Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku Toimialapäällikkö Markku Alm Noormarkku

Transkriptio

1 Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku Toimialapäällikkö Markku Alm Noormarkku

2 Indeksi 2005=100 Liikevaihdon kehitys bioenergian yritysryhmissä yhteensä / / / / / / / / / / /2010 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi 2

3 Indeksi 2005=100 Liikevaihdon kehitys lämpö-yritysryhmässä / / / / / / / / / / /2010 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi 3

4 Indeksi 2005=100 Liikevaihdon kehitys hake-yritysryhmässä / / / / / / / / / / /2010 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi 4

5 Indeksi 2005=100 Liikevaihdon kehitys energiapuu-yritysryhmässä / / / / / / / / / / /2010 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi 5

6 Indeksi 2005=100 Liikevaihdon kehitys bio-yritysryhmässä / / / / / / / / / / /2010 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi 6

7 Indeksi 2005=100 Liikevaihdon trendivertailu / / / / / / / / / / /2010 Bio Kaikki ryhmät yhteensä Lämpö Hake Energiapuu Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 7

8 Energian kokonaiskulutus kasvoi 9 % vuonna 2010 Press Release, 29 maa 2011, Tilastokeskus :- Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 402 TWh (terawattituntia) vuonna 2010, mikä oli 9 % enemmän kuin vuonna Sähkön kulutus oli 87,5 TWh, mikä oli 7,6 % enemmän. Energian kulutusta kasvattivat teollisuustuotannon elpyminen ja suurempi rakennusten lämmitystarve. Fossiilisten polttoaineiden käytön kasvu 11 % ja turpeen käytön kasvu yli 30 % kasvattivat energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöjä 15,3 %. Uusiutuvan energian käyttö kasvoi 12,5 %. Uusiutuvan energian osuus oli koko energian kokonaiskulutuksesta 26,3 % vuoden 2010 ennakkotietojen mukaan. (26,3 % vuonna 2009) Yksittäisistä energialähteistä puupolttoaineiden kulutus kasvoi eniten ja toiseksi eniten kasvoi kivihiilen kulutus. Ydinenergialla tuotettu energia väheni yli 3 %, mikä johtui pidemmistä huoltoseisokeista. Sähkön kulutus kasvoi suhteellisesti eniten metsäteollisuudessa ja metalliteollisuudessa. Määrällisesti kulutuksen kasvu oli suurinta metsäteollisuudessa ja toiseksi suurinta koti- ja maatalouksissa. Energiatuotteita tuotiin eniten Venäjältä Suomeen vuonna Suomesta vietiin eniten öljytuotteita ja sähköä. Suomen suurin vientimaa energian osalta oli Ruotsi. Energian hinnat nousivat. Kotimaisten polttoaineiden hintojen nousu on ollut vähäisempää verrattuna tuontipolttoaineisiin. Esmerk 8

9 Metsähakkeen energialaitoskäytön ennakkoarvio vuodelle 2010 on 6,2 milj. k-m³. Tähän kun lisätään pientalojen käyttämä metsähake, 0,7 milj. k-m³, päästään kokonaiskäytössä lähelle 7 miljoonaa k-m³. Haketta tuotiin vuonna 2010 Tullin ennakkotietojen mukaan kaikkiaan ennätykselliset 4,3 milj. k-m³. Tuotu hake on perinteisesti käytetty massateollisuuden raaka-aineena, mutta nykyään osa siitä menee myös polttohakkeeksi. Varsinaista polttopuuta tuotiin 2010 vain 0,2 milj. m³, kun polttopuun tuonti vuotta aiemmin oli 1,0 milj. m³. Metla; Esa Ylitalo

10 10 Puuhakkeen tuonti selvässä kasvussa Maaseudun Tulevaisuus, 13 jou 2010, s.12:- Tullitilastojen mukaan puuhakkeen tuonti on lisääntynyt huomattavasti vuonna Havupuuhakkeen tuonti on noussut 29 % ja lehtipuuhakkeen tuonti 75 %. Tuontihinta viittaa siihen, että mukana on merkittävästi myös energiahaketta. Koneyrittäjät arvioivat tuonnin vähentävän kotimaisen energiapuun menekkiä. Varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola Koneyrittäjistä sanoo, että metsähakkeen kotimainen tuotanto on saatava kestävälle pohjalle, ja hakkeen tuonti sotii sitä vastaan. Esmerk

11 Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina Muutos % Käyttö m³ 2009/2008 kohteita Kokonaiskäyttö Lämpö- ja sähkövoimalat Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Lämmöntutanto Pientalot Lähde: Metla, lämmöntuotanto kattaa myös lämpöyrittäjien hoitamat laitokset. 11

12 Lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen raaka-aineet vuosina Muutos Osuus Osuus 1000 m³ 2009/ % % % Yhteensä Karsittu ranka Karsimaton pienpuu Hakkutähteet Järeä runkopuu Kannot ja juurakot Erittelemätön Lähde: Metla. 12

13 Metsähake uhkaa loppua kesken [Kuva: Leif Rosnell / VR] Metsähakkeen käyttötavoitteet eivät toteudu, ellei sahaja vaneriteollisuus lisää tuotantoaan ja samalla raakapuun kysyntää. Raakapuuta pitäisi hakata vähintään saman verran kuin ennätysvuonna Vuonna 2009 hakkeesta tehtiin sähkö- ja lämpölaitoksille energiaa 10,8 terawattituntia, noin 5,5 miljoonasta kiintokuutiosta haketta. Tuon määrän olisi noustava 25 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä, työ- ja elinkeinoministeriö sanoo viime vuonna asettamassaan uusiutuvan energian velvoitepaketissa. Hakkuutähteen ja kantojen korjausmäärät ovat suoraan riippuvaiset päätehakkuiden määrästä, johon puolestaan vaikuttaa tukkipuun kysyntä ja hinta. 13 Metsäntutkimuslaitoksen Metlan tutkija Maarit Kallio sanoo tiedotteessa, että metsähakkeen käytön tavoitteita voitaisiin saavuttaa tukemalla tukkipuuta käyttävää puunjalostusteollisuutta. Puurakentamista voisi edistää tai sahojen investointeja energiantuotantoon tukea.

14 Uusiutuva myllertää Euroopan sähkömarkkinoita: kohta tuottaja maksaakin kuluttajalle Tuuli-, aurinko- ja aaltosähkön raju lisääntyminen myllertää Euroopan sähkömarkkinat vuoteen mennessä. Kun Euroopassa tuulee kunnolla, sähkön hinta laskee Pohjoismaissa, myös Suomessa. Muutos kuitenkin aiheuttaa päänvaivaa energiabisnekselle konsulttiyhtiö Pöyryn tekemän laajan selvityksen mukaan. Pöyry tutki vaihtelevan sähköntuotannon kasvun vaikutuksia Pohjois-Euroopan sähkömarkkinoihin. Tuottaja maksaa kuluttajalle Pöyry ennustaakin jopa negatiivisia hintoja eli tuottaja maksaa kuluttajalle. Toimijat tuottavat sähköä mieluummin tappiolla lyhyen aikaa kuin säätävät tehoa alas tai pysäyttävät koko laitoksen. Tanskassa tätä on jo nähty. Miinushinnan tavoite on saada kuluttaja siirtämään kulutustaan näihin hetkiin. Sähkömittareiden asentaminen tähtää juuri siihen, että kuluttajasta tulisi aktiivinen. Aktiivisesti joustava kulutus on parhaita keinoja välttää ongelmia, joita tuuli- ja aurinkovoiman kasvusta tulee, Päivärinta sanoo. 14

15 Uusiutuvien energialähteiden käytön osuus vuonna 2009, % (muutos vuodesta 2008) Muu uusiutuva 11,8 % (+4,3 %) Vesi - ja tuulivoima 13,2 % (-2,3 %) Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet 27,9 % (+1,9 %) Puun pienkäyttö 16,6 % (+2,7 %) Metsäteollisuuden jätelimet 30,5 % (-6,1 %) Lähde: Tilastokeskus. 15

16 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa vuonna 2009, % Sähkön nettotuonti 3,3 Puupolttoaineet 19,7 Muut 3,1 Öljy 25,1 Vesi - ja tuulivoima 3,5 Turve 5,2 Ydinenergia 18,5 Maakaasu 10,1 Hiili 11,6 Lähde: Tilastokeskus, energiaennakko. 16

17 Puupellettien kotimainen tuotanto, tuonti ja vienti vuosina Lähde: Metsäntutkimuslaitos; Tilastokeskus; Tulli, *Tullihallitus ennakkotieto Puupelletit Vuosi Tuotanto Tuonti Vienti Kotimainen kulutus Suomessa Yhteensä Koti- ja Lämpö- ja voimalaitokset maataloudet ja suurkiinteistöt t * 136* Muutos2009/2008, %

18 UPM suunnittelee biodieselistä miljardien eurojen liiketoimintaa Kauppalehti, 08 lok 2010, s.12-13:- UPM:n biopolttoaineliiketoiminnan johtaja Petri Kukkonen kertoo yhtiön tavoittelevan biodieselistä miljardiliiketoimintaa. Chicagon laitoksella tehdään parhaillaan viimeisiä kokeiluja. Suunnittelu valmistuu loka-marraskuun 2010 vaihteessa, ja sitten haetaan tukirahaa. Kukkosen mukaan UPM tarvitsee ensimmäiselle jalostamolleen tukea yli 100 miljoonaa euroa. EU on luvannut erilaisille bioenergialaitoksille tukea noin 4 miljardia euroa. UPM päättää ensimmäisen laitoksen paikan, kunhan EU:n tuki selviää. Tukea aiotaan hakea sekä Suomessa että Ranskassa. Sitten katsotaan valtioiden tahtotila. Suomessa riittää hakkuutähteitä ainakin yhdelle jalostamolle, vakuuttaa Kukkonen. Suomeen mahtuu ainakin 2-4 jalostamoa. Laitoksen rakentamisesta päätetään näillä näkymin vuoden 2011 lopussa. Esmerk

19 Lapin ely-keskukselta lausunto biodieseltehtaasta Keskisuomalainen, 15 tam 2011, s.8:- Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut lausuntonsa Metsäliiton ja Vapon suunnittelemasta biodieseltehtaasta. Tehtaan sijoituspaikkavaihtoehtoja ovat Kemi ja Äänekoski. Keskus ei lausunnossaan arvioinut, kumpi vaihtoehdoista olisi parempi. Ympäristövaikutusten arviointiselostusta voidaan sen mukaan pitää pääosin riittävänä, kun otetaan huomioon hankkeen suunnitteluvaihe. Arviointiselostusta on täydennettävä metsäraakaaineen riittävyyden ja turpeen hankinnan vaikutusten osalta sitten, kun on päätetty, minkä vaihtoehdon mukaan investointisuunnitelmaa työstetään eteenpäin. Vapossa biodieselhankkeesta vastaava johtaja Mikko Kara kertoo, että suunnitelmien mukaan biodieseltehtaan raaka-aineena käytettäisiin vain puuta ja turve olisi pelkästään vararaaka-aine. Biodieseltehtaan rakentaminen maksaa arviolta puoli miljardia euroa. EU-tuen osuuden toivotaan olevan jopa 200 miljoonaa euroa. Esmerk 19

20 Uudessakaupungissa alkamassa lähivuosina 300 milj. euron hankkeet Uudenkaupungin Sanomat, 15 tam 2011, s.3:- Uudenkaupungin lähivuosien yhteensä 300 milj. euron hankkeet ovat varmistumassa. Niiden myötä kaupunkiin syntyy noin 300 uutta työpaikkaa. Finnprotein Oy:n soijatehtaan rakentaminen Orivolla alkaa kevään 2011 aikana. Hangonsaaren etanolitehdas on todettu kannattavaksi, ja omistajarypäs on muotoutumassa. Lisäksi kumpikin hanke tarvitsee viereensä oman biovoimalaitoksen. Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski muistuttaa, että kaupunki ei rakenna eikä rahoita tehtaita eikä ole menossa niiden osakkaiksi. Kaupungin tehtävä on ollut koordinoida hankkeita, kaavoittaa maata ja rakentaa kunnallistekniikkaa. Tehdashankkeiden vaikutus kaupungin talouteen tulee viiveellä ja vähitellen. Esmerk 20

21 EOS skenaariot 2009: Uusiutuvan energian käyttö energialähteittäin primäärienergiana, TWh vuodessa Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet 65,1 56, TWh Metsähake 6,1 9,4 21 Vesivoima 14,0 16,9 14 Tuulivoima 0,2 0,3 6 Muu uusiutuva energia 18,1 17,5 28 Yhteensä 103, Miten puuttuva uusiutuva energia katetaan => Kansallinen uusiutuvan energian toimintasuunnitelma 6/2010

22 Mitä esimerkiksi 13,5 milj. m ³ haketta edellyttää? miljoonan euron investoinnit koneen ja autonkuljettajaa Ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaaminen Aidosti kannattavia työkohteita pkyrityksille Koko korjuu ja hankintaketjua tehostettava Energiapuun korjuun edellytykset olemassa Alan houkuttelevuutta parannettava Kotimaisen raaka-ainehankinnan kilpailukyvyn varmistaminen, kustannustehokkuus

23 Energiatuen myöntövaltuus ja uusiutuvan energian tuotantotuet Lähde: TEM; hallituksen esitys laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta. 23

24 Uusituvan energian velvoitepaketti perustuu omavaraisuuteen ja kotimaiseen energia-raakaaineeseen???? -Mitkä tuotantotuet edellyttävät kotimaista raakaainetta -Entä edellyttävätkö investointituet? -Miten on tariffien laita tältä osin -Veroneutraaliusperiaate EU:ssa? 24

25 Stora Ensolle sellutehdas Uruguayhin Helsingin Sanomat, 19 tam 2011, s.b7:- Stora Enso ja chileläinen puunjalostaja Arauco ovat ilmoittaneet, että Uruguayhin rakennettavan sellutehtaan kokonaiskustannukset ovat 1,4 mrd. euroa. Hankkeesta 40 % rahoitetaan yhteisyrityksen omistajien pääomasijoituksilla. Loput 60 % rahoitetaan yhteisyrityksen ottamilla lainoilla. Uuden tehtaan vuosikapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia sellua. Yhtiöt arvioivat sen olevan valmis vuoden 2013 maaliskuun loppuun mennessä. Tehtaan raaka-aineena käyttämä eukalyptus tulee pääasiassa Montes del Platan omilta viljelmiltä. Yhtiöllä on Uruguayssa maata hehtaaria, josta hehtaaria on istutettu, noin hehtaaria on suojeltu ja hehtaaria soveltuu istutettavaksi. Stora Enson mukaan tehtaan rakentamisella on 0,8 prosentin myönteinen vaikutus Uruguayn bruttokansantuotteeseen. Kun tehdas on käytössä, sen vaikutus bruttokansantuotteeseen on kaksi prosenttia. Esmerk 25

26 2020 puuplantaaseilta saadaan teollisuuden tarvitsema puumäärä (1,8 mrd. m 3 /a) Lähde: Metla, Asikainen

27 Maaseutuohjeman mukainen rahoitus Investointituki Kehittämistuki Käynnistystuki Yhteensä kpl euro kpl euro kpl euro kpl euro Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus , Kainuun ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Lapin ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Kaikki yhteensä

28 Maaseutuohjelman mukainen rahoitus bioenergia-alalle Yhteensä Myönnetty kpl euro Pelletti Bioenergia (puu) Bioenergia (pelto) Bioenergia (biokaasu) Kaikki yhteensä

29 Maaseutuohjeman mukainen kehittämishankerahoitusrahoitus bioenergia-alalle Yhteensä kpl euro Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Lapin ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Kaikki yhteensä

30 Energiatuen mukainen rahoitus Bioenergia-alaan kohdistuvat energiatuet Energiatuki yhteensä Bioenergian osuus energiatuesta kpl euro kpl euro % 01 Uudenmaan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Lapin ELY-keskus TEM Kaikki yhteensä

31 Finnveran pk-yritysten rahoitus: uusiutuva energia Finnveran rahoitus kpl euro Bioenergia, hakkeen tuotanto Bioenergia, energiapuun korjuu Bioenergia, lämpöyrittäjyys Bioenergia, biodieselin ja etanolin tuotanto Bioenergia, polttopuiden tuotanto Bioenergia, pellettien tuotanto Bioenergia yhteensä