Teema 2: Tulevaisuus tutkaimessa

Transkriptio

1 Teema 2: Tulevaisuus tutkaimessa 1. Puuperäinen energia Tavoite: Muodostaa kuvaa bioenergian mahdollisuuksista

2 EU:n energiapolitiikka: 5 kertaa 20 Vuoteen 2020 mennessä EU:ssa 1. Päästöjen pitää laskea 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta 2. Uusiutuvan energian osuuden noustava 20 prosenttiin 3. Energiatehokkuuden parannuttava 20 prosenttia Keinot Uusiutuvan energian tuet (EU ja kansalliset) Veropolitiikka (kansalliset) Seuraukset Energiamarkkinat sekaisin Päästökauppa ei toimi Investointiepävarmuus Tavoitteet 2020 jälkeen vuoteen Päästövähennys 40 % 2. Uusiutuvan energian osuus 27 % 3. Energiatehokkuutta lisää 27 % (1. ja 2. sitovia, 3. ohjeellinen)

3 Uusiutuvan energian velvoitepaketti (EU) Suomen tavoitteet vuoteen 2020: Uusiutuvan energian osuus vuonna 2020 oltava 38 % energian loppukäytöstä (lähtötaso 28,5 % v. 2005). Lisäystarve vuodesta 2005 n. 38 TWh EU valmistelee kiinteän biomassan kestävyyskriteereitä - onko puu 0-päästöistä vai ei? Tärkeimmät lisäyskeinot ovat metsähake, biopolttoaineet ja lämpöpumput Puuenergian osuus nyt vajaa neljännes energian kokonaiskulutuksesta Puun osuuden nostaminen yhdellä prosenttiyksiköllä vaatii noin 2 miljoonaa kuutiometriä puuta (runkopuuta, kantoja, oksia tai sivuvirtoja) Biopolttoaineen jakeluvelvoite liikennepolttoaineissa Tavoite vuodelle 2020 on 20 % energiasisällöstä (EU 10, Suomi 20) Jakeluvelvoite lasketaan kaksinkertaisena, jos biopolttoaine tuotettu jätteistä, tähteistä, syötäväksi kelpaamattomasta selluloosasta tai lignoselluloosasta

4 Puupolttoaineiden osuus neljännes energian kokonaiskulutuksesta 2013 Hiili; 11,2 % Maakaasu 8,0 % Puun pienkäyttö 19,6 % Sähkön nettotuonti 4,3 % Öljy; 22,9 % Turve 3,7 % Kokonaiskulutus 376 TWh Ydinenergia 18,4 % Muut 3,5 % Puupolttoaineet 24,5 % Vesi- ja tuulivoima 3,7 % Lämpö- ja voimalaitokset 39,1 % Kokonaiskulutus 92 TWh (Metsähakkeen osuus 17,3 %) Metsäteollisuuden jäteliemet ja sivutuotteet 43,5 % 61 % puuenergian lähteistä on perusmetsäteollisuuden tuotantoprosessien jätteitä Lähde: Metla, Metsätilastotiedote 31/2014

5 Metsähakkeen kokonaiskäyttö laski 2014 Kansallinen metsäohjelma 2015: tavoite milj. m 3 vuonna Pienpuu Järeä runkopuu Hakkuutähteet Kannot Pientalot Tavoite Kansallinen metsästrategia tavoite 15 milj. m 3 vuonna 2025 Ongelmia - Pienpuun korjuu kallista (tuki tarpeen) - Kilpailee osin teollisuuskäytön kanssa - Kielteisiä ympäristövaikutuksia (ravinteet, CO 2 ) 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0 11,0 12,0 milj. m 3 Lähde: Metla, Metsätilastotiedote 31/2014; Luke, ennakkotieto

6 Pellettien kysyntä kasvaa, tuotanto polkee paikallaan tonnia Vienti Kotim. kulutus Tuotanto Lämpö- ja voimalaitokset kiinnostuneita, mm. Helen Kotitalouksia ei kiinnosta: - huono maine 10 vuoden takaa - varastointitilan tarve - maalämpö syrjäyttänyt Lähteet: Metla, Metsätilastotiedote 8/2013; Luke, Puupelletit 2014

7 Lähteet: Yritysten lehdistötiedotteet; Kauppalehti Vapo , St Biopolttoainejalostamohankkeet Yritys Raaka-aine Puumäärä, m 3 Tuote Määrä, GWh Kustannus, milj. Valmis Fortum (VTT, Metso, UPM), Hake, Joensuu sahanpuru bioöljy UPM, Kaukaa Mäntyöljy 0 biodiesel Stora Enso, Kotka Mustalipeä 0 ligniini ST1 Biofuels, Kajaani Sahanpuru bioetanoli Yhteensä / rahoitus Green Fuel Nordic, Iisalmi Metsähake bioöljy Green Fuel Nordic, Savonlinna ja Iisalmi Metsähake bioöljy Metsä Fibre (Gasum, Helsingin Energia), Joutseno Vapo (Forest BTL), Kemi Metsähake, kuori biokaasu muutamia 1 600satoja milj. 2016/ jäissä Energiapuu, hake biodiesel ? Yhteensä > 800 Investointipäätös tehty Suunnitteilla

8 EU-lainsäädännön kehitys Komission kaikkea lainsäädäntöä koskevat KOM- ja SEK-dokumentit Vuosina EU:n kilpailukykyä pyrittiin parantamaan Lissabonin strategialla tavoitteena tehdä unionista maailman kilpailukykyisin talous. Vuosittain hyväksytty EU:n ympäristölainsäädäntö koskien esim. tuotteiden turvallisuus- ja ympäristöominaisuuksia, tuotantomenetelmiä, materiaaleja, päästöjä ja jätteitä Lähde: Kapanen & Rimppi Ympäristöaloitteista lainsäädännöksi. Teknologiateollisuus ry

9 Bioenergiakysymyksiin palataan maastojaksolla

10 Lajien uhanalaisuus - biodiversiteetti köyhtyy Suomessa tunnetuista lajeista uhanalaisia on 10 %, joista 36 % elää metsissä, pääasiassa lehdoissa ja vanhoissa kangasmetsissä (82 %) Kansainvälisenä tavoitteena pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen 2020 mennessä ei tulla onnistumaan Uhanalaisuusindeksi perustuu kymmenen erilaisen eliöryhmän ja noin lajin uhanalaisuuden todellisiin muutoksiin, jossa arviointikriteerien muutoksen ja lajistotiedon lisääntymisen vaikutus on eliminoitu Suomessa viimeisen 10 vuoden aikana lajien uhanalaisuus lievästi lisääntynyt, mutta lajien välillä isoja eroja: osa taantunut, osa yleistynyt Uhanalaisuusindeksi Lähteet: Juslen, Hyvärinen & Virtanen, 2013, Conservation Biology; Rassi ym. 2010, Punainen kirja. YM & SYKE

11 Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen Metsien suojelu Suojeltuja ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevia metsiä 3,0 milj. ha eli 13 % metsä- ja kitumaan alasta Tiukasti suojeltua metsää 2,0 milj. ha eli 9 % metsä- ja kitumaan alasta, pääosa Pohjois-Suomessa Talousmetsien monimuotoisuuden turvaaminen Metsälaki Erityisen tärkeät elinympäristöt (avainbiotoopit, METE-kohteet) Metsänhoitosuositukset yli lain vähimmäisrajojen Metsäsertifiointi (PEFC, FSC) markkinavetoinen Käsittelyrajoituksia, suojavyöhykkeitä Säästöpuut ja säästöpuuryhmät (lahopuun tuottaminen) Lähde: Metla, Metsätilastollinen vuosikirja 2013

12 Keräyspaperi Suomessa Keräyspaperin talteenottomäärä Keräyspaperin käyttö Talteenottoaste n. 70 % Osuus kuituraaka-aineesta n. 5 % Lähteet: Metsäteollisuus ry, Paperinkeräys Oy

13 Asiantuntija-alustukset Keräyspaperin markkinat Ilpo Ervasti Suomen metsien suojelu, ekologisten haittojen minimointi ja ekologiset kompensaatiot Atte Moilanen, Helsingin yliopisto