Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä Toimialapäällikkö Markku Alm Rovaniemi 25.1.2011
Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008 toimialaluokituksessa Tähän toimialaraporttiin koottu Pk-bioenergia-ala koostuu yritysryhmittäin kootusta neljästä alatoimialasta: 1) hakkeen tuotanto 2) energiapuun korjuu 3) Lämpöyrittäjyys 4) muut bioenergiayrittäjät ryhmä (biokaasun, biodieselin ja etanolin tuotanto, peltobiomassan tuotanto, polttopuiden ja pellettien tuotanto) Suuret yritykset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Kuhunkin yritysryhmään kuuluu vain keskisuuria, pieniä ja mikroyrityksiä. Vuoden 2008 raportti ei ole vertailukelpoinen vuoden 2009 ja 2010 raportin tilastoaineiston kanssa www.toimialaraportit.fi
Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat 502 bioenergia-alan yritystä 2009. kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 9 prosenttia 843 toimipaikkaa Toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2000 lähtien. Suurimman ryhmän muodostavat mikroyritykset. Mikroyrityksiä alan yrityksistä on 87,6 prosenttia, pieniä ja keskisuuria yrityksiä on 12,4 prosenttia.
Toimipaikkojen lukumäärän kehitys vuonna 2001 2008. 900 800 800 843 700 600 500 400 408 461 502 546 555 620 300 200 100 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. 4
Liikevaihto kokoluokittain ja toimipaikoittain Vuonna 2009 toimialan liikevaihto oli 775 miljoonaa euroa kasvaen edellisestä vuodesta noin 5,7 prosenttia. Alan liikevaihdosta 70,2 % syntyi yli 10 henkilöä työllistävissä Pkyrityksissä ja 29,8 % alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä. Bioenergia-alan henkilöstön määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2001 lähtien. Vuonna 2008 bioenergian toimiala työllisti 3958 henkilöä työpaikoista 64 % on yli 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä ja 36 % alle 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä.
Mistä vuodesta alkaen bioenergia-alan yrityksenne on toiminut? 2005-2010 25,8% (31) 2000-2004 17,5% (21) 1990 - luvulta 32,5% (39) 1980 - luvulta 10,0% (12) 1970 - luvulta 10,0% (12) 1960 - luvulta 1,7% (2) 1950 - luvulta 0,8% (1) 1920 - luvulta 1,7% (2) 0% 20% 40% 60% 80% Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2010, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM. 100% 6
Indeksi 2005=100 Liikevaihdon kehitys lämpöyrittäjäryhmässä vuosina 2000-2010 350 300 250 200 150 100 50 0 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu. 7
Indeksi 2005=100 Liikevaihdon kehitys hakeyritysryhmässä vuosina 2000-2010. 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu. 8
Indeksi 2005=100 Liikevaihdon kehitys energiapuu-yritysryhmässä vuosina 2000-2010 250 200 150 100 50 0 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu. 9
Indeksi 2005=100 Liikevaihdon kehitys bioenergiayritysryhmässä vuosina 2000-2010 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu. 10
Indeksi 2005=100 Liikevaihdon trendivertailu toimialan eri yritysryhmissä vuosina 2000-2010 Liikevaihdon trendivertailu 250 200 150 100 50 0 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 Bio Kaikki ryhmät yhteensä Lämpö Hake Energiapuu 11
Pk-bioenergialan toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstön määrä yhteensä koko maassa vuonna 2008 Ryhmä Toimipaikat Liikevaihto 1000 eur Henkilöstö Bio 610 575 137 3 040 Energiapuu 104 81 621 579 Hake 67 107 806 244 Lämpö 62 23 854 96 Yhteensä 843 788 418 3 958 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. 12
Pk-bioenergialan toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstön määrä yhteensä ELY-keskuksittain vuonna 2008 ELY-keskus Toimipaikat Liikevaihto 1000 Henkilöstö Uudenmaan ELY-keskus 55 45 698 205 Varsinais-Suomen ELY-keskus 69 42 782 186 Satakunnan ELY-keskus 58 47 599 183 Hämeen ELY-keskus 37 47 157 203 Pirkanmaan ELY-keskus 60 42 081 242 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 35 41 055 193 Etelä-Savon ELY-keskus 78 57 746 242 Pohjois-Savon ELY-keskus 78 60 241 420 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 69 24 220 125 Keski-Suomen ELY-keskus 76 271 189 973 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 62 25 100 174 Pohjanmaan ELY-keskus 39 10 350 92 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 93 42 246 374 Kainuun ELY-keskus 27 28 683 331 Lapin ELY-keskus 7 2 272 16 Yhteensä 843 788 418 3 958 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. 13
Kannattavuus ja taloudellinen asema, bioenergiaryhmä (1-249 henkilöä), mediaani 2004 2005 2006 2007 2008 2009** Yritysten lkm jakaumassa 96,5 99 115,5 125,5 269 283 Liikevaihto/yritys 1000e 195,6 191,9 182,0 196,0 203,2 229,6 Henkilöstön lkm /yritys 1,0 1,0 1,2 1,3 1,1.. Liikevaihto/henkilö 1000e 93,8 95,8 92,4 99,4 109,7.. Jalostusarvo/yritys 1000e 79,9 76,3 79,3 97,6 80,4.. Jalostusarvo/henkilö 1000e 46,2 45,2 41,6 47,9 47,7.. Jalostusarvo/henkilöstökulut 1,9 1,8 1,8 1,9 1,9 1,8 Taseen loppusumma/yritys 1000e 182,1 219,5 265,9 253,2 259,6 249,3 Käyttökate/yritys 1000e 41,7 38,2 30,3 40,0 39,1 37,2 Käyttökate-% 23,0 19,4 17,7 21,8 18,5 18,7 Rahoitustulos-% 16,6 15,5 13,2 16,4 14,0 14,4 Liiketulos-% 7,3 6,0 5,0 8,2 6,7 5,8 Nettotulos-% 3,1 1,9 1,4 3,4 2,0 1,7 Kokonaistulos-% 3,4 1,9 1,7 3,4 2,2 2,3 Tilikauden tulos-% 6,1 4,4 4,8 6,9 4,8 4,7 Kokonaispääoman tuotto-% 6,5 5,0 5,9 8,2 4,8 4,3 Omistajan palkkakorjaus-% 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Omavaraisuusaste-% 25,2 22,1 22,8 18,6 15,7 17,2 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 61,0 67,7 65,5 69,6 52,4 67,1 Quick ratio 1,1 1,0 0,8 0,7 0,9.. Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, tilinpäätöstilasto,.. tietoa ei ole saatavissa, **vuoden 2009 tieto tilastokeskuksen ennakkotieto. 14
Kustannusrakenne, Bioenergiaryhmä (1-249 henkilöä) 2004 2005 2006 2007 2008 2009** YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ YHTEENSÄ 193 198 231 251 269 283 HENKILÖSTÖN LKM/YRITYS KESKIM. 10,0 10,0 7,6 7,1 9,0.. % % % % % % Liikevaihto, 1000 euroa/yritys keskim. 2780 2813 2304 2212 2 079 1 967 Liiketoiminnan muut tuotot 40 58 41 58 40 42 LIIKETOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ 2820 100,0 2871 100,0 2345 100,0 2270 100,0 2 119 100,0 2 010 100,0 Aine- ja tarvikekäyttö -967-34,3-1085 -37,8-728 -31,0-638 -28,1-575 -27,1-569 -28,3 Ulkopuoliset palvelut -467-16,6-583 -20,3-576 -24,6-383 -16,9-411 -19,4-455 -22,6 Palkat ja henkilösivukulut -345-12,3-355 -12,4-301 -12,8-275 -12,1-271 -12,8-292 -14,5 Laskennallinen palkkakorjaus -6-0,2-6 -0,2-7 -0,3-7 -0,3-7 -0,3-7 -0,3 Liiketoiminnan muut kulut -539-19,1-541 -18,8-495 -21,1-529 -23,3-548 -25,8-492 -24,5 Valmistevarastojen lisäys/vähennys -114-4,0 81 2,8 169 7,2-68 -3,0-39 -1,8 134 6,7 KÄYTTÖKATE 380 13,5 383 13,3 407 17,3 371 16,3 268 12,7 329 16,4 Poistot ja arvonalentumiset -193-6,8-217 -7,6-171 -7,3-162 -7,2-141 -6,6-213 -10,6 LIIKETULOS 187 6,6 166 5,8 235 10,0 208 9,2 128 6,0 116 5,8 Rahoitustuotot 62 2,2 50 1,7 36 1,5 118 5,2 178 8,4 49 2,5 Rahoituskulut -54-1,9-54 -1,9-49 -2,1-63 -2,8-125 -5,9-74 -3,7 Verot -45-1,6-40 -1,4-53 -2,3-54 -2,4-21 -1,0-25 -1,2 NETTOTULOS 150 5,3 122 4,2 170 7,2 209 9,2 160 7,5 66 3,3 Satunnaiset tuotot ja kulut -7-0,2 24 0,8 0 0,0 16 0,7 3 0,1 14 0,7 KOKONAISTULOS 144 5,1 146 5,1 169 7,2 225 9,9 162 7,7 81 4,0 Poistoeron lisäys/vähennys -23-0,8-16 -0,6-10 -0,4-13 -0,6-5 -0,3 1 0,0 Vapaaehtoisten varausten lisäys/vähennys 1 0,0-12 -0,4 0 0,0 0 0,0 0 0,0 3 0,1 Laskennallinen palkkakorjaus (palautus) 6 0,2 6 0,2 7 0,3 7 0,3 7 0,3 7 0,3 TILIKAUDEN TULOS 127 4,5 123 4,3 166 7,1 219 9,7 164 7,7 90 4,5 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, tilinpäätöstilasto,.. tietoa ei ole saatavissa, **vuoden 2009 tieto tilastokeskuksen ennakkotieto. 15
Investoinnit ja poistot, 1000 euroa Lähde: Tilastokeskus, tilipäätösaineisto. 160000 140000 146895 120000 100000 80000 83734 97054 109923 108440 105 066 76 752 60000 40000 20000 46 177 54 716 53 068 55 579 52 846 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Investoinnit, 1000 e Poistot, 1000 e 16
Uusiutuvien energialähteiden käytön osuus vuonna 2009, % (muutos vuodesta 2008) Muu uusiutuva 11,8 % (+4,3 %) Vesi - ja tuulivoima 13,2 % (-2,3 %) Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet 27,9 % (+1,9 %) Puun pienkäyttö 16,6 % (+2,7 %) Metsäteollisuuden jätelimet 30,5 % (-6,1 %) Lähde: Tilastokeskus. 17
Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa vuonna 2009, % Sähkön nettotuonti 3,3 Puupolttoaineet 19,7 Muut 3,1 Öljy 25,1 Vesi - ja tuulivoima 3,5 Turve 5,2 Ydinenergia 18,5 Maakaasu 10,1 Hiili 11,6 Lähde: Tilastokeskus, energiaennakko. 18
Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa vuosina 2000-2009 Lähde: Metla. Puupoltoaine 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Muutos Käyttö Energiasisältö 2009/2008 kohteita 2009 milj. m³ % TWh Käyttö yhteensä 12,02 12,15 13 13,4 14,43 13,66 14,78 13,04 14,34 13,46-6 26,17 Metsähake 0,79 0,96 1,27 1,72 2,31 2,61 3,06 2,66 4,03 5,42 34 770 10,83 Metsäteollisuuden sivutuotepuu 11,04 10,94 11,33 11,13 11,56 10,37 11,03 10,03 9,51 7,52-21 14,15 Teollisuuden puutähdehake 0,64 0,85 0,79 0,88 0,98 1,01 0,95 0,87 0,76 0,80 5 210 1,63 Sahanpuru ja muut purut 2,78 2,18 2,12 2,25 2,17 1,72 1,69 1,71 1,61 1,34-16 280 2,72 Kuori 7,6 7,86 8,42 7,97 8,38 7,62 8,39 7,46 7,09 5,37-24 165 9,78 Muu puupolttoaine 0,01 0,05 0,01 0,03 0,02 0,01 0,00 0,00 0,06 0,00-93 5 0,03 Puupelletit ja -briketit 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,04 0,03 0,04 0,05 0,07 37 180 0,4 Kierrätyspuu 0,17 0,22 0,38 0,53 0,54 0,65 0,66 0,31 0,73 0,45-39 70 0,79 19
Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina 2000 2009 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Muutos % Käyttö- 1000 m³ 2009/2008 kohteita Kokonaiskäyttö 939 1339 1657 2109 2695 2993 3448 3048 4591 6092 30 Lämpö- ja sähkövoimalat 794 958 1270 1722 2308 2606 3061 2661 4032 5421 34 770 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto 498 545 777 1106 1530 1849 2224 1736 2853 3994 40 60 Lämmöntutanto 296 413 494 616 778 757 837 925 1179 1427 21 710 Pientalot 142 381 387 387 387 387 387 387 671 671 -.. Lähde: Metla, lämmöntuotanto kattaa myös lämpöyrittäjien hoitamat laitokset. 20
Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina 2000-2009, 1000 m 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Pientalot Lämpö- ja sähkövoimalat Lähde: Metla. 21
22 Metsähakkeen käyttäjät v. 2000 ja 2008
Lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen raaka-aineet vuosina 2000 2009 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Muutos Osuus Osuus 1000 m³ 2009/2008 2008 2009 % % % Yhteensä 794 958 1270 1722 2308 2606 3061 2661 4032 5421 34 100 100 Karsittu ranka 84 71 102 100 107 114 111 96 125 158 26 3 3 Karsimaton pienpuu 204 202 233 288 382 454 584 603 822 1407 71 20 26 Hakkutähteet 378 556 794 1111 1480 1485 1735 1527 2332 1938-17 58 36 Järeä runkopuu 35 100 98 140 195 176 174 121 179 1088 508 4 20 Kannot ja juurakot 5 17 44 84 144 376 458 313 573 800 45 14 15 Erittelemätön 82 12 - - - - - - - - - - Lähde: Metla. 23
24 Puuhakkeen tuonti selvässä kasvussa Maaseudun Tulevaisuus, 13 jou 2010, s.12:- Tullitilastojen mukaan puuhakkeen tuonti on lisääntynyt huomattavasti vuonna 2010. Havupuuhakkeen tuonti on noussut 29 % ja lehtipuuhakkeen tuonti 75 %. Tuontihinta viittaa siihen, että mukana on merkittävästi myös energiahaketta. Koneyrittäjät arvioivat tuonnin vähentävän kotimaisen energiapuun menekkiä. Varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola Koneyrittäjistä sanoo, että metsähakkeen kotimainen tuotanto on saatava kestävälle pohjalle, ja hakkeen tuonti sotii sitä vastaan. Esmerk
25 Metsähakkeen energiakäyttö lämpö- ja voimalaitoksissa vuonna 2006 sekä maakunnallinen teknis-taloudellinen potentiaali
Use / Potential (TWh) Käyttö/potentiaali (TWh) Metsähakkeen toteutunut käyttö ja potentiaali Lähde: Metsäteho ja Pöyry Energy Oy 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Stumps Kannot Kannot Logging Korjuutähteet Residues Small-sized Pienpuu Wood 10 /t CO2 20 /t CO2 30 /t CO2 40 /t CO2 Teoreettinen 2008 Theoretical Teoreettisekologinen Technoecological Teknis-taloudellinen Techno-economical
Pelletin markkinat maailmalla Vuonna 2009 (2008) maailman pelletin tuotantokapasiteetti oli 13 810 000 tonnia ja tuotanto 10 621 000 (8 520 000) tonnia. Pellettien kysyntä oli 10 610 000 (8 730 000) tonnia. Vuonna 2011 pelletin tuotannon arvioidaan olevan 16 000 000 tonnia. Euroopan tuotanto oli vuonna 2009 vastaavasti 7429 000 tonnia ja kulutus 8 073 000 tonnia. Euroopassa on yli 450 pelletin tuotantolaitosta ja Suomessa laitoksia on 24 kappaletta. Suurimmat pelletintuottajat maailmassa ovat Ruotsi 1,4 M/tn (1,6), USA 1,8 M/tn (1,6), Saksa 1,46 M/tn (1,5) ja Kanada 1,2 M/tn (1,4). Suurimmat kuluttajat ovat Ruotsi (1,85 M/tn), Italia (0,85 M/tn), USA (2,09 M/tn) ja Tanska (1,06 M/tn). USA:n kulutus on kaksinkertaistunut vuodesta 2008
Puupellettien kotimainen tuotanto, tuonti ja vienti vuosina 2001 2009 Lähde: Metsäntutkimuslaitos; Tilastokeskus; Tulli, *Tullihallitus ennakkotieto Puupelletit 2001 2009 Vuosi Tuotanto Tuonti Vienti Kotimainen kulutus Suomessa Yhteensä Koti- ja Lämpö- ja voimalaitokset maataloudet ja suurkiinteistöt 1 000 t 2001 75-60 15.... 2002 126-97 24.... 2003 166-127 39 15 25 2004 190-157 47 21 26 2005 192 0 194 55 23 31 2006 259 0 193 87 57 31 2007 326 0 186 117 61 56 2008 373 10 227 151 81 70 2009 299 50* 136* 156 62 94 Muutos2009/2008, % -20 390-40 3-23 33 28
Pelletintuotantolaitosten sijoittuminen Suomessa vuonna 2008 29 Lähde: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, PELLETime hanke. Kuva: P. Anttila.
Pelletin, öljyn ja sähkön hintakehitys pientalossa vuosina 2002-2010, snt/kwh Lähde: Tilastokeskus, Pellettienergiayhdistys. 30
Biokaasulaitokset Suomessa Reaktorilaitoksia ovat yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteitä käsittelevät laitokset, maatilojen laitokset sekä ns. yhteismädätyslaitokset, joissa voidaan käsitellä useita erilaisia raaka-aineita Vuonna 2009 Suomessa oli tällaisia laitoksia yhteensä 29, joista maatilalla toimivia laitoksia oli 11 Kaatopaikkakaasua kerättiin 33 kaatopaikalla, eli kaikkiaan Suomessa on 62 biokaasulaitosta Biokaasuteknologian hyödyntäminen Suomessa on ollut toistaiseksi melko vähäistä, mutta kiinnostus teknologiaa kohtaan on voimistunut viime vuosina.
Suomessa on tällä hetkellä aktiivisesti vireillä 40 biokaasulaitoshanketta, joista 20 on yhteismädättämöjä ja 18 maatilalaitoksia. Maa- ja metsätalousministeriön toteuttamaan tukihakuun jätettiin yhteensä 43 (38 kpl syksy 2008 + 5 kpl kesä 2010) kappaletta biokaasulaitoksen rakentamiseen tähtäävää suunnitelmaa. Vuonna 2009 myönteisiä rahoituspäätöksiä tehtiin 15 kappaletta. Raha on peräisin hallitusohjelman erillismomentilta, jota käytettävissä 5 miljoonaa euroa kutakin hallitusohjelmavuotta kohden. Hallituksen syöttötariffijärjestelmää koskevan esityksen ja valmistelun viivästymisen vuoksi vain kolme laitosta on aloittanut rakentamistyöt. Toteuttajat aprikoivat tariffijärjestelmän tukien vaikutusta suhteessa investointituen avulla toteutettuihin biokaasulaitoksiin. Järjestelmien edullisuuden kunkin hakijan kohdalla ratkaisee sähkön tuleva markkinahintakehitys.
Suomessa vuonna 2010 toiminnassa ja suunnitteilla olevat biokaasulaitokset Lähde: Suomen ympäristökeskus. Kuva: Kirsi Merilehto 33
Tuotantokustannus, snt/kwh Biometaanin tuotantokustannukset Varsinais-Suomessa (snt/kwh) laitoskoosta riippuen Kuljetus 12 10 Työ 8 6 Peltobiomassa Sähkö 4 Huolto- ja ylläpito 2 Pääoma 0 3 10 30 50 70 90 110 130 150 170 Biokaasulaitoksen syötevirtaus, 1 000 m3/a
Tuotantokustannus, snt/kwh Biokaasusähkön tuotantokustannukset Varsinais-Suomessa (snt/kwh) laitoskoosta riippuen 30 25 Kuljetus Työ 20 Peltobiomassa 15 10 5 0 3 10 30 50 70 90 110 130 150 170 Biokaasulatoksen syötevirtaus, 1 000 m3/a Sähkö Huolto- ja ylläpito Pääoma
36
37
EU -alueen biodieselin tuotanto jäsenmaittain vuonna 2009, 1000 tonnia Germany France Spain Italy Belgium Poland Netherlands Austria Portugal Denmark/Sweden Finland * Czech Republic UK Hungary Slovakia Lithuania Greece Latvia Romania Bulgaria Estonia Ireland * Slovenia Cyprus Malta Luxemburg 416 332 323 310 250 233 220 164 137 133 101 98 77 44 29 25 24 17 9 9 1 0 859 737 1959 2539 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 38 Lähde: European biodiesel board.
/t Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan sekä rypsin ja rapsin kotimaisen tuottajahinnan muutokset vuosina 2002 2008, /t. 700 600 500 400 300 Crude oil, Europe Brent Spot Price FOB Rypsi, tuottajahinta Suomessa 200 100 Rehuohra, tuottajahinta Suomessa 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 39
RME:n tuotantokustannuksen muutokset vuosina 2002 2008 verrattuna korvaaviin fossiilisiin polttoainesiin, snt/l. snt / l 160 140 120 100 80 60 40 20 RME, tk. + valmistevero RME, tuotantokustannus Diesel + valmistevero Polttoöljy + valmistevero 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 40
UPM suunnittelee biodieselistä miljardien eurojen liiketoimintaa Kauppalehti, 08 lok 2010, s.12-13:- UPM:n biopolttoaineliiketoiminnan johtaja Petri Kukkonen kertoo yhtiön tavoittelevan biodieselistä miljardiliiketoimintaa. Chicagon laitoksella tehdään parhaillaan viimeisiä kokeiluja. Suunnittelu valmistuu loka-marraskuun 2010 vaihteessa, ja sitten haetaan tukirahaa. Kukkosen mukaan UPM tarvitsee ensimmäiselle jalostamolleen tukea yli 100 miljoonaa euroa. EU on luvannut erilaisille bioenergialaitoksille tukea noin 4 miljardia euroa. UPM päättää ensimmäisen laitoksen paikan, kunhan EU:n tuki selviää. Tukea aiotaan hakea sekä Suomessa että Ranskassa. Sitten katsotaan valtioiden tahtotila. Suomessa riittää hakkuutähteitä ainakin yhdelle jalostamolle, vakuuttaa Kukkonen. Suomeen mahtuu ainakin 2-4 jalostamoa. Laitoksen rakentamisesta päätetään näillä näkymin vuoden 2011 lopussa. Esmerk
Uudessakaupungissa alkamassa lähivuosina 300 milj. euron hankkeet Uudenkaupungin Sanomat, 15 tam 2011, s.3:- Uudenkaupungin lähivuosien yhteensä 300 milj. euron hankkeet ovat varmistumassa. Niiden myötä kaupunkiin syntyy noin 300 uutta työpaikkaa. Finnprotein Oy:n soijatehtaan rakentaminen Orivolla alkaa kevään 2011 aikana. Hangonsaaren etanolitehdas on todettu kannattavaksi, ja omistajarypäs on muotoutumassa. Lisäksi kumpikin hanke tarvitsee viereensä oman biovoimalaitoksen. Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski muistuttaa, että kaupunki ei rakenna eikä rahoita tehtaita eikä ole menossa niiden osakkaiksi. Kaupungin tehtävä on ollut koordinoida hankkeita, kaavoittaa maata ja rakentaa kunnallistekniikkaa. Tehdashankkeiden vaikutus kaupungin talouteen tulee viiveellä ja vähitellen. Esmerk 42
Lapin ely-keskukselta lausunto biodieseltehtaasta Keskisuomalainen, 15 tam 2011, s.8:- Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut lausuntonsa Metsäliiton ja Vapon suunnittelemasta biodieseltehtaasta. Tehtaan sijoituspaikkavaihtoehtoja ovat Kemi ja Äänekoski. Keskus ei lausunnossaan arvioinut, kumpi vaihtoehdoista olisi parempi. Ympäristövaikutusten arviointiselostusta voidaan sen mukaan pitää pääosin riittävänä, kun otetaan huomioon hankkeen suunnitteluvaihe. Arviointiselostusta on täydennettävä metsäraakaaineen riittävyyden ja turpeen hankinnan vaikutusten osalta sitten, kun on päätetty, minkä vaihtoehdon mukaan investointisuunnitelmaa työstetään eteenpäin. Vapossa biodieselhankkeesta vastaava johtaja Mikko Kara kertoo, että suunnitelmien mukaan biodieseltehtaan raaka-aineena käytettäisiin vain puuta ja turve olisi pelkästään vararaaka-aine. Biodieseltehtaan rakentaminen maksaa arviolta puoli miljardia euroa. EU-tuen osuuden toivotaan olevan jopa 200 miljoonaa euroa. Esmerk 43
USA Brazil EU China Canada Other Thailand Colombia India Australia Maailman etanolin tuotanto vuonna 2008, miljoonaa litraa 40000 35000 34069 30000 25000 24500 20000 15000 10000 5000 2777 1900 900 486 340 300 250 100 0 Miljoonaa litraa 44 Lähde: RFA, International Trade Commission.
EU:n etanolin tuotanto vuosina 2004-2009 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Tuotanto milj. ltr Lähde: RFA, International Trade Commission. 45
Etanoli Suomen viljataseen mukaan 2-3 etanolitehtaan raakaaineen tarve pystyttäisiin vuosittain täyttämään Suomessa syntyvällä ylijäämäviljalla. Suomen viljan ylituotanto ja vientitarve on vuosittain 600 1000 milj. kg, josta suurin osa tuotetaan Lounais- Suomessa. Viljan kotimaisen käytön lisääminen olisi perusteltua siksi, että Suomessa on selkeästi viljan ylituotantoa ja viljamarkkinat toimivat huonosti. Etanolitehdashankkeen toteuttamisen avulla voitaisiin vähentää merkittävästi myös valkuaisrehun tuontitarvetta. (Vehnä/Ohra) Kestävyyskriteerit!!! Etanolitehtaan vaikutus viljan kysyntään ja maatalouden kannattavuusedellytyksiin ristiriitainen, kohoava viljan hinta tekee etanolin tuotannon kannattamattomaksi. Viimeinen yksikkö markkinoilla määrittää hinnan
VEHNÄN JA RAPSIN KASVIHUONEKAASU-PÄÄSTÖT VILJELTÄESSÄ NIITÄ BIOPOLTTOAINEIDEN RAAKA-AINEEKSI SUOMESSA Direktiivin mukaan tarkastelu tulisi suorittaa NUTS 2 -aluejakoa, tai sitä alhaisempaa aluejakoa, noudattaen. NUTS 2 -alueet ovat seuraavat: Itä-Suomi (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu) Etelä-Suomi (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Häme, Kaakkois-Suomi) Länsi-Suomi (Satakunta, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa) Pohjois-Suomi (Pohjois-Pohjanmaa, Lappi) Ahvenanmaa. Taulukko 1. Eri viljelykasvien keskimääräiset sadot (kg/ha) NUTS 2 -alueittain. Alue Vehnä Rapsi Itä-Suomi 3225 - Etelä-Suomi 4110 1973 Länsi-Suomi 4008 1813 Pohjois-Suomi 3430 - Ahvenanmaa 3920 - Eritellyt oletusarvot viljelylle -otsikon alla esitetyt päästöt, jotka ovat: etanoli vehnästä 23 g CO 2 -ekv./mj - biodiesel rapsista 29 g CO 2 -ekv./mj. Vehnälle direktiivin 2009/28/EY liitteen V D osan oletusarvo 23 g CO 2 -ekv./mj alittuu seuraavilla NUTS 2- alueilla: Etelä-Suomi, Länsi-Suomi ja Ahvenanmaa. Rapsilla direktiivin 2009/28/EY liitteen V D osan oletusarvo 29 g CO 2 -ekv./mj alittuu seuraavilla NUTS 2- alueilla: Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi.
1000 t/a Viljan tuotanto ja kulutus Suomessa alueittain vuonna 2004 2006 Lähde: Senior & Sons Oy, Reijo Laine. Raaka-aineen saatavuus Viljan tuotanto ja kulutus alueittain 2004-2006 2500 Tase + 615 000 t/a 2000 1500 1000 Tase -16 000 t/a Tase + 144 000 t/a Viljan tuotanto Viljan kulutus 500 0 1 2 3 48
snt / l Ohraetanolin tuotantokustannuksen muutos vuosina 2002-2008, snt/l. Lähde: Bioagre loppuraportti. 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 Ohra Sähkö Höyry Entsyymit, kemikaalit, vesi Huolto- ja ylläpito 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Vakuutukset Muut kustannukset Huoltotyö Työ Käyttöpääoman kustannus Pääomakustannus 49
snt/l bensiini-ekv. Ohraetanolin tuotantokustannukset verrattuna bensiinin pumppuhintaan, snt/l bensiini-ekv. 220 200 Bensiinin LHV lämpöarvo on 32,3 MJ/l ja etanolin 21,2 MJ/l 180 160 Ohraetanoli + valmistevero 140 120 Bensiini + valmistevero 100 80 60 40 20 Ohraetanoli, tuotantokustannus Bensiini, veroton 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Ohraetanolin tuotantokustannus on edelliseen verrattuna huomattavasti korkeampi, koska tarkastelussa on otettu huomioon ero tuotteiden lämpöarvossa 50
m i l j. m 3 Etanolin kulutuksen yli- ja alijäämät maailmalla Lähde: RFA, International Trade Commission. Y li- ja a lijä ä m ä t 3 2 1 0-1 -2 K a n a d a EU A a s ia y m. Y h d y s va lla t B ra s ilia -3-4 2003 2004 2005 2010 51
Polttoaine-etanolin tarve Suomessa Bensiinin kulutus 2007 oli 1861 milj. kg 2 % 2008 = n. 60 milj. kg / a 4 % 2009 = n. 120 milj. kg / a 5,75 % 2010 = n.170 milj. kg / a 10 % 2020 = n. 300 milj. kg / a Vuonna 2011 sekoitusvelvoite 6 %
Lämpöyrittäjälaitosten lukumäärä ja laitosten kiinteän polttoaineen kattilateho yhtiömuodoittain vuoden 2009 lopussa Lähde: Työtehoseura. Yhtiömuoto Lämpölaitosten määrä, kpl Kattilateho yhteensä, MW Kattilateho keskimäärin, MW - Yrittäjä 163 65,5 0,40 - Yrittäjärengas 40 11,4 0,28 - Osuuskunta 93 63,5 0,68 - Osakeyhtiö 151 103,8 0,69 - Muu 8 5,9 0,74 Yhteensä 455 250,1 0,55 53
1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Laitosten lukumäärä, kpl Metsähakkeen käyttömäärä, 1000 i-m3 Lämpöyrittäjien hoitamien lämpölaitosten lukumäärä ja metsähakkeen käyttömäärä 1992-2009 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Lämpölaitosten lukumäärä Metsähakkeen käyttömäärä 54 Lähde: Työtehoseura.
55 Lämpöyrittäjien hoitamien lämpölaitosten alueellinen jakautuminen vuoden 2009 lopulla Lähde: Työtehoseura. Kuva: Kaija Laaksonen.
Rovaniemen Mustikkamaan biovoimalan kustannusarvio 200 milj. euroa YLE.fi, 21 tam 2011, online:- Rovaniemen Mustikkamaan biovoimalaitoksen kustannusarvio on täsmentynyt. Rovaniemen Energian hallituksen puheenjohtaja Markus Lohi kertoo, että hanke tulisi maksamaan kaikkiaan hieman yli 200 milj. euroa. Omaa pääomaa hinnasta olisi noin 50 milj. euroa, josta Rovaniemen Energian osuus olisi 75 %. Lohi toteaa, että käytännössä energiayhtiö lainaa summan markkinoilta. Hanke on kuitenkin niin suuri, että yhtiön pitää saada ensin vahvistus omistajalta lainan takauksen lisäksi myös voimalaitoksen rakentamisesta. Rovaniemen Energia voi tehdä omat päätöksensä investoinnista vasta Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätösten jälkeen. Lohi uskoo voimalaitoksen rakennustöiden lähtevän liikkeelle kuitenkin jo vuoden 2011 aikana, jolloin laitos olisi valmis vuonna 2014. Esmerk 56
Taulukko 21: Uusiutuvan energian tavoitteet energialähteittäin ja loppukulutus tavoiteurassa, TWh Lähde: TEM; Pitkän aikavälin kansallinen ilmasto- ja energiastrategia. 2005 2006 2020 Perusura Tavoiteura Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet Jäteliemet 36,7 43,3 38 38 Teollisuuden tähdepuu 23,1 26,7 22 22 Yhteensä 59,8 70,0 60 60 Politiikkatoimien kohteena olevat A. Ei tukitarvetta Vesivoima 13,6 11,3 14 14 Kierrätyspolttoaineet ja halvimmat 1,7 1,9 2 3 biokaasut B. Pieni tukitarve Metsähake (1 5,8 7,2 18 21 Puun pienkäyttö 13,4 13,6 12 13 Puupelletit ja peltobiomassat 0,1 0,1 0,7 3 Lämpöpumput 1,8 2,4 3 5 C. Korkea tukitarve Muu biokaasu 0 0 0,1 0,5 Nestemäiset biopolttoaineet (2 0,0 0,0 6 6 Tuulivoima ja aurinkoenergia 0,2 0,1 1 6 Yhteensä 94,9 102,7 115 128 - josta puupolttoaineet yhteensä (3 19,4 19,3 33 37 Uusiutuvan energian loppukulutus 86 92 106 118 57
TWh Suomen kokonaisenergian käyttö, TWh, perusura 600 500 400 300 200 100 0 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 58
SÄHKÖN KULUTUS, TWh 110 100 90 80 70 60 50 40 30 toteutunut + arvio 2009 Ilmasto- ja energiastrategian perusura Ilmasto- ja energiastrategian tavoiteura 20 10 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 59
Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa ja tavoiteurassa vuosina 2007 2050, TWh TWh 400 300 200 Tilasto 100 Perusura Tavoite 2020 0 Visio 2050 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 60
EOS skenaariot 2009: Uusiutuvan energian käyttö energialähteittäin primäärienergiana, TWh vuodessa 2007 2008 2020 Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet 65,1 56,9 42-18 TWh Metsähake 6,1 9,4 21 Vesivoima 14,0 16,9 14 Tuulivoima 0,2 0,3 6 Muu uusiutuva energia 18,1 17,5 28 Yhteensä 103,5 108 111 Miten puuttuva uusiutuva energia katetaan => Kansallinen uusiutuvan energian toimintasuunnitelma 6/2010
EU:n uusiutuvan energian käyttövelvoitteet Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä -20 % vähennys vuoden 1990 tasosta Energiatehokkuustavoite: 20 % vuonna 2020 Uusiutuvien tavoite: uusiutuvan energian osuus EU:ssa keskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020: Suomen osuus taakanjaosta 38 % liikenteen biopolttoaineet: 10 % vuonna 2020, kaikille sama, Suomi 20 %
63
EU:n uusiutuvan energian käyttötavoitteet EU:n Suomelle asettama 38 prosentin uusiutuvien energialähteiden käyttötavoite vuoteen 2020 mennessä avaa kotimarkkinoilla toimiville yrityksille uusia markkinoita. Edellisenä 12 vuotena uusiutuvien energioiden käyttöä on lisätty yhteensä 30 terawattituntia. Tätä kehitystä auttoi merkittävästi metsäteollisuuden tuotannon nopea kasvu. Nyt seuraavina vuosina uusiutuvan energian lisäystarve on vielä suurempi, 38 TWh (pitkänajan ilmasto ja energiastrategia vuoden 2006 tasosta). Mutta tavoitteet on toteutettava ilman metsäteollisuuden kasvun vetoapua uusilla toimilla.
Tulevaisuus on täynnä biomahdollisuuksia Riippuvuus öljystä ja muista fossiilisista polttoaineista on maailman laajuinen ongelma. Fossiilisten polttoaineiden yksi merkittävimmistä ongelmista on niiden rajallisuus. Fossiiliset polttoaineet tulevat aikaa myöten loppumaan. Fossiilisten polttoaineiden toinen merkittävä yhteiskunnallinen ongelma on niiden saastuttavuus. Vaikutus kasvihuoneilmiöön on kiistaton. Pitkänajan ilmasto- ja energiastartegian toimenpidevalikko yhdistettynä uusiutuvan energian velvoitepaketin rahoitusmahdollisuuksiin luovat merkittäviä mahdollisuuksia bioenergia-alan pk-yrityksille bioenergia-alan toimijoilta edellytetään merkittävää yhteistyötä oman toimialansa kehittämisessä ja uusien toimintamallien omaksumista sekä tunnistamista. pienistä puroista muodostuvat suuret virrat
Mitä esimerkiksi 13,5 milj. m ³ haketta edellyttää? 500-600 miljoonan euron investoinnit 3400-4000 koneen ja autonkuljettajaa Ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaaminen Aidosti kannattavia työkohteita pkyrityksille Koko korjuu ja hankintaketjua tehostettava Energiapuun korjuun edellytykset olemassa Alan houkuttelevuutta parannettava Kotimaisen raaka-ainehankinnan kilpailukyvyn varmistaminen, kustannustehokkuus
Esitetyt veronkorotukset (lämpö, sähkön kuluttaja) 2009 2011 2011/2009 /MWh /MWh % POK 8,72 15,67 180 % POR 6,07 13,35 220 % Kivihiili 7,13 15,54 218 % Turve 0,00 1,90 ### % Maakaasu 2,10 9,00 429 % Sähkö, verol. II 2,63 7,00 266 % Polttoturpeelle tulee ensi vuodesta alkaen asteittain kiristyvä energiavero. Ensi ja seuraavana vuonna turvetta verotetaan 1,9 euroa megawattitunnilta, vuosina 2013 ja 2014 taso on 2,9 euroa ja vuodesta 2015 lähtien 3,9 euroa vuosittain.
Energiatuen myöntövaltuus ja uusiutuvan energian tuotantotuet 2001-2020 Lähde: TEM; hallituksen esitys laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta. 68
Uusituvan energian velvoitepaketti perustuu omavaraisuuteen ja kotimaiseen energia-raakaaineeseen???? -Mitkä tuotantotuet edellyttävät kotimaista raakaainetta -Entä edellyttävätkö investointituet? -Miten on tariffien laita tältä osin -Veroneutraaliusperiaate EU:ssa? 69
nimellinen jalostusarvo, mrd Energian ja paperin tuotannon jalostusarvo, mrd. /a (Lähde: Hetemäki 2008) 6 5 4 3 2 sellu ja paperi energia 1 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 vuosi
Stora Ensolle sellutehdas Uruguayhin Helsingin Sanomat, 19 tam 2011, s.b7:- Stora Enso ja chileläinen puunjalostaja Arauco ovat ilmoittaneet, että Uruguayhin rakennettavan sellutehtaan kokonaiskustannukset ovat 1,4 mrd. euroa. Hankkeesta 40 % rahoitetaan yhteisyrityksen omistajien pääomasijoituksilla. Loput 60 % rahoitetaan yhteisyrityksen ottamilla lainoilla. Uuden tehtaan vuosikapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia sellua. Yhtiöt arvioivat sen olevan valmis vuoden 2013 maaliskuun loppuun mennessä. Tehtaan raaka-aineena käyttämä eukalyptus tulee pääasiassa Montes del Platan omilta viljelmiltä. Yhtiöllä on Uruguayssa maata 254 000 hehtaaria, josta 138 000 hehtaaria on istutettu, noin 100 000 hehtaaria on suojeltu ja 16 000 hehtaaria soveltuu istutettavaksi. Stora Enson mukaan tehtaan rakentamisella on 0,8 prosentin myönteinen vaikutus Uruguayn bruttokansantuotteeseen. Kun tehdas on käytössä, sen vaikutus bruttokansantuotteeseen on kaksi prosenttia. Esmerk 72
2020 puuplantaaseilta saadaan teollisuuden tarvitsema puumäärä (1,8 mrd. m 3 /a) Lähde: Metla, Asikainen