KUKOLANVAINIO RAKENNUSTAPAOHJEET 31.10.2012 Rakennustapaohjeiden tarkoitus Rakennustapaohjeet täydentävät lain ja kaavamääräysten asettamia velvoitteita. Rakennusvalvonta on ennalta sitoutunut siihen, että rakennuttamistapaohjeiden mukaiset ratkaisut hyväksytään lupakäsittelyssä. Jos hakemukseen liitetyissä rakennuspiirustuksissa esitetään ohjeista poikkeavia ratkaisuja, tulee poikkeamiselle esittää hyväksyttävät perustelut. Naantalin kaupungilta tonttinsa ostaneet ja vuokranneet ovat luovutuskirjassa nimenomaisesti sitoutuneet noudattamaan rakennustapaohjeita. Asemakaavan osat Asemakaavakartta kertoo alueiden käyttötarkoituksen lisäksi rakennusten sijainnin ja koon sekä antaa lisämääräyksiä rakentamiselle ja alueiden käytölle. Asemakaavaselostus liitteineen kertoo kaavoituksen taustoista ja selventää määräyksiä. Rakennustapaohjeella pyritään tarkentamaan määräyksiä, ohjeista- maan rakennushankkeita sekä määrittelemään keinoja joilla saavutetaan rauhallinen ja yhtenäinen ilme alueelle. Suunnitelmien hyväksyttäminen rakennusvalvonnassa Rakennusvalvontaviranomainen antaa tarvittaessa yksityiskohtaisempia neuvoja rakentamisesta ja tämän ohjeen noudattamisesta. Rakennusvalvontaviranomaiseen kannattaa ottaa yhteyttä jo rakennushankkeen ideointivaiheessa ja käydä yhdessä läpi kaavamääräykset, tämä ohje sekä mahdolliset tonttikohtaisesti huomioitavat seikat. Suunnitteluvaiheessa rakennusvalvontaviranomainen auttaa mahdollisten puutteiden ja virheiden korjaamisessa. Näin parannetaan varsinaisen lupaprosessin sujuvuutta. Suunnitelmat kannattaa alustavasti hyväksyttää rakennusvalvonnassa ennen kuin solmii sopimuksia talotehtaan tai rakennusliikkeen kanssa, sillä muutosten tekeminen ennen sopimusten allekirjoittamista on helpompaa ja edullisempaa. Hankkeelle haetaan lupa normaalin rakennuslupamenettelyn kautta. Luvan myöntää Naantalin rakennuslupaviranomainen. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on varmistettava, että hänen käytössään on pätevä pääsuunnittelija ja pätevä rakennussuunnittelija. Sivu 1/8
Kaavamerkintöjen selvennyksiä Nuoli Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Rakennuksen pääjulkisivun tulee olla kiinni kyseisessä rakennusalan sivussa. Kuistilla, erkkereillä ja terasseilla voidaan ylittää rakennusala. Määräyksellä pyritään luomaan rauhallinen linja rakennusten pääjulkisivuista. Esimerkiksi kuistin julkisivupinnan sijoittaminen nuolen osoittamalle viivalle ei ole riittävä keino kaavatavoitteen saavuttamiseksi. Harjaviiva Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Viivalla osoitetaan rakennuksen päämassan harjan suunta. Rakennuksessa saa olla myös muun suuntaisia kattoja, mutta niiden tulee olla alisteisia päämassan harjalle. Viiva osoittaa myös rakennuksen päämassan suunnan. Istutusalue Istutusalue tulee käsitellä ja istuttaa huolitellusti tai säilyttää luonnontilaisena. Istutusalueelle ei saa rakentaa. Tontin huoltoalue ja pysäköinti ei saa sijaita istutusalueella. Istutusaluetta ei saa käyttää varastointiin. Mikäli katuliittymä tai autotalli- / varastorakennus halutaan sijoittaa kadunviereiselle istutusalueelle, tulee asia hyväksyttää rakennusvalvojalla hyvissä ajoin jotta vältytään kunnallistekniikan ongelmilta. Alueen osa jolla ympäristö säilytetään Alueella ei saa louhia eikä maanpinnan korkeusasemaa muuttaa. Alueen alkuperäinen kasvillisuus tulee säilyttää. Alueelle ei saa tehdä aitaa. Käytöltään alue on kuten istutusalue. Ote asemakaavakartasta Sivu 2/8
Ohjeita suunnitteluun Rakennuksen paikka Rakennus tulee sijoittaa kaavan osoittamalle rakennusalalle, jonka saa ylittää kuistin, erkkerin ja terassin osalta. Räystäät saavat ylittää rakennusalan. Rakennuspaikkojen pihapiiriä muodostettaessa tulee rakennusten sijoittumisessa huomioida mm. suhde ilmansuuntiin, maisemaan, piha-alueen toiminnalliseen ja luontevaan järjestelyyn sekä katuihin. Myös naapurirakennuspaikkojen ominaisuudet on huomioitava niin, että oma pihapiiri muodostaa myös naapurirakennuspaikan kanssa sopusointuisen kokonaisilmeen. Autosuojien, varastojen ja jätekatosten suunnittelussa ja sijoittelussa on otettava huomioon palomääräykset. Mikäli AP-1 korttelialueet toteutuvat yhtiömuotoisina kytkettyinä pientaloina tai rivitaloina (osa-alue 3, s. 7) tulee alueen suunnittelu toteuttaa yhtenäisen korttelisuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena kyseisen alueen tontilla nro 1 on sijoittaa asuinrakennukset rakentamisalueen rajalle Käköläntien varteen. Maanpinta Tontin maastonmuodot säilytetään ennallaan ja on vältettävä nykyisen maanpinnan täyttöä merkittävästi. Tontit on liitettävä toisiinsa ilman porrastuksia. Maanpinnan muotoilulla ei saa heikentää naapuritonttien piha- tai rakentamisolosuhteita. Jos tontti rajautuu viheralueeseen, on pihan tasot sovitettava luonnollisen maanpinnan tasoon tontin rajalla. Rakennusaloilla, joissa on kerrosluku-merkintä ½ k, sallitaan hieman suurempi maastonmuotojen käsittely kellarikerroksen sovittamiseksi maastoon. Sovitettaessa kaksikerroksista rakennusta rinteeseen, ei alakerroksen lattiapinta saa olla enempää kuin 1,5 metriä maanpinnan tason yläpuolella. Mikäli rinne on jyrkkä, tulee ensimmäinen kerros upottaa osittain rinteeseen tai kerros tulee porrastaa. Rakennuksen muoto Rakennuksen sijainti, kerrosluku ja suurin sallittu kerrosala on esitetty kaavakartassa. Osassa tontteja rakennus on määrätty rakennettavaksi kiinni rakennusalan rajaan (nuolimerkki). Rakennuksen päämassan tulee olla sopusuhtainen ja selkeä. Jyrkemmillä rinnetonteilla, tulee rakennuksen olla rinteen mukaan porrastettu, jottei synny korkeita julkisivuja. Rakennuksen vesikaton korkeus saa olla enintään 7,5 metriä luonnollisesta maanpinnasta. Rinteeseen sovitettuja ratkaisuja Sivu 3/8
Julkisivut Julkisivumateriaalit ja -värit on osoitettu kortteleittain sivulla 8. Julkisivumateriaaleina voidaan käyttää puhtaaksi muurattua tiiltä, rapattuja kiviainespintoja tai maalattua puuta. Materiaaleja tulee käyttää selkeinä yhtenäisinä pintoina. Kaava-alue jaetaan väritykseltään ja materiaaleiltaan eri osiin (kts. kartta sivulla 7). Mahdolliset tehostemateriaalit tulee suunnitella siten, että ne tukevat talon arkkitehtuuria ja muodostavat yhtenäisiä kokonaisuuksia. Rakennuksen alimman kerroksen ulkoseinän on oltava ilmeeltään, materiaaliltaan ja väriltään sekä pintakäsittelyltään yhtenäinen rakennuksen muun julkisivun kanssa. Korkeaa sokkelia esim. kellarinseinän maanpinnan päälle jäävässä osassa ei sallita, vaan talon varsinaisen julkisivumateriaalin on myötäiltävä maan pinnan muotoja siten, että sokkelin näkyviin jäävä osa on maksimissaan 700 mm korkeudella valmiista maanpinnasta. Rakennuksella on oltava yksi selkeä päämateriaali, jota käytetään samanvärisenä sokkelin yläpinnasta räystäälle asti. Yhtenäistä julkisivupintaa ei saa jakaa erivärisiin tai eriaineisiin osiin. Materiaalin tai värin vaihdos tapahtuu luontevasti julkisivun ulkoneman tai sisään vedon kohdalla. Julkisivumateriaalina ei saa käyttää karkeasahattua lautaa tai pyöreänmuotoista hirttä. Käytettäessä tasaiseksi käsiteltyä hirttä, tulee yksityiskohdista sopia rakennusvalvonnan kanssa erikseen, esimerkiksi hirret eivät saa muodostaa niin kutsuttua pitkää nurkkaa. Katot Kattomateriaalit ja -värit on osoitettu kortteleittain sivulla 8. Rakennusten tulee olla harja- tai pulpettikattoja. Harjan suunta on osoitettu asemakaavassa osalle rakennusaloista. Peltikaton tulee olla sileää peltiä, ei tiilijäljitelmää. Konesaumattu peltikatto tai sen näköinen katto hyväksytään. Kattokaltevuuden tulee olla välillä 1:3-1:1,5 (taulukko sivulla 8). Poikkeuksena ovat autotalli- ja varastorakennukset, joiden kattokulma voidaan ja on usein suositeltavaakin tehdä loivemmaksi, jotta Sivu 4/8
rakennuksesta ei tule häiritsevän korkea suhteessa asuinrakennukseen ja naapureihin. Räystäiden tulee ulottua vähintään 400 millimetriä julkisivupinnan ulkopuolelle. Räystään muotoilussa tulee pyrkiä ulkonäöltään kevyeen vaikutelmaan jättämällä kattokannattajat koteloimatta (nk. avoräystäs). Räystäiden alapintojen tulee olla vesikaton suuntaisia. Useimmiten paras lopputulos saavutetaan kun autotalli- ja varastorakennus tehdään samasta materiaalista ja samanvärisenä kuin päärakennus. Värit Värit on osoitettu kortteleittain sivulla 8. Värejä valittaessa kannattaa välttää värin valitsemista pienestä värimallista. Parhaiksi osoittautuneita keinoja on olemassa olevien rakennusten tarkastelu ja niiden värien selvittäminen tai värimallin maalaaminen talon seinään ennen lopullista värivalintaa. Värimallit tulee liittää rakennuslupa-asiakirjoihin tai ne tulee hyväksyttää ennen rakennuksen maalaamista. Piharakennus Ulkorakennusten kerrosluku on yksi. Autotalli- ja varastorakennuksen on oltava ulkomitoiltaan selvästi päärakennukselle alisteinen. Autotalli tai talousrakennus saa olla enintään 7,0 metriä leveä. Pi- dempiä rakennuksia voidaan säänpäin. jatkaa porrastamalla seinälinjaa si- Kuvassa on esitetty keinoja muuttaa kahden auton autosuojan julkisivua kevyemmäksi niin kutsutulla murretulla harjalla ja tekemällä toinen autopaikka katoksena. Vaikka AO-tonteilla ei määräyksen mukaan sallita rakentamista 2 m lähemmäksi tontin rajaa, voivat olosuhteet joillain tonteilla olla sellaiset, että rakentamalla tontin rajaan kiinni saavutetaan hyvä lopputulos. Tämänkaltainen poikkeaminen vaatii kuitenkin aina neuvottelua rakennuslupaviranomaisen kanssa ja naapurin suostumuksen. Piha ja tontti Pihan ja tontin käsittely on esitettävä riittävällä tarkkuudella joko asemapiirustuksessa tai erillisenä pihasuunnitelmana, jossa tulee esittää mm rakennukset, aidat, kulkuväylät, autopaikat, jätekatokset, maaston käsittely sekä istutettavat alueet. Sivu 5/8
Kallioisilla rakennuspaikoilla on mäntyjen säilymiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. VL-alueisiin rajautuville istutettaville tontinosille suositellaan puiden harvennusta ja alueen säilyttämistä mahdollisimman luonnontilaisena. Nurmialueiden rakentamista näille alueille ei suositella. Pihojen peruskasveiksi suositellaan perinteisiä pihapiirien puu- ja pensaslajeja. Karuille rinnetonteille suositeltavia kasvilajeja ovat mm. katajat, vuorimänty sekä pensassembra. Pihoissa käytettäviä pinnoitteita ovat kiveykset, nurmikko ja sora. Asfaltointia ei suositella. Pian kulkureittien pinnoitteiksi suositellaan pääasiassa vettä läpäiseviä pinnoitteita. Kullekin tontille suositellaan luonnonmukaista hulevesien (sade- ja sulamisvedet) imeytysalueita. Imeytymättömiä hulevesiä ei saa johtaa naapuritontille. Aidat Kadun puolelta tontit aidataan tarvittaessa pensasaidoin. Pensasaidan korkeus on vapaasti valittavissa. Alkuvaiheessa voidaan pensasaidan suojaksi rakentaa enintään 1 metrin korkuinen valkoiseksi peittomaalattu lauta-aita. Pensasaita on luonteva valinta myös tonttien väliseksi raja-aidaksi siellä, missä sille on kasvuedellytykset. Jos pensasaita ei tule maaperän tai muun vastaavan syyn takia kysymykseen, voidaan tonttien välisenä raja-aitana käyttää enintään 1 metrin korkuista peittomaalattua lauta-aitaa. Tonttien välisen raja-aidan tyypistä, korkeudesta ja kustannusten jakamisesta on sovittava naapurien kesken. Aidassa ei saa olla näkyviä painekyllästettyjä osia yli 30 cm korkeudella maanpinnasta mitattuna. Suojellulle alueelle (s) ei saa istuttaa eikä pystyttää aitaa. Muita suunnitteluun vaikuttavia asiakirjoja Lue myös Naantalin kaupungin rakennusjärjestys (2012). Asiakirjat löytyvät rakennusvalvonnan palvelupisteestä tai kaupungin internetsivuilta. Sivuilla on myös muuta tietoa rakentamisesta sekä hyödyllisiä linkkejä. Kaavamääräyksistä poikkeaminen Mikäli kaavamääräyksistä poiketaan, tulee naapureita kuultaessa riittävän selkeästi esittää kohdat, joissa määräyksistä poiketaan. Kunnallistekniikka Kunnallisteknisiä liittymiä varten kaupunki tuo tontin rajan läheisyyteen jätevesi- ja sadevesiviemärien liittymät ja vesijohdon. Ajoneuvoliittymän sijainnissa on huomioitava edellä mainitut kunnallistekniset liittymät sekä sähkö- ja viestintäkaapelien sijainnit. Tämän ohjeen on laatinut Naantalin kaupungin ympäristövirasto ja se perustuu Kukolanvainion alueen 11.10.2012 hyväksyttyyn asemakaavaehdotukseen. Laatimiseen ovat osallistuneet: rakennustarkastaja Juha Kuokkanen kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila kaavoitusarkkitehti Ritva Kotilainen Sivu 6/8
Aluejako rakennusmateriaalien ja värien mukaan, ( taulukko seuraava sivu). Sivu 7/8
Rakennusmateriaalit ja värit osa-alueittain Osa-alue 1 2 3 4 5 Korttelit 19-22 2, 4 ja 8 1, 3 ja 9 5-7 ja 10-16 16-18 Vesikatto kattokaltevuus 1:3-1:2 kattokaltevuus 1:3 1:2 kattokaltevuus 1:2,5 1:2 kattokaltevuus 1:2 1:1,5 kattokaltevuus 1:3-1:2 tiili, konesaumattu- tai rivipelti konesaumattu- tai rivipelti konesaumattu- tai rivipelti tiili, konesaumattu- tai rivipelti tiili, konesaumattu- tai rivipelti punainen alue toteutettu harmaana harmaa harmaa harmaa punainen - kattoväristä neuvotellaan alueen toteuttajien kanssa Julkisivut, pääasiallinen materiaali ja väri puu, rappaus kaikki värisävyt sallittuja, mutta ei kirkkaita sävyjä puu, rappaus kaikki värisävyt sallittuja, mutta ei kirkkaita sävyjä puu, rappaus vaalea puu, rappaus kaikki värisävyt sallittuja, mutta ei kirkkaita sävyjä puu, tiili punainen väri sovitetaan tontti- ja tapauskohtaisesti viereisiin rakennuksiin väri sovitetaan tontti- ja tapauskohtaisesti viereisiin rakennuksiin väri sovitetaan tontti- ja tapauskohtaisesti viereisiin rakennuksiin Sokkeli harmaa harmaa harmaa harmaa harmaa Sivu 8/8