Puun energiakäyttö 2008

Transkriptio

1 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2009 Puun energiakäyttö Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö ennätyslukemiin 2008 Metsähakkeen energiakäyttö kasvoi ennätyslukemiin vuonna Kaikkiaan metsähaketta poltettiin 4,6 miljoonaa kuutiometriä, puolitoista kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Valtaosa siitä 4,0 miljoonaa kuutiometriä kului lämpö- ja voimalaitoksissa. Metsäteollisuuden sivutuotepuun kulutus putosi alimmilleen koko 2000-luvun aikana. Lämpö- ja voimalaitokset Lämpö- ja voimalaitokset käyttivät kiinteitä puupolttoaineita vuonna 2008 kaikkiaan 14,3 miljoonaa kiintokuutiometriä (milj. m³). Käyttö lisääntyi edellisvuodesta 1,3 milj. m³ eli 10 prosenttia. Kiinteiden puupolttoaineiden energiasisältö oli 27 terawattituntia (TWh), kolmannes kaikesta puuenergiasta ja 7 prosenttia kaikkien energialähteiden kokonaiskulutuksesta. Metsähakkeen käytössä saavutettiin uusi ennätys. Lämpö- ja voimalaitokset polttivat metsähaketta vuonna 2008 kaikkiaan 4,0 milj. m³, 1,4 milj. m³ eli yli 50 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua vauhdittivat kahden edellisen sadekesän aiheuttama polttoturpeen niukkuus ja metsäteollisuuden tuotannon supistumisesta johtunut sivutuotepuun tuotannon väheneminen. Metsähaketta siirtyi myös päästöoikeuksien hintojen romahdettua vuonna 2007 poltettavaksi seuraavana vuonna. Metsäteollisuuden sivutuotepuun käyttö 9,5 milj. m³ oli vuonna 2008 alimmillaan tällä vuosikymmenellä. Merkittävin kiinteä puupolttoaine oli edelleen kuori, jota poltettiin 7,1 milj. m³, puolet kaikista kiinteistä puupolttoaineista. Saha- ja levyteollisuuden jätepuusta valmistettua puutähdehaketta kului 0,8 milj. m³; erilaisten puupuruja, -lastuja ja -pölyjä 1,6 milj. m³. Puupellettien ja -brikettien käyttö lisääntyi liki 50 prosenttia ja kierrätyspuun yli kaksinkertaistui. Kiinteitä puupolttoaineita kului energiantuotantoon eniten niiden metsäkeskusten alueilla, joissa on runsaasti metsäteollisuutta. Merkittävintä käyttö oli edelleen Kaakkois-Suomessa, jossa puupolttoaineiden käyttö myös väheni suhteellisesti eniten. Kaakkois-Suomessa poltettiin kuitenkin neljännes kuoresta ja kuudennes kaikista kiinteistä puupolttoaineista. Suhteellisesti eniten puupolttoaineiden käyttö lisääntyi Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla. Eniten metsähaketta poltettiin Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella. Hakkuutähteet ovat edelleen metsähakkeen merkittävin raaka-aine. Liki 60 prosenttia lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeesta valmistetaan avohakkuualueilta kerättävästä oksa- ja latvusmassasta. Edellisvuoteen verrattuna eri raaka-aineista kasvoi suhteellisesti eniten kantohakkeen käyttö, jota käytettiin lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin, kaikkiaan 0,6 milj. m³. Metsähakkeen kokonaiskäyttö Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi metsähaketta käytetään lämmitykseen myös pientaloissa, lähinnä maatiloilla. Uuden, lämmityskauteen 2007/2008 kohdistuneen pientalojen polttopuun käyttötutkimuksen ennakkotulosten mukaan pientalot polttavat nykyisin metsähaketta 0,6 milj. m³ vuodessa. Edelliseen tutkimukseen (2000/2001) verrattuna määrä kasvoi puolitoistakertaiseksi. Yhdessä lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen kanssa metsähakkeen kokonaiskäyttö ylsi vuonna 2008 kaikkiaan 4,6 milj. m³:iin. Pientalojen polttopuun käytön lopulliset tulokset julkaistaan kuluvan vuoden kesäkuussa. Kansallisessa metsäohjelmassa on metsähakkeelle asetettu tavoitteeksi 8 12 milj. m³ vuotuinen käyttö vuoteen 2015 mennessä. Kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa tavoite on 12 milj. m³ vuoteen 2020 mennessä. Puupelletit Vuonna 2008 Suomessa tuotettiin puupellettejä tonnia, 14 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Puupellettien tuotantoa Suomessa vaivasi raaka-ainepula, mikä johti pellettitehtaiden sulkemisiin ja uusien tehdashankkeiden viivästymiseen. Puupelleteistä vietiin ulkomaille 60 prosenttia. Samanaikaisesti myös puupellettien tuonti kasvoi merkittävästi: vuonna 2008 puupellettejä tuotiin tonnia, kun tuonti aikaisempina vuosina on ollut vain muutama kymmenen tonnia. Puupellettien ulkomaankaupan tilastointi täsmentyy vuodesta 2009 alkaen, jolloin puupelletit esitetään ulkomaankauppatilastossa omana nimikkeenään. Lisätietoja: Esa Ylitalo, p , esa.ylitalo@metla.fi laatuseloste: Suomen virallinen tilasto Maa-, metsä- ja kalatalous 2009 Finlands offi ciella statistik Jord- och skogsbruk samt fi ske Offi cial Statistics of Finland Agriculture, forestry and fi shery

2 Puuenergia 2008 Tilastokeskuksen Energiaennakon mukaan energian kokonaiskulutus oli vuonna 2008 Suomessa 389 TWh, 5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kulutusta vähensivät teollisuustuotannon supistuminen sekä lämpimät säät. Yksittäisistä energialähteistä eniten väheni hiilen ( 26 %) ja polttoturpeen käyttö ( 21 %). Sen sijaan koko vuoden hyvänä jatkunut vesitilanne lisäsi vesivoiman käyttöä (+21 %). Puuperäisten polttoaineiden kulutus pysyi samalla tasolla kuin vuonna Puupolttoaineita käytettiin yhteensä 82 TWh, viidennes energian kokonaiskulutuksesta. Tilastokeskuksen Energiaennakon tietojen perusteella Metla arvioi vuonna 2008 nestemäisiä puupolttoaineita (metsäteollisuuden jäteliemet) käytetyn 40 TWh ja kiinteitä 41 TWh. Kiinteistä puupolttoaineista kului energialaitoksissa 27 TWh ja pientaloissa 14 TWh. Puupolttoaineet ovat Suomessa toiseksi merkittävin energialähde öljytuotteiden jälkeen. Teollisuuden puutähdehake 0,8 milj. m 3 Muut 0,8 milj. m milj. m 3 Lämpö- ja voimalaitokset Pientalot Sahanpuru ja muut purut 1,6 milj. m 3 3 Metsähake 4,0 milj. m 3 Kuori 7,1 milj. m Kuva 1. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2008 Taulukoissa käytetyt symbolit: ei mitään ilmoitettavaa. loogisesti mahdoton esitettäväksi.. tietoa ei ole saatu Pientalojen metsähakkeen käyttö vuonna 2008 on ennakkotieto (huhtikuu 2009). Kuva 2. Metsähakkeen kokonaiskäyttö Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa Puupolttoaine Muutos Energiasisältö Käyttö- 2008/ kohteita milj. m³ % TWh kpl Käyttö yhteensä 12,02 12,15 13,01 13,39 14,43 13,66 14,78 13,04 14, ,36. Metsähake 0,79 0,96 1,27 1,72 2,31 2,61 3,06 2,66 4, , Metsäteollisuuden sivutuotepuu 11,04 10,94 11,33 11,13 11,56 10,37 11,03 10,03 9, ,68. Teollisuuden puutähdehake 0,64 0,85 0,79 0,88 0,98 1,01 0,95 0,87 0, , Sahanpuru ja muut purut 2,78 2,18 2,12 2,25 2,17 1,72 1,69 1,71 1,61-6 3, Kuori 7,60 7,86 8,42 7,97 8,38 7,63 8,39 7,46 7, , Muu puupolttoaine 0,01 0,05 0,01 0,03 0,02 0,01 0,00 0,00 0,06. 0,10 5 Puupelletit ja -briketit 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,04 0,03 0,04 0, , (1000 tonnia 20,6 24,1 27,0 20,6 27,4 47,2 31,6 42,2 61,7) Kierrätyspuu 0,17 0,22 0,38 0,53 0,54 0,65 0,66 0,31 0, ,35 75 Vuodesta 2007 alkaen purkupuu ei sisälly kierrätyspuuhun. 2 Metsätilastotiedote 15/2009

3 2. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa metsäkeskuksittain 2008 Metsäkeskus Käyttö Metsä- Teollisuuden Sahanpuru Kuori Muut kiinteät Yhteensä Muutos hake puutähdehake ja muut purut puupolttoaineet 2008/ m³ % Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Metsäkeskus Energiasisältö Metsä- Teollisuuden Sahanpuru Kuori Muut kiinteät Yhteensä Muutos hake puutähdehake ja muut purut puupolttoaineet 2008/2007 GWh % Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Muut kiinteät puupolttoaineet kattavat kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muun puupolttoaineen. Puun energiakäyttö

4 3. Lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen raaka-aineet Vuosi Raaka-aine Metsähake Karsittu ranka Karsimaton Hakkuu- Järeä Kannot ja Erittelemätön yhteensä pienpuu tähteet runkopuu juurakot m³ Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Muutos 2008/2007, % Osuus 2008, % Metsätilastotiedote 15/2009

5 4. Metsähakkeen kokonaiskäyttö Muutos Käyttö- 2008/2007 kohteita, m³ % kpl Kokonaiskäyttö Lämpö- ja voimalaitokset Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Lämmöntuotanto Pientalot * 45.. * Ennakkotieto, huhtikuu Puupelletit Vuosi Tuotanto Tuonti Vienti Kotimainen kulutus Varasto- Yhteensä josta muutos Pienkulutus Keskisuuri ja suurkulutus Kattilakoko <25 kw =>25 kw tonnia Muutos 2008/2007, % Kotimaisen kulutuksen jakautuminen pienkulutukseen sekä keskisuureen ja suurkulutukseen perustuu osin arvioon. Taulukko kattaa pellettien kulutuksen sekä teollisuudessa että pientaloissa. Puun energiakäyttö

6 6. Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Vuosi Puupolttoaineet Vesi- Tuuli- Turve Öljy Hiili Maa- Ydin- Sähkön Muut Kaikkiaan Josta Metsäteollisuuden Kiinteät puupolttoaineet Yhteensä voima voima kaasu energia netto- puupolttojäteliemet muut sivu- ja Lämpö- ja Pien- tuonti aineet jätetuotteet voimalaitokset talot TWh % * Muutos 2008/2007, %* Osuus 2008, %* * Vuosi 2008 on ennakkotieto (huhtikuu 2009). Muita metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteita ovat mm. mänty- ja koivuöljy, metanoli, biolietteet ja paperi. 1 TWh = GWh = 3,6 PJ Lähteet: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos 6 Metsätilastotiedote 15/2009

7 Suomen virallinen tilasto Maa-, metsä- ja kalatalous 2009 Finlands offi ciella statistik Jord- och skogsbruk samt fi ske Offi cial Statistics of Finland Agriculture, forestry and fi shery Julkaisija: Metsäntutkimuslaitos Vantaan toimintayksikkö Metsätilastollinen tietopalvelu PL Vantaa Sähköposti: /hanke/3006/index.htm Puhelin Faksi ISSN Suomen virallinen tilasto (verkkojulkaisu) ISSN Metsätilastotiedote (verkkojulkaisu)