Energiaremontti kerralla kotiin Chip-Man: Kasvulle ei rajoja S u o m e n T e o l l i s u u s s i j o i t u s O y : n s i d o s r y h m ä l e h t i 3 / 2 0 0 9
P ä ä k i r j o i t u s S i s ä l t ö 3 / 2 0 0 9 Kuva: Kari Ylitalo Varovaista optimismia Kansainvälinen osakemarkkina on heinä- ja elokuussa hinnoitellut kursseihin tulossa tai lähellä olevaa nousua. Johtavat Euroopan taloudet näyttävät pieniä käänteen tai kasvun alkamisen merkkejä. Suuri osa suomalaisista yrityksistä kuitenkin sopeuttaa toimintaansa ja kamppailee edelleen kysynnän puutteen ja rahoitusvaikeuksien kanssa. Valtion elvytystoimissa Finnveralla ja Teollisuussijoituksella on nyt tärkeä rooli, kun elinkelpoisia yrityksiä rahoitetaan huonon ajan yli. Pääomasijoittajat ovat varovaisia. Päähuomio on edelleen sijoituskohteena olevien yritysten rahoitusaseman turvaamisessa. Monissa kasvuyrityksissä rahoituskierrokset venyvät tai päättyvät tuloksettomina. Yritysjärjestelysijoitukset ovat jäissä, kun hintanäkemykset eivät kohtaa ja pankit ovat tiukentaneet oman pääoman vaatimuksia sekä nostaneet marginaaleja. Suomalaisilla pääomasijoitusyhteisöillä on noin 3 miljardin euron sijoituskapasiteetti. Kypsemmän vaiheen yritysjärjestelyjä tekevät pääomasijoittajat hallinnoivat enemmistöä tästä pääomasta. Kesän jälkeen hankevirta on elpymässä ja uskonkin, että syksyn mittaan pääomasijoitusmarkkina uusien hankkeiden osalta vähitellen käynnistyy. Suomalaisten pääomasijoitusrahastojen varainhankinnassa avainasemassa ovat työeläkesijoittajat, jotka seuraavilla sivuilla kertovat sijoitusstrategioistaan ja näkemyksiään markkinatilanteesta. Rahastojen rahoituspohja Suomessa on säilynyt vakaana, kun työeläkeyhteisöt ja Teollisuussijoitus ovat rahoittaneet pääomasijoitustoimintaa pitkäjänteisesti. Kuva: istockphoto Tessa Oksanen IStockphoto Marjaana Malkamäki 12 2 4 7 8 11 12 14 15 17 pääkirjoitus TYÖELÄKEYHTIÖT SIJOITTAVAT TULEVAAN Taantumasta voi seurata tuottoisia sijoituskohteita ja uutta yritystoimintaa Suomeen, näkevät työeläkeyhtiöiden sijoittajat. SIJOITTAJAT LIIKKEELLÄ VENÄJÄLLÄ Venäläiset bisnesenkelit ja ammattisijoittajat odottavat talouden toipumista ja kehittävät pääomasijoittamisen menettelytapoja yhdessä eurooppalaisten ja amerikkalaisten kanssa. HYVÄ MAINE JA MYYNTITYÖ TUOTTAVAT TULOSTA Suomi merkitsee samaa kuin laadukkaat ja innovatiiviset tuotteet, todistaa tamperelaisen Chip-Man Technologiesin toimitusjohtaja Jane Spencer-Fry. URHEILUMUODIN CATWALK Urheilupuolelta on uskottavampaa laajentua muodin alueelle kuin päinvastoin, haastaa Top-Sportin toimitusjohtaja Ari Isohella. Venäjän kehittyvät pääomasijoitusmarkkinat ennakoivat nousua erityisesti kulutustuotteisiin ja -palveluihin liittyvillä aloilla. Bisnesenkeleitä maassa on runsaasti ja heidän määränsä kasvaa. Myös institutionaaliset sijoittajat ja valtio ovat aktivoituneet pääomasijoittamiseen. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on erittäin tärkeä innovaatioita ja riskinottoa vaativan yrittäjyyden tukemisessa, kertoo Venäjän pääomasijoitusyhdistyksen RVCA:n toimitusjohtaja Albina Nikkonen. 18 19 KOTI KERRALLA KUNTOON Rusthollin remonttipalvelu hemmottelee vaivattomuudellaan. Keittiö-, kylpyhuone- ja saunaremonttien rinnalla kasvaa kokonaisten energiaremonttien kysyntä. Tässä lehdessä sijoituskohdeyrityksistämme esittäytyvät Chip-Man Technologies, joka myy solujen analysointijärjestelmäänsä itään ja länteen; muodin maailmaan loikkaava Top-Sport; sekä koteja energiatehokkaiksi remontoiva Rustholli. Toivotan kaikille lukijoillemme menestyksekästä syyskautta! Juha Marjosola Toimitusjohtaja Kansikuva: IStockphoto Juha Myllymäki 8 18 20 21 22 22 23 AKTIIVINEN PÄÄOMASIJOITTAJA Pohjola Capital Partners kasvattaa kohdeyrityksen arvoa yrityskaupoilla ja uusia markkinoita etsimällä. NIMITYS uutiset 22 16 Machinery Group JULKAISIJA Suomen Teollisuussijoitus Oy, Kalevankatu 9 A, PL 685, 00101 HELSINKI, puh. (09) 680 3680, faksi (09) 612 1680, etunimi.sukunimi@teollisuussijoitus.fi, www.teollisuussijoitus.fi PÄÄTOIMITTAJAt Juha Marjosola, asta sjöblom KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland Oy, Yritysjulkaisut, www.sanomamagazines.fi TOIMITUS tapio kivistö, eeva-mar i a lidman ULKOASU josefina hatara, pia hytönen PAINO Painoyhtymä oy 2009 ISSN 1796-0266 OSOITTEENMUUTOKSET tesi@teollisuussijoitus.fi 15 24 TEOLLISUUSSIJOITUS LYHYESTI 2 Teollisuussijoitus 3/2009 Teollisuussijoitus 3/2009
Kuvat: istockphoto, Rodeo, Juha Salminen ja työeläkeyhtiöt Työeläkesijoittajat näkevät taantuman valoisat puolet Finanssikriisi luo suurille työeläkesijoittajille myös kiinnostavia tilaisuuksia esimerkiksi yritysjärjestelyissä ja jälkimarkkinoilla. Rahastokentässä voi tapahtua merkittäviäkin muutoksia. 1. Miten aiotte muuttaa sijoitustoimintaanne talouskriisin vuoksi? Mitä muutoksia sijoitusallokaatiossa on tehty vuodelle 2009 ja miltä näyttää 2010? 2. Mitkä pääomasijoitusrahastotyypit ja maantieteelliset alueet houkuttelevat nyt eniten? 3. Kuinka suuri osuus sijoituksistanne on suomalaisissa kohteissa; onko osuus kasvussa vai laskussa? 4. Sijoitatteko jatkossa suomalaisiin listaamattomiin yrityksiin suoraan vai pääomasijoitusrahastojen kautta? 5. Mitä odotatte Teollisuussijoitukselta? VARMA Sijoitusomaisuus 26,5 mrd Mikko Koivusalo Sijoitusjohtaja 1. Talouskriisi on asettanut tiukan testin pääomasijoittamiselle, kuten muillekin omaisuusluokille. Periaatteenamme on ollut jatkaa sijoituksia rahastoissa, joiden kanssa saavutamme menestystä. Nousukaudella tehdyissä sijoituksissa on läpi toimialan haasteita, erityisesti arvostustasoissa ja kohdeyhtiöiden velkaisuudessa. Laskusuhdanne puolestaan saattaa tarjota uusille sijoituksille merkittävän pitkän aikavälin tuottomahdollisuuden. Allokaatiossa ei ole tehty merkittäviä muutoksia. Pääomasijoittajana olemme kypsässä vaiheessa eli kanta on vakiintuneella tasolla. Kun irtautumisrintama on ollut kuollut jo jonkin aikaa, uusia sijoituksia on tehty äärimmäisen vähän ja avoimia sijoitussitoumuksia on vähintäänkin riittävästi, ei meillä ole juuri tarvetta tehdä vuonna 2010 uusia rahastositoumuksia. 2. Painotus on vakiintuneilla markkinoilla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Olemme perinteisesti keskittyneet rahastoihin, joiden toimintamalli soveltuu mahdollisimman hyvin kaikkiin suhdannetilanteisiin. Valinnassa korostuu rahaston vahva resursointi ja kyky operatiiviseen kehitystyöhön kohdeyrityksissä. 3. Vaikka pääomasijoituksemme on hajautettu kansainvälisesti, muodostavat suomalaiset sijoitukset keskeisen osan salkustamme. Varmalla on kotimaisia rahastosijoituksia, välirahoituslainoja (mezzanine) ja noteeraamattomia osakkeita yhteensä noin 400 miljoonaa euroa, neljännes pääomasijoituksista. Tämän lisäksi kutsumattomia sitoumuksia on runsaasti. Sijoitus- ja laatukriteerien täyttyessä kotimaiset kohteet ovat aina etusijalla. 4. Olemme jo pitkään tehneet sijoituksia molempia reittejä, ja näin jatketaan. 5. Teollisuussijoitus on vakaa, pitkäjänteinen ja keskeinen toimija. Varmalla on hyvät kokemukset yhteistyöstä, olemme olleet useiden vuosien ajan sijoittajana sekä samoissa rahastoissa että suoraan kohdeyrityksissä. Odotamme Teollisuussijoituksen aktiivisen otteen jatkuvan, ja tuskin tulemme tässä pettymään. ILMARINEN Sijoitusomaisuus 22,9 mrd Esko Torsti Johtaja 1. Ilmarinen on pitkän aikavälin sijoittaja. Olennaista on muodostaa sijoitusallokaatio, jonka kanssa voidaan toimia taloussuhdanteiden eri vaiheissa. Sijoitussalkun riskitasoa luonnollisesti säädellään tilanteiden mukaan, mutta sijoitustoiminnan ytimessä on pitkäjänteinen sijoitussalkku. Talouskriisi ei ole tuonut muutosta toimintatapaamme. 2. Ilmarinen on ollut pääomasijoittajana aktiivisin eurooppalaisissa yritysjärjestelyrahastoissa. Olemme olleet tyytyväisiä painopistealueemme valintaan, ja aiomme jatkaa nykyisellä linjauksella myös tulevaisuudessa. Olemme jonkin verran laajentamassa sijoitusavaruuttamme, ja lisäämme aktiivisuuttamme pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sijoittaviin eurooppalaisiin pääomarahastoihin. 3. Ilmarisen pääomarahastosalkussa sijoituksia kotimaisiin rahastoihin on noin 10 prosenttia. 4. Pääsääntöisesti pääomasijoitusrahastojen kautta, erityistapauksissa voimme sijoittaa myös suoraan. 5. Teollisuussijoituksella on keskeinen rooli kotimaisessa pääomasijoituskentässä. Odotamme Teollisuussijoitukselta samoja asioita kuin itseltämmekin: tuottohakuista ja ammattitaitoista sijoittamista sekä kykyä luoda suomalaiseen elinkeinoelämään uutta yritystoimintaa. KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS, KEVA Sijoitusomaisuus 22 mrd Markus Pauli Johtaja 1. Sijoitustoiminta pääomasijoituspuolella on monessa mielessä hidastunut. Finanssi- ja reaalitalouden kriisistä huolimatta jatkamme kuitenkin pääomasijoitusohjelman toteuttamista ilman järin olennaisia strategiamuutoksia. Pääomasijoittaminen on luonteeltaan hyvin pitkäjänteistä, jolloin tulisi välttää kovin rajuja ja äkkinäisiä muutoksia. Talouskriisi on luonut kiinnostavia sijoitusalueita, esimerkiksi jälkimarkkina voi tarjota hyviä mahdollisuuksia lähitulevaisuudessa. Vuosista 2009 ja 2010 voi hyvinkin jälkikäteen katsottuna muodostua erittäin tuottoisa sijoitusajankohta. Varsinaisessa sijoitusallokaatiossa ei ole tehty muutoksia. Kevan sijoitusstrategian uudistustyö on meneillään, ja sitä kautta voi muutoksia tulla vuoden 2010 allokaatioon. 2. Sijoituskohdetta kehittävän managerin valinta on edelleen kriisistä huolimatta aivan keskeisessä roolissa. Toki myös esimerkiksi maantieteellinen valinta on huomioitava valmistelutyössä. Tällaiset ajat voivat olla erityisen suotuisat rahastoille, jotka tarjoavat rahoitusta liiketoiminnassaan vaikeuksiin joutuneille yrityksille (distressed- ja turnaround-rahastot). Samoin aika on otollinen vieraan ja oman pääoman ominaisuuksia yhdistäville eli välirahoitusta tarjoaville rahastoille (mezzanine- ja credit-rahastot) sekä myös pienemmille yritysjärjestelyrahastoille (buyout-rahastot). Maantieteellisesti talouskriisi on vaikuttanut laajasti, pitkässä juoksussa Aasian markkinan merkitys kasvaa. 3. Osuus on pitkällä aikavälillä ollut laskussa. Tällä hetkellä karkeasti noin 15 prosenttia pääomasijoituksista on suomalaisissa kohteissa. Suomalaiskohteet eivät saa erityiskohtelua, vaan ovat samalla linjalla ulkomaisten kanssa. Suomen markkina on kuitenkin osoittautunut monestakin syystä hyväksi, joten sen osuus ei näillä näkymin ainakaan ole laskussa. 4. Perinteisesti olemme sijoittaneet pääosin pääomasijoitusrahastojen kautta. Erityistilanteissa voidaan toki tehdä myös suoria Vuosista 2009 ja 2010 voi jälkikäteen katsottuna muodostua erittäin tuottoisa sijoitusajankohta sijoituksia niin suomalaisiin kuin ulkomaisiin listaamattomiin yrityksiin. 5. Teollisuussijoitus on hyvässä asemassa tuomaan luovia ratkaisuja markkinalla oleviin selkeisiin epäkohtiin sekä myös edistämään toiminnallaan pääomasijoitusmarkkinan kehittämistä. Toiminta-alueena tulisi olla Suomi. Olennaista on myös, ettei Teollisuussijoitus toiminnallaan vääristä kilpailua. Mainitut epäkohdat voivat liittyä esimerkiksi kotimaisiin rahastoihin, jotka täyttävät normaalit sijoituskriteerit, mutta jotka eivät syystä tai toisesta pysty keräämään riittävästi pääomia muilta sijoittajilta. Listaamattomien suorien sijoitusten osalta voisi täsmentää Teollisuussijoituksen roolia muihin valtion vastaaviin kanaviin nähden.» 4 Teollisuussijoitus 3/2009 Teollisuussijoitus 3/2009 5
VALTION ELÄKERAHASTO Sijoitusomaisuus 11 mrd Maarit Säynevirta Sijoitusjohtaja 1. Kriisin seurauksena emme ole pitäneet kiirettä uusien pääomasijoitusten tekemisessä. Siihen on syynä varovaisuus, mutta myös se, että uusia rahastoja on perustettu aikaisempaa selvästi vähemmän. Nekin rahastot, jotka ovat markkinoilla, ovat ongelmissa sulkemisten kanssa. Vuoden 2009 allokaatioon ei ole tehty muutoksia, eikä myöskään toistaiseksi vuoden 2010 suunnitelmiin. 2. Olemme keskittyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sijoittaviin yritysjärjestelyrahastoihin. Tarkastelun alla ovat olleet myös olemassa olevista rahastoista osuuksia ostavat jälkimarkkinarahastot. Valtion Eläkerahasto ei toistaiseksi ole tehnyt pääomasijoituksia Euroopan ulkopuolelle, ja olemme nytkin keskittyneet Eurooppaan sijoituksia tekeviin rahastoihin. 3. Pääomasijoituksista noin 15 prosenttia on sijoitettuna suomalaisiin yrityksiin ja sijoitussitoumuksista noin 40 prosenttia suomalaisiin toimijoihin. Kotimaan osuus kasvanee lähivuosina, kun salkussa olevat suomalaiset rahastot tekevät sijoituksia kotimaisiin yrityksiin. 4. Valtion Eläkerahasto ei ole toistaiseksi tehnyt yhtään suoraa sijoitusta listaamattomiin yrityksiin, joten sijoitukset tehdään myös jatkossa pääasiassa rahastojen kautta. 5. Olemme sijoittajana Teollisuussijoituksen hallinnoimassa, työeläkeyhtiöiden ja Teollisuussijoituksen yhteisessä Kasvurahastojen Rahastossa ja toivomme, että Teollisuussijoitus tekee rahastosta hyviä sijoituksia ja tukee samalla suomalaista yritystoimintaa. ELÄKE-TAPIOLA Sijoitusomaisuus 7,9 mrd Esko Raunio Pääomamarkkinajohtaja 1. Suoria pääomasijoituksia kotimaisiin pk-yrityksiin olemme tehneet jo 1980- luvulta alkaen ja pääomasijoitusrahastojen kautta sijoituksia 90-luvun puolestavälistä. Sijoituskriteerit ovat muokkautuneet vuosien varrella eikä talouskriisin vuoksi ole ollut tarvetta sijoituskriteerien uudelleen tarkasteluun. Sijoitusallokaatiossa ei ole tehty muutoksia. Merkittävää kuitenkin on tänä vuonna ja viime vuoden lopussa tapahtunut rahoitusmarkkinoiden kiristyminen ja yritysten arvostusten aleneminen. Niiden vaikutukset ovat näkyneet muun muassa yrityskauppojen, uusien sijoitusten ja sijoituksista irtaantumisten merkittävänä vähenemisenä. Rahan kierto uusien sijoitusten ja palautuvien varojen osalta on hidastunut, ja tarve uusien sijoitussitoumusten tekemiseen on pienentynyt. Suorilla pääomasijoituksilla kotimaisiin yhtiöihin on ollut ja on merkittävä rooli pääomasijoitustoiminnassamme. Sijoituksia teemme kannattaviin ja kasvaviin sekä kasvuhakuisiin yhtiöihin, joilla on muutaman vuoden toimintahistoria. Käytössämme ovat sijoitusvaihtoehdot osakesijoituksista välirahoitukseen. Pääomasijoitusrahastojen kautta sijoitukset kohdistuvat suomalaisiin ja ulkomaisiin yhtiöihin. Rahastojemme kohdeyritykset ovat tällä hetkellä pääasiassa Euroopassa, mutta sijoituksia on tehty myös Yhdysvaltoihin sijoittaviin rahastoihin ja vähäisessä määrin kehittyvien markkinoiden maihin sijoittaviin rahastoihin. Merkittävin odotus vuoden 2010 osalta on yleisen taloudellisen tilanteen toipuminen, ja sen myönteinen vaikutus kohdeyritysten asemaan. Tosin vaikeita aikoja yrityksillä on vielä edessään, ja mahdollinen toipuminen näkyy vasta viiveellä pääomasijoitustoiminnassa. 2. Yritysjärjestelyrahastoista ne, joissa sijoitustiimillä on näyttöä tuloksellisesta toiminnasta erilaisissa talouden sykleissä, syvää osaamista ja kokemusta yritysmaailmasta. Sijoitustiimien pitää toimia myös hyvin hands on ja rakentavalla tavalla yhdessä yritysten johdon kanssa. Tällaiset rahastot ovat aina olleet mielenkiintomme kohteena, eikä vallitseva taloudellinen tilanne ole tuonut siihen muutosta. Välirahoitus (mezzanine) sopii myös meille hyvin, samoin jälkimarkkinat (secondaries-markkinat, Sijoitustiimien pitää toimia hands on rakentavalla tavalla yhdessä yritysten johdon kanssa pääomasijoitusrahasto-osuuksien ostaminen toisilta sijoittajilta) tarjoavat myös mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Maantieteellisesti sijoituksemme ovat nyt pääasiassa Euroopassa, jonkin verran sijoituksia on myös Yhdysvalloissa. Näillä alueilla tulee jatkossakin olemaan merkittävä asema pääomarahastosijoittamisessamme. Mielenkiinnolla seuraamme myös Aasian pääomasijoitusmarkkinoita. 3. Suorat sijoitukset kotimaisiin pk-yrityksiin ovat olleet merkittävässä roolissa. Kotimaisilla sijoituksilla tulee jatkossakin olemaan merkittävä asema pääomasijoitussalkussamme, vaikka suhteellisesti niiden osuus saattaa pienentyä koko salkun kasvaessa. Sijoitukset suomalaisiin yhtiöihin (suorat sijoitukset ja suorat pääomasijoitusrahastosijoitukset) ovat noin 40 prosenttia pääomasijoitustemme arvosta. 4. Kotimaisissa sijoituksissa suorat sijoitukset ovat merkittävässä asemassa, mutta sijoitamme myös valikoiden Suomeen sijoittaviin pääomasijoitusrahastoihin. Suorat sijoitukset ja rahastojen kautta tapahtuvat sijoituksemme täydentävät hyvin toisiaan, koska suoran sijoitustoimintamme kohderyhmä on pääosin toinen kuin mitä monella Suomeen sijoittavilla rahastoilla: suorat osakesijoituksemme ovat vähemmistösijoituksia, kun taas rahastot tavoittelevat tyypillisesti enemmistöä. Teemme myös rinnakkaissijoituksia pääomasijoitusrahastojemme kanssa samoihin kohdeyhtiöihin. 5. Teollisuussijoituksen rooli suomalaisen yritystoiminnan edistäjänä pääomasijoitusten avulla on merkittävä. Teollisuussijoitus toimii laaja-alaisesti ja sijoittaa sekä suoraan kohdeyrityksiin että rahastojen kautta. Erityisen merkittävänä näen Teollisuussijoituksen sijoitukset varhaisen vaiheen yhtiöihin. ELÄKE-FENNIA Sijoitusomaisuus 5,9 mrd Eeva Grannenfelt Johtaja 1. Emme aio olennaisesti muuttaa sijoitusstrategiaamme. Olemme tähän asti sijoittaneet varoja osakeluonteisiin sijoituksiin, kuten noteerattuihin ja noteeraamattomiin osakkeisiin sekä pääomarahastoihin. Taloustilanteen vakautuessa lisäämme vähitellen osakkeiden osuutta kohti talouskriisiä edeltävää tasoa. Pääomarahastoissa olemme olleet mukana ennen kriisiä melko pienillä panoksilla, joten jatkossa meillä on mahdollisuus lisätä niiden osuutta. Olemme myös hajauttaneet varoja hedge-rahastoihin, ja tulemme jatkossakin tekemään näin lainsäädäntö huomioon ottaen. Kiinteistöt ovat olleet ja tulevat olemaan keskeinen osa sijoitusallokaatiotamme. Korkosijoituksissa luottoriskillisten sijoitusten osuutta on asteittain nostettu. 2. Rahastosalkun hajauttamisstrategian seurauksena kotimaahan sijoittavien rahastojen suhteellinen osuus pienenee. Kotimaisiin rahastoihin sijoittamista saattaa hillitä myös uusien rahastojen vähäinen tarjonta. Kotimaassa pidämme varhaiseen vaiheeseen sijoittavia rahastoja alipainossa. Jatkamme pitkän aikavälin strategiamme mukaisesti sijoittamista laadukkaiden managereiden ja yhteistyökumppanien erityylisiin rahastoihin, maantieteellisesti hajauttaen. 3. Pääasiassa kotimaahan suuntautuvien sijoitusten osuus oli kesäkuun lopussa 47,8 prosenttia pääomasijoituksista. Kotimaisiin yrityksiin sijoittavien rahastojen osuus on laskenut kansainvälistymis- ja hajauttamisstrategian mukaisesti. 4. Eläke-Fennialla on sitoumuksia kotimaisissa pääomarahastoyhtiöissä, jotka tekevät suoria sijoituksia. Tapauskohtaisesti teemme tarkkaan harkitusti myös suoria sijoituksia riittävän suuriin yrityksiin. 5. Teollisuussijoituksella on merkittävä rooli kotimaisissa pääomasijoituksissa, sekä rahastosijoituksissa että suorissa sijoituksissa. Lisäksi Teollisuussijoituksella on mahdollisuus vakautuksen rahoitusohjelman kautta olla tukemassa omanpääomanehtoista rahoitusta elinkelpoisiin, suhdannetilanteen vuoksi tilapäisesti vaikeuksiin joutuneisiin yrityksiin. ETERA Sijoitusomaisuus 4,8 mrd Tatu Hemmo Varainhoitaja 1. Pääomasijoitusten suhteen tilanne on Eteran osalta hyvä, sillä pääomarahastoihin tehdyistä sijoitussitoumuksista suurin osa on vielä sitoutumatta. Vuoden 2009 aikana tulemme tekemään uusia sijoitussitoumuksia hieman edellisvuosia vähemmän. Olemme varautuneet olemaan aktiivisia sijoittajia vuoden 2010 aikana, jolloin uskomme monen hyvän rahaston uskaltautuvan markkinoille. Yritysjärjestelyiden määrän nopeaa kasvua ei ole odotettavissa ennen lainamarkkinoiden elpymistä. 2. Pääpaino on edelleen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sijoittavissa rahastoissa. Jatkamme kansainvälistä sijoitusstrategiaa, joten sijoittamme myös kehittyville markkinoille, jotka tarjoavat korkeampia kasvumahdollisuuksia. Jälkimarkkinoilla on paljon tarjontaa ja mahdollisuuksia, mutta myös liian paljon rahaa ja liian kokemattomia tiimejä. 3. Tällä hetkellä rahastomuotoisista pääomasijoituksista kotimaassa on noin kolmannes. Sitoutuneen rahamäärän kasvaessa kotimaisuusaste pienenee, sillä viime vuosina tehtyjen sijoitussitoumusten paino on ollut selkeästi ulkomaisissa rahastoissa. Olemme silti omassa kokoluokassamme merkittävä pääomasijoittaja myös Suomessa. Kotimaisessa pääomarahastokentässä tulee tapahtumaan merkittäviä muutoksia lähitulevaisuudessa. Kaikki toimijat eivät saa kerättyä uusia rahastoja tai rahastot jäävät suhteellisen pieniksi. 4. Pääasiassa rahastojen kautta, mutta olemme tasaisesti tehneet maltillisen kokoisia suoria sijoituksia myös suomalaisiin listaamattomiin yrityksiin. Tälläkin hetkellä harkinnassa on muutama mielenkiintoinen kohdeyritys. 5. Aktiivista osallistumista sekä pääomarahastomuotoiseen että suoriin sijoituksiin. Toivomme Teollisuussijoituksen sijoitusten edistävän kotimaista kasvua ja siten välillisesti parantavan myös pääomasijoittajien mahdollisuuksia. Yhteistyö on toiminut pääsääntöisesti erittäin hyvin. www.varma.fi www.ilmarinen.fi www.keva.fi www.ver.fi www.tapiola.fi www.elake-fennia.fi www.etera.fi 6 Teollisuussijoitus 3/2009 Teollisuussijoitus 3/2009 7
Teksti: Matti Remes Kuvat: RVCA, Alamy, Lehtikuva, istockphoto ja Dmitri Lovetsky Venäläiset innostuneet sijoittamaan Yksityinen, institutionaalinen ja valtiollinen pääoma kohtaavat Venäjän kasvavilla pääomasijoitusmarkkinoilla. Merkittävin este on nyt tiedon puute etenkin pääomasijoittamisen toimintatavoista, sanovat alaa tunnetuksi tekevän Venäjän pääomasijoitusyhdistyksen, RVCA:n (Russian Venture Capital Association) puheenjohtaja Gennadi Gruzdkov ja toimitusjohtaja Albina Nikkonen. Miten maailmanlaajuinen taantuma on vaikuttanut Venäjän sijoitusmarkkinoihin? Gennadi Gruzdkov: Kriisin iskiessä pääomasijoitusmarkkinamme olivat suhteellisen hyvässä kunnossa, ja nyt odotamme kriisin ohimenoa. Viime vuonna monet myönteiset virtaukset jatkuivat. Rahastot olivat halukkaita sijoittamaan kohdeyrityksiin, joiden arvostustasot olivat laskeneet rajusti. Tämänkaltaiset taantuman aikana tehdyt sijoitukset voivat osoittautua erittäin tuottoisiksi. Uusien rahastojen varainhankinta ylsi alustavien tietojen mukaan neljään miljardiin dollariin vuonna 2008. Vuoden loppuun mennessä markkinoilla toimi runsaat 150 pääomasijoitusrahastoa, joiden yhteenlaskettu pääoma oli runsaat 14 miljardia dollaria. Vuoden aikana toteutettiin käytettävissä olevan tiedon mukaan 120 130 sijoitusta, yhteisarvoltaan yli 1,5 miljardia dollaria. Tätä vuotta koskevia lukuja ei vielä ole. Finanssikriisin kielteinen puoli sen sijaan oli pääomien hupeneminen markkinoilta, mikä aiheuttaa vakavia ongelmia seuraavien kahden kolmen vuoden aikana. Varainkeruu uusiin rahastoihin on aiempaa vaikeampaa. Sijoitussitoumuksia saaneet rahastot voivat puolestaan joutua vaikeuksiin sijoittajien rahapulan vuoksi. Kohdeyrityksistä irtautuminen ei taas tässä tilanteessa ole järkevää alentuneiden arvostustasojen vuoksi. Mitkä ovat nopeimmin kasvavat toimialat? Albina Nikkonen: Kysyimme asiaa rahastoyhtiöiden asiantuntijoilta laatiessamme vuoden 2009 markkinaennustetta. Televiestintä ja tietotekniikka, samoin kuin kulutusmarkkinoille suuntautuvat toimialat ovat edelleen suosituimpia sijoituskohteita. Bioteknologian ja lääkealan odotusarvo on myös suuri. Gruzdkov: Myös tutkimusyritys Deloitten kyselyssä sijoitusammattilaiset uskoivat kulutuskysynnän vauhdittamiin toimialoihin. Vastanneista 47 prosenttia aikoo keskittää sijoitukset vähittäiskauppaan, elintarvikkeisiin, terveydenhoitoon, lääkkeisiin ja rahoituspalveluihin. Samoin kulutusmarkkinoihin liittyvät teknologiat, media,» Hallituksen mukanaolo on lisännyt yksityissijoittajien kiinnostusta pääomasijoittamiseen 8 Teollisuussijoitus 3/2009 Teollisuussijoitus 3/2009 9
televiestintä, näihin liittyvät oheispalvelut sekä valmistava teollisuus houkuttelevat. Mitkä ovat merkittävimmät muutokset Venäjän pääomasijoitusmarkkinoilla? Gruzdkov: Ensimmäisten kymmenen vuoden aikana ulkomaiset sijoittajat hallitsivat Venäjän riskisijoitusmarkkinoita, jotka syntyivät 90-luvun alkupuolella vastaamaan paikallisen yrittäjyyden tarpeisiin ja maamme talousuudistuksiin. Aluksi suurin osa rahastojen varoista tuli kansainvälisiltä kehitysrahoituslaitoksilta, esimerkiksi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD:ltä. Yksityinen pääoma tuli markkinoille vasta myöhemmin. Vuoden 2000 jälkeen on ilahduttavasti syntynyt uusia, venäläiseen pääomaan perustuvia rahastoja. Nikkonen: Hyvin tärkeä asia Venäjällä on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö, erityisesti innovaatioiden ja riskinottoa vaativan yrittäjyyden tukemisessa. Raakaaineiden suotuisat maailmanmarkkinahinnat ovat parantaneet valtion budjettitilannetta olennaisesti. Hallituksen mukanaolo on puolestaan lisännyt yksityissijoittajien kiinnostusta pääomasijoittamiseen. Yksityiset pääomasijoitukset venäläisiin innovaatioyhtiöihin ylittävät kahden miljardin dollarin rajan arviolta kahden kolmen vuoden sisällä. Gruzdkov: Lisäksi hallitus on alkanut tosissaan uudistaa yrityslainsäädäntöä. Äskettäin astuivat voimaan muun muassa yhteisyrityksiä ja sijoitusrahastoja koskevat lakimuutokset, joita liike-elämä oli pitkään toivonut. Millainen maine pääomasijoittamisella on Venäjällä? Nikkonen: Venäläisten sijoittajien mielipidetutkimuksessa vain neljäsosa vastanneista vastasi myönteisesti kysymykseen Luotatteko venture capital -rahastoihin? On huomattava, että tiedon puute on merkittävin pääomasijoittamista jarruttava tekijä. Lisää tietoa tarvitaan ennen kaikkea pääomasijoittamisen olosuhteista ja käytännöistä, sopivista kohdeyrityksistä sekä halukkaista sijoittajista. Viestinnän kehittäminen innovaatio- ja sijoittajakentän välillä on välttämätöntä. RVCA:n uudesta Venture Russia -sivustosta (www. allventure.ru) voi tulla tällainen kanava. Sen tavoitteena on lisätä pääomasijoittamisen houkuttelevuutta yritysten kasvattamisessa, parantaa venäläisten yrittäjien tietämystä pääomasijoittamisesta sekä lähentää sijoittajia ja sijoituksia etsiviä yrityksiä toisiinsa. Hankevirran synnyttäminen edellyttää kriittistä massaa sijoitusammattilaisia, yrittäjiä ja sijoittajia, Bisnesenkeleitä Venäjällä on runsaasti, ja heidän määränsä kasvaa joilla on vankkaa tietotaitoa riskisijoittamisesta. Lisäksi RVCA järjestää vuosittain kansainvälisen Russian Venture Fair -tapahtuman, joka kokoaa yhteen koti- ja ulkomaisia sijoitusalan huippuammattilaisia sekä kohdeyritysten ylintä johtoa ja omistajia. Ovatko venäläiset sijoittajat enimmäkseen pääomasijoitusyhtiöitä, bisnesenkeleitä vai institutionaalisia sijoittajia? Gruzdkov: Omistusrakenteesta on vaikea saada tietoa, sillä suurin osa rahastoista välttää julkisuutta. Käytettävissä olevan tiedon perusteella suurin osa rahastojen pääomista tuli institutionaalisilta sijoittajilta sekä kotimaasta että ulkomailta. Lisäksi Venäjän hallitus on merkittävä pääomalähde. Nikkonen: Bisnesenkeleitä on Venäjällä runsaasti, ja heidän määränsä kasvaa. He eivät kuitenkaan pidä toiminnastaan suurta ääntä, joten tilastoja yksityishenkilöiden sijoituksista ei ole toistaiseksi saatavilla. Bisnesenkeleiden toiminta on vilkastunut kahden viime vuoden aikana. He ovat perustaneet verkostoja muun muassa Moskovassa, Vladivostokissa, Pietarissa, Nizhni Novgorodissa ja Tomskissa. Edistääksemme heidän pyrkimyksiään ovat yhdistyksemme RVCA, Russian Venture Company ja valtiollinen RUSNANO (Russian Corporation of Nanotechnologies) juuri käynnistäneet venäläisen bisnesenkeliverkoston, RuBAN:in (Russian Business-Angels Network), joka esitellään pääomasijoituskentälle Moskovassa 23. 24. syyskuuta. Millaista kansainvälistä yhteistyötä RVCA tekee? Gruzdkov: Kansainvälinen yhteistyö luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tärkeintä on saada venäläiseen tutkimus- ja kehitystoimintaan lisää kokemusta sekä yrittäjyyttä tukevaa kulttuuria. Tämä on välttämätöntä, jotta voimme kehittää uudenlaista korkeaan teknologiaan perustuvaa teollisuutta ja liittää se tiiviimmin osaksi maailmantaloutta. Euroopan pääomasijoitusyhdistys EVCA antoi arvokasta tukea RVCA:n perustamisvaiheessa, ja yhteistyö on jatkunut tiiviinä. Esimerkiksi RVCA laati venäläisille yliopistoille EVCA:n malliin pohjautuvan kurssin pääomasijoittamisesta, ja yli 50 venäläistä yliopistoa on hyväksynyt sen opetusohjelmaansa. Yhdysvalloissa RVCA on mukana järjestämässä kontaktifoorumeja venäläisten teknologiayhtiöiden ja kansainvälisten sijoittajien välillä. Ykkösluokan tapahtumia ovat Silicon Valley Open Doors ja Boston Regional Open Doors. Samoin RVCA vetää säännöllisesti venäläis-suomalaisia seminaareja pääoman houkuttelemiseksi lupaaviin nano-, tieto- ja bioteknologioihin. Kiinnostavatko suomalaisyritykset venäläisiä sijoittajia? Nikkonen: Suomi on Venäjän pitkäaikainen ja luotettava yhteistyökumppani, joka on menestyksekkäästi kehittänyt kansainvälistä teknologialiiketoimintaa. Suomi kiinnostaa sijoituskohteena; samoin meitä kiinnostavat Suomen vahva kokemus sekä yrittäjyyden kulttuuri. Tätä kautta venäläiset yritykset voivat ponnistaa myös Euroopan markkinoille. Kumppanuus on suomalaisille ja venäläisille yrityksille strateginen mahdollisuus. www.rvca.ru www.allventure.ru http://en.rusnano.com/ Russian Venture Capital Association, RVCA Perustettu vuonna 1997 Jäseninä 39 pääomasijoitusyhtiötä sekä 34 liitännäisjäsentä Euroopan pääomasijoitusyhdistyksen (EVCA) liitännäisjäsen Puheenjohtaja: Quadriga Capital Russian sijoitusjohtaja Gennadi Gruzdkov Toimitusjohtaja: Albina Nikkonen Venäjällä toimi vuoden 2008 lopulla noin 150 pääomasijoitusrahastoa, jotka hallinnoivat yhteensä runsaan 14 miljardin dollarin pääomia RVCA:n toimitusjohtaja Albina Nikkonen RVCA:n puheenjohtaja Gennadi Gruzdkov 10 Teollisuussijoitus 3/2009 Teollisuussijoitus 3/2009 11
Teksti: Auli Valpola Kuvat: Tessa Oksanen ja Chip-Man Technologies En näe kasvulle mitään rajoja Toimitusjohtaja Jane Spencer-Fry Chip-Man Technologies Chip-Man valloittaa tutkimuslaitoksia Bioteknologiayritys Chip-Man Technologiesin kehittämä solujen analysointijärjestelmä edistää kantasolututkimusta ja vähentää eläinkokeiden tarvetta. Suomalaisyhtiön asiakkaina on huippututkimuslaitoksia ja lääketeollisuuden suuryrityksiä. Nopea kasvu jatkuu seuraavaksi Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Chip-Man Technologies Oy:ssä eletään jännittävää syksyä. Tampereella kehitetystä tuotteesta, elävien solujen kuvaamiseen ja analysointiin käytettävästä Cell-IQ:sta on tulossa myyntiin käyttäjäystävällisempi malli. Sopimus Yhdysvaltoihin on avaamassa uuden maanosan markkinat ja laajeneminen Aasiassa jatkuu. En näe kasvulle tällä hetkellä mitään rajoja, sillä järjestelmämme sopii niin moniin tarkoituksiin, uskoo yhtiön toimitusjohtaja Jane Spencer-Fry. Järjestelmän myynti aloitettiin Euroopan markkinoilta, mutta kuluneen vuoden aikana olemme laa- jentaneet myyntiponnistuksiamme maailmalla, Spencer-Fry kertoo. aasia avautui Asiakkaina on tutkimuslaitoksia ja yliopistoja, kuten Tukholman Karolinska Institutet ja Oxfordin yliopisto sekä farmasia-alan kansainvälisiä suuryrityksiä, muun muassa AstraZeneca, Novartis, Sanofi-Aventis ja Johnson & Johnson. Venäjällä järjestelmä on myyty kemikaalien haittavaikutuksia tutkivalle toksikologiryhmälle, joka saa valtiolta rahoitusta. Toimitusjohtaja Spencer-Fryn mukaan suomalaisuus on valttia Euroopassa: Kun eurooppalaisyritysten edustajia tapaa, he kysyvät usein, missä Chip-Man sijaitsee. Kun kerron Suomesta, he ilahtuvat, koska niin usein tämän alan yhtiöt ovat yhdysvaltalaisia. Suomi merkitsee samaa kuin laadukkaat ja innovatiiviset tuotteet. Maailmanlaajuisesti tunnustetaan, että Suomessa on runsaasti uuden teknologian osaamista, Jane Spencer-Fry kehaisee. Hyvä maine ja myyntityö ovat tuoneet tulosta: Aasian markkinat ovat avautuneet muun muassa Japaniin, Thaimaahan ja Etelä-Koreaan. Uusia vientikohteita ovat Intia ja Kiina, missä on jo useita mahdollisia tilaajia. Kiinassa mahdollisuudet ovat valtavat, koska siellä on niin paljon tutkimussairaaloita. Ensimmäinen asiakkaamme on ilmeisesti Zhongshanin sairaala, jossa käy päivittäin noin 10 000 avohoitopotilasta, Jane Spencer-Fry kuvailee mittasuhteita. Chip-Manin asiakkaista 70 prosenttia tekee kantasolututkimusta tai työskentelee kantasoluihin liittyvässä lääketieteessä. Uusi yhteistyökumppani on nyt löytynyt Yhdysvalloista, missä on hyvät mahdollisuudet laajentua kantasolututkimuksessa. Yksityiset tutkimuslaitokset ovat investoineet alaan jo runsaasti, mutta myös julkisia varoja on tulossa tutkimukseen sen jälkeen kun presidentti Barack Obama poisti aiemman rahoituskiellon.» 12 Teollisuussijoitus 3/2009 Teollisuussijoitus 3/2009 13
Top-Sport kirii ainutlaatuisia ominaisuuksia suomi merkitsee laadukkaita ja innovatiivisia tuotteita kiksi seurata verisuonten muodostumista eli angiogeneesiä, mikä on tärkeää syöpätutkimuksessa. Kantasolututkija taas eriyttää alkion soluja eri tarkoituksiin, kuten sydän- tai hermosoluiksi, ja voi käyttää laitetta solujen laadun tarkkailussa. Monet lääkeyritykset ja tutkimuslaitokset yrittävät vähentää eläinkokeita ja siirtyä käyttämään enemmän solupohjaisia kokeita. Cell-IQ on suunniteltu auttamaan tätä kehitystä. Ohjelmistoja ja laitetta on kehitetty jatkuvasti asiakkaiden toivomusten mukaan. Tänä syksynä esitellään uusi versio, jossa perustoiminnot ovat samat, mutta käyttöominaisuuksia on edelleen parannettu. Globaali taloustilanne suurin haaste Vaikka Chip-Manin tuotekehitys ja markkinointi sujuvat hyvin, kansainvälinen taloudellinen tilanne on tällä hetkellä suurin haaste. Kun oma tiimi on pieni ja monet toiminnot on ulkoistettu, yhtiössä on ollut kuitenkin joustavuutta. Myyntiprosessi on tullut pidemmäksi, kun ostajien budjetit ovat pienentyneet ja he lykkäävät sijoituspäätöstä, toimitusjohtaja Jane Spencer-Fry arvioi. Hän uskoo kuitenkin, että lamasta toipumisen merkkejä on jo näkyvissä. Chip-Manin pääpaikka on Tampereella, missä yhtiö syntyi seitsemän vuotta sitten lääketieteen ja tekniikan Chip-Manin laajeneminen perustuu siihen, että laboratorioissa ympäri maailmaa on havaittu suomalaisten kehittämän, konenäköön perustuvan solujen analysointijärjestelmän edut. Ytimenä on solujen viljelyyn käytettävä laitteisto, johon on yhdistetty kamera ja tietokone. Yksi järjestelmän avainominaisuuksista on, että soluja voidaan viljellä ja tarkkailla pitkiä aikoja. Olemme yltäneet jopa kuuteen viikkoon, kun muilla järjestelmillä kesto on vain 1 2 vuorokautta. Poikkeuksellista on myös Cell- IQ:n kyky ottaa kerroksittain kuvia soluista ja yhdistää ne tarkaksi digitaaliseksi kuvaksi. Peräkkäisten kuvien sarjasta saadaan videokuva solun muutoksesta. Toinen ainutlaatuinen osa järjestelmää on tietokoneohjelmisto, joka voidaan opettaa tunnistamaan eri solutyypit. Ohjelmisto analysoi kuvia ja tuottaa tietoa. Sama koe on helppo suorittaa eri laboratorioissa, Jane Spencer-Fry kertoo. Laitteen avulla voidaan esimerasiantuntijoiden yhteistyönä. Konenäkö- ja solubiologiaosaamista saatiin muun muassa Tampereen yliopistosta ja VTT:ltä. Yhtiön palkkalistoilla on Suomessa viisi, Tsekissä yksi ja Britanniassa neljä työntekijää. Tuotannossa ja markkinoinnissa yhtiö käyttää alihankkijoita ja kansainvälisessä viennissä maahantuojia. Jane Spencer-Fry innostui Chip- Manista ja sen tuotteesta sattumalta messuilla. Tutustuminen suomalaisiin vei yhtiön markkinointijohtajaksi ja vuosi sitten toimitusjohtajaksi. Hän on ollut tieteellisissä ja kaupallisissa tehtävissä aiemmin Packard Biosciencessa ja Bio Verisissä. Ensimmäinen työpaikka oli Amerham International, jossa hän työskenteli samaan aikaan, kun suoritti biokemian tutkinnon Cardiffissa ja väitteli tohtoriksi Swanseassa. Toimitusjohtaja on ollut tyytyväinen Chip-Maniin ja sen taustavoimiin, Teollisuussijoitukseen ja Aura Capitaliin. Pääomasijoittajat tekivät ensisijoituksen yhtiöön vuonna 2004 ja viime vuonna jatkosijoituksen. Sijoittajat ovat antaneet tukea erittäin hyvin ja olleet kiinnostuneita yhtiöstä. Aina kun olen tarvinnut apua, neuvoja ja palautetta, olen saanut niitä. Minulle on korostettu, että johdan yhtiötä ja että minulla pitää olla vapaus tehdä päätöksiä, Spencer-Fry kiittää. www.chipmantech.com Urheilukauppa hakee uutta menestystä hyödyntämällä muodin menestysreseptejä. Vaikutteita imetään etenkin myymälöiden sisustukseen ja tuotevalikoimaan. Teksti: Olli Manninen Kuvat: Top-Sport ja Adidas vapaaajan ja muodin raja-aidat hämärtyvät, nä- Urheilun, kee Top-Sport Oy:n toimitusjohtaja Ari Isohella. Urheilukaupassa on Suomessa käynnissä suuri murros. Reilun miljardin euron markkinoista kilpailevat urheilukauppaketjut, erikoisliikkeet, marketit ja tavaratalot. Sekä urheilun että muodin megabrändit laajentavat valikoimiaan ja hakevat lisää myyntiä toistensa markkinoilta. Marketit vahvistavat asemiaan urheilun ja vapaa-ajan tarjonnassa, mikä syö alan perinteisten toimijoiden myyntiä. Ketjuuntuminen tulee jatkumaan. liikkeissä että perustamalla uusia myymälöitä. Reilussa vuodessa ketju on kasvanut kuudella myymälällä, ja tavoitteena on avata pari uutta toimipistettä vuosittain. Top-Sportilla Urheilun, vapaa-ajan ja muodin raja-aidat hämärtyvät on nyt 30 myymälää, joista 9 toimii franchising-pohjalla. Joulukuussa avautuu seuraava uusi liike Mikkeliin ja ensi vuonna Jyväskylään. Top-Sportin toimipaikat sijaitsevat suosituissa kauppakeskuksissa. MyyMälä On MArkkinOinTikAnAvA Ilmettä uusitaan hakemalla inspiraatiota muotiketjuilta. Top-Sport haluaa kasvattaa asemaansa sekä lisäämällä myyntiä nykyisissä nointikanavamme, siksi Myymälä on meidän markki-» sisustus 14 Teollisuussijoitus 3/2009 Teollisuussijoitus 3/2009 15
ja sijainti ovat erittäin ratkaisevia. Kauppapaikan pitää olla siellä, missä asiakasvirrat ovat, ja myymälän on oltava houkutteleva. Uuden konseptin näköiset myymälät on avattu Turkuun ja Ylöjärvelle. Avara, selkeä, inspiroiva, valoisa, kuvailee Isohella modernia Top-Sport-myymälää. Muotibisneksestä imetään vaikutteita myös myyntiin, tuotevalikoimaan ja sesonkien tuotteistamiseen. Jatkuvat hintatarjoukset hallitsevat liikaa kotimaista urheilukauppaa. Ulkomailla bisnes tehdään uutuuksilla, nopeammalla varastokierrolla, inspiraatiolla, kauppakonsepteilla sekä oikealla hinnoittelulla. Varaston kierto ja jaksottaminen merkitsevät myös liiketoiminnallisesti järkevämpää pääoman käyttöä, Isohella sanoo. Muutoksen läpiviennissä hyödynnetään ketjuohjauksen tuomaa synergiaa. Kun muotibisneksessä on 6 8 sesonkia vuodessa, urheilukaupassa niitä on perinteisesti ollut vain kaksi. Tähtäämme neljän sesongin ajatteluun, Isohella linjaa. Siirtyminen kahdesta sesongista neljän sesongin ajatteluun on iso loikka, mikä vaatii logistiikan ja tuotevalikoiman uudistamisen lisäksi oikeaa tapaa puhutella kohderyhmiä. Onnistuessaan muutos tuo myymälöihin lisää asiakkaita useammin. Urheilu- ja muotibisnekset hakevat lisää kasvua toistensa markkinoilta. Isohella uskoo, että urheilupuolelta on uskottavampaa laajentua muodin alueelle kuin päinvastoin. Urheiluvaate voi olla trendikäs, mutta muotivaatteet ovat harvoin riittävän teknisiä. värikkäitä vaatteita vapaa-aikaan Ari Isohella tarttui Top-Sportin ohjaksiin huhtikuussa 2008. Vähittäiskaupan tuntemus, muoti, ketjuohjaus ja konseptointi ovat Isohellan vahvuuksia. Hän aloitti uransa Seppälä-kauppiaana, jonka jälkeen hän työskenteli aluepäällikkönä ja toimitusjohtajana Lindexissä. Top-Sportiin hän siirtyi vietyään sitä ennen Lindexin Baltian markkinoille. Top-Sportin vuonna 1975 perustanut Pekka Eräjä ja yrityksen kuusi muuta avainhenkilöä ovat edelleen osakkaina yrityksessä, jossa pääomasijoittajina kasvua tukevat Pohjola Capital Partnersin hallinnoima rahasto ja Teollisuussijoitus. Viime tilikaudella Top-Sport ylsi noin 48 miljoonan euron myyntiin. Markkinaosuuksilla mitattuna Top- Sport on urheilukauppaketjujen kolmonen. Kilpailijoistaan poiketen Top-Sportin myynti tulee pääosin vaatteista ja jalkineista, kun muiden myynti painottuu urheiluvälineisiin. Top-Sport erottuu kilpailijoistaan omilla tuotemerkeillä ja tuonnilla. Kun kansainväliset megabrändit ovat myynnissä joka puolella, on Top- Sportilla tarjota yksitoista omaa brändiä sekä joukko omia tuontimerkkejä. Näitä ovat esimerkiksi Boy-Cot, Pro Limit tai True Classics. Tuotemerkkivalikoimastamme löytyy ratkaisuja, joita voi yhdistää myös kansainvälisten megamerkkien kanssa. Isohella määrittelee Top-Sportin pääkohderyhmäksi yli kolmikymppisten lapsiperheet. He haluavat hyvännäköisiä ja värikkäitä vaatteita ja jalkineita vapaa-aikaan. He ovat liikunnallisia, mutta eivät himourheilijoita. Vaatteilla tulee olla kuitenkin riittävät tekniset ominaisuudet: ne hengittävät tai suojaavat tuulelta. Pukeutumisesta on tullut rennompaa, kun työ ja vapaa-aika lähestyvät toisiaan. Kuluttajat suosivat vaatteita, jotka toimivat eri tilanteissa. www.topsport.fi Pukeutumisesta on tullut rennompaa, kun työ ja vapaa-aika lähestyvät toisiaan 16 Teollisuussijoitus 3/2009 Teollisuussijoitus 3/2009 17
Teksti: Tiina Laaninen Kuvat: Marjaana Malkamäki Rusthollin toimitusjohtaja Kari Hirvijärvi esitteli yrityksen toimintaa Valkeakosken asuntomessuilla. Helppo remontti Suomen suurin asuntoja remontoiva yritys Rustholli tarjoaa helppoa kokonaispalvelua. Keittiöiden, kylpyhuoneiden ja saunojen uudistamisen rinnalla kasvaa energiaremontoinnin tarve. Remonttia kaipaavia koteja on Suomessa paljon: pelkästään 1,1 miljoonasta omakotitalosta lähes 650 000 on yli 20 vuotta vanhoja. Koska kunnon remontti on tavallisesti iso, aikaa vaativa ja pitkäikäinen sijoitus, Rustholli haluaa tehdä projektin asukkaalle mahdollisimman käteväksi. Olemme kehittäneet perinteisen eli tila kerrallaan etenevän remontoinnin rinnalle energiatehokkaan Enra-remontin, jonka idea on tarjota remontoijalle kokonaisratkaisu, toimitusjohtaja Kari Hirvijärvi kertoo. Aluksi sovimme tapaamisen, jossa asiakas saa kodistaan energiatodistuksen, säästökartoituksen ja remonttisuunnitelman. Nämä eivät vielä sido mihinkään. Jos asiakas päättää toteuttaa remonttisuunnitelman, hän voi valita materiaalit Rusthollin laajasta mallistosta, ja me huolehdimme kaikesta muusta. Avaimet käteen -periaatteella asiakas säästää aikaa, energiaa ja rahaa. Asiakkaan ei tarvitse juosta kaupasta toiseen, etsiä työmiehiä tai pelätä, pitääkö remontin aikataulu. Rakennusalalla tällainen kokonaispalveluajattelu on uutta, ja juuri siihen haluamme satsata. Rustholli-remontin suunnittelu kestää yleensä kolmisen tuntia. Sinä aikana on kaikki remonttiin liittyvät materiaalit ja kalusteet valittu, ja myyjä on antanut avaimet käteen -hinnan. Remontti käynnistyy yleensä noin kolmen viikon päästä kaupanteosta ja on valmis noin kuuden viikon päästä kauppahetkestä. Hirvijärvi kertoo, että remonttien kustannukset ovat keskimäärin 11 000 euroa. Energiaremontit ovat vähän kalliimpia, koska kohteissa tehdään laajempia perusparannuksia. Trendinä energiatehokkuus Asuntokannan ikääntyminen ja lisääntyvä remonttitarve näkyivät myös kesän asuntomessuilla Valkeakoskella, jonne Rustholli toi messuhistorian ensimmäisen ei-uudisrakentamiseen keskittyvän kohteen, paljon huomiota herättäneen turkoosin kontin. Asuntomessukävijöistä noin 70 prosenttia asuu omakotitalossa ja etsii nimenomaan sisustus- ja remonttivinkkejä kotiinsa. Hirvijärven mukaan 20 vuotta on usein takaraja suomalaisten remonteille. Monet tekevät pienempiä korjauksia jo aikaisemmin, mutta viimeistään parin vuosikymmenen jälkeen kotiin kaivataan jotakin kokonaan uutta: toimivuutta, sisustuksellisuutta ja yhä useammin myös energiatehokkuutta, esimerkiksi uusimalla ikkunat tai siirtymällä maalämpöön. Vuonna 1997 perustettu Rustholli työllistää nyt noin 120 henkilöä. Liikevaihto vuonna 2008 oli 16,5 miljoonaa euroa. Yhtiö aikoo palkata loppuvuoden aikana noin 20 remontin ja myynnin ammattilaista Helsinkiin, Hämeenlinnaan, Tampereelle ja Lahteen. Pääomasijoittaja tähtää taantuman yli Taloustaantuman myötä remontin saa nopeammin ja hintataso on laskenut. Kun remonttityökuluja saa vähentää suoraan verotuksessa, on urakka useimmiten järkevintä teettää ammattilaisilla. Kilpailuvalttejamme ovat vahva konsepti, hyvä projektiseuranta ja laadukas työ. Tällä hetkellä Rusthollin tekemistä remonteista valtaosa on perinteisiä kylpyhuoneiden tai keittiöiden uusimisia, mutta yritys luottaa vahvasti uuteen energiaremonttituotteeseensa. Tavoitteena on, että kolmen vuoden päästä jo kolmannes Rusthollin remonteista on kokonaisratkaisuja. Tätä osaltaan auttavat Teollisuussijoituksen ja Pohjola Capital Partnersin tuoreet sijoitukset yritykseemme. Saamme taloudellisen pääoman lisäksi uutta asiantuntijuutta hallitustyöskentelyymme. Nykyisessä taloustilanteessa korostuu sen merkitys, että meillä on vakavarainen sijoittaja, jolla on pitkäjänteisyyttä ja kykyä nähdä tämän vaiheen yli, Hirvijärvi summaa. www.rustholli.fi 18 Teollisuussijoitus 3/2009 Teollisuussijoitus 3/2009 19
Pääomasijoitusrahasto arvoa kasvattaa salkkuyrityksen Pienten ja keskisuurten yritysten yritysjärjestelyihin erikoistunut Pohjola Capital Partners näkee yrityskauppamarkkinoiden olevan piristymässä ja pääomasijoitustoiminnan vastaavasti vilkastumassa. Yhtiö hakee aktiivisesti uusia sijoituskohteita ja kehittää kohdeyrityksiään. Teksti: Olli Manninen Kuva: Juha Myllymäki Laadullisesti parhaimmat ratkaisut syntyvät usein oman aktiivisuuden kautta ja tarjontatekijät yrityskauppamarkkinoilla Kysyntäovat parantuneet alkuvuodesta. Ostajien näkökulmasta ennustettavuus on parantunut, ja rahoitusmarkkinan tilanne on tasaantunut, Pohjola Capital Partnersin toimitusjohtaja Juha Peltola arvioi. Sekä pääomasijoittajien että teollisten toimijoiden tuottoisimmat yritysostot on historiallisesti tehty taantuman alkaessa hellittää. Toisaalta omistajat alkavat hyväksyä sen, että nousukauden huippuarvostuksiin ei päästä lähivuosien aikana. Omistajat käynnistänevätkin myyntejä tarpeidensa mukaan ja hyväksyvät nykyisen markkinatilanteen. Lisäksi osa yrityksistä tai osia yrityksistä joutuu myyntijärjestelyihin heikon taloudellisen tilanteen ratkaisemiseksi, Peltola sanoo. Yhtiöt hakevat kustannustehokkuutta tarkentamalla liiketoimintansa ydintä ja myyvät pois osia, jotka eivät edusta ydinosaamista. Kustannustehokkuutta haetaan myös suuremmista kokonaisuuksista erilaisin toimialajärjestelyin. Yritysjärjestelyjen määrä pysyy kuitenkin vielä kaukana taantumaa edeltäneen nousukauden tasosta. En usko suuriin hyppäyksiin lähiaikoina, vaikka piristymistä on odotettavissa. Vuoden toinen neljännes oli ensimmäistä parempi. Talouden huimin pudotus lienee nyt koettu, joten sekä myyjien että ostajien on mahdollista tehdä ratkaisuja. Aktiivisuus kannattaa Uutta hankevirtaa kanavoituu investointipankeilta, pienemmiltä yrityskauppakonsulteilta, yrityksiltä ja niiden omistajilta itseltään, Pohjola Capital Partnersin emoyhtiöltä Pohjola Pankilta ja OP-Pohjola-ryhmästä sekä Pohjola Capital Partnersin omien kontaktien kautta. Laadullisesti parhaimmat ratkaisut syntyvät usein oman aktiivisuuden kautta. Pohjola Capital Partners on erikoistunut pienten ja keskisuurten yritysten yritysjärjestelyihin ja laajentumisiin, sillä niissä nähdään enemmän kehitysmahdollisuuksia kuin esimerkiksi elinkaarensa alkuvaiheessa olevissa korkean riskin teknologiayrityksissä. Tällä hetkellä Pohjola Capital Partners hallinnoi yli 230 miljoonan euron pääomasijoitusrahastoja. Sijoitukset jakaantuvat kolmeen sijoitusstrategiaan ja -rahastoon: yritysjärjestelyihin, välirahoitussijoituksiin ja vähemmistösijoituksiin. Peltola kuvaa yhtiötään aktiiviseksi pääomasijoittajaksi, joka kasvattaa kohdeyrityksen arvoa esimerkiksi yrityskaupoilla sekä uusia markkinoita etsimällä. Markkinoiden kasvu, kilpailuympäristö ja muut kehitysnäkymät vaikuttavat siihen, haluammeko sijoittaa johonkin markkinaan. Mielenkiintoisilta markkinoilta etsimme yrityksiä, joilla on hyvä asema, kehitysnäkymät ja pääomatehokas liiketoimintamalli. Laadukas johto on elintärkeä sijoituksen onnistumiselle, Peltola muistuttaa. Teollisuussijoitus on sijoittanut Pohjola Capital Partnersin rahastoihin jo vuodesta 2004 alkaen, ja yhtiöt ovat kanssasijoittajia myös muutamissa suorissa sijoituskohteissa. Tyypilliset sijoituskohteet ovat liikevaihdoltaan alle 100 miljoonan euron yrityksiä. Tähän asti olemme keskimäärin noin kolminkertaistaneet yritysjärjestelysijoitustemme arvon. Pohjola Capital Partners on toiminut kaksikymmentä vuotta ja sijoittanut rahastojensa kautta yli 60 yritykseen. Kohdeyhtiö myydään 3 7 vuoden sijoitusajan jälkeen. Viime vuonna irtauduttiin kuudesta yrityksestä, tänä vuonna irtautumisia ei vielä ole tehty. Kun suhdanteet muuttuvat, pitää olla joustoa sekä yhtiöiden strategiassa että omistajan aikajänteessä. Pääomasijoittajalta pitkän tähtäimen näkemystä Peltola kuvailee kotimaisten pienten ja keskisuurten yritysten markkinoita houkutteleviksi pääomasijoittajan kannalta. Markkinoilla on paljon yrityksiä, joiden liiketoimintaa voidaan kehittää ja kasvattaa eteenpäin. Tuoreimpia Pohjola Capital Partnersin sijoituskohteita ovat yritysjärjestelysijoitukset lastenvaatevalmistaja Reima Groupiin, lämpölaitosten toimittaja Renewaan ja taloteknisiä palveluita tarjoavaan EMC Groupiin. Reimalla on kasvumahdollisuuksia erityisesti Venäjällä muiden nykymarkkinoidensa ohella. Renewa on kahdesta yhtiöstä fuusioitu kiinteän biopolttoaineen energialaitosten johtava toimittaja. EMC Group koottiin yli kymmenestä pienemmästä talotekniikka- alan yrityksestä, joiden osaaminen tukee toisiaan, Peltola perustelee sijoituspäätöksiä. Hyvä pääomasijoittaja tuo omistusjärjestelyn lisäksi yritykseen myös pitkän tähtäimen strategista näkemystä, tavoitteita tukevat kannustimet ja monipuoliset asiantuntijaverkostot. Tarvittaessa se myös uudistaa yrityksen johtoa tai hallituksen kokoonpanoa. Pääomasijoittajan osaamisen lisäarvo on suurempi keskisuurissa ja pienissä yhtiöissä kuin suuryhtiöissä. www.pohjola.fi 20 Teollisuussijoitus 3/2009 Teollisuussijoitus 3/2009 21
N i m i t y s U u t i s i a Anne Riekki sijoitusjohtajaksi Suomen Teollisuussijoitus Oy:n sijoituspäällikkö, OTK, KTM Anne Riekki on nimitetty sijoitusjohtajaksi. Riekki aloitti Teollisuussijoituksen rahastosijoitusten tiimissä vuoden 2007 alussa ja on viime aikoina valmistellut useita sijoituksia suomalaisyhtiöistä kiinnostuneisiin ulkomaisiin rahastoihin. Teollisuussijoitus toteutti alkukesänä ensimmäisen jälkimarkkinasijoituksensa, noin 10 miljoonaa euroa, pohjoismaisia sijoitussalkkuja ostavaan Verdane Capital VII -rahastoon. On ilahduttavaa havaita, että kotimaisten hallinnointiyhtiöiden rahastot ovat onnistuneet keräämään sijoitussitoumuksia myös ulkomaisilta sijoittajilta haasteellisesta markkinatilanteesta huolimatta, Anne Riekki sanoo. Teollisuussijoituksen kaikkiaan 600 miljoonan euron sijoitussitoumuksista rahastosijoitukset muodostavat tällä hetkellä noin 550 milj. euroa. Alkuvaiheen rahastoissa siitä on 18 prosenttia, kasvurahastoissa 45 % ja yritysjärjestelyrahastoissa 17 %; lisäksi rahastosijoituksia on Teollisuussijoituksen hallinnoimissa Start Fund I Ky -rahastossa (10 %) ja työeläkeyhteisöjen kanssa perustetussa Kasvurahastojen Rahasto Ky:ssä (10%). www.teollisuussijoitus.fi n Vakautuksen rahoitusohjelmaan 100 miljoonaa Teollisuussijoitus on käynnistänyt vakautuksen rahoitusohjelman. Sen tavoitteena on turvata elinkelpoisten, mutta yleisen suhdannetilanteen vuoksi tilapäisiin vaikeuksiin joutuneiden yritysten toiminta, edistää välttämättömiä kotimaisia toimiala- ja rakennejärjestelyjä sekä säilyttää työpaikkoja Suomessa. Teollisuussijoitus on varannut ohjelmaan 100 miljoonaa euroa valtioneuvoston linjauksen mukaisesti. Pääoma pyritään sijoittamaan vuosina 2009-2011. Aloitteen vakautussijoituskohteeksi voi Teollisuussijoitukselle tehdä yritys itse tai sen tunteva kanssasijoittaja: yksityinen pääomasijoittaja, pankki, eläkeyhtiö tai yksityinen pääomasijoitusyhtiö. Yhteyttä Teollisuussijoitukseen kannattaa ottaa hyvissä ajoin, jotta sijoituskohteen analysointiin, ehtojen määrittämiseen ja sijoituksen toteuttamiseen jää riittävästi aikaa. Rahoitusohjelman kohdeyrityksen liiketoiminta on ollut aiemmin kannattavaa, ja kannattavan liiketoiminnan edellytykset ovat edelleen olemassa. Kohdeyritys tähtää kasvuun Ruotsalainen XCounter AB on ostanut lähes puolet suomalaisesta teknologiayrityksestä Oy Ajat Ltd:stä. Myyjinä kaupassa olivat yhtiön johdon lisäksi omistuksensa Ajatista kokonaan myynyt Suomen Teollisuussijoitus Oy sekä Thomcapital Oy. Ajat kehittää ja myy digitaalisia säteilykameroita hammaslääketieteelliseen, lääketieteelliseen sekä teolliseen käyttöön. Erityisen menestyksekäs Ajatin teknologia on ollut hammasröntgensovelluksissa. Yhtiön kamerat ovat markkinoiden muita kameroita huomattavasti tarkempia ja nopeampia, ja niillä pystytään mm. tarkistamaan liukuhihnalla liikkuvia tuotteita reaaliajassa. Ajat on mainio kasvuyritysesimerkki, jossa Suomessa kehitetty teknologia on saatu kaupallistettua maailmanlaajuisesti. Ajatilla on asiakkaita Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa, kiittelee sijoituspäällikkö Heli Kukko Teollisuussijoituksesta. ja on valmis strategian terävöittämiseen sekä tervehdyttämiseen. Liikevaihtoa on vähintään 10 miljoonaa euroa ja henkilöstöä alle tuhat. Yhtiö ei voi olla velkasaneerauksessa tai konkurssissa. Ohjelmassa yksityinen sijoittaja tai rahoittaja rahoittaa vähintään puolet tarvittavasta rahoituksesta. Sijoitukset tehdään joko oman pääoman ehtoisina tai lainarahoituksena. Kohdeyrityksen omistajat osallistuvat rahoitukseen uudella sijoituksella tai mukaan saadaan uusi ulkopuolinen sijoittaja. Riskien hajauttamiseksi Teollisuussijoituksen osuus yksittäisestä sijoituksesta on 1-10 miljoonaa euroa, joka käytetään investointeihin tai yrityksen käyttöpääomaan. Sijoituksen jälkeen yrityksen johto, omistajat ja rahoittajat kehittävät yrityksen liiketoimintaa suunnitelmallisesti ja yhteistyössä. Sijoittajat voivat tuoda liiketoimintaosaamista yrityksen hallitustyöhön ja tarvittaessa vuokrajohtajien avulla. Sijoittajat ovat mukana yrityksessä yleensä muutamia vuosia, jonka jälkeen irtautumisesta sovitaan yhdessä omistajien kanssa. www.teollisuussijoitus.fi Digitaalisia säteilykameroita kehittävä Ajat ruotsalaisomistukseen Vuonna 2002 perustetulla Ajatilla on tällä hetkellä 18 työntekijää. Espoolaisyhtiön liikevaihto oli viime tilikaudella yli 3 miljoonaa euroa ja tulos positiivinen. www.ajat.fi www.xcounter.se Teollisuussijoitukselta ja Ilmariselta 4 miljoonan sijoitus Machinery Group Oy:öön Teollisuussijoitus ja Ilmarinen ovat sijoittaneet yhteensä 4 miljoonaa euroa Machinery Group Oy:öön. Kansainvälisesti toimivan suomalaisen monialakonsernin liiketoimintaan kuuluvat lelujen ja pelien maahantuonti ja markkinointi, tekninen kauppa sekä kunnossapito- ja huoltopalvelu. Konserni edustaa vahvoja globaaleja tuotemerkkejä Suomessa ja Baltiassa: Amo Oy on Suomen suurin lelujen maahantuoja ja markkinoija. Amo edustaa maailmanlaajuisesti tunnettuja brändejä kuten Babyborn, Chicco, Nikko, Ravensburger, Scalextric ja Nintendo. Machinery on yksi suurimmista suomalaisista teknisen kaupan yrityksistä. Yhtiön asiakkaita ovat konepajateollisuus, valmistava prosessiteollisuus, puolustusvoimat ja muu julkinen sektori. Yhtiön päätuoteryhmiin kuuluvat myös voimantuotto (dieselmoottorit ja -generaattorit) sekä rakennusteollisuuden koneet. Henkilöstön osaaminen kehityskohteeksi Folmer-rahaston kohdeyrityksissä Pääomasijoittaja Folmer Management Oy on koonnut uuden, suomalaisiin pk-yrityksiin sijoittavan pääomasijoitusrahaston. Folmer Equity Fund I Ky -rahaston koko on ensimmäisessä sulkemisessa lähes 29 miljoonaa euroa. Rahaston tavoitekoko on noin 35 miljoonaa euroa. Rahaston suurimmat sijoittajat ovat työeläkeyhteisöjen ja Teollisuussijoituksen yhdessä perustama Kasvurahastojen Rahasto Ky, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi, VR Eläkesäätiö, Toimihenkilöunioni TU ry, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry sekä tanskalainen Bankpension. Perinteisen rahoitusrakenteiden muokkaamisen ohella Folmer keskittyy sijoituskohdeyritysten organisaatioiden ja johtamisen kehittämiseen yritysjohdon kumppanina. Machinery Service Finland Oy tarjoaa teollisuuden kunnossapito- ja huoltopalveluja. Tampereen Konepalvelu Oy toimittaa uusia ja käytettyjä koneita konepajateollisuuden yrityksille ja on Suomen suurin käytettyjen metallityöstökoneiden myyjä. Teollisuussijoituksen sijoitussalkkuun Machinery sopii mainiosti, koska se toimii yhtiömme ajankohtaisella painopistealueella, palveluissa. Teollisuuden palveluissa on viime vuosina ollut vahva ulkoistamistrendi, minkä arvioidaan olevan nousussa koko Länsi-Euroopassa. On myös antoisaa osallistua suomalaisen perheyrityksen kasvuun ja kehittämiseen esimerkiksi hallitustyöskentelyn kautta, perustelee johtaja Kimmo Viertola. Vuonna 1911 perustettu Machinery-konserni työllistää yli 220 henkilöä, joista 200 Suomessa: Vantaalla, Turussa, Tampereella, Lempäälässä, Keuruulla ja Joensuussa. www.machinery.fi Rahastomme on heti valmis tekemään sijoituksia kohdeyrityksiin, joiden liikevaihto on noin 2-50 miljoonaa euroa ja yritysarvo 5-15 miljoonaa euroa, Folmer Management Oy:n toimitusjohtaja ja partneri Sami Tuominen sanoo. www.folmer.fi Alumnin tehtävä on kaataa tieteiden välisiä raja-aitoja ja estää koteloitumista. Alumnitoiminnan ykkösasia on avartaminen oivallusten synnyttämiseksi. Sampo Pankin johtaja Susanna Miekk oja Talouselämä 21.8.2009 Haasteellisinta meille on nopean kasvuprosessin hallinta. Että löydämme oikeat ihmiset ja saamme heidät tekemään töitä meidän toimintamalliemme mukaan. Appelsiinin toimitusjohtaja Jukka Koivisto Kauppalehti 1.9.2009 Kuin shakin peluussa: noustaan tuolin selkänojalle ja katsotaan asetelmaa. Näin on myös yrityskummitoiminnassa, katsotaan vähän kauempaa ja mietitään seuraavia siirtoja. Vuoden yrityskummi Erkki Levy Yle Keski-Suomi 24.8.2009 Venäjällä on maksukykyisiä, mutta vieläkin vaativampia asiakkaita kuin Japanissa. Siellä on kova näyttämisen tarve. Ikkuna- ja ovivalmistaja Profin Oy:n toimitusjohtaja Martti Haapala Kaleva 17.8.2009 22 Teollisuussijoitus 3/2009 Teollisuussijoitus 3/2009 23
Sijoitamme kasvuun Suomen Teollisuussijoitus Oy on valtion pääomasijoitusyhtiö, jonka tavoitteena on edistää pääomasijoitustoiminnan keinoin suomalaista yritystoimintaa, työllisyyttä ja talouden kasvua. Teollisuussijoitus sijoittaa valtion omaisuuden myynnistä kertyneitä varoja pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin. Pääomasijoituksia tarvitaan kasvun rahoi tukseen, kansainvälistymiseen, yrityksistä versoviin uusiin liiketoimintahankkeisiin, merkittäviin teollisiin investointeihin sekä toimialaja yritysjärjestelyihin. Kohteena ovat kaikki toimialat. Teollisuussijoitus sijoittaa yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa, enintään puolella sijoitettavasta pääomasta ja omistuksesta. Sijoitukset noin 600 miljoonaa euroa Sijoituksia suoraan ja rahastojen kautta 440 yrityksessä Sijoittajana 90 yksityisessä pääomasijoitusrahastossa Realia Group Huoneistokeskus Reima / Suomi Välirahoitusrahasto I Ky Holiday Club Imbera Ecocat / Eqvitec Technology Fund II Ky Suomen Teollisuussijoitus Oy Kalevankatu 9 A, PL 685 00101 HELSINKI Puh. (09) 680 3680 Faksi (09) 612 1680 etunimi.sukunimi@teollisuussijoitus.fi www.teollisuussijoitus.fi