Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä 2013-2015 Maksatusraportointi lokakuu 2015
2 Sisällysluettelo 1. Kotona kokonainen elämä... 3 1.1. Hankkeen sisältö ja toteutumisalue... 3 1.2 Raportoinnin toteuttaminen... 3 2. Suomen paras kotihoito... 4 3. Tavoitteellinen kehittämistyö... 5 3.1. Kehittämisrakenteella kohti asetettuja tavoitteita... 5 3.2. Arviointi ja tavoitteiden toteutuminen... 5 4. Tulevaisuuden kotihoito ja eteenpäin viedyt teemat... 7 4.1. Raportointijaksolla toteutunut yhteiskehittäminen... 7 4.2. Alueellinen kehittämistyö... 8 5. Positiiviset yllätykset ja poikkeamat... 9
3 1. Kotona kokonainen elämä 1.1. Hankkeen sisältö ja toteutumisalue Kehittämisohjelman päätavoite on kotona asuvan ikääntyneen hyvän arjen mahdollistaminen hänen omista lähtökohdistaan käsin. Kehittämisohjelmassa tarkastellaan ikääntyneen henkilön kotiin tuotettavien palveluiden kokonaisuutta ennakoivasti, hyvinvoinnin ja osallisuuden näkökulmaa korostaen. Tämä päätavoite toteutuu, kun kotiin saatavia palveluja ja kotia mietitään tulevaisuuden aikaikkunan kautta. Minkälaisia ovat tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut? Tulevaisuuden kotihoidon ja kotona asumista tukevien palvelujen sisältöä kehitetään neljän teeman kautta: 1. Palvelutarpeen arviointi ja hyvinvoinnin edistäminen 2. Kotihoidon sisällön ja työprosessien kehittäminen: toiminnanohjaus, prosessit, palveluketjut, sisältöosaamisen ja johtamisen kehittäminen 3. Muistisairaiden palvelujen kehittäminen 4. Palliatiivisen hoidon, erityisesti kotisaattohoidon kehittäminen Teema 4. lisättiin sosiaali- ja terveysministeriöstä 20.1.2014 saadun päätöksen 1 myötä, jossa Saattohoito osana hyvää elämää (Saattaen) osio liitettiin Kotona kokonainen elämä hankkeeseen. Koko kehittämistyötä läpäisyperiaatteella kannattelevat tulevaisuusorientaatio, asiakkaan osallisuus, palveluohjausosaaminen ja hyvinvointiteknologia. Orientaatio on kehittää tarvelähtöisesti tulevaisuuden kotiin tuotettavia palveluja. Kehittämisohjelma toteutuu Etelä-Suomen alueella ja koostuu neljästä alueellisesta osakokonaisuudesta, joita ovat Länsi- ja Keski-Uusimaa, Kouvola, Etelä- Kymenlaakso ja Eksote. Saattaen osio on integroitunut Kouvolan ja Eksoten osakokonaisuuksiin. Kuntia näiltä alueilta on mukana yhteensä 21 kpl. Hyvinkää toimii hallinnoijana vastaten Kotona kokonainen elämä hankekokonaisuuden kehittämisestä, koordinaatiosta, johtamisesta ja hallinnoinnista. Kehittämisohjelman henkilöstöön kuuluvat Hyvinkäältä hankejohtaja Katariina Välikangas ja hankekoordinaattori Marjut Tikkanen. Eksoten osakokonaisuutta koordinoi projektikoordinaattori Tarja Viitikko ja Raija Hiltunen-Hahtola (Saattaen), Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuutta koordinoi kehittämiskoordinaattori Sara Haimi- Liikkanen Kotkasta, Länsi- ja Keski-Uudenmaan osakokonaisuutta koordinoi kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Sosiaalitaito Oy:ltä ja Kouvolan osakokonaisuutta koordinoi projektipäällikkö Sirkku Kallio ja Irma Suonoja (Saattaen osio). 1.2 Raportoinnin toteuttaminen Tässä väliraportoinnissa on kuvattu teematasolla kokonaishankkeessa tehtävää työtä suhteessa hankesuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin sekä hankkeessa toteutettua arviointia. Tämän raportin liitteinä ovat alueellisten osakokonaisuuksien tuottamat tarkemmat raportit, joissa on kuvattu alueellisten osakokonaisuuksien tilannekatsaukset, tehdyn työn toteutuminen suhteessa hankesuunnitelman tavoitteisin ja 1 STM/5246/2012 Kehittämishankkeen hankesuunnitelman muutos.
4 arvioinnin toteuttaminen sekä selvitys järjestetyistä tilaisuuksista ja koulutuksista. Lisäksi tämän raportin liitteenä on tiedot hankkeen suunnitellusta budjetista ja toteutuneista kustannuksista. 2. Suomen paras kotihoito Etelä-Suomen ikääntyneiden palvelujen kehittämisohjelmassa Kotona kokonainen elämä kotiin tuotettavia palveluja ja kotia mietitään tulevaisuuden aikaikkunan kautta. Lähtökohtaisesti mietinnässä sekä hanketoimijoiden kesken, arvokeskusteluna hankealueella että laajemminkin yhteiskunnassa on, mitä kotiin tuotettavat palvelut ovat, miten ne voidaan organisoida ja miten suunnittelu toteutetaan niin, että ikääntyneen ihmisen persoona, dialogisuus, toimijuus ja tarvelähtöinen, oikea-aikainen palvelusuunnittelu toteutuvat. Mietinnässä on myös se, minkälainen on 20 vuoden päästä koti 2, johon näitä palveluja tuotetaan. Suomen paras kotihoito tulee määritellä kestävän hyvinvoinnin tuottamisen viitekehyksessä. Tavoitteena on luoda kuvaa tulevaisuuden kotiin tuotettavista palveluista kehittämällä nykyistä ja tuottamalla uutta ymmärrystä. Suomen paras kotihoito näyttäytyy tässä vaiheessa viitekehyksenä, joka tarjoaa puitteet kotiin tuotettavien palveluiden hallitulle kehittämiselle, järjestämiselle ja vaikuttavuuden parantumiselle. Se tuo laajemman, näyttöön perustuvan näkökulman kotihoidon kehittämiseen. Kotona kokonainen elämä hanketiimi 3 on luonut kuvaa siitä, mistä aineksista tulevaisuuden tarvelähtöinen, asiakkaalle arvoa tuottava ja tehokas Suomen paras kotihoito rakentuu. Samalla kotihoitoa mietitään osana laajempaa hyvinvoinnin, hoivan ja hoidon tuottamisen viitekehystä. Arvon tuottaminen asiakkaalle Asiakkaan osallisuus Tulevaisuuden kotihoito 1. Palvelutarpeen 2. Toiminnanohjaus 3. Palveluketjujen 4. Osaamiseen liittyvät 5. Johtamiseen 6. saattohoito arviointi kehittämiseen prosessit liittyvät prosessit liittyvät prosessit Kuva 1. Suomen parhaan kotihoidon rakennuspuita 2 Koti voidaan määritellä ihmisen kotiin liittyvien odotusten kautta. Koti on riittävän turvallinen paikka, siellä on läsnä ihmisen historia ja oma yhteisö ja siellä asiat ovat omassa hallinnassa. Kotona tapahtuvat arjen normaalit asiat. Tulevaisuudessa koti voi tarkoittaa rivitaloa keskustassa tai ryhmäkotiasumista tehostetussa palveluasumisessa. 3 Hankejohtaja, hankekoordinaattori ja alueelliset koordinaattorit
5 3. Tavoitteellinen kehittämistyö 3.1. Kehittämisrakenteella kohti asetettuja tavoitteita Kehittämisohjelman suunnittelussa tavoitteena on ollut edistyksellinen kehittämistyö. Laajan kokonaisuuden organisoiminen toimimaan yhtenä, toinen toisiltaan oppivana kokonaisuutena on edellyttänyt yhteisen kehittämisrakenteen suunnittelua. Kehittämisrakenteen elementtejä ovat: 1. Kaikille suunnatut yhteiset teemaseminaarit 2. Täsmäkehittämiseen suunnatut työpajat a) Vuorovaikutteinen vertaisoppiminen ohjelman sisällä b) Vuorovaikutteinen vertaisoppiminen muusta kehittämistyöstä c) Alueelliset koulutukset ja työpajat 3. Mentorointitoiminta 4. Ohjelman sisäinen työskentely. Tavoitteena on tuottaa käytännössä todennettuja hyviä käytäntöjä, parhainta tietoa ja kumuloituvaa osaamista sekä mielekästä yhteiskehittämistä toinen toisiltaan oppien koko ohjelma-alueelle 4. Samoin kehittämistyö juurrutetaan osaksi perustyötä toteuttamalla hanketyö organisaatioiden työntekijöiden kautta, ei hankehenkilökunnalla. Kehittämisrakennetta on suunniteltu hanketoimijoiden kanssa yhdessä ja pyydetty hanketoimijoiden vastauksia liittyen sisällöllisiin kysymyksiin, kehittämiseen, arviointiin sekä yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Osana kehittämisrakennetta viestintää on toteutettu hankkeen alussa suunnitellun mukaisesti ja hankkeesta ja sen tuloksista on tiedotettu mainosten, julkaisujen ja artikkeleiden muodossa 5. Hankkeen yhteinen esite valmistui joulukuussa 2013. Keväällä 2014 esitteeseen suunniteltiin lisäosa, jossa esitellään Saattaen osio. Nettisivuilla on käynyt hankkeen alusta syyskuun 2015 loppuun mennessä 6129 kävijää ja katselukertoja eri sivuille on kertynyt yhteensä 27 253 kappaletta. 6. 3.2. Arviointi ja tavoitteiden toteutuminen Tässä arvioinnilla tarkoitetaan tehtävien toimenpiteiden arviointia suhteessa hankehakemuksessa olleeseen tavoitteeseen. Kehittämisohjelmalle on jo rahoitusvaiheessa asetettu tietyt mittarit: osa mittareista on osoitettu koko hankkeelle, osa alueellisille osakokonaisuuksille. Tavoitteena on hankearvioinnin käyttö ohjelman sisäisenä työkaluna. Näin toteutettuna arviointi osoittaa suuntaa, tarvittaessa korjaa sitä ja tuo tulokset näkyviksi. Alla olevassa kuvassa on esitetty hankkeen arviointimalli. 4 Kehittämisrakenne tuottaa kehittämisohjelmassa syntyvän osaamisen jakamista, Kaste-ohjelmien välisen yhteisen osaamisen jakamista ja muun kansallisen tason osaamisen hyödyntämistä sekä osaamisen vaihtoa ja yhdessä kehittämistä kansainvälisten hyvien käytäntöjen osaajien kanssa. 5 Yhteensä 14 kpl, joista raportointikaudella on julkaistu 6 kpl. 6 Yhteistyökumppanit ja kehittämisohjelman toimijat ovat kiitettävästi linkittäneet Kotona kokonainen elämä kehittämisohjelman internetsivuja omille sivustoilleen.
6 Kuva 2. Kotona kokonainen elämä hankkeen arvioinnin toteuttaminen. Kokonaisarviointia toteutettiin koko hankkeen ajan usealla eri tavalla. Tavoitteena oli tuottaa monipuolista ja eri tahoilta kerättyä arviointimateriaalia. 1. Wepropol kyselyt: koordinaattoreille, johtaville virkamiehille ja sovitusti muille tahoille lähetettiin kyselyjä, jonka tarkoituksena oli tuottaa arviointitietoa suuntaamaan hankkeen etenemistä. Raportointijaksolla Wepropol -kysely on toteutettu elokuussa 2015 ja sen tuottamaa tietoa on hyödynnetty loppuraportoinnissa. 2. Itsearviointia toteutettiin eri teemojen kautta suunnitelmallisesti koko hankkeen ajan. Itsearviointityöpajoja järjestettiin raportointijakolla 3 kappaletta (Etelä-Kymenlaakso, Kouvola ja Eksote). 3. Työkokouksissa 7 arviointi on sovitusti aiheena. Työkokouksien sisältöä ja toimintamallia on kehitetty vastaamaan hankkeen tarpeisiin mm. arviointi- ja toivekyselyn välityksellä. Näin on pyritty varmistamaan, että työkokousten sisällöt vastaavat kokonaishankkeen kehittämistarpeisiin. Kysely työkokousten työskentelyn suuntaamiseksi toteutettiin lokakuussa 2014. 4. Hallintotiimi on koko ajan tarkastellut hankkeen suuntaa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. 5. Ohjausryhmän arviointipaja järjestettiin kesäkuussa 2014. Työpajatyöskentelyn tuloksena hankkeessa tehtiin väliarviointi ja täsmennettiin loppuarvioinnin mittareita, tavoitteena oli pystyä osoittamaan kirkkaammin hankkeen asiakkaalle hyötyä tuottavia tuloksia ja vaikuttavuutta. Raportointijaksolla ohjausryhmän ohjauksessa hankearviointia työstettiin prosessimallilla, johon kuului etukäteistehtävä, varsinainen työpaja, ryhmissä tapahtuva jatkotyöstö, Lyncvälitteinen kokous sekä ohjausryhmään tuotettu esitys loppuarvioinnin täsmennetyistä mittareista. Loppuarviointi tullaan esittämään loppuraportissa. 7 Hankejohtaja, hankekoordinaattori, alueellisten osakokonaisuuksien koordinaattorit, tavoitteena järjestää 2 X kk, joista toinen kasvokkainen tapaaminen ja toinen Lync-välitteinen.
7 6. Ohjaava arviointi: hankkeessa on hyödynnetty ohjausryhmän, aluejohtoryhmän, THL:n organisoiman tukiryhmän ja mahdollisesti myös muiden tahojen arviointipalautetta koko hankkeen ajan. Raportointijaksolla THL arviointituki on toteutunut hankkeelle lisäarvoa tuottaen. 7. Asiakasarviointi: Alueelliset osakokonaisuudet ovat keränneet asiakaspalautetta. 4. Tulevaisuuden kotihoito ja eteenpäin viedyt teemat 4.1. Raportointijaksolla toteutunut yhteiskehittäminen Kehittämisrakenteen toiminnallisuus näyttäytyy raportointijaksona seuraavasti: 1. Kaikille suunnatut yhteiset teemaseminaarit: - Saattohoito nyt seminaari 25.9.2014, Helsinki, 83 osallistujaa - Innomarkkinat: Innopaja: Kunta ikäihmisten osallisuutta tukemassa 18.11.2014, Helsinki, 140 osallistujaa - Kotihoidon kehittämisen johtamisosio, Etelä-Kymenlaakso/Kotka, 13 osallistujaa - Palvelutarpeen arviointi seminaari 25.3.2015, Helsinki, 47 osallistujaa - Loppuseminaari 24.9.2015, Helsinki, 50 osallistujaa sekä alueelliset loppuseminaarit (5kpl) - Hyvinkään SOTE-messut 2015 27.10.2015, Hyvinkään kaupunki 2. Täsmäkehittäminen: a) Vuorovaikutteinen vertaisoppiminen ohjelman sisällä: - Työkokouksissa teemoja, joiden kautta alueellista osaamista ja kehittämistyötä on jaettu - Co-operation projektinhallintakoulutus, 9.12.2014 Helsinki, 9 osallistujaa - Toiminnan ohjaus - kohti toiminnanohjausjärjestelmää työpaja 14.4.2015, Helsinki, 7 osallistujaa - Hoito- ja palvelusuunnitelma - kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma 12.5.2015, Helsinki, 9 osallistujaa - Alueellinen yhteistyö on vahvistunut ja yhteistyötä tehdään kaikilla hankkeen työstämillä teema-alueilla: Palvelutarpeen arviointi, Toiminnan ohjaus, Palveluketjujen kehittämiseen liittyvät prosessit, Osaamisen kehittämiseen liittyvät prosessit, Johtamiseen liittyvät prosessit ja Saattohoito - Alueellisten osakokonaisuuksien koulutukset ovat kaikille avoimia ja osallistumista on tapahtunut aluerajojen yli b) Vuorovaikutteinen vertaisoppiminen muusta kehittämistyöstä: - Hankejohtaja on tuottanut erilaisia sisältöjä hanketiimin (hankejohtaja, hankekoordinaattori ja alueelliset koordinaattorit) työkokouksiin - KELA: Cope, Vanhustyön keskusliitto ja Vielä virtaa hanke: Mike - Osallistuminen joko puheenvuorolla tai muulla esittelyllä TerveSOSpäiville ja Innokylä-yhteistyö (Innomarkkinat ja Tutor-koulutus), osallistumisia mm. RAI-vertailukehittämisen ja Kaste-ohjelman yhteisseminaariin, Seniorimessuille, Työhyvinvointi ja johtaminen kotihoidossa seminaariin, tutor-koulutukseen (Innokylä) - Lukuisia puheenvuoroja sekä kansallisissa että alueellisissa tilaisuuksissa (hankejohtaja ja koordinaattorit) sekä lehtiartikkeleita ja blogeja
8 - Yhteistyö hyvinvointiteknologiaosaamisen hyödyntämiseksi jo olemassa olevilta hankkeilta ja tutustuminen olemassa oleviin järjestelmiin (mm. FastROI, Tiera) - Kehittämisyhteistyötä on raportointijaksolla tehty erityisesti Espoon, Tampereen, Helsingin, Vantaan, Keravan, Jyväskylän ja Lahden kanssa, HU- Sin, sekä lukuisten ammattikorkeakoulujen. c) Alueelliset koulutukset ja työpajat 8 : Alueelliset osakokonaisuudet ovat järjestäneet alueillaan raportointijaksolla yli 200 koulutustilaisuutta, joissa on ollut yli 3 000 kuntaosallistujaa. 9 3. Mentorointitoiminta: - Arviointiosaamisen lisääminen: THL Sirpa Anderssonin ja Harriet Finne- Soveri - Tapaamisia muiden hanketoimijoiden kanssa (THL:n hanketuki, työkokouksissa asiantuntijayhteistyötä eri hankkeista mm. Vamos, Likioma, Ikäosaavat, Pärjäile-malli, Lean-osaaminen) 4. Ohjelman sisäinen työskentely - Ohjausryhmätyöskentely - Arviointityöpaja väliarvioinnin ja loppuarvioinnin täsmentämiseksi ja toteuttamiseksi - THL:n organisoima hanketuki - Innokylä -yhteistyö - Työkokouksia eri teemoilla - Alueellisten osakokonaisuuksien omat työryhmät organisoituneet, osalla alueista myös lisäksi teemallisia työryhmiä - Kytkeytyminen muuhun hanke- ja kehittämistoimintaan, yhteistyörakenteiden luominen ja sidosryhmäyhteistyö Kaste-hanketoimijoiden kanssa sekä Ray-yhteistyö, Mielen avain -yhteistyö Seuraavaksi esitellään teematasolla alueellisten osakokonaisuuksien raportointijakson toimenpiteitä. Alueellisten osakokonaisuuksien omasta raportoinnista löytyvät tarkat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. 4.2. Alueellinen kehittämistyö 4.2.1. Keskeisimmät tuotokset Hankkeessa on raportointijaksolla mallinnettu tulevaisuuden kotihoidon elementit Palvelutarpeen arvioinnin, Työprosessien sisällön ja Saattohoidon osalta. Muut hankkeessa työstetyt teemat ovat sisällä näissä mallinnuksissa. Erityisesti koko hankkeen, mutta myös raportointijakson työskentelyssä on korostunut jatkuva palvelutarpeen arviointi kohti kevyempiä palveluita ja asiakkaiden osallisuus prosessien kaikissa vaiheissa, kuntoutuksen läpileikkaava merkitys sekä johtamisosaamisen vahvistaminen. Raportointijaksolla on työstetty aikaisemmin raportoidut prosessit tuotoksiksi, jotka nyt raportoidaan kokonaisuuksina. Alueellinen kehittämistyö löytyy tarkemmin Innokylästä. 8 Tarkemmat kuvaukset löytyvät alueellisten osakokonaisuuksien raportoinnista. 9 Kokonaishankkeessa on koko hankeajalla nyt järjestetty 424 koulutustilaisuutta, joissa on ollut 7 817 kuntaosallistujaa.
9 4.2.2. Saavutetut tulokset ja vaikutukset sekä toteutuksen laajuus Palvelutarpeen arvioinnin prosessi on kuvattu ja se on käytössä ikääntyvien palveluketjussa (EKL, Kouvola, Eksote). Palvelutarpeen arviointi toteutuu lakisääteisessä ajassa (Kouvola, Eksote, EKL) sekä palvelutarpeen arviointi on laaja-alaistunut ja kehittynyt. Arviointimenetelmiin perehdytyksen ja koulutuksen laajuus on noin 80-100% henkilöstöstä (EKL, Kouvola, Eksote). Jatkuvan palvelutarpeen arvioinnin suunnitelma ja ohjeistus on olemassa (EKL, Eksote, Kouvola) ja hoito- ja palvelusuunnitelmat ovat pääosin ajan tasalla (EKL, Eksote, Kouvola). Asiakkaan ääni (mielipiteet ja toiveet) näkyvät työssä (EKL, Eksote, Kouvola). Asiakaskokemushaastattelut/-kyselyt on käytössä ja niillä mitataan kotihoidon vaikuttavuutta (koko hankealue). Työajankohdentuminen välittömään ja välilliseen asiakastyöhön on määritelty ja mitattu (koko hankealue, erityisesti LKU ja Kouvola). Vastuuhoitajamallia on kehitetty ja vastuuhoitajuus on määritelty lähes 100 %:sti (koko hankealue). Saattohoidon hoitopolun prosessikuvaus on tehty ja toimijoiden vastuut on määritelty sekä prosessikuvaus on visualisoitu. Saattohoidon painopiste on siirtynyt laitoksesta kotiin. Kotisaattohoidon sisältöä on kehitetty ja työntekijöiden saattohoito-osaaminen on lisääntynyt (Kouvola, Eksote). Hankkeessa on kehitetty keskitetty (Eksote) ja hajautettu (Hyvinkää) verkostoyhteistyön mallit, joissa järjestökentän osallisuutta on ohjatusti vahvistettu niin, että julkisten palvelujen tarve myöhentyy. Samoin järjestökenttää on integroitu toimintamalleihin (mm. muistisairaat) olemassa olevien resurssien hyödyntämiseksi asiakkaan hyväksi. Palvelupolkua tavoitteena sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio on mallinnettu. 5. Positiiviset yllätykset ja poikkeamat Kotona kokonainen elämä hanke on edennyt tavoitteidensa mukaisesti. Kunnissa on lähdetty innolla mukaan kehittämistyöhön ja tekemisen meininki näkyy henkilöstön työssä. Tahtoa ja sitoutumista muutokseen ja hankkeen tavoitteisiin on kuntaorganisaatioiden eri tasoilla. Myös lehdistö on ollut positiivisesti kiinnostunut kehittämistyöstä ja työn tulokset ovat saaneet julkisuutta. Hankkeessa eteenpäin viety työ sai myös tunnustusta. Vanhustyön keskusliitto ja Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen palkitsivat Vuoden vanhusteko -tunnustuksella Eksotessa kehitetyn monimuotoisen ja monialaisen kotikuntoutuksen mallin. Kouvolassa ja Länsi- ja Keski-Uusimaalla raportoitiin 5 % tuottavuusloikat, jotka perustuivat välittömän työn lisääntymiseen. Pyhtään sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistamisen aiheuttavat muutokset vuonna 2015 johtivat tilanteeseen, jossa Pyhtää ei enää voinut osallistua hankkeeseen.