Lähienergiaa Varsinais-Suomesta LIETO Toimialapäällikkö Markku Alm

Transkriptio

1 Lähienergiaa Varsinais-Suomesta LIETO Toimialapäällikkö Markku Alm

2 Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat 879 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna laskua edelliseen vuoteen verrattuna oli 3,5 prosenttia 1405 toimipaikkaa (1403) Toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2000 lähtien, lukuunottamatta vuotta Suurimman ryhmän muodostavat mikroyritykset. Mikroyrityksiä alan yrityksistä on 94,7 prosenttia, pieniä ja keskisuuria yrityksiä on 5,3 prosenttia.

3 Liikevaihto ja henkilöstö Vuonna 2012 toimialan liikevaihto oli 842 miljoonaa euroa, jossa laskua edelliseen vuoteen oli 7 prosenttia. Alan liikevaihdosta 56,5 % syntyi yli 10 henkilöä työllistävissä Pkyrityksissä ja 43,5 % alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä. Uusiutuvan energian alan henkilöstön määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2001 lähtien. Vuonna 2011 toimiala työllisti 6074 henkilöä työpaikoista 56, 4 % on yli 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä ja 43,6 % alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä.

4

5 Asiakasryhmät uusiutuvan energian toimialalla

6

7

8

9

10

11

12

13 Lähde: BP, Energy outlook 2030 Kokonaisenergiankulutus Maailmassa vuonna 2012

14 Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2012 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 380 TWh vuonna 2012, mikä oli 2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011 (386 TWh).

15

16

17 Uusiutuva energia vuonna 2012 Puubiomassan osuus 80,3 % uusiutuvista Uusiutuvan energian osuus oli energian kokonaiskulutuksesta (380 TWh) noin 30 prosenttia eli 114 TWh vuonna EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian loppukulutukseen, loppukäyttö oli 307 terawattituntia vuonna Tällä tavoin laskettuna osuus Suomessa on ollut noin 4 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin energian kokonaiskulutuksesta laskettu osuus, vuonna 2012 siis noin 35 %

18 Lähde: TEM

19

20 Energian kulutus Suomessa energialähteittäin 2012

21 Metsähakkeen käyttö vuosina Muutos % Käyttö m³ 2012/2011 kohteita Kokonaiskäyttö Lämpö- ja sähkövoimalat Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Lämmöntutanto Pientalot Lämmöntuotanto kattaa myös lämpöyrittäjien hoitamat laitokset. Lähde: Metla

22 Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina , 1000 m³ Lähde: Metla

23 Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa vuosina Puupolttoaine Muutos Energiasisältö Käyttö 2012/ kohteita milj. m³ % TWh Käyttö yhteensä 12,02 12, ,4 14,43 13,66 14,78 13,04 14,34 13,46 16,02 16,78 17, ,38 Metsähake 0,79 0,96 1,27 1,72 2,31 2,61 3,06 2,66 4,03 5,42 6,24 6,85 7, , Metsäteollisuuden sivutuotepuu 11,04 10,94 11,33 11,13 11,56 10,37 11,03 10,03 9,51 7,52 9,24 9,35 9, ,33 Teollisuuden puutähdehake 0,64 0,85 0,79 0,88 0,98 1,01 0,95 0,87 0,76 0,8 0,91 0,86 0,80-7 1, Sahanpuru ja muut purut 2,78 2,18 2,12 2,25 2,17 1,72 1,69 1,71 1,61 1,34 1,75 1,93 2,04 6 4, Kuori 7,6 7,86 8,42 7,97 8,38 7,62 8,39 7,46 7,09 5,37 6,58 6,56 6,5-1 11, Muu puupolttoaine 0,01 0,05 0,01 0,03 0,02 0,01 0,00 0,00 0,06 0,00 0,00 0,00 0, Puupelletit ja -briketit 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,04 0,03 0,04 0,05 0,07 0,08 0,07 0, , Kierrätyspuu 0,17 0,22 0,38 0,53 0,54 0,65 0,66 0,31 0,73 0,45 0,47 0,52 0, , Lähde: Metla

24 Muutos Osuus 1000 m³ 2012/ % % Yhteensä Pienpuu ,0 Järeä runkopuu ,8 Hakkutähteet ,0 Kannot ja juurakot ,3 Erittelemätön

25 Pelletin tuotanto, tuonti ja vienti vuosina

26 Pelletti Vuosi Tuotanto Tuonti Vienti Kotimainen kulutus Suomessa Yhteensä Koti- ja Lämpö- ja voimalaitokset maataloudet ja suurkiinteistöt t Muutos2012/2011 %

27

28 Biokaasulaitokset Reaktorilaitoksia ovat yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteitä käsittelevät laitokset, maatilojen laitokset sekä ns. yhteismädätyslaitokset, joissa voidaan käsitellä useita erilaisia raaka-aineita Vuonna 2013 Suomessa oli tällaisia laitoksia yhteensä 49, joista maatilalla toimivia laitoksia oli 14 Kaatopaikkakaasua kerättiin 38 kaatopaikalla, eli kaikkiaan Suomessa on 87 biokaasulaitosta Biokaasuteknologian hyödyntäminen Suomessa on ollut toistaiseksi melko vähäistä, mutta kiinnostus teknologiaa kohtaan on voimistunut viime vuosina

29 Lähde: Suomen ympäristökeskus. Kuva: Kirsi Merilehto

30

31 Biokaasulla Suomessa tuotettu energiamäärä vuosina

32 EU-alueen biokaasusähkön tuotanto jäsenmaittain vuonna 2011, GWh

33 Lämpöyrittäjälaitosten lukumäärä yhtiömuodoittain vuoden 2012 lopussa Lähde: Työtehoseura. Yhtiömuoto Lämpölaitosten lukumäärä, kpl Yrittäjä 186 Yrittäjärengas 46 Osuuskunta 102 Osakeyhtiö 193 Yhteensä 527

34 Polttoaine Etelä- Länsi- Itä- Pohjois- Koko Suomi Suomi Suomi Suomi maa irto-m3/a Metsähake Sahauspintahake 1) Puru ja kuori 2) Pelletti ja briketti Muu puupolttoaine 3) Yhteensä Lähde: Työtehoseura

35 Lämpöyrittäjälaitosten polttoaineet vuonna 2012 Lähde: Työtehoseura

36 Lähde: Työtehoseura

37 Lämpöyrittäjien hoitamien lämpölaitosten alueellinen jakautuminen vuoden 2012 lopulla Lähde: Työtehoseura

38 Etanoli * Suomen viljataseen mukaan 2-3 etanolitehtaan raakaaineen tarve pystyttäisiin vuosittain täyttämään Suomessa syntyvällä ylijäämäviljalla * Suomen viljan ylituotanto ja vientitarve on vuosittain milj. kg, josta suurin osa tuotetaan Lounais- Suomessa * Suomessa on selkeästi viljan ylituotantoa ja viljamarkkinat toimivat huonosti. * Etanolitehtaiden avulla voitaisiin vähentää merkittävästi valkuaisrehun tuontitarvetta. (Vehnä/Ohra) Maatalouden kannattavuusedellytyksiin tästä ei ratkaisua, kohoava viljan hinta tekee etanolin tuotannon kannattamattomaksi Viljaraaka-aineen hinnan suojaus mahdollista vain vehnällä Viimeinen tuotettu yksikkö markkinoilla määrittää hinnan Kestävyyskriteerit ja Komission uudet linjaukset!!!

39 snt / l Ohraetanolin tuotantokustannuksen muutos vuosina , snt/l. Lähde: Bioagre loppuraportti. 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 Ohra Sähkö Höyry Entsyymit, kemikaalit, vesi Huolto- ja ylläpito 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Vakuutukset Muut kustannukset Huoltotyö Työ Käyttöpääoman kustannus Pääomakustannus Lähde: MTT, Bioagre-tutkimus

40 Polttoaine-etanolin tarve Suomessa Bensiinin kulutus 2010 oli 2236 milj. ltr Etanolin käyttö vuonna 2010 oli 188 milj. ltr Käyttö vuonna 2011 noin 220 milj. ltr Käyttötavoite vuonna 2020 on 450 milj. ltr, (20 % energiasta)

41

42 Maailman etanolin tuotanto vuonna 2012, miljoonaa litraa Lähde: RFA, International Trade Commission.

43 EU:n etanolin tuotanto vuosina Lähde: Eur observer.

44 Etanolin tuotanto Euroopan maissa vuonna 2012, miljoonaa litraa Lähde: Eur observer

45 Biodiesel Biodieselin tuotanto oli EU:n alueella vuonna 2012 yhteensä 9811 tuhatta tonnia (9325 tuhatta tonnia vuonna 2011). Tuotanto kasvoi edellisestä vuodesta 5,2 prosenttia. Euroopan kokonaistuotantokapasiteetti mahdollistaisi tällä hetkellä yhteensä 22,2 miljoonan tonnin tuotannon. Suurimmat tuottajamaat ovat Ranska 2032, Saksa 1936, Espanja 1519 ja Italia 1117 tuhatta tonnia. Saksan tuotanto on supistunut 45 prosenttia vuodesta 2010 ja Ranska on ohittanut kärkipaikalla Saksan, jossa lähinnä energiaveropolitiikan muutokset ovat vaikuttaneet biodieselin kulutukseen merkittävästi. Neste Oilin tuotantokapasiteetti on kasvanut Singaporeen ja Rotterdamiin valmistuneiden investointien johdosta 1940 tuhanteen tonniin vuoden 2011 lopulla. Neste Oilin 1940 tuhannen tonnin tuotantokapasiteetista oli vuonna 2012 käytössä 1849 tuhatta tonnia. Nesteellä on täten käytettävissään Euroopan toiseksi suurin biodieselin valmistuskapasiteetti. Suurin tuotantokapasiteetti tonnia on ranskalaisella Diester Industrilla. Teollisuusmittakaavan tuotantolaitoksia oli EU:n alueella vuonna 2012 yhteensä 276 kappaletta

46 Lähde: Eur observer

47 Suurimmat biodieselin valmistajat Euroopassa vuonna 2011 Yritys Maa Tuotantokapasiteetti Diester Industry Ranska Neste Oil ADM Biodiesel Infinita Natura/Biocarburantes Biopetrol Industries Marsegila group Suomi Saksa Espanja Espanja Sveitsi Italia Entaban/Eolia/NMAS Vergio AG Cargill/Agravis Acciona Energia Espanja Saksa Saksa Espanja

48 Kokonaiskapasiteetti, MW Asennettu 2012, MW Tuotanto TWh Saksa Espanja Iso-Britannia Italia Ranska Portugal Tanska Ruotsi Puola Hollanti Romania Kreikka Irlanti Itävalta Belgia Bulgaria Unkari Suomi Viro Tsekki Liettua Kypros Latvia Luxemburg Slovakia Slovenia Malta Yhteensä , , , , ,6 45,5 42,1 9,6 12,2 14,1 9,3 9,8 6,1 4,8 3,7 2,6 2,6 2,3 2,1 0,01 Maa 0,37 0,35 0,22 0,06 0,06 1,4 0,97 0,64 0,40 0,48 3, Tuulivoimatuotanto Euroopassa vuonna 2012

49 Suomen Tuulivoimalaitokset Vuonna 2013 valmistuvat tuulipuistot lukumäärä teho yhteensä turbiinin teho valmistaja Perhonjoki Oy Merijärvi 6 13,8 2,3 Siemens Tuuliwatti Oy Ii, Olhava Vestas Tuuliwatti Oy Tervola Vestas Tuulisaimaa Oy Lappeenranta Alstom Taaleritehdas Honkajoki 9 21,6 2,4 Nordex Puhuri Oy Raahe, Kopsa Siemens Raahen tuulienergia Oy Raahe Nordex Tuuliwatti Oy Simo, Leipiö ,5 Gamesa Tuuliwatti Oy Ii, Olhava Vestas Yhteensä ,4 3,0

50 Tuulivoiman kehittämisen tavoitteet ja haasteet lyhyesti Tavoite: 2500 MW:n nimellisteho vuonna TWh:n sähköntuotanto vuonna 2020 Haasteet: Lentoesteluvat (Trafi ja Finavia) Puolustusvoimien tutkat ja valvontasensorit Ääniongelmat (45 35 db) Kaavoitus ja maankäyttö (Tuulivoima-alueet halutaan nyt neitseellisimpään luontoon) Sektorisuharit

51

52 Roottorikoon ja napakorkeuden vaikutus tuulivoimatuotantoon Halkaisija (m) Napakorkeus (m) Investointikustannus* % + 23 % Tuotto* % + 48 % Tuotantokustannus* - - 7% - 20% *verrattuna vuoteen 2009 Parempi tuotto mahdollistaa rakentamisen sisämaahan Km rantaviivasta

53

54 Tuuliatlas Tuulivoimahankkeet Suomessa Onshore-hankkeet 5000 MW Offshore-hankkeet 3000 MW Yhteensä 8000 MW

55 Tuulivoimatuotanto vuosina

56 Näkymät vuosille * Markkinoilla ylikapasiteettia noin 50% - Tuotantokapasiteetti MW vuonna Kapasiteetin arvioidaan laskevan MW vuonna Suurimmat kapasiteetin vähennykset Euroopassa ja Amerikassa, Kiinassa kapasiteetti säilynee ennallaan vuoteen Vastaavasti kysyntä MW vuonna Merkittäviä muutoksia kysynnässä ei tapahdu lähivuosina, vaihtelu arviolta MW

57 Uusiutuvan energian tavoitteet energialähteittäin ja loppukulutus tavoiteurassa, TWh Lähde: TEM; Pitkän aikavälin kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Perusura Tavoiteura Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet Jäteliemet 36,7 43, Teollisuuden tähdepuu 23,1 26, Yhteensä 59,8 70, Politiikkatoimien kohteena olevat A. Ei tukitarvetta Vesivoima 13,6 11, Kierrätyspolttoaineet ja halvimmat 1,7 1,9 2 3 biokaasut B. Pieni tukitarve Metsähake (1 5,8 7, Puun pienkäyttö 13,4 13, Puupelletit ja peltobiomassat 0,1 0,1 0,7 3 Lämpöpumput 1,8 2,4 3 5 C. Korkea tukitarve Muu biokaasu 0 0 0,1 0,5 Nestemäiset biopolttoaineet (2 0,0 0,0 6 6 Tuulivoima ja aurinkoenergia 0,2 0,1 1 6 Yhteensä 94,9 102, josta puupolttoaineet yhteensä (3 19,4 19, Uusiutuvan energian loppukulutus

58 EU:n uusiutuvan energian käyttövelvoitteet Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä -20 % vähennys vuoden 1990 tasosta Energiatehokkuustavoite: 20 % vuonna 2020 Uusiutuvien tavoite: uusiutuvan energian osuus EU:ssa keskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020 Suomen osuus taakanjaosta 38 % Liikenteen biopolttoaineet: 10 % vuonna 2020, kaikille sama, Suomi 20 %

59 Tulevaisuus on täynnä uusiutuvaa! Pitkän ajan ilmasto- ja energiastrategian toimenpidevalikko ja julkiset kannustimet luovat merkittäviä mahdollisuuksia uusiutuvan energian toimialan yrityksille Uusiutuvan energian alan toimijoilta edellytetään merkittävää yhteistyötä oman toimialansa kehittämisessä ja uusien toimintamallien omaksumista sekä tunnistamista. pienistä puroista muodostuvat edelleen suuret virrat (kulutus<- >säästö) Uusiutuvan energian osuutta laskettaessa on matemaattisesti yhdentekevää mistä raaka-aineet ovat peräisin Työllisyyden ja kansantalouden kannalta kotimainen poltto- ja raaka-aine on ainoa järkevä ratkaisu

60 Kiitos mielenkiinnosta!