Liite VALTUUSTON kokoukseen ESITYSLISTA 7.6.2010 nro 8 HEINÄVEDEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2015

Liite VALTUUSTON kokoukseen ESITYSLISTA 7.6.2010 nro 8 HEINÄVEDEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2015 Perusturvalautakunta 28.04.2010 Kunnanhallitus 10.05.2010 Kunnanvaltuusto 07.06.2010

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN LAADINTA HEINÄVEDELLÄ 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN LAATIMINEN 2 I NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI 3 1. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA 3 1.1 Väestörakenne 3 1.2 Kunnan työllisyystilanne sekä kuntalaisten toimeentulo 3 1.3 Asuminen ja asuinympäristö 3 1.4 Terveys 3 1.5 Lähisuhdeväkivalta, lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja tehdyt rikokset 4 1.6 Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo 4 1.7 Koulutustaso kunnassa ja kouluolot 4 2. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ JA ONGELMIA EHKÄISEVÄ SEKÄ LASTENSUOJELULAIN MUKAISTEN TEHTÄVIEN HOITAMISEKSI KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA PALVELUJÄRJESTELMÄ 4 2.1 Neuvola 5 2.2 Varhaiskasvatus 6 2.3 Koulu 6 2.4 Nuorisotyö ja kulttuuripalvelut 7 2.5 Kotihoidon perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu 8 2.6 Erityispalvelut 8 2.7 Sosiaalityö 9 2.8 Seudulliset palvelut ja hankkeet 2.9 Seurakuntien ja järjestöjen lapsi- nuoriso- ja perhetyö, yksityisten palvelutuottajien tarjoamat palvelut 10 3. LASTENSUOJELUN TARVE KUNNASSA 11 3.1 Lastensuojeluilmoitukset 2009 11 3.2 Lastensuojelutarpeen selvitys 11 3.3 Avohuolto 11 3.4 Sijaishuolto 11 3.5 Jälkihuolto 12 3.6 Huolto- ja tapaamissopimukset, elatussopimukset ja oikeudelle annettavat selvitykset 12 3.7 Ottolapsineuvonta 12 II LASTENSUOJELUN STRATEGINEN SUUNTA 12 4. Keskeiset painopistealueet, kehittämisehdotukset ja konkreettiset toimet 12 III PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA 17 5. LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA, PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA 17 5.1 Kunnanhallitus, -valtuusto ja lautakunnat 17 LIITTEET 19 Liite 1. Arki- ja kokemustiedon kyselylomake lasten ja nuorten vanhemmille/huoltajille 19 Liite 2. HEINÄVEDEN KUNTA/Kysely lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimisen tueksi 22 Liite 3. Lapsiperheiden arviot eri palvelujen toimivuudesta 26 Liite 4. Arvioiden tulokset nelikentän avulla Heinäveden vahvuuksia ja heikkouksia sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja uhkista eri toimialoilla 28

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN LAATIMINEN 2 Lastensuojelulaki (417/2007) velvoittaa kuntia laatimaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Lain 12 :ssä edellytetään seuraavaa: Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lastensuojelun suunnitelman tarkoituksena on antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille aiempaa parempi kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista. Suunnittelu tulisi toteutua prosessina, joka tehdään yhteistyössä eri hallinto- ja ammattikuntien edustajien kanssa kuullen asiakkaita sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen kokemuksia ja näkemyksiä. Heinävedellä suunnitelma laadittiin moniammatillisena yhteistyöprosessina. Kunnanhallitus nimesi (3.11.2008/330 ) perusturvalautakunnan esityksestä työryhmän, jonka tehtäväksi tuli laatia Heinävedelle lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ja vastata suunnitelman toteutumisen seurannasta. Työryhmään kuuluivat Heikki Sorjonen (pj) ja jäseninä perusturvajohtaja Anneli Malmstedt, erityisopettaja Anne Vattulainen (sivistys- ja koulutoimi), vapaa-ajanohjaaja Markus Lindroos (sivistys- ja nuorisotoimi), lastentarhanopettaja Marika Rossi (varhaiskasvatus), terveydenhoitaja Erja Hottinen (terveydenhuolto ja lastenneuvola), kouluterveydenhoitaja Paula Kotilainen, (terveydenhuolto ja oppilashuolto), sosiaalityöntekijä Riitta Pakarinen (sosiaalityö ja lastensuojelu), perhetyöntekijä Susanna Hottinen (kotihoito ja perhetyö), nuorisotyöntekijä Heli Loponen(myöhemmin Jenni Lahti ja Anne-Maria Issakainen) ( Heinäveden seurakunta )ja Annina Hokka, (järjetöt/mll). Työryhmä päätti kokouksessaan 12.03.2009 tehdä suunnitelman Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön laatiman suunnitelmarungon pohjalta. Nykytilan kuvaus toteutettiin Stakesin, tilasto- ja indikaattoripankin (Sotkanet) ja Tilastokeskuksen tilastojen pohjalta. Kaikille kunnan lapsiperheille, joissa on alle kouluikäisiä lapsia, tehtiin kysely (liite 1). Lisäksi vanhemmat arvioivat palvelujen toimivuutta työryhmän laatimalla arviointikaavakkeella (liite 3). Kyselyjä lähetettiin 151 ja niihin vastasi 71 perhettä, joten vastausprosentti oli 47,3. Syksyllä 2008 kahdeksannen luokan oppilaille tehdyn terveyskyselyn tulokset olivat myös käytettävissä. Perusturvan ja sivistystoimen tulosalueiden esimiehille sekä seurakunnan lapsityöstä vastaavalle lähettiin kysely(liite2), jossa he arvioivat nelikentän avulla lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja ja Heinävettä lasten, nuorten ja lapsiperheiden kuntana (liite 4). Vastausprosentti oli lähes 100.

I NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI 3 1. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA 1.1 Väestörakenne Heinäveden väkiluku oli 31.12.2009 3977 asukasta. Lapsiperheitä oli 1123, joista 17,5 % oli yksinhuoltajaperheitä. Väestöstä alle 14-vuotiaita oli vuonna 2007 519 ja 15-24-vuotiaita 363. 1.2 Kunnan työllisyystilanne sekä kuntalaisten toimeentulo Palveluissa työskentelee 56,5 %, jalostuksessa 27,5% ja maa- ja metsätaloudessa 13,5% työikäisistä. Suurimmat työnantajat ovat Heinäveden kunta, Metalliset Oy ja Tulikivi/Kermansavi. Kunnassamme työllisyystilanne on ollut parempi kuin keskimäärin Etelä-Savossa ja etenkin pitkäaikaistyöttömien määrä on koko maahankin verrattuna pieni. Vuonna 2007 koko työvoimasta oli 10,3% työttömänä. Tilanne huononi vuonna 2009, silloin työttömyysaste nousi 14,2 %:iin (mukana myös toistaiseksi lomautetut). Lapsiperheille keväällä 2009 tehdyn kyselyn mukaan vain kolme vastaajaa oli työttömänä työnhakijana. Nuorten työttömyys Heinävedellä kasvoi vuoden 2009 aikana. Alle 20-vuotiaita oli kunnassamme työttömänä joulukuussa 2009 kolme henkilöä ja alle 25-vuotiailla 21. Toimeentulotukea sai vuonna 2008 Heinävedellä 10% asukkaista, mikä on enemmän kuin keskimäärin Etelä-Savossa ( 6%). Toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli v. 2008 15% kunnan lapsiperheistä. Tehdyn kyselyn mukaan kuitenkin vain viisi lapsiperhettä ilmoitti olevansa huolissaan perheen toimeentuloon liittyvistä asioista. 1.3 Asuminen ja asuinympäristö Heinävesi on harvaanasuttu maaseutukunta. Heinäveden reitti halkoo kuntaa ja niinpä välimatkoista muodostuu pitkiä. Kunnassa on kaksi taajamaa; kirkonkylä ja Karvio. Kirkonkylässä ja Karviossa on omakoti- tai rivitaloja ja kirkonkylässä lisäksi muutama kerrostalo. Osa lapsiperheistä asuu kaukana toisistaan ja monessa kylässä on vain muutamia lapsiperheitä. Lapsiperheemme ovat kyselyn mukaan tyytyväisiä asuntoonsa; vain seitsemän perhettä koki, että asunto on liian pieni tai se voisi olla tarpeeseen nähden isompi. 1.4 Terveys Syksyllä 2008 yläkoulussa tehdyssä terveyskyselyssä 8. luokkalaiset kokivat itsensä terveiksi. Myöskin kouluterveydenhuollon lääkärintarkastuksissa 1., 5. ja 8.luokan oppilaat todettiin terveiksi, mutta muutamilla oppilailla oli sisäilmaongelmista johtuvia oireita. Heinäveden 15-24-vuotiailla oli vuonna 2008 241 käyntiä mielenterveysneuvolan sairaanhoitajalla ja 24 käyntiä psykiatrilla. Palveluja käytti 33 eri asiakasta. 8-luokalle tehdyssä masennusseulassa tuli ilmi lievää masennusta neljällä oppilaalla. Perheiden kyselyssä 11 henkilöä oli jonkin verran huolestunut omasta ja 13 muun perheen jäsenen mielenterveydestä. Yksi oli hyvin huolestunut perheenjäsenensä mielenterveydestä.

4 Työkyvyttömyyseläkettä sai Heinävedellä 18,7% 25-64 vuotiaista, Etelä-Savossa puolestaan 12,1%. Mielenterveydenhäiriön ja käyttäytymisen häiriön vuoksi eläkettä sai meillä 6,6% ja Etelä- Savossa 4,3%. Alkoholin kulutus oli koko maassa vuonna 2007 46,1 miljoonaa litraa 100% alkoholia, joka tarkoittaa 8,7 litraa asukasta kohden, vuoden 2009 arvio on 10,3 litraa. Heinävedellä vuoden 2008 myynti oli 10,2 litraa. Terveyskyselyssä 8.luokan oppilaista seitsemän kertoi kokeilleensa 1-3 kertaa alkoholia. Heistä neljä oli jatkanut alkoholin käyttöä noin 1-2 kertaa kuukaudessa. Alkoholin käyttömäärät yhdellä kerralla olivat kohtuullisia, ainoastaan yhden oppilaan alkoholiannosten määrä oli suuri (yli 10 annosta kerrallaan) Kyselyn mukaan perheiden alkoholin käyttö oli heidän omasta mielestään sopivaa, 18 perheessä ei käytetä alkoholia lainkaan. 1.5 Lähisuhdeväkivalta, lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja tehdyt rikokset Vuonna 2009 sosiaalitoimeen tuli kaksi ilmoitusta alaikäisen esitutkinnasta ja kaksi henkilötutkintapyyntöä. Vuonna 2006 oli tehty kotihälytyksiä 82 kpl ja vuonna 2008 109 kpl. Perheväkivallaksi oli kirjattu molempina vuosina 19 hälytystä. Perheille tehdyssä kyselyssä ilmeni huolta perheväkivallasta. Kolme henkilöä oli jonkin verran huolissaan fyysisestä, kaksi seksuaalisesta ja kuusi henkisestä väkivallasta perheessään. Lisäksi yksi oli hyvin huolestunut henkisestä väkivallasta perheessään. 1.6 Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Heinävedellä toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli v. 2008 15%, kun vastaava prosentti oli Etelä-Savossa 8,6% ja Pohjois-Karjalassa 10,5%. Pienituloisia lapsiperheistä oli kunnassamme valtakunnallisen vertailun mukaan vuonna 2006 10,9%. Kyselyssä kuudella perheellä oli huolta toimeentulosta tai raha-asioista. 1.7 Koulutustaso kunnassa ja kouluolot Tilastokeskuksen vuoden 2007 tilastojen mukaan 1803 Heinäveden asukkaista ei ole suorittanut peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Keskitason tutkinnon on suorittanut 1272 ja ylemmän korkeakoulututkinnon 84. Heinäveden kunnassa toimii lukuvuonna 2009-2010 kolme alakoulua, joissa oppilaita on yhteensä 221 ja yksi yläkoulu, jossa oppilaita 114 sekä lukio, jossa 59 opiskelijaa. Keväällä 2009 kaikki 9.luokkalaiset saivat päästötodistuksen, samoin kaikki ylioppilaskirjoituksiin osallistuneet suorittivat tutkinnon hyväksytysti.. Kunnassamme ei ole jatko-opiskelumahdollisuutta, mutta yläasteen ja lukion päättäneet ovat päässeet vuosittain hyvin jatko-opintoihin naapurikaupunkeihin tai muualle. 2. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ JA ONGELMIA EHKÄISEVÄ SEKÄ LASTENSUOJELULAIN MUKAISTEN TEHTÄVIEN HOITAMISEKSI KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA PALVELUJÄRJESTELMÄ Tulosalueiden esimiehille tehdyn kyselyn mukaan Heinäveden vahvuuksia ovat rauhallinen ja turvallinen kasvu- ja elinympäristö. Pieni ja tiivis yhteisö, jossa ihmiset tuntevat toisensa lisää turvallisuutta. Luonto antaa mahdollisuuksia harrastamiseen ja liikkumiseen. Tällä hetkellä Heinävedellä palvelut toimivat hyvin ja niitä tuottaa ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta. Palvelut ovat toistaiseksi monipuoliset ja yhteistyö on joustavaa. Heikkoutena ovat kunnan toimitilojen sisäilma-

ongelmat ja tilapäiset koulutilat. Pienellä kunnalla on paljon haasteita, sillä pitkät välimatkat hankaloittavat kuntien välistä yhteistyötä ja palvelujen yhteistä tuottamista. Väestön vanheneminen ja lasten väheneminen muuttavat palvelujen tarvetta ja rakennetta. Mahdollisuutena pidettiin puolestaan uusien koulurakennusten antamaa positiivista signaalia kunnastamme. Pienet koulut ja opetusryhmät antavat lapsille ja nuorille hyvät opiskelumahdollisuudet. Lukion erikoistuminen tuo opiskelijoita naapurikunnista. Hyvin koulutettu henkilökunta turvaa hyvälaatuiset palvelut. Heinäveden erityispiirteet, luonto, vesistöt ja luostarit houkuttavat matkailijoita kuntaamme. Uhkana on kuntatalouden heikkeneminen, väen väheneminen ja vanheneminen, terveydenhuollon kasvavat kulut ja palvelujen lisääntyvä tarve vanhustenhuollossa. Työpaikat vähenevät, työttömyys lisääntyy ja toisaalta ammattitaitoisen henkilöstön saaminen vaikeutuu. Perheille tehdyn kyselyn mukaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut toimivat melko hyvin tai hyvin. Korjausehdotuksia tuli vain muutama. Neuvolatilojen sijaintia pidettiin huonona, myös Karvioon toivottiin neuvolapalveluja. Lääkäreitä toivottiin lisää, jotta palvelut ja niiden laatu säilyisivät. Päiväkotia toivottiin oikeaan käyttöön päiväkotina ja laadukkaampaa päivähoitoa. Lisäksi toivottiin lisää työntekijöitä kotipalveluun ja lisää rahaa lasten kulttuuripalveluihin. Esimiesten näkökulmasta koettiin eniten olevan parantamisen varaa päivähoidossa, lääkäri- ja hammaslääkäripalveluissa sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa. Päivähoidon osalta tarvetta olisi toimivalla päiväkodille, vuorohoitojärjestelmälle ja ammattitaitoisille hoitajille. Vakiintuneet lääkärit olisivat toivottavia ja mielenterveyspalveluja lapsille ja nuorille tarvittaisiin lisää omalle paikkakunnalle. 5 2.1 Neuvola Kunnassamme toimii äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola ja lastenneuvola. Molemmissa neuvoloissa työskentelee oma terveydenhoitaja, joka tekee neuvolatyötä 70% työajastaan. Äitiysneuvolassa tarkastukset tehdään valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti ja Heinävedellä järjestetään myös äitiysvalmennusta. Vanhemmat vastaavat Audit -päihdekyselyyn alkuraskaudessa, raskausviikolla 16-17 parisuhdeväkivaltakyselyyn ja viikolla 34-35 vanhemmat arvioivat vanhemmuuttaan vanhemmuuden ja parisuhteen roolikartan avulla. 1.7.2009 voimaan tullut asetus aiheutti vain pieniä muutoksia aiempaan lastenneuvolan tarkastusohjelmaan. Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa suoritetaan asetuksen mukaisesti. Lastenneuvolassa tehdään Lene (=leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio) 3v, 4v, 5v ja 6v. terveystarkastuksissa koko ikäryhmälle. Tarkastusten tukena käytetään seuraavia kyselyitä: Vauvaperheen arjen voimavarat lomake 3 kk-ikäisen lapsen vanhemmille ja parisuhdeväkivallan seulontalomake 6kk ikäisen vauvan äidille ja Audit-päihdekysely 2-vuotiaan vanhemmille. 4-vuotiaan lapsen laajennetussa terveystarkastuksessa vanhemmat vastaavat kyselyyn lapsen kehityksestä ja tarvittaessa käytetään EPDS-mieliala-lomaketta. Vuonna 2008 äitiysneuvolassa kävi 66 asiakasta yhteensä 475 kertaa ja lastenneuvolan asiakkaita oli 237 ja käyntejä 584. Ehkäisevänä tai korjaavana lastensuojeluna voidaan järjestää neuvolakäyntejä/kotikäyntejä normaalia useammin. Perheen tapaamiset neuvolassa ja kotikäynnit voidaan tehdä yhteistyössä työparilla sosiaalityöntekijä -terveydenhoitaja.

2.2 Varhaiskasvatus 6 Heinävedellä lasten päivähoitoa järjestetään perhepäivähoidossa joko lasten tai hoitajan omassa kodissa (n. 15 työntekijää), kahdessa ryhmäperhepäiväkodissa (5-6 työntekijää) ja esikoulun yhteydessä päiväkodissa. Perhepäivähoidossa lapsia on hoidossa noin 70-80. Lisäksi päiväkoti tarjoaa päivähoitoa noin 20:lle esikouluikäiselle lapselle esiopetuspäivän jälkeen. Esiopetuksessa kunnassamme on vaihtelevasti 30-40 esioppilasta. Kirkonkylässä esiopetusta järjestetään päiväkodissa sekä erillisessä esiopetusryhmässä. Haja-asutusalueella esikouluikäiset lapset ovat integroituneet lähikoulujen 0-2 luokkiin. Kirkonkylässä esiopetuksesta vastaavat lastentarhanopettajat, pitäjien kouluilla luokanopettajat. Kunnassamme on tehty päätös, jonka mukaan pääsääntöisesti erityistä tukea tarvitsevat lapset sijoitetaan kirkonkylän esiopetusryhmiin. Tällä hetkellä erillinen esiopetusryhmä toimii integroituna erityisryhmänä (9 lasta / 3 työntekijää), myös päiväkodin esiopetusryhmässä on tukea tarvitsevia lapsia (26 lasta / 4-5 työntekijää). Syksyllä 2010 kirkonkylällä tarjottava esiopetus siirtyy kokonaisuudessaan päiväkodille ja erillinen pienryhmätoiminta loppuu. Päivähoidon ja esiopetuksen lisäksi muita kunnan järjestämiä varhaiskasvatuspalveluja ovat kerhotoiminta alle kouluikäisille lapsille (noin 35 lasta) ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (iltapäiväkerho 12-14 lasta, lisäksi perhepäivähoidossa joitakin lapsia). Myös alle kouluikäisten lasten virikekerhotoiminta lakkaa syksyllä 2010. Kunnan lisäksi varhaiskasvatuspalveluja tarjoavat seurakunnat, erilaiset yhdistykset ja järjestöt. Lastenhoidon tuen piirissä on keskimäärin 35 tuensaajaa kuukaudessa. Yksityistä päivähoitoa on Heinävedellä vähän, yksityisen hoidon tuen kuntalisää (maks. 180 /perhe) ei ole tällä hetkellä käytössä kenelläkään. Päivähoitoa tarjotaan ja järjestetään myös lastensuojelun tukitoimena lapsille ja heidän perheilleen. Tarvittaessa teemme tiivistä moniammatillista yhteistyötä mm. perhe- ja lastenneuvolan kanssa. Varsinaista erityislastentarhanopettajan toimea ei Heinäveden kunnassa ole, mutta päiväkodin esiopetusryhmässä toimii erityislastentarhanopettajan pätevyyden omaava henkilö ja integroidun erityisryhmän lastentarhanopettajan työtehtäviin on sisällytetty erityisvarhaiskasvatuksen työtehtäviä 10-12 tuntia viikossa. Alle esikouluikäisten lasten erityisvarhaiskasvatuksen puolelle suunnattu työ on kohdennettu ensisijaisesti eri yksiköihin tarjottavaan konsultaatio ja neuvontatyyppiseen työhön. 2.3 Koulu Lukuvuonna 2009-2010 toimii 3 alakoulua. Niissä on yhteensä 14 luokanopettajaa. Lisäksi kouluilla on yhteinen kiertävä englannin opettaja, erityisopettaja ja ortodoksiuskonnon opettaja. Luokissa on keskimäärin 9-28 oppilasta. Yläkoulussa on 25 opettajaa ja luokassaan keskimäärin 18 oppilasta. Erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, jotka opiskelevat henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan on 40. Erityisoppilaiden määrä vastaa maan keskiarvoa. Erityisluokkia on yhteensä kolme, joista kaksi toimii Kirkonkylän koulussa ja yksi yläkoululla. Niissä on yhteensä 21 oppilasta. Lisäksi kiertävä erityisopettaja ja yläkoulun laaja-alainen erityisopettaja opettavat perusopetusryhmissä opiskelevia erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Oppilashuoltoryhmän toiminta on säännöllisestä kaikilla kouluilla. Ryhmään kuuluvat koulun rehtori, erityisopettaja(t), sosiaalityöntekijä ja terveydenhoitaja, lisäksi yläkoulun ryhmää täydentää opinto-ohjaaja. Tarpeen mukaan ryhmään kutsutaan vanhemmat, oppilas ja muita opettajia. Kunnassamme ei ole koulukuraattorin tai koulupsykologin palveluja. Sosiaalityöntekijä kuuluu jokaisen koulun moniammatilliseen oppilashuoltoryhmään vakinaisena jäsenenä. Koululaisten asioihin voi-

7 daan näin puuttua jo varhaisessa vaiheessa. Varsinaisia lastensuojeluilmoituksia koulun aloitteesta on tehty vähän. Kouluterveydenhoitajan työaikaa käytetään kouluterveydenhuoltoon 70% ja loput työajasta hän tekee ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. Kouluterveydenhoitajalla oli lukuvuonna 2008-2009 hoidossaan kaikki kunnan koulut, joissa on yhteensä 391 oppilasta. Vastaanottokäyntejä oli vuoden 2008 aikana 981. Terveystarkastukset on voitu suorittaa valtakunnallisten suositusten mukaisesti ja 1.7.2009 voimaan tullut asetus aiheuttaa vain hyvin vähän muutospaineita tarkastuksiin. Terveyteen ja terveystottumuksiin liittyvään kyselyyn vastaavat 1. ja 5. luokan vanhemmat ja oppilaat yhdessä ja 8.luokan ja lukion 1. vuosikurssin oppilaat itse. Lisäksi 8.luokkalaiset ja lukion 2. vuosikurssin opiskelijat täyttävät Beckin depressioseulan ja nuorten päihdemittarin. Koulu-lääkärintarkastukset on suoritettu valtakunnallisten laatusuosituksen mukaisesti kouluilla. Oppilaiden lääkärin suorittama sairaanhoito tapahtuu terveyskeskuksen lääkärinvastaanotoilla. Yläkoululla ja lukiossa toimivat aktiiviset oppilaskunnat. Ne edustavat oppilaita ja huolehtivat oppilaiden yhteisistä asioista. Tukioppilastoimintaa on yläkoulussa, sen tavoitteena on turvallinen koulu, nuoren kasvun tukeminen ja aikuisten ja nuorten yhteistyön lisääminen sekä pyrkimys kehittää nuorten keskinäistä tukemista koulussa. Lisäksi lukiossa on tutor-toimintaa, jossa toisen vuosikurssin opiskelijat toimivat ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden tukena. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan vanhempainilloissa, joita järjestetään kaikille luokille vähintään kerran vuodessa. Alakouluilla pidetään vanhempainvartteja. Yhteyttä pidetään koteihin paljon myös puhelimitse ja sähköpostitse. Oppilashuoltoryhmiin kutsutaan tarvittaessa vanhemmat mukaan. Kirkonkylän koululla kokeiltiin hyvin tuloksin menneenä lukuvuonna 08-09 ennaltaehkäisevää oppilashuoltoryhmää, jossa vanhemmilla oli keskeinen rooli. Koululaisten aamu- ja iltapäivähoito on järjestetty sosiaalitoimen palveluna1.-2. luokan oppilaille sekä 3lk:lle erityisoppilaille. Kerhotoiminta kehitetään olemalla mukana kerhotoiminnan kehittämishankkeessa, sen puitteissa on toteutettu jo erilaisia teemakerhoja 1.-2. luokan ja 3.-4. luokanoppilaille kirkonkylässä ja Lajunlahdessa. Syksyllä on alkamassa uusia kerhoja. Kouluilla on oma yhteinen kriisisuunnitelma. Tarvittaessa kriisiryhmänä toimii kunnan kriisiryhmä. Kirkonkylän ja Rummukkalan alakoulut ja yläkoulu ovat mukana kiusaamisen ehkäisemiseksi kehitetyssä KiVa-kouluhankkeessa. 2.4 Nuorisotyö ja kulttuuripalvelut Kunnassamme työskentelee yksi vapaa-aikaohjaaja, jonka tehtäviin kuuluvat sekä nuoriso- että liikuntatoimi. Nuorisotoimi tarjoaa monipuolisia ja virikkeellisiä vapaa-ajan palveluja nuorille yhteistyössä eri tahojen kanssa sekä tukee nuorten ja nuorisoyhdistysten sekä muiden yhteisöjen järjestämää nuorisotoimintaa tarjoamalla mm. koulutusta, toimitiloja ja avustuksia. Nuorisotoimi on mukana hankkeissa, jotka tähtäävät nuorten elämän laadun parantamiseen ja palvelee nuoria ja heidän vanhempiaan nuorten kehitykseen ja kasvuun liittyvissä asioissa. Nuorisotoimistosta saa tietoja nuorten harrastusmahdollisuuksista, koulutukseen ja työhön liittyvistä asioista ja nuoria palvelevista organisaatioista. Myös huoliin ja murheisiin saa apua, yhdessä otetaan selvää, kenen puoleen voi kääntyä. Nuorisotilat toimivat monitoimitalon aulassa tilapäisissä tiloissa, koska muut tilat tarvittiin koulun käyttöön. Toimintaa tiloissa on tiistai-, torstai- ja perjantai-iltaisin. Keväällä 2009 kokeiltiin 5.-6.- luokka-laisten nuorisotoimintaa. Heinävedellä voi harrastaa monipuolisesti eri liikuntalajeja.. Monitoimitalolla on sali, jossa voi pelata koripalloa, tennistä, sulkapalloa, lentopalloa, futsalia, salibandyä yms. Sieltä löytyy myös kuntosali, jota voi käyttää henkilökohtaisella kuntosalikortilla päivittäin. Lisäksi on käytettävissä yläkoulun sali, jossa voi voimistella, tanssia ja pelata sulkapalloa.

Ulkoliikuntaan on monia mahdollisuuksia. Kesäisin on käytössä urheilukenttä, jossa 300m:n rata, kuula- ja kiekkorinki, korkeus- ja seiväshyppypaikat sekä keihäänheittomahdollisuudet. Lisäksi tenniskenttiä on kirkonkylässä kaksi ja Karviossa yksi. Pururadat sijaitsevat kirkonkylässä, Rummukkalassa ja Sarvikummussa. Katukorista voi pelata yläkoulun pihalla ja lentopallo- sekä Bocciakentät ovat kirkonkylän jääkiekkokaukalossa. Vaellusreittejä on tarjolla Valamosta - Lintulaan, Karviosta Valamoon, Karviosta - Lintulaan ja Pyylin reitti. Talvella voi hiihtää retkihiihtoladuilla, joita löytyy Kerman lenkki, Luostarilatu ja jääladut. Moottorikelkkareittejä on kirkonkylästä Pääskyvuoreen, Karvioon, Huuhkonvuoreen, Sarvikumpuun, Savonrantaan ja Liperiin. Jääkiekkokaukalo on urheilukentän vieressä. Lasten kulttuuritarjontana on esitetty menneenä talvena lapsille elokuvia yhteistyössä paikallisen elokuvatuottajan kanssa. Myös nuorille on ollut elokuvatarjontaa viikoittain. Kulttuuritarjontaa ovat täydentäneet eri järjestöjen tarjoamat tapahtumat, kirjasto, Soisalo-opisto ja lasten taide- ja musiikki-opetus. Karvion koulun valmistumisen myötä nuoriso- ja kulttuuritoiminnan käyttöön tulee sisä- ja ulkoliikunta- sekä kulttuuri- ja harrastustoimen tiloja. Varsinaista erityisnuorisotyötä ei kunnassamme ole. 8 2.5 Kotihoidon perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Kotihoidon perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain 20 :n mukaista sosiaalipalvelua. Se on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden sekä arjessa selviytymisen tukemista, perheen omien voimavarojen vahvistamista sekä opastamista lasten- ja kodinhoidossa. Perheiden palvelutarpeen arviointi sekä perhetyön suunnittelu ja arviointi toteutetaan yhdessä perheen ja toimijoiden kanssa. Lapsiperheiden kotihoitoa on mahdollista saada ennaltaehkäisevänä perhetyönä, lastensuojelun perhetyönä ja tilapäisenä, kertaluonteisena lapsiperheiden kotipalveluna. Perhetyötä käytetään lastensuojelulain 34 mukaisena avohuollon tukitoimena, joka perustuu lastensuojelun sosiaalityöntekijän yhdessä asiakasperheen ja perhetyöntekijöiden kanssa laatimaan suunnitelmaan. Asiakkaaksi tuleminen tapahtuu lastensuojelun sosiaalityöntekijän kautta. Lastensuojelun perhetyö on perheelle maksutonta. Tilapäisenä, kertaluonteisena palveluna lapsiperheiden kotipalvelua voi saada, kun perheen tilanne edellyttää ammattihenkilön apua ja tilapäinen palvelu on mahdollista järjestää. Tilapäisessä palveluntarpeessa asiakas ohjataan ensisijaisesti saamaan apua yksityisiltä palveluntuottajilta, esim. tilapäisesti sairaan lapsen hoitoon tai muuhun tilapäiseen lastenhoidon tarpeeseen. Heinävedellä työskentelee kotihoidossa yksi perhetyöntekijä. Perhetyössä asiakastapaamiset ovat säännöllisiä ja asiakassuhteet yleensä pitkäkestoisia. Tavallisimmin neuvolat ja sosiaalityöntekijä ohjaavat perheet perhetyön pariin, mutta perheet voivat ottaa yhteyttä suoraan myös perhetyöntekijään. 2.6 Erityispalvelut Puhe-, toimintaterapia- ja psykologipalvelut kunta ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta. Palveluihin pääsee neuvolan ja kouluterveydenhuollon ohjaamana, lisäksi perheneuvolaan voi asiakkaaksi ohjata myös lapsiperheiden sosiaalityöntekijä. Perheneuvolan työntekijät työskentelevät Heinävedellä keskimäärin yhden työpäivän kuukaudessa ja puhe- ja toimintaterapeutti erillisen sopimuksen mukaan. Heinäveden kunta ostaa yksityisen psykiatrin palveluja aikuisille. Psykiatrin palveluihin pää-

see mielenterveysneuvolan kautta. Lapset ja nuoret saavat psykiatrin palvelut erikoissairaanhoidosta. 9 Kunnassamme on koulutettu henkilöstöä kriisityöhön; ryhmä saadaan koottua aina tarpeen vaatiessa. Erikoissairaanhoito tapahtuu Joensuussa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaali-palvelujen kuntayhtymän sairaalassa ja erillisellä maksusitoumuksella tarpeen mukaan muualla. Vuonna 2008 tehtyyn ennaltaehkäisevään päihdesuunnitelmaan on koottu kuntamme ennaltaehkäisevä päihdetyö. Päihdepalveluja saa Varkauden A-klinikalta, terveyskeskuksen vuodeosastolta (katkaisuhoito) ja mielenterveysneuvolastamme.. Raskaana olevien päihdenaisten ja vastasyntyneiden lasten päihdeäitien hoito tapahtuu Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän sairaalassa. Laitosmuotoista päihdekuntoutusta hankitaan ostopalveluna eri palveluntuottajilta. Vammaispalvelulain mukaisina palveluina saa kaksi lasta tulkkipalveluja ja yhdellä alle 18- vuotiaalla lapsella on henkilökohtainen avustaja. Kehitysvammahuollossa työskentelee avohuollon ohjaaja, lisäksi kehitysvammaisten lasten ja nuorten erityispalveluja hankitaan Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä. Sovittelu ry on perustettu vuonna 1990 tuottamaan rikosasioiden sovittelupalvelua eteläsavolaisten kuntien tarpeisiin. Yhdistys järjestää rikos- ja riita-asioiden sovittelua Itä-Suomen lääninhallituksen kanssa solmitun palveluntuottamissopimuksen mukaisesti Etelä-Savon ja Varkauden alueiden kuntalaisille. Rikosseuraamuslaitoksen Savonlinnan yksikkö vastaa mm. ehdonalaisen rangaistuksen saaneiden nuorten valvonnasta. Oikeuden pyytämät henkilötutkinnat nuorista rikoksentekijöistä laatii lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Heinäveden osalta sovittelussa on ollut vuonna 2008 rikoksesta epäiltyjä 12 ja asianomistajina 14. Vain yhdessä sovittelussa rikoksesta epäiltynä on ollut alle 21-vuotias. Henkilötutkintoja oikeudelle laadittiin vuonna 2009 kahdesta nuoresta. 2.7 Sosiaalityö Kunnassamme työskentelee kaksi kelpoisuusehdot täyttävää sosiaalityöntekijää, joista toinen vastaa lapsiperheiden sosiaalityöstä, lastensuojelusta ja lastenvalvojan tehtävistä ja toinen aikuissosiaalityöstä, päihdetyöstä ja vammaispalveluista. Lastensuojelusta vastaavalla työntekijällä on erikoistumisopintoja vaativaan lastensuojelutyöhön, voimavarasuuntautuneisiin asiakastyön menetelmiin sekä palveluohjaukseen. Ehkäisevässä lastensuojelussa ja lastensuojelutyöntekijän työparina työskentelee myös kouluterveydenhoitaja, jonka työajasta 30% on käytettävissä em. työhön. Toimeentulotukipäätökset on pystytty pääsääntöisesti tekemään 7 vrk:n määräajassa. Toimeentulotukiasioiden yhteydessä asiakkaille annetaan tarvittaessa myös talousneuvontaa ja ohjausta talousja velkaneuvojan luo. Esim. ylivelkaantuneiden perheiden tilanteen parantamiseksi on tehty merkittävää yhteistyötä seurakunnan diakoniatyöntekijän kanssa. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea on myönnetty lastensuojelullisin perustein, koska varsinaiset lastensuojelun avohuollon määrärahat ovat vähäiset. Tuki on ollut asumisen tukemista, harrastustoiminnan tukemista, lomaavustusta jne. Yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarve selvitetään tekemällä lastensuojelun tarpeen arviointi. Heinävedellä lastensuojelun tarpeen arviointiin on koulutettu molemmat sosiaalityöntekijät, kouluterveydenhoitaja ja palveluohjaaja, joka tekee myös osittain perhetyötä. Arviointi tehdään yleensä parityönä ja se sisältää myös lasten tapaamisia. Mikäli lapsi ja perhe on lastensuojelullisen tuen tarpeessa, lasten asioista vastaava sosiaalityöntekijä laatii yhdessä lapsen ja perheen sekä muiden keskeisten tahojen kanssa lastensuojelun asiakassuunnitelman.

Lastensuojelun avohuollon tukitoimia ovat mm. neuvonta, tilanteen selvittely, palveluohjaus, taloudellinen tukeminen, harrastusten tukeminen, ohjaus perheneuvolaan tai muihin palveluihin, läheisverkoston aktivointi, perhetyö, tukiperhetyö ja avohuollon sijoitus kodin ulkopuolelle. 10 Kokoaikainen perhetyöntekijä on lapsiperheiden käytössä ja hän tekee ennalta ehkäisevää sekä korjaavaa lastensuojelutyötä. Työ on perheiden arjessa auttamista, vanhemmuuden tukemista sekä lasten yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Perhetyöntekijällä on lähihoitajan koulutuksen lisäksi lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto. Sijaishuoltoa järjestetään tapauskohtaisesti joko perhehoitona, perhekotihoitona tai laitoshoitona. Kunnassa on käytettävissä muutamia perheitä, joihin lapsen voi tarvittaessa sijoittaa lyhytaikaiseen perhehoitoon. Ammatillista perhekotihoitoa tai laitoshoitoa ostetaan tarpeen mukaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Lastensuojelulain mukaisena jälkihuoltona sijoituksen jälkeen järjestetään 18-21-vuotiaille nuorille esim. taloudellista tukea ja muuta tukea itsenäisen elämän toteutumiseksi (mm. apua asunnon hankinnassa, opiskelussa tai työllistymisessä). Kunnassa on käytössä turva-asunto. Varsinaiset turvakotipalvelut ostetaan tarvittaessa lähikunnista. 2.8 Seudulliset palvelut ja hankkeet Sosiaalipäivystyspalvelut on järjestetty maakunnallisesti. Joensuussa työskentelevät sosiaalipäivystäjät antavat palvelujaan virka-ajan ulkopuolella mm. Joensuun kaupungille ja lähikunnille. Päivystävä sosiaalityöntekijä antaa mm. puhelinneuvontaa tai saapuu tarvittaessa itse paikalle. Sosiaalipäivystäjän tehtäviin kuuluu mm. perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteet, kiireelliset lastensuojeluasiat ja päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyvät tilanteet. Sosiaalipäivystykseen tehtiin vuonna 2009 kolme yhteydenottoa Heinävedeltä. Heinäveden sosiaali- ja terveystoimi on mukana useissa seudullisissa hankkeissa, joiden tavoitteena on kehittää lasten kanssa tehtävää työtä. Vuosina 2008-2009 Etelä-Savon sosiaalityön ja varhaisen tuen kehittämisyksikkö on järjestänyt runsaasti koulutusta lastensuojelun tarpeen arvioinnissa sekä ollut mukana tiedottamassa uudesta lastensuojelulaista mm. Heinäveden terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja päivähoidon työntekijöille. Heinävesi kuuluu myös vuosina 2008-2010 toteutettavaan lasten ja perheiden hyvinvointipalvelujen kehittämishankkeeseen Itä- ja Keski-Suomessa (Kaste-hanke). Vuonna 2009 päättyi kaksivuotinen, seudullinen lähisuhdeväkivalta-projekti(seula), jonka tavoitteena oli lähisuhdeväkivallan tunnistaminen, asian puheeksi otto ja auttamispolkujen kirjaaminen. Päihdehuollossa on käynnissä hankkeita, joiden tavoitteena on päihdeongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Valma-projektissa on mm. tehostettu työskentelyä, jossa katkaisuhoitopotilasta motivoidaan ja ohjataan jatkohoitoon. Lisäksi Heinävesi on mukana KiipIt hankkeessa, jossa projektityöntekijä tapaa säännöllisesti päihdekuntoutujaa ja ohjaa mm. arjen toiminnoissa. Sivistystoimi on mukana seudullisessa KELPO hankeessa ( tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta), joka on päättymässä 2010 loppuun, mutta siihen on haettu jatkorahoitusta. Samoin olemme mukana oppilaanohjauksen kehittämishankkeessa v. 2008-2010. KiVa Koulu on uusi kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, jossa Kirkonkylän ja Rummukkalan koulut aloittivat lukuvuonna 2008-2009 ja yläkoulu pääsi siihen mukaan syksyllä 2009. 2.9 Seurakuntien ja järjestöjen lapsi- nuoriso- ja perhetyö, yksityisten palvelutuottajien tarjoamat palvelut Seurakunnalla on kerhotoimintaa kirkonkylässä, Karviossa ja kyläkouluilla. Tarkemmin tietoa toiminnasta löytyy seurakunnan kotisivuilta osoitteesta www.heinavedenseurakunta.fi.

Heinävedellä toimii aktiivisia lasten ja nuorten monipuolista harrastustoimintaa järjestäviä järjestöjä, joista löytyy tietoa Heinäveden kunnan kotisivulta linkistä järjestöt. Mannerheimin lastensuojeluliiton Heinäveden paikallisyhdistys järjestää tapahtumia lapsille ja lapsiperheille sekä järjestää perhekahvilatoimintaa lapsiperheille. 11 3. LASTENSUOJELUN TARVE KUNNASSA 3.1 Lastensuojeluilmoitukset 2009 Vuoden 2009 aikana sosiaalityöntekijät vastaanottivat 37 lastensuojeluilmoitusta, jotka koskivat 24 perhettä ja 34 eri lasta. Ilmoituksista suurin osa tuli poliisilta tai hätäkeskuksesta, muutamia ilmoituksia saapui terveydenhuollosta ja koulutoimesta. Myös vanhemmat tai nuoret itse hakivat lastensuojelun palveluja. Ilmoitusten syynä olivat mm. puutteet lapsen hoidossa ja huolenpidossa, vanhempien jaksamattomuus, vanhempien mielenterveys- tai päihdeongelmat, perheessä esiintyvä lähisuhdeväkivalta ja lapsen oma päihteiden käyttö/ mielenterveyden ongelma ja rikoksilla oireilu. 3.2 Lastensuojelutarpeen selvitys Uusi lastensuojelulaki velvoittaa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän laatimaan lastensuojeluilmoituksen saavuttua lastensuojelutarpeen selvityksen. Ilmoituksista n. 60% oli sellaisia, joissa lastensuojelutarpeen selvityksen tekoon ei ryhdytty, sillä tarvittavat tukitoimet oli järjestetty muualla, esim. päihdetyössä tai mielenterveys-palveluissa. Jos kyseessä oli yksittäinen tapahtuma, esim. poliisi oli takavarikoinut nuorelta olutpullon, riitti yhteydenotto nuoreen ja vanhempiin, jolla varmistettiin, että asia oli otettu kotona puheeksi nuoren kanssa. Muutamissa tapauksissa oli riittävää keskustelu, neuvonta tai ohjaus muihin palveluihin. Kevyempi tai raskaampi lastensuojelutarpeen selvitys tehtiin n. 40 %-50%:lle lapsista ja nuorista, joista oli tehty uusi lastensuojeluilmoitus. Asiakkuus on jatkunut kaikilla niillä, joille on tehty selvitys. 3.3 Avohuolto Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä oli Heinävedellä vuonna 2008 7,9% 0-17- vuotiaista. Vastaava luku Etelä-Savon maakunnassa oli 5,9%. Lastensuojeluasiakkaiden määrä on lisääntynyt vuosina 2005-2009 sekä Heinävedellä että Etelä-Savossa. Noin 80 %:lle lastensuojelun asiakkaana oleville perheille, lapsille ja/tai nuorille on tehty lastensuojelulain mukainen asiakassuunnitelma, johon on kirjattu lapsen ja perheen kanssa sovitut tukitoimet. Avohuollon tukitoimina on käytetty neuvontaa, tilanteen selvittelyä, palveluohjausta, taloudellista tukemista, harrastusten tukemista, ohjausta perheneuvolaan tai muihin palveluihin, perhetyötä, avohuollon sijoituksia, tukiperhetyötä ja läheisverkoston aktivointia. Sopimukseen perustuvaa tukiperhepalvelua on saanut v. 2008 kuusi lasta. Tukiperhetoiminnasta kiinnostuneiksi perheiksi on ilmoittautunut n. kahdeksanperhettä/henkilöä, mutta toimintaan sitoutuneita tukiperheitä/henkilöitä tarvitaan yhä lisää. Avohuollon tukitoimena on perhehoitoon v. 2008 sijoitettu yksi nuori. 3.4 Sijaishuolto Heinävedellä ei ollut huostaanotettuna yhtään lasta vuonna 2009. Etelä-Savon maakunnassa huostaanotettuina oli 0,8% 0-17 vuotiaista. Heinävedellä sijoitettiin kiireellisesti vuonna 2008 kaksi

12 lasta; sijoitusten syynä oli epäily seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pahoinpitelystä. Vuonna 2009 kiireellisiä sijoituksia ei tehty. 3.5 Jälkihuolto Jälkihuollossa oli vuonna 2009 kaksi 18-21-vuotiasta nuorta. Heille on tehty lastensuojelulain mukainen jälkihuoltosuunnitelma, jossa tukitoimina ovat taloudellinen avustus opiskeluun, harrastuksiin ja itsenäistymisvarojen myöntäminen lastensuojelulain mukaisesti. 3.6 Huolto- ja tapaamissopimukset, elatussopimukset ja oikeudelle annettavat selvitykset Sopimuksia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on vahvistettu vuonna 2009 yhteensä 30 kappaletta. Elatussopimuksia on vahvistettu samoin 30 kappaletta. Oikeudelle on tehty vuonna 2009 yksi olosuhdeselvitys lasten huoltoon liittyvässä asiassa. 3.7 Ottolapsineuvonta Ottolapsineuvontaa on hakenut vuonna 2009 yksi perhe. Se on järjestetty ostopalveluna Pelastakaa Lapset ry:n kautta. II LASTENSUOJELUN STRATEGINEN SUUNTA 4. Keskeiset painopistealueet, kehittämisehdotukset ja konkreettiset toimet Heinäveden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman keskeiset painopistealueet ovat: 1. Ongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen 2. Kaikissa palveluissa ja päätöksissä huomioidaan lasten etu -lasten ja nuorten mielipiteen kuuleminen heitä koskevissa asioissa -lasten huomioiminen myös aikuisille suunnatuissa palveluissa (mm. mielenterveys- ja päihdepalvelut) 3. Vanhempien, huoltajien ja muiden lapsen kasvatuksesta ja hoidosta vastaavien henkilöiden tukeminen 4. Verkostotyö ja moniammatillinen yhteistyö 5. Henkilöstön riittävyys ja ammattitaito - työolosuhteista ja työhyvinvoinnista huolehtiminen - täydennyskoulutuksen ja työnohjauksen järjestäminen Eri toimialojen tärkeimmät kehittämistavoitteet ja konkreettiset toimet suunnitelmakaudella ovat: Huoli otetaan puheeksi lapsen ja huoltajien kanssa mahdollisimman varhain ja sen työntekijän toimesta, joka huolen havaitsee. Palveluissa huomioidaan koko perhe Eri viranomaisten ja työntekijöiden välistä yhteistyötä kehitetään ja lapsi sekä huoltajat otetaan entistä enemmän mukaan yhteistyöhön Noudatetaan eri toimia koskevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja suosituksia (esim. äitiys- ja lastenneuvolatyö, kouluterveydenhuolto, yksilö- ja perhekohtainen lastensuojelu) Vertaistukea vahvistetaan

13 Oppilashuoltotyötä ja koulun sosiaalityötä vahvistetaan Perhetyön riittävyys varmistetaan Nuorisotilat saadaan nuorison käyttöön ja ohjattu toimintaa järjestetään Päiväkoti saadaan alle esiopetusikäisten käyttöön Yksilö- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia ja resurssit niiden järjestämiseen ja kehittämiseen turvataan Kehittämistyö turvataan ensisijaisesti osallistumalla hankkeisiin ja varmistamalla, että työntekijöillä on riittävästi työaikaa kehittämishankkeisiin osallistumiseen ERI TOIMIALOJEN KEHITTÄMISTAVOITTEET JA KONKREETTISET TOIMET VUOSILLE 2010-2015 Toimiala Kehittämistavoitteet vuosille 2010-2015 Neuvola - Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnassa noudatetaan 1.7.2009 voimaantullutta asetusta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta - terveysneuvontaa lisätään ja hyvä rokotuskattavuus ylläpidetään - vanhemmuutta tuetaan ja perheen omia voimavaroja vahvistetaan sekä vertaistukea lisätään - lasta ja perhettä koskeva huoli otetaan puheeksi varhaisessa vaiheessa Konkreettiset toimet - turvataan terveydenhoitajien ja lääkärien riittävyys, jotta neuvolatarkastukset voidaan tehdä asetuksen mukaan ja neuvolan vastaanottoaika/perhe on riittävän pitkä - ongelmien varhainen havaitseminen/puheeksiotto varmistetaan käyttämällä apuna haastattelu- ja kyselylomakkeita mm. vanhemmuudesta, jaksamisesta, päihteidenkäytöstä ja lähisuhdeväkivallasta - vanhempainiltoja järjestetään eri ikäryhmille vähintään 2 x vuodessa - kotikäyntien määrää lisätään - koko perheen yhdessä tekemien neuvolakäyntien määrää lisätään - ns. huoliperheiden käyntejä neuvolassa/kotikäyntejä lisätään ja käynneille pyydetään mukaan tarvittaessa muita lapsen/perheen kanssa työskenteleviä ammattilaisia (esim. varhaiskasvatuksesta, perhetyöstä, sosiaalityöstä) Varhaiskasvatus - lasta ja perhettä koskevan huolen havaitseminen/puheeksiottaminen varhaisessa vaiheessa - henkilöstölle järjestetään koulutusta mm. huolen puheeksiotosta ja haastavan lapsen/perheen kohtaamisesta

Koulutoimi ja kouluterveydenhuolto - työnjakoa eri työntekijöiden kesken selkeytetään ja huolehditaan ammattitaitoisen henkilöstön riittävästä määrästä - huolehditaan henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä - päiväkoti tulee alle esikouluikäisten käyttöön ja päiväkodissa työskentelee päivähoitoasetuksen mukainen henkilöstö - tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus- ja tukimuotoja vahvistetaan ja kehitetään - huolehditaan opettajien ja avustajien riittävyydestä sekä ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä - oppilasta koskeva huoli havaitaan/ otetaan puheeksi varhaisessa vaiheessa - oppilashuoltotyöryhmien toimintaa kehitetään - kouluterveydenhuollossa noudatetaan 1.7.2009 voimaantullutta asetusta 14 - laaditaan lapsihavainnointi-lomake ja se otetaan käyttöön varhaiskasvatuksessa - varmistetaan, että erityislastentarhanopettajan ammattitaito on käytettävissä koko varhaiskasvatuksen sektorilla - osallistutaan kehittämishankkeisiin (mm. Kelpo, Kastehanke) - kannustetaan työntekijöitä täydennysja pätevöittämiskoulutuksiin (esim. lastenohjaajakoulutukset työn ohessa) - uusien koulurakennusten valmistuttua esiopetus siirtyy koulujen tiloihin - kehitetään mm. joustavien ryhmittelyjen käyttöä, pyritään pieniin ryhmäkokoihin ja lisätään tukiopetuksen käyttöä - koulukerhotoiminta vakiinnutetaan pysyväksi toiminnaksi - osallistutaan kehittämishankkeisiin (Kelpo/Kiva-koulu) - opettajien ja avustajien monipuolisesta täydennyskoulutuksesta huolehditaan - opettajien valmiuksia huolen puheeksiottoon parannetaan mm. koulutuksilla ja esim. huolilomakkeen käytöllä - oppilashuoltotyöryhmät säännöllisiksi jokaisella koululla ja oppilashuoltoryhmille laaditaan toimintasuunnitelma - turvataan kouluterveydenhuollon työntekijäresurssit, jotta kouluterveydenhuollosta annetun asetuksen tavoitteet ja sisältö toteutuu - ongelmien varhaista havaitsemista/puheeksiottoa kouluterveydenhuollossa parannetaan käyttämällä apuna haastattelu- ja kyselylomakkeita (mm.päihteidenkäyttö, masennus-

15 seula, lähisuhdeväkivalta) - lisätään oppilaille ja perheille suunnattua terveysneuvontaa - - kouluterveydenhoitajan osuutta terveystiedon opetuksessa lisätään - koulun sosiaalityötä vahvistetaan Nuorisotyö - nuorten tukeminen ns. matalan kynnyksen periaatteella - nuorta koskevan huolen havaitseminen/puheeksi-ottaminen varhaisessa vaiheessa - tarjotaan nuorille monipuolisia ja päihteettömiä vapaaajanviettotapoja - osa kouluterveydenhoitajan työajasta suuntautuu jatkossakin ehkäisevään lastensuojelutyöhön - lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja kouluterveydenhoitajan parityöskentely jatkuu - riittävät resurssit nuorisotyöhön - laadukkaita ja päihteettömiä tapahtumia järjestetään yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa (esim. kalastusleirit, kesäleirit ja toimintapäivät, bänditapahtumat) - päihde- ja liikennekasvatusta järjestetään yhdessä koulujen kanssa - nuorisotilat saadaan nuorisotyön käyttöön uuden koulurakennuksen valmistuttua ja nuorisotilojen varustusta lisätään - nuorten kesätyöleirien järjestämistä jatketaan Kotihoidon perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu - perhetyön tunnetuksi tekeminen - lastensuojelun perhetyön osaamisen vahvistaminen - perhetyön sisällön kehittäminen - lapsiperheiden kotipalvelun saatavuuden turvaaminen lapsiperheille - perhetyöstä laaditaan esite ja perhetyöstä kerrotaan mm. infojen/lehtiartikkeleiden avulla - perhetyöntekijä osallistuu lastensuojelutarpeen arviointikoulutukseen - perhetyön suunnitelmalomake uudistetaan - lapsiperheiden kotipalveluun saadaan tarvetta vastaavasti työntekijöitä Sosiaalityö - lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu tulee yhdeksi toimijaksi mah- - lastensuojelutyöstä tiedotetaan ja sitä tehdään tunnetuksi mm.

dollisimman varhaisessa vaiheessa, kun peruspalveluissa ilmenee huolta lapsesta ja perheestä - verkostotyötä (mm. moniammatillista yhteistyötä) lisätään ja kehitetään - lastensuojelun avohuollon tukimuotojen käyttöä lisätään ja palveluvalikkoa monipuolistetaan - sijaishuollossa lisätään perhesijoitusten käyttöä koulutusten, tiedotteiden ja lehtiartikkeleiden avulla - toteutetaan paikallinen hanke moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi LapsiKaste hankkeen avulla - ammattitaitoisen perhetyöntekijän palvelut korjaavassa lastensuojelutyössä varmistetaan säilyttämällä vähintään yhden perhetyöntekijän toimi kunnassa - tukiperheiden ja tukihenkilöiden rekrytointia tehostetaan ja työstä maksettavaa hoitopalkkiota ja kulukorvausta korotetaan - osa kouluterveydenhoitajan työpanoksesta suunnataan ehkäisevään lastensuojelutyöhön ja parityöhön lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa - sopivan sijaishuoltopaikan löytämiseksi käytetään seudullisia ja valtakunnallisia palveluja (esim. Essi ry, Etelä-Savon sijaishuoltopankki, Pelastakaa Lapset ry). 16

Erityispalvelut - turvataan lasten ja nuorten sekä perheiden erityispalvelujen (mm. perheneuvolapalvelut, neurologinen tutkimus ja kuntoutus, puheterapia- ja toimintaterapia, lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut, perheterapiapalvelut) saatavuus tarvetta vastaavaksi 17 - kirjataan työnjaon periaatteet mm. perheneuvolan/mielenterveystoimiston ja sosiaalityön/perheneuvolan ja kouluterveydenhoidon/mielenterveysneuvolan/ perheneuvolan kesken - yksityisiltä palveluntuottajilta ostettavien erityispalvelujen tuloksellisuutta valvotaan esim. kehittämällä lähete- ja seurantajärjestelmiä - varataan riittävästi määrärahoja erityispalvelujen ostamiseen - päihdepoliklinikkapalvelujen saanti omalta paikkakunnalla varmistetaan - päihdehuollon kehittämishankkeissa huomioidaan erityisesti nuoret ja lapsiperheet Ev.lut. seurakunta - seurakunnan lapsi- ja perhetyötä kehitetään ja lisätään - srk:n nuoriso-ohjaaja ja lastenohjaajat aloittavat perheiden yhteisten puuhailtojen järjestämisen ja toiminnan lisäämisen - aloitetaan yhteistyö kunnan perhetyöntekijän kanssa perheleiritoiminnan käynnistämiseksi III PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA 5. LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA, PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA 5.1 Kunnanhallitus, -valtuusto ja lautakunnat Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma käsitellään perusturvalautakunnassa ja sivistyslautakunnassa, kunnanhallituksessa ja sen jälkeen kunnanvaltuustossa, joka antaa suunnitelman toimeenpantavaksi eri hallintokunnille. Siellä se käsitellään ja päätetään sen toimeenpanemisesta ja vastuuhenkilöstä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa esitettyjen kehittämisehdotusten toteutuminen selviää tilinpäätöksen jälkeen. Toteutumisen tarkastaa kunnanhallitus ja edelleen kunnanvaltuusto vuosittain lautakuntien antamien selvitysten pohjalta, sillä niille kuuluu valvontavastuu suunnitelman toteutumisen onnistumisen. Edellisen vuoden tilinpäätös ohjaa seuraavan vuoden talousarvion suunnittelua, jossa otetaan huomioon edellisen vuoden toteutuneet ja/tai toteutumattomat kehittämisehdotukset. Talousarvioon varataan riittävät resurssit, jotta seuraavana vuonna suunnitelman toteutuminen onnistuu. Tarkastuslautakunnalla on myös vastuu viime kädessä valvoa suunnitelman toteutumista. Kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, se julkaistaan Heinäveden kunnan www- sivuilla ja asiasta tiedotetaan kuntalaisille lehdistön kautta.

18

19 LIITTEET Liite 1. Arki- ja kokemustiedon kyselylomake lasten ja nuorten vanhemmille/huoltajille Taustakysymykset Vastaajan sukupuoli nainen mies Vastaajan ikä alle 20 20 25 26 30 31 35 36 40 yli 40 Vastaajan äidinkieli Suomi Ruotsi Muu äidinkieli: mikä? Vastaajan työllisyystilanne Opiskelija Osa-aikatyössä Kokopäivätyössä Työtön työnhakija Perhe- tai hoitovapaalla Eläkkeellä Perheemme on Ydinperhe Yksinhuoltajaperhe Uusperhe Sateenkaariperhe Perheen lasten määrä 1 2 3 4 5 yli 5 Lasten iät Valitse tarvittaessa useampi vaihtoehto Alle 3 vuotta 3 6 7 12 13 15 16 18 Yli 18 vuotta Perheen toiminta Kuinka usein syötte yhdessä koko perheen kanssa (samassa asunnossa/ kodissa asuvat perheenjäsenet) Joka päivä Muutaman kerran viikossa Satunnaisesti Emme koskaan