MUUTOSVALMIUDEN TUKEMINEN

Samankaltaiset tiedostot
Hyvän elämän analyysi

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

MOTIVOINTI TYÖVÄLINEENÄ. Marika Liehu

Avain terveyteen ja hyvinvointiin

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman

ELINTAPOJEN MUUTTAMINEN JA SIIHEN MOTIVOINTI.

Atooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin?

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ

ROVASEUDUN KEHITTEILLÄ OLEVA MALLINNUS NEUROPSYKIATRISEN ASIAKKAAN PROSESSISTA DIAGNOSOINTI

KKI-PÄIVÄT

MUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E)


Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

Muutosvaihemalli ja TARMO suunnitelma ohjauksen apuna

Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Sirpa Mäkinen, TAMK Kuvat:

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:

MOTIVOIVA HAASTATTELU. Avoimia kysymyksiä painonhallinnassa. Sisältö: Avoimia kysymyksiä painonhallinnassa

Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa

Toivon tietoa sairaudestani

Keksikää mahdollisimman monta:

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

Läsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat Jyväskylä. Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

Liite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!

Toivon tietoa sairaudestani

Riippuvuudesta ja sen hoidosta. Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere Merja Syrjämäki

VARHAINEN PUUTTUMINEN

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

KOKEILE KOUTSAUSTA! Ratkaisukeskeinen coaching-ohje

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Läsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari Mari Juote ja Leena Rasanen

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

VIVA! taitoa ikääntyvien mielen hyvinvoinnin tukemiseen

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

Paja 3, Tampere

Ylipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere , Vaasa

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Motivoiva haastattelu

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Hyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen. meiningistä

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Arvojen tunnistaminen

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen

Tiedän, haluan, pystyn ja osaan - ikääntyneen motivoituminen liikkumaan

BDI-21, Terveys 2000 versio ja pisteytysohje

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Miten voin itse luoda mielekkään työyhteisön?

Ryhdy kuntamuutoksen tekijäksi! Tutkiva työtapa muutoksen hallinnassa

TERVEISENI AMMATTILAISILLE. Cia Päivänurmi (T1D) Puheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes ry Sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?

MOTIVOIVA KESKUSTELU OPISKELIJAOHJAUKSESSA. Outi Konsell TtM, työnohjaaja, psykoterapeutti

Mielenterveys voimavarana

Tehostettu kotikuntoutus ja kuntoutumisen potentiaalin tunnistaminen

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio?

Puhetta elämästä -kortit

Eettinen päätöksenteko ja. potilaan näkökulma

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY

Kohtaamisia Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

Lapsivaikutusten arviointi päätöksenteossa

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt

Hyvää mieltä perheen arkeen

Transkriptio:

Syömishäiriöiden hoito tänään 15.4.2019 MUUTOSVALMIUDEN TUKEMINEN Monica Ålgars Psykologi, psykoterapeutti, FT

Muutosvalmis ja ambivalenssi Muutosvalmiuden arvioiminen Muutosvalmiuden tukemisen elementit Huom fokus ei akuutisti sairaiden potilaiden hoidossa 2

MUUTOSVALMIUS JA AMBIVALENSSI Syömishäiriöitä sairastavien ihmisten suhde omaan sairauteen on usein syvästi ristiriitainen Vaikka syömishäiriötä sairastavat henkilöt (varsinkin sairauden edetessä) tavallisesti tunnistavat sairauden kielteisiä vaikutuksia mm. ihmissuhteisiinsa, toimintakykyynsä, terveyteensä ja elämänlaatuunsa, syömishäiriöön liittyy monesti myös koettuja myönteisiä ja adaptiivisia aspekteja Toivo paremmasta elämästä ja kärsimyksen vähenemisestä, mutta pelko siitä, mitä syömishäiriöstä irti päästäminen tarkoittaisi 3

SYÖMISHÄIRIÖTÄ YLLÄPITÄVÄT PSYKOLOGISET TEKIJÄT Sairaus voi esimerkiksi toimia yrityksenä: Välttää, turruttaa ja säädellä vaikeita tunteita Ylläpitää kontrollin ja hallinnan tunnetta, ylläpitää pysyvyyden ja turvan kokemusta Kommunikoida omia vaikeuksiaan muille Saada hoivaa ja huolenpitoa muilta ihmisiltä Saada kokemuksia päämäärästä ja pystyvyydestä 4 Arkell & Robinson, 2008; Brewerton & Baker, 2016; Nordbø, ym, 2006; Surgenor ym., 2003; Robinson ym., 2015

SYÖMISHÄIRIÖTÄ YLLÄPITÄVÄT PSYKOLOGISET TEKIJÄT Kehonkuvaproblematiikka Ajan myötä syömishäiriö usein nivoutuu identiteettikokemukseen Kuka olisin ilman sitä? Miten eläisin elämääni? Miten muut ihmiset näkisivät minut? Vaikeuttaa nuoruusiän kehitystehtäviä, kapeuttaa elämää Vaikeuksia kuvitella elämää ilman syömishäiriötä Toistojen myötä oireisiin liittyvät rituaalit ja rutiinit usein syvenevät ja automatisoituvat 5 Brewerton & Baker, 2016; Steinglass & Walsh, 2016; Surgenor ym., 2003; Robinson ym., 2015

TOIVO, ROHKEUS Samaan aikaan motivaatiota ja toivoa paremmasta, rikkaammasta elämästä, paremmasta voinnista ja toimintakyvystä Muutosvalmius ja hoitomotivaatio vaihtelevat, myös hoidon aikana Motivation is a moving target" Muutosmotivaatio, muutosvalmius vai muutosrohkeus? 6

MUUTOSVALMIUDEN ARVIOIMINEN Haastattelu keskeinen URICA (University of Rhode Island Change Assessment Scale, McConnaughy ym., 1989) Ei erityisesti kehitetty syömishäiriöille, mutta käyttökelpoinen (esim. keskustelun pohjana) Löytyy mielenterveystalo.fi-sivuilta, ammattilaisten osion Materiaalipankista Mittarin kysymykset muodostavat neljä muutosvalmiuden vaihetta, jotka ovat esiharkinta, harkinta, toiminta ja ylläpito. Pistemäärien perusteella muodostetaan arvio potilaan tämänhetkisestä muutosvalmiudesta. Muutosvalmius jaetaan kolmeen tasoon, jotka ovat esiharkintavaihe, harkintavaihe ja valmistelu/toimintavaihe Pisteyttää automaattisesti 7

TRANSTEOREETTINEN MUUTOSVAIHEMALLI ESIHARKINTA: Et ole tietoinen muutostarpeesta tai et pidä muutoksen toteuttamista itsellesi mahdollisena. Muutos voi tuntua mahdottomalta esim. aikaisempien kokemusten tai riittämättömiksi koettujen voimavarojen takia. HARKINTA: Tunnistat muutoksen tarpeellisuuden ja pohdit sen etuja ja haittoja ja mahdollisuuksiasi sen toteuttamiseen. VALMISTELU / PÄÄTÖKSENTEKO: Päädyt muutoksen toteuttamiseen, teet konkreettisen suunnitelman, alat kokeilla sen totuttamista ehkä vähitellen ja vielä toteuttamista hioen. TOIMINTA: Toteutat ja sovellat suunniteltuja muutoksia. Otat uudet toimintatavat käyttöön, kokeilet ja harjoittelet. YLLÄPITO: Tilanne on vakaa. Olet toteuttanut muutoksen, olet sitoutunut siihen, ja jatkat sen toteuttamista. 8 Käypä Hoito, 2010; Prochaska & Velicer, 1997

Psykoedukaatio Kokeilu, hypoteesitestaus Muutosvalmiuden tukemisen elementit Syömishäiriön hyötyjen ja haittojen tutkiminen Arvotyöskentely 9 Vitousek et al., 1998

Psykoedukaatio Kokeilu, hypoteesitestaus Muutosvalmiuden tukemisen elementit Syömishäiriön hyötyjen ja haittojen tutkiminen Arvotyöskentely 10 Vitousek et al., 1998

HYÖDYT JA HAITAT Mitä syömishäiriö antaa minulle, mitä se vie minulta? Nykytilanteessa ja tulevaisuudessa (lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä) Mahdollisimman konkreettisesti, omin sanoin ja esimerkein Ristiriitaisuuden kohtaaminen ja yhdessä tutkiminen Auttaa tunnistamaan ambivalenssia, ja ratkaisemaan sitä muutoksen eduksi Työntekijän tehtävä on auttaa potilasta näkemään mitä seurauksia on muutoksella, sekä sillä, että mikään ei muutu 11

Hyödyt nykytilanteessa Kontrollin tunne Painoni ei nouse Tuntuu, että onnistun edes jossain Saan hoivaa ja huolenpitoa En tiedä kuka olisin ilman syömishäiriötä Ei tarvitse kohdata aikuistumiseen liittyviä vaatimuksia Hyödyt viiden vuoden päästä En ainakaan olisi lihava??? 12 Haitat nykytilanteessa En jaksa nähdä kavereita Fyysinen terveys kärsii En pysty keskittymään koulussa Valehtelen läheisille En voi käydä ratsastamassa Pelkään että joudun taas osastolle En saa lähteä mukaan matkalle kesällä Ajatukset pyörivät jatkuvasti ruossa ja syömisessä Haitat viiden vuoden päästä Pääsenkö opiskelemaan jos olen sairas? Jaksanko opiskella? Kaverisuhteet, ulkopuolelle jääminen Fyysinen terveys heikkenee entisestään Toivoisin perhettä, voinko saada lapsia?

13

HYÖDYT JA HAITAT Empaattista, hienovaraista, kärsivällisyyttä vaativaa työtä Kuuntele aktiivisesti, validoi, peilaa, ihmetelkää yhdessä Avoimet, sokraattiset kysymykset Onko jostain huolissaan, jotain mitä toivoisi että olisi toisin? Muutospuheen tunnistaminen ja vahvistaminen Väittelyn välttäminen Työntekijä ei voi ratkaista potilaan ambivalenssia eikä väkisin työntää häntä muutosta päin Tavoitteena on, että potilas itse aktiivisesti ja monipuolisesti pohtii tilannettaan, ja itse tekee päätöksen muuttua Pystyvyyden ja itsemääräämisen tunne Rohkaise, luo ja ylläpidä toivoa muutoksesta 14

HYÖDYT JA HAITAT Empaattista, hienovaraista, kärsivällisyyttä vaativaa työtä Huom! Ei koske Kuuntele aktiivisesti, validoi, peilaa, ihmetelkää yhdessä akuutisti sairaiden Avoimet, sokraattiset kysymykset potilaiden hoitoa eikä välttämättä hoidon Onko jostain huolissaan, jotain mitä toivoisi että olisi toisin? alkuvaihetta Muutospuheen tunnistaminen ja vahvistaminen Väittelyn välttäminen Työntekijä ei voi ratkaista potilaan ambivalenssia eikä väkisin työntää häntä muutosta päin Tavoitteena on, että potilas itse aktiivisesti ja monipuolisesti pohtii tilannettaan, ja itse tekee päätöksen muuttua Pystyvyyden ja itsemääräämisen tunne Rohkaise, luo ja ylläpidä toivoa muutoksesta 15

ARVOTYÖSKENTELY Hyväksymis- ja omistautumisterapia Arvot eivät ole sama asiat kuin tavoitteet, vaan niissä on kyse suunnasta Kompasseja, jotka ohjaavat tekojamme ja valintojamme Millaisen elämän pohjimmiltani haluan, mikä on minulle oikeasti tärkeää? What do I want my life to be about? Mikä on minulle elinvoimainen, merkityksellinen ja elämisen arvoinen elämä? Mitkä arvot ovat minulle tärkeitä eri elämänalueilla (esim. terveys ja hyvinvointi; työ ja oppiminen; ihmissuhteet; vapaa-aika)? Missä määrin elän ja toimin niiden mukaisesti? 16

MUUTOSTAVOITTEET Omien arvojen ja muutostoiveiden mukaisten konkreettisten tekojen ja tavoitteiden nimeäminen Realistiset tavoitteet, voivat olla pieniäkin askelia Määritellään yhdessä, tarkoitus ei ole, että ne ovat työntekijän vaan potilaan tavoitteita Konkreettiset suunnitelmat tavoitteiden ja toimintojen toteuttamiselle Missä, milloin, miten? Mitä paremmin suunniteltu, sitä todennäköisemmin toteutuu Kannustaminen, onnistumisten äärelle pysähtyminen, positiivinen palaute 17

KIITOS! KYSYMYKSIÄ? KOMMENTTEJA? monica.algars@hus.fi www.monicaaalgars.com twitter.com/monicacatharina