelliset seikat sekä alueen onnettomuusriskit. Tämän palvelutasomääritelmän valmistumisen aikaan ei kaikkea aineistoa vielä ollut saatavilla, joten riskianalyysin perusteena on käytetty vakituisen väestön määrään, tieverkostoon sekä vuoden 2010 ensihoidon tehtävämäärään perustuvaa riskiluokkajakoa. Näiden mukaan alueella riskiluokkajako on seuraava: (1.) kolme ruutua, (2.) 26 ruutua, (3.) 62 ruutua, (4.) 731 ruutua, (5.) 1222 ruutua. Yhteensä riskiluokkaruutuja alueelle muodostui 2044. (Liite10.) Riskialueiden tehtävämääriin perustuva luokittelu ensihoitoasetuksen mukaisesti 1 Yli 350 tehtävää vuodessa (yli yksi vuorokaudessa) 2 50 350 tehtävää vuodessa (vähintään yksi viikossa, mutta alle yksi vuorokaudessa) 3 10 50 tehtävää vuodessa (vähintään yksi kuukaudessa, mutta alle yksi viikossa) 4 < 10 tehtävää vuodessa, mutta alueella on vakituista asutusta tai kanta/ valtatie 5 Asumattomat tai tieverkon ulkopuolella olevat alueet

Riskialueiden määrittelyn jälkeen on jokaiselle riskiluokalle asetettu ajallinen tavoite, jonka kuluessa HUS alueella väestö pyritään eri tehtäväkiireellisyysluokissa saavuttamaan (taulukko 1.). Ensimmäinen potilaan tavoittava yksikkö on joko ensihoitopalvelun ensihoito tai ensivasteyksikkö. * Ensimmäinen yksikkö kohteessa ** Terveystoimen yksikkö kohteessa, A tehtävät 3 Taulukko 1. HUS ensihoidon vastuulääkäreiden arvio aikatavoitteesta. (Ei vahvistettu) Riskiluokka A 8min* A 15min* A 30min** B 8min B 15min C 30min D 120min (ht) 1 70% 90% 90% 60% 85% 90% 90% 2 60% 90% 90% 55% 85% 90% 90% 3 45% 85% 90% 45% 80% 85% 90% 4 25% 70% 85% 25% 60% 80% 85% 5 Taulukko 2. Vuonna 2010 tavoitettu väestönosuus Porvoon sairaanhoitoalueella uuden riskialueluokituksen mukaisesti. (Ei vahvistettu) Riskiluokka A 8min A 15min A 30min B 8min B 15min C 30min D 120min (ht) 1 91% 97% 97% 84% 96% 98% 100%* 2 74% 96% 98% 68% 94% 95% 99%* 3 44% 80% 94% 32% 81% 85% 100% 4 20% 64% 91% 16% 63% 71% 99%* 5 * 10 19% aikaleimoista puuttuu Alustavassa HUS palvelutasopäätöksessä on verrattu vuoden 2010 ensihoitotehtävien ajallisia viiveitä potilaan saavutettavuuden kannalta (Taulukko 2). Taulukkoa tarkasteltaessa huomataan tilanteen olevan hyvä ensimmäisessä ja toisessa riskiluokassa ja vielä kelvollinen kolmannessakin, mutta tavoitettavuus neljännessä laskee alle rajan. HUS on linjannut, ettei minkään alueen palvelutasoa lähdetä laskemaan, joten riskiluokkien yksi ja kaksi kohdalla tavoittamisviiveinä tullaan pitämään vuoden 2010 tasoa. Itä Uudenmaan alueella lisähaasteena on myös tavoittaa se osa väestöstä, joka asuu kolmannen ja neljännen riskiluokkien alueella. Porvoon sairaanhoitoalue on pinta alaltaan laajin HUS sairaanhoitopiirin sairaanhoitoalueista ja kuitenkin välittömässä lähtövalmiudessa on ollut vain neljä ympärivuorokautista ensihoitoyksikköä. Kotivarallaolon yksiköt ovat taloudellisesti edullinen vaihtoehto, mutta harvaan asutulla seudulla 15 minuutin lisäviive on liian suuri. Tämän vuoksi kaikki päivittäistoiminnan ensihoitoyksiköt toimivat jatkossa välittömässä lähtövalmiudessa. Harvaan asutulla seudulla on ensihoitoyksiköiden määrän oltava suhteessa suurempi kuin se olisi tiiviisti asutussa, lyhyiden välimatkojen kaupunkiympäristössä.

4 3. ENSIHOITOYKSIKÖT PORVOON SAIRAANHOITOALUEELLA 3.1 Järjestelmä 2011 Porvoo ja Askola (Porvoon pelastusasema) Yksikkö Miehitys Aktiiviaika P190 H+H 24h/7 (8 8) välitön P191 P+P 24h/7 (8 8) välitön P192 P+P varalla 15min P193 P+P varalla 30min Sipoo ja Pornainen (Sipoon ambulanssiasema, Martinkylä) S290 H+H 24h/7 (8 8) välitön S291 P+P arkisin 8 17 välitön Loviisa ja Lapinjärvi (Loviisan ambulanssiasema, Loviisa) L395 H+P 24h/7 (9 9) välitön L392 P+P varalla 15min L393 P+P miehitetään tarvittaessa Alueen ensihoitoyksiköt ovat koostuneet kolmen palveluntuottajan yksiköistä. Porvoon ja Askolan alueella palveluntuottaja on toiminut Itä Uudenmaan pelastuslaitos, Sipoossa ja Pornaisissa HES sairaankuljetus ja Loviisassa ja Lapinjärvellä Esperi OY. Ensivasteet: A11 (Askola), LA17 (Lapinjärvi), PE98 ja PE87 (Isnäs, Sarvisalo), RU17 (Ruotsinpyhtää), PS319 (Pellinki), KUS773 (Pornainen), Neste 11 (Kilpilahti), PS317 (Kulloo), L41 (Fortum, Loviisan ydinvoimala). Lisäksi päätoimisen henkilöstön miehittämät IU11(Porvoo), IU21(Sipoo) ja IU31 (Loviisa). 3.2 Järjestelmä 2012 Porvoon pelastusasema ja Koskenkylän ambulanssiasema Yksikkö Miehitys Aktiiviaika IU8210 H+L4 24h/7 (8 8) välitön, Porvoo IU8212 H+P 24h/7 (8 8) välitön, Porvoo IU8213 H+P 24h/7 (8 18 Koskenkylä, 18 8 Porvoo) IU8214 P+P (tai H+P tai H+H) arkisin 8 16 välitön, Porvoo Nikkilän pelastusasema ja Söderkullan ambulanssiasema IU8220 H+H 24h/7 (8 8) välitön, Nikkilä IU8222 H+P 12h/7 (8 20) välitön, Söderkulla Loviisan pelastusasema IU8230 H+H 24h/7 (8 8) välitön, Loviisa IU8232 H+P 12h/7 (10 22) välitön, Loviisa

5 Varalla IU8215 tarpeen mukaan tarpeen mukaan IU8233 tarpeen mukaan tarpeen mukaan Ensivasteet: IU831 (Askola), IU757 (Lapinjärvi), IU367 + IU357 (Isnäs, Sarvisalo), IU737 (Ruotsinpyhtää), IU571 (Pellinki), KUS773 (Pornainen), NE11 (Neste Kilpilahti), L41 (Fortum Loviisan ydinvoimala). Lisäksi päätoimisen henkilöstön miehittämät IU101 (Porvoo), IU201 (Sipoo) ja IU301 (Loviisa). Ensihoitolääkäri: Operatiivisena ensihoitolääkärinä Porvoon sairaanhoitoalueella toimii Medi Heli 01:n päivystävä lääkäri. Lääkärihelikopterin operointi on määritelty alueellisissa ensihoidon hälytysohjeissa, mitkä muodostetaan yhteistyössä Itä ja Keski Uudenmaan hätäkeskuksen alaisuuteen kuluvien sairaanhoitoalueiden kanssa. 4. JÄRJESTELMÄÄN TEHDYT MUUTOKSET 4.1 Varallaolon purkaminen ja tason nostaminen Aikaisemmin alueellinen taso ollut suuresti riippuvaisesta varallaolosta, josta nyt luovutaan. Porvoon sairaanhoitoalue on HUS alueen sairaanhoitoalueista pinta alaltaan suurin ja jo alueellisista erityispiirteistä johtuen potilaan tavoittamisviiveet muodostuvat suuriksi. Tämän vuoksi ei hätätilapotilaan tavoittamisviiveitä nähdä mielekkääksi kasvattaa pitämällä yksiköitä varallaolovalmiudessa. Välimatkojen vuoksi katsotaan myös H+P ja H+H yksiköt järkevänä vaihtoehtona, koska nämä pystyvät suoriutumaan itsenäisesti suurimmasta osasta tehtäviä. Tämä korostuu pitkien välimatkojen ja harvaan asutun sairaanhoitoalueen alueella. Nykyisessä järjestelmässä perustason yksikkö on riippuvainen hoitotasoisesta tukiyksiköstä. *Varallaolon poispurku vaikuttaa kustannuksiin selvästi ja kompensoidaan osin 12h yksiköiden pienemmillä kustannuksilla (vrt. 24h yksikkö). Tämä on selvästi eniten alueella kustannuksia nostava tekijä. Hoito ja perustason palkkakustannuksissa ei ole merkittävää eroa. 4.2 Parempi alueen kattavuus Ensihoitoyksiköt on hajautettu alueellisesti lisäämällä asemaverkostoon kaksi ambulanssiasemaa.* Porvoon ja Loviisan välille perustetaan Koskenkylän ambulanssiasema, jossa IU8213 on välittömässä lähtövalmiudessa arkisin klo 8 18 ja eteläiseen Sipooseen perustetaan Söderkullan ambulanssiasema, joka toimii IU8222:n kotiasemana. Tämänkaltaiseen ratkaisuun on monia syitä: Logistisesti unohdetaan vanhat kuntarajat ja sijoitetaan yksiköitä paikkoihin, joista hätätilapotilas tavoitetaan nopeasti. Koskenkylän ambulanssiasema on strategisesti paikassa, josta yhteydet sekä itäiseen Porvooseen, Loviisaan, että Lapinjärvelle ovat nopeat. Lisäksi yksikkö sijoittuu valtatie 6:n ja 7 tien risteyskohtaan, jossa molemmat tieosuudet ovat leveäkaistaväyliä. Alueella on suhteellisen paljon tieliikenneonnettomuuksia. Sipoossa on kaksi kasvukeskusta: Nikkilä pohjoisessa ja Söderkulla etelässä. Aikaisemmin Sipoon yksiköt ovat päivystäneen Martinkylässä, josta kuitenkin on ajallisesti huomattava matka Söderkullaan. Lisäksi Sipoonlahden osuus 7 tiellä on onnettomuusherkkä ja Söderkullasta matka 7 tielle on lyhyt. Nikkilään sijoitettava H+H (IU8220) yksikkö operoi myös Pornaisten ensihoitotehtäviä ja Söderkullan (IU8222) yksiköllä on lyhyet viiveet läntiseen Porvooseen.

Ensivasteyksiköiden muodostamisessa on näkökohtana käytetty vain ajallista hyötyä. Tämän vuoksi Kulloon sopimuspalokunnan ensivaste (IU171) poistettiin EVY yksiköiden listalta**. Kulloon alueella ei nähty tarkoituksenmukaiseksi ylläpitää kahta ensivasteyksikköä. Kilpilahden teollisuusalueella valmiudessa oleva NE11 (N191) on miehitetty pelastajilla, sen lähtönopeus ja liikennöinti varmuus on parempi, sekä suuri osa tehtävistä sijoittuu Kilpilahden teollisuusalueelle tai sen suoraan läheisyyteen. Tavoittamisviive sekä Porvoon pelastusasemalta, että Söderkullasta on noin 8 minuutin luokkaa, joten muutenkin ensivasteen ajallinen hyöty potilaan saavuttamisessa on marginaalinen. Pelastajilla miehitetyn yksikön kokonaishyöty nähtiin tässä suhteessa merkittävämpänä. *Aiheutuva vuokrakustannus on alle 2 %:a kokonaiskustannuksista. ** Kustannussäästö noin 600euroa 4.3 Aliresursoinnin korjaus Naapurialueen ensihoitoyksiköt ovat aikaisemmin joutuneet operoimaan merkittävän osan Sipoon ja Pornaisten tehtävistä. Alueen terveyskeskuksen ensihoidon vastuulääkärin laskelmien mukaan jopa 10 20%. Tämän vuoksi nähtiin välttämättömäksi lisätä Sipoon alueen aktiivitunteja. Kokonaislisäys on 3h/vrk arkisin ja 12h/vrk viikonloppuisin ja pyhien aikaan*. Pornaisten läntisillä alueilla Järvenpään yksiköt ovat lähempänä, jonka vuoksi A ja B tehtävien työnjaosta sovitaan Hyvinkään sairaanhoitoalueen kanssa. Loviisan alueella on aikaisemmin toiminut yksi välittömässä lähtövalmiudessa oleva ympärivuorokautinen H+P yksikkö ja lisäksi yksi jatkuvasti varallaolossa päivystävä P+P yksikkö. Suurin muutos saatiin muuttamalla kotivarallaolon yksikkö välittömän lähtövalmiuden päiväyksiköksi. *Henkilöstökustannukset nousevat 4.4 Yksiköiden aktiiviaika Arkisin iltapäiväaikaan kaikki kahdeksan yksikköä ovat miehitettynä ja viikonloppuisinkin seitsemän, painopisteen ollessa päivä ja iltatuntien kohdalla. Näin yksiköiden aktiivitunnit on pyritty kohdistamaan kiireisimpään aikaan*. Yöaikaan valmius on viisi yksikköä. Tällöin yksiköiden operoinnissa käytetään alueellisia valmiussiirtoja ja tarvittaessa operoidaan risteävästi koko sairaanhoitoalueella. Tässä korostuu ensihoidon päivystävän kenttäjohtajan ja hätäkeskuksen välinen yhteistyö. Osan aikaa valmiudessa olevien yksiköiden (12h ja 8h) aktiivitunteja voidaan ensihoidon vastuulääkärin harkinnasta muuttaa kahden viikon ennakkovaroituksella. Näin suurien tapahtumien ja erilaisten juhlapyhien aikaan saadaan yötunneille tarvittaessa lisää kapasiteettiä. Järjestelmää valmisteltaessa huomio kiinnittyi Loviisan alueen yötehtäviin. Ennakkokäsityksen mukaan alueella ei selvittäisi yhdellä yksiköllä. Näin osaltaan siksi, että väli ja kuljetusmatkat ovat pitkät ja alueellinen tehtävämäärä on väestöpohjaan nähden suuri. Tämän vuoksi käytiin hätäkeskuksen toimittamista vuoden 2010 tehtävätilastoista tarkemmin läpi Loviisan yötilanne siltä osin kun uudessa järjestelmässä on vain yksi yksikkö valmiudessa (klo 22 8). Neljän kuukauden otannalla (tammi, huhti, heinä ja marraskuu) oli alueella yhteensä 1107 ensihoitotehtävää eli 9,2 tehtävää/päivä. Näistä klo 22 8 välisenä aikana tehtäviä oli yhteensä 247 (2/yö). Yötehtävistä X koodiin päättyi 120 (49 %). Hälytyskoodeittain jako oli seuraavanlainen: D hälytyksiä 92 (37 %), C hälytyksiä 89 (36%) ja A/B hälytyksiä 66 (27 %). Tehtävistä selvitettiin myös päällekkäisten hälytysten osuus yötehtävillä heinä ja marraskuun osalta. Näiden kahden kuukauden aikana yötehtäviä oli 140 (2,3/yö) ja näistä päällekkäisiä hälytyksiä oli 24 (17 %), joista A/B hälytyksiä oli 7 (29 %). 6

Loviisan alueella toimii ensivasteyksiköitä. Jos yöllinen tilanne vaatii ensihoitoyksikön hälyttämistä Loviisan tai Lapinjärven alueelle ja yksikkö lähtee Porvoosta, tavoitetaan hätätilapotilas kuitenkin hoitotasoisen ensihoitoyksikön toimesta <30min kuluessa ja ensivasteyksikön toimesta paljon tätä nopeammin. Lisäksi alueen yötehtävistä lähes puolet ei johda kuljetukseen, joten on perusteltua olettaa Loviisan alueen yksikön pystyvän tarvittaessa irtaantumaan näiltä tehtäviltä kiireellisemmän hälytyksen sattuessa. Yöhälytyksistä selvästi suurin osa on kiireettömiä, joiden suhteen ongelmaa ei ole. Yötehtävien koordinoinnissa hätäkeskuksen, alueen ensihoidon kenttäjohtajan ja ensihoitohenkilöstön yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Pitkäaikaisiin ambulanssityhjiöihin on reagoitava tarvittaessa ennen kun ongelmia syntyy. Tehtävämäärien kehittymistä varsinkin öiden osalta seurataan ja tarvittaessa yksiköiden tuntipainotuksia muutetaan tarpeen vaatimalla tavalla. On myös huomioitava mahdollisuus tarvittaessa (alueellisissa ruuhka tai poikkeustilanteissa) miehittää IU8232 pelastustoimen henkilöstöllä. Ensihoitoasetus mahdollistaa näissä tapauksissa ensihoitoyksikön miehittämisen tilapäisesti kahdella pelastajalla. * Henkilöstön määrä on pyritty optimoimaan pitämällä yksiköitä valmiudessa silloin kun suurin osa tehtävistä suoritetaan (iltapäiväaika). Henkilöstömenojen ollessa suurin kustannuksia nostava tekijä, pyritään päivystysajan tehtävät suorittamaan operoimalla yksiköillä kuntarajojen yli ja hyödyntämällä alueellista kenttäjohtajaa tehtävien ja valmiussiirtojen koordinoinnissa hätäkeskuksen apuna. 4.5 Alueellinen kenttäjohtojärjestelmä Alueellinen kenttäjohtojärjestelmä toteutetaan osana kuljettavaa yksikköä (IU8210)*. Alueen pinta ala ja väkiluku huomioon ottaen ei kenttäjohtajan operoimista omalla yksiköllä nähty tarpeellisena. Tämän sijaan sekä Loviisaan, että Sipooseen perustetaan H+H yksiköt, jotka pärjäävät itsenäisesti suurimmasta osasta tehtäviä. Jos kaikki alueen yksiköt olisi muodostettu H+P tasolle, olisi kenttäjohtoyksikkö joutunut operoimaan ympäri laajaa aluetta tukitehtävillä. Tällöin toiminta osana kuljettavaa yksikköä ei olisi ollut mahdollista. Alueelliset hälytysohjeet muodostetaan tavalla, mikä mahdollistaa kenttäjohtajan toimimisen myös tehtäväkoordinoinnin ja henkilöstön koulutuksen apuna. Kenttäjohtajatoiminnan toteutustapaa tarkastellaan uudelleen, jos yksikön ensihoitotehtävien määrän katsotaan kasvavan liian suureksi toteuttaa muita kenttäjohtajalle kaavailtuja tehtäviä. *Edullisin tapa toteuttaa kenttäjohtojärjestelmä. Lisähyötynä voidaan nähdä sairaanhoitoalueen ensihoitopäällikön sekä kenttäjohtajien roolin suunnittelu, kehittämis ja kouluttamistehtävissä. Yhteistyön avulla mahdollistaa järjestelmän selviämisen vain 0,5 ensihoidon vastuulääkärin viran resursoinnilla. 4.6 Kuntien siirtokuljetukset ja ensihoitoyksiköt terveyskeskusvuodeosastojen tukena Kiireelliset terveyskeskusten siirrot katsotaan ensihoitoon kuuluviksi. Kuntien kiireettömiä hoitolaitossiirtoja on alueella niin vähäinen määrä, että ne hoidetaan alueella ensisijaisesti ensihoitopalvelun ja toissijaisesti HUS logistiikan sairaankuljetuksen toimesta. Tämä on sekä resurssien, että kustannusten osalta tehokkain tapa. Jos alueelliset ensihoitopalvelun yksiköt eivät suuren tehtävämäärän vuoksi kykene hoitolaitossiirtoja suorittamaan, käytetään Hus Logistiikan siirtoyksiköitä. Siirtokuljetukset laskutetaan kunnilta ja ensihoidon suorittamat siirtokuljetukset vähentävät ensihoitopalvelun nettokustannuksia. Porvoon sairaanhoitoalueella virka aikana toimiva P+P (tarpeen mukaan H+P) yksikköä käytetään ensisijaisesti kiireettömien hoitolaitossiirtojen suorittamiseen ja H+P yksikköä kiireellisissä päivystys ja hoitolaitossiirroissa. Osa terveyskeskuksen vuodeosastoista sijaitsee päivystysaikana yli 40km päässä päivystävästä lääkäristä ja kriittisesti sairaalle potilaalle halutaan taata myös hoitolaitossiirroissa välitön hoitotasoinen hoito. Ensihoitoyksiköt voivat toimia myös yhteistyössä vuodeosastojen henkilökunnan kanssa, jolloin ensihoidon asiantuntemusta voidaan hyödyntää myös potilaiden tilan arvioinnissa ja yksinkertaisissa toimenpiteissä, kuten IV yhteyden avaamisessa.* 7

8 *Erikoissairaanhoidon kustannuksia saadaan laskettua, jos oikeanlaisella yhteistyöllä pystytään vähentämään sekä erikoissairaanhoidon päivystyskäyntejä, että vuodeosastojaksoja. Hoitotasoisten ensihoitoyksiköiden avulla saadaan potilaan tila tarkastettua terveyskeskusten vuodeosastoilla ja yhdessä päivystävän lääkärin ja vuodeosaston hoitohenkilökunnan kanssa arvioitua potilaan sen hetkinen siirron tarve. Tavoite on, että Loviisan ja Sipoon vuodeosastot pystyvät hoitamaan potilaansa mahdollisimman pitkälle omilla vuodeosastoillaan. Osastoille pyritään takaamaan riittävä tuki käytännön jatkamiseen. 4.7 Porvoon sairaalan vaativat siirrot Porvoon sairaalan kiireettömät ja kiireelliset hoitolaitossiirrot järjestetään ensisijaisesti HUS logistiikan sairaankuljetuksen toimesta. Jos HUS Logistiikka ei pysty tarjoamaan vaativiin ja kiireellisiin sairaalasiirtoihin hoitotasoista yksikköä, suoritetaan nämä tehtävät ensihoitopalvelun toimesta H+P yksiköllä.* Tällä hetkellä ongelmana on koettu vaativien siirtojen osalta lääkäri tai hoitajasaattajien tarve siirtokuljetuksissa. Lähettävän yksikön resurssit ovat joutuneet venymään ja tilanteen on katsottu johtavan osastoilla potilasturvallisuuden huonontumiseen. Ensihoitopalvelun H+P yksiköiden käytöllä saadaan saattajan tarvetta huomattavasti vähennettyä ja samalla myös siirtokuljetusten potilasturvallisuutta parannettua. Alueen päivystävä kenttäjohtaja koordinoi kaikkia siirtoja yhdessä HUS logistiikan sairaankuljetuksen (jatkossa ensihoitokeskus) ja hätäkeskuksen kanssa. Alueen ensihoitajien koulutuksissa huomioidaan tehostetun valvonnan ja päivystyksen hätäpotilassiirtoihin liittyvät erikoispiirteet. *Vaatii pienen lisäresursoinnin, mutta hyöty saadaan potilasturvallisuuden parantumisena. Samalla saadaan vähennettyä lisähenkilökunnan hälyttämisestä osastoille aiheutuvia kustannuksia. 5. POIKKEUSTILANTEET, VARAVALMIUDEN JÄRJESTÄMINEN JA ALUEELLISTEN VALMIUSSIIRTOJEN KÄYTTÄMINEN Ensihoitoyksiköiden määrää kasvatetaan olemassa olevien resurssien mukaisesti silloin, kun päivittäistoiminnan yksiköt eivät pysty huolehtimaan alueensa tehtävistä. Tapauskohtaisesti sovitaan pelastuslaitoksen kanssa potilaiden kuljettamisesta muilla kuin ensihoitoyksiköillä. Yksiköiden tason laskemisesta ja tason laskemisen kestosta on tehty erillinen ohjeistus joka on palvelutasomääritelmän liitteenä. Porvoon sairaanhoitoalueen ensihoidon vastuulääkäri pystyy tarvittaessa muuttamaan ensihoitoyksiköiden aktiiviaikoja enintään kahden viikon varoitusajalla Yhteistoimintasopimus pelastuslaitoksen kanssa tarjoaa myös mahdollisuuden alueellisissa ruuhka ja ambulanssityhjiö tilanteissa käyttää varavalmiuden yksiköitä pelastajilla.* Tämä mahdollistaa varavalmiuden yksikön tarvittaessa välittömänkin hälytysvalmiuden. Edellä mainitun kaltaisen synergian tuoma hyöty on merkittävä ensihoitopalvelun joustavan toiminnan kannalta. Tehtävien ruuhkautuessa on alueen ensihoidon kenttäjohtajalla mahdollisuus sopia HUS logistiikan yksiköiden käyttämisestä siirtokuljetuksilla ensihoitopalvelun yksiköiden sijaan ja tarvittaessa sopia perustasoisten siirtoyksiköiden hyödyntämisestä myös hätäkeskuksen hälyttämillä ns. kansalais D tehtävillä.** Päivittäistoimintaan kuuluvista ambulanssityhjiö tilanteista pyritään ensisijaisesti selviytymään käyttämällä alueellisia valmiussiirtoja.

* Pelastajien hyödyntäminen lyhytaikaisissa ruuhkahuipuissa on kustannustehokkaampaa kuin ensihoitajien yli / lisätöiden teettäminen. **HUS logistiikan sairaankuljetus tarjoaa kunnille edullisen vaihtoehdon siirtokuljetusten järjestämiseen siltä osin, kun ensihoitopalvelun yksiköt eivät niihin kykene. 9 6. ENSIHOITOHENKILÖSTÖ 6.1 Ensihoitohenkilöstö Ensihoitopalvelun hoito ja perustason ensihoitajat ovat Itä Uudenmaan pelastuslaitoksen (Porvoon kaupungin) palveluksessa. Henkilöstön pätevyysvaatimukset noudattavat ensihoitoasetuksen linjausta ja ovat HUS alueella yhteisesti sovittu. Ensihoidon vastuulääkärillä tai sairaanhoitoalueen ensihoitopäälliköllä on oikeus osallistua palveluntuottajan uuden henkilöstön rekrytointiin. Sairaanhoitoalueen operatiiviset kenttäjohtajat (vastaavat ensihoitajat) ovat sairaanhoitoalueen palveluksessa. Heidän lisäkseen sairaanhoitoalueelle perustetaan myös yksi ensihoitopäällikön toimi. Ensihoitopäällikkö tulee toimimaan vastaavien ensihoitajien lähiesimiehenä Porvoon sairaalan Medisiinisen tulosyksikön osastoryhmän päällikön alaisuudessa. Ensihoitopäällikkö osallistuu myös ensihoitopalvelun kenttäjohtajien operatiiviseen kiertoon. Vastaavien ensihoitajien tehtäviä perustetaan vuonna 2011 viisi, mutta jatkossa on pohdittava pitääkö vastaavien ensihoitajien määrää nostaa yhdellä. Kuuden vastaavan ensihoitajan ja ensihoitopäällikön vahvuudella pystyttäisiin sisäiset poissaolot (vuosilomat, sairaslomat, koulutukset ym.) pääsääntöisesti korvaamaan ilman ulkopuolisten sijaisten hyödyntämistä. Lisäksi kyseisellä vahvuudella voitaisiin toteuttaa ns. sairaalakierto, jolloin yksi ensihoitajista olisi vuorollaan kehittämässä omaa osaamistaan tehostetun valvonnan ja leikkausosastoilla, sekä päivystyspoliklinikalla. Sairaalakierron tuoma synergia nähdään molempia osapuolia hyödyntävänä tekijänä. Ensihoitoasetuksen mukaan <100 000 asukaan väestöpohjaan kohdistetaan 0,5 ensihoidon vastuulääkärin virkaa. Tämän mukaisesti Porvoon sairaanhoitoalueella on puolikas ensihoidon vastuulääkärin virka. Väestöpohjan kasvaessa asiaa joudutaan mahdollisesti tarkastelemaan uudelleen. 6.2 Ensihoitohenkilöstön täydennyskoulutus Porvoon sairaanhoitoalueella pakollinen täydennyskoulutus on vuorokoulutusten lisäksi perustasolla vähintään kaksi ja hoitotasolla kolme päivää vuodessa. Sairaanhoitoalue sitoutuu järjestämään kolme hoitotason koulutuspäivää, joista ainakin yksi on käytännön harjoittelua. Perustasolle järjestetään kaksi koulutuspäivää, jotka pidetään hoitotasoisten työntekijöiden tai ensihoidon operatiivisten esimiesten toimesta. Tämän lisäksi jatketaan käytäntöä, jossa opiskelijoiden ohjaaminen on oppilaitoksen puolelta korvattu oppilaitoksen simulaatiotilan käytöllä. Pelastuslaitos huolehtii sairaanhoitoalueen koulutusten aikaisista palkkauskuluista. Täydennyskoulutuksesta tehdään erillinen suunnitelma toiminnan aloittamisen jälkeen. Ulkopuolisiin koulutuksiin osallistuminen tapahtuu oman työnantajan hyväksynnällä ja kustannuksella. 7. ENSIHOITOPALVELUJA SIVUAVA TOIMINTA Harvaan asutuilla seuduilla on tarkoituksenmukaista käyttää ensihoidon yksiköitä myös kotona suoritettaviin yksinkertaisiin hoitotoimenpiteisiin. Näillä palveluilla on rajapintansa kotihoidon ja tehostetun kotihoidon palveluihin. Lisäksi kenttäjohtajan toimesta mahdollisesti tapahtuva viranomaisyhteistyö pääasiassa poliisin kanssa (esimerkiksi poliisivankilan lääkehuolto ja alkoverien ottaminen) on har

kinnan arvoinen asia. Mahdollisuuksia tällaisen synergian toteuttamiseen tutkitaan tarkemmin, kunhan ensihoitopalvelun toiminnasta saadaan tilastoitavaa dataa. Päivittäinen ensihoitovalmius ei kuitenkaan saa olennaisesti huonontua näiden tehtävien takia. 10 8. ENSIHOITOPALVELUN KUSTANNUKSET Ensihoitopalveluiden laskettu kokonaisnettokustannus on arvioitu olevan 3,6 3,7 miljoonaa euroa. Loviisan ja Lapinjärven kohdalla kustannustaso on suunnilleen sama kuin nykyisin, jos laskentaperusteena käytetään tehtävämääriä. Jos perusteena käytetään kapitaltiomallia, laskevat kustannukset noin 200 000 vuositasolla. Sipoon ja Pornaisten kustannukset nousevat. Tehtävämäärien mukaan laskettuna nousua on noin 70 000 vuodessa ja kapitaattoperusteisena noin 270 000 vuodessa. Kustannusnousua arvioitaessa on hyvä muistaa alueella olleen ensihoidon osalta selkeä aliresursointi. Väestön sairastavuus ja kapitaattomalli vaikuttavat suuresti sekä Loviisan ja Lapinjärven, että Sipoon ja Pornaisten kustannuksiin. Porvoon ja Askolan kohdalla nykyisen järjestelmän kulujen selvittäminen oli haasteellista. Varautumisesta on maksettu noin 600 000, mutta tämän lisäksi kustannuksiin pitäisi lisätä henkilöstömenot, hallintokulut, hoitotarvikkeiden ja lääkkeiden osuudet, sekä investointimenot. Yhden ympärivuorokautisen ensihoitoyksikön kustannusten on arvioitu olevan palveluntuottajasta riippumatta noin 600 000 vuodessa. Pelastuslaitoksen oman arvion mukaan kustannustaso olisi ollut noin 1,6 miljoonaa euroa. Myös Porvoon kohdalla kustannukset tulevat nousemaan. Arvioitu kustannustaso on noin 2,2 2,3 miljoonaa euroa, laskentatavasta riippuen. Myös Porvoon ja Askolan kohdalla yksiköiden lähtövalmiutta ja hoidon tasoa parannetaan. Ensihoidon kokonaiskustannukset nousevat Porvoon sairaanhoitoalueella. Kuitenkin on hyvä tiedostaa selkeiden aliresursointien korjaus sekä kenttäjohtojärjestelmän luominen, joka myös sisältyy kokonaiskuluihin. Ensihoidon palvelutasorakenne on pysynyt ennallaan jo useiden vuosien ajan. Kuitenkin alueellisten ensihoitotehtävien määrä kasvoi vuosien 2009 ja 2010 välisenä aikana jopa kahdeksan prosenttia. Väestön vanhetessa ja vanhusten hoitopainotusten siirtyessä enemmän kotihoidon puolelle, voidaan arvioida tehtävämäärien kasvavan edelleen. 9. PALVELUTASON PERUSTEIDEN SEURANTA JA PÄIVITTÄMINEN Palvelutasomääritelmän mukaista palveluntasoa seurataan tarkasti. Pelastuslaitos raportoi toiminnastaan sairaanhoitoalueelle pelastuslaitoksen osavuosiraportoinnin mukaisesti vähintään kolme kertaa vuodessa. Tämän lisäksi alueelle perustetaan ensihoidon ohjausryhmä, jonka jäsenet koostuvat sekä pelastuslaitoksen, että sairaanhoitoalueen palvelukseen kuuluvista henkilöistä. Ensihoitopalveluiden palveluntuottaja kerää tilastoitavaa informaatiota yksiköiden kuormitusasteesta, tehtävämäärien kehittymisestä, tehdyistä toimenpiteistä ja muista palvelun toimintaan ja kehittämiseen vaikuttavista asioista. Palvelutasomääritelmää tehtäessä on pyritty ottamaan muuttujat sellaisella tavalla huomioon, ettei suuriin muutoksiin ole tarvetta nelivuotiskauden aikana. Tarvittaessa mahdollisiin ongelmakohtiin tartutaan kuitenkin jo tätä ennen. Erityisesti laitossiirtojen kohdalla arviointia tehdään vuoden kuluttua

toiminnan aloituksesta, kun alustava taloudellinen arvio toiminnasta ja yksiköiden käyttöasteesta saadaan. Alueelliset ensihoidon kenttäjohtajat valvovat palvelutasomääritelmän toteutumista. Jos mahdollista, on tapahtuvista laatupoikkeamista sovittava etukäteen ensihoidon vastuulääkärin kanssa. Ensihoidon kenttäjohtaja välittää tiedon poikkeamasta hätäkeskukseen. Palveluntuottaja on velvollinen ilmoittamaan havaitsemistaan laatupoikkeamista ja mahdollisesta yhteistoimintasopimuksen rikkomisesta seuraavana arkipäivänä virka aikaan ensihoidon vastuulääkärille tai sairaanhoitoalueen johtajalle. Ilmoittamatta jättämisestä seuraa huomautus ja jollei asiaa korjata 30vrkn sisään tai tilanne toistuu, on sairaanhoitoalueella oikeus irtisanoa sopimus kirjallisella ilmoituksella 8kk irtisanomisajalla. HUS palvelutasopäätös tarkastetaan yhden tai kahden vuoden välein ja samalla arvioidaan myös paikallisten palvelutasomääritelmien muutostarpeita. Seurantaan käytettävistä mittareista tärkein on potilaiden tavoittamisviiveiden toteutuminen. Muita mittareita kehitetään parhaillaan HUS tasoisesti, mutta ainakin yksiköiden kuormitusaste, henkilöstön koulutus, lyhytaikaisten sijaisten määrä, lisäyksiköiden perustamisen tarve, sekä hätäkeskuksen poikkeamaraportit ovat kaavailtuja toiminnan tehokkuuden ja toimivuuden mittareita. Alueellisesti Porvoon sairaanhoitoalueella huomio kiinnitetään lisäksi siirtokuljetusten määrän ja toimivuuden arviointiin. 11