Ratkaisukeskeisen tutkimusyhteistyön haasteet

Ratkaisukeskeisen tutkimusyhteistyön haasteet FT Tanja Suni pääsihteeri, Future Earth Suomi www.futureearthfinland.fi

SISÄLTÖ 1. Tiede yhteiskunnan tukena - tieteellinen tausta 2. Tutkimuksen yhteissuunnittelu (co-design) Aidon tieteidenvälisyyden edellytyksiä Yhteissuunnittelu loppukäyttäjien kanssa 3. Toimintasuosituksia

TIEDE YHTEISKUNNAN TUKENA - TIETEELLINEN TAUSTA 1945 Vannevar Bush Science the Endless Frontier 1 Yhteiskunta hyötyy tieteestä luontaisesti, kun sekä perus- että soveltavan tutkimuksen tuottama tieto virtaa esteettä päätöksentekoon Vannevar Bush (1890 1974) oli yhdysvaltalainen insinööri, keksijä ja merkittävä taustavaikuttaja USA:n tiedehallinnossa toisen maailmansodan aikana. Vaikutti osaltaan USA:n kansallisen tiedesäätiön (NSF) perustamiseen. Raportti painotti tieteen erottamista yhteiskunnasta sen objektiivisuuden ja uskottavuuden säilyttämiseksi sekä arvointressien ja politiikan vaikutuksen minimoimiseksi

TIEDE YHTEISKUNNAN TUKENA - TIETEELLINEN TAUSTA Kasvavaa kritiikkiä viimeisen 30 vuoden aikana: 3 Vaatimus tieteen ja yhteiskunnan erillisyydestä 2 ei ole realistinen: o Arvot ja politiikka vaikuttavat rahoitukseen ja tieteen tekemisen edellytyksiin o Eristynyt tutkimus ei tuota ymmärrettäviä ja hyödynnettäviä lopputuotteita Suuri osa päätöksistä, joiden tulisi hyödyntää tieteellistä tietoa, ei itse asiassa hyödynnä sitä riittävässä määrin 4,5 Nykyisten suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyvien ongelmien monimutkaisuus edellyttää tieteidenvälistä ja yhteiskunnan tarpeet huomioivaa lähestymistapaa.

TIEDE YHTEISKUNNAN TUKENA - TIETEELLINEN TAUSTA Tieteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta on tutkittu vuosikymmeniä. Tieteellisen tiedon käytettävyyteen vaikuttavat useat yhteen kytkeytyneet tekijät 6 : Tiedon tuottajien ja käyttäjien vuorovaikutuksen määrä ja laatu Tieteellisen tiedon soveltuvuus käyttäjien tarpeisiin Uuden tieteellisen tiedon suhde muuhun päättäjien hyödyntämään tietoon Tieteellisen tiedon hyödyntämistä edistävät Kaksisuuntainen viestintä Tiedon tuottajien ja käyttäjien pitkäaikaiset ja luottamusta kehittävät suhteet Suhteita voivat ylläpitää esimerkiksi tiedeyhteisön ja muun yhteiskunnan välisiä suhteita hoitavat rajapintaorganisaatiot (boundary organisation) 7, 8-14

TIEDE YHTEISKUNNAN TUKENA - TIETEELLINEN TAUSTA Tutkimuksen tuottajien ja hyödyntäjien vuorovaikutuksen hyödyt: Yhteistyöprosessien luominen tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä johtaa tietoon, joka vastaa käyttäjien tarpeisiin, jota he pitävät uskottavampana ja jota he uskaltavat hyödyntää 17,18 Vuorovaikutteisessa suhteessa käyttäjille avautuu paremmin tieteen ja tiedon luonne, ja he oppivat ymmärtämään, prosessoimaan ja lopulta käyttämään tietoa päätöksenteossa 3 Vähentää tiedon käytön esteitä kuten käsityksiä siitä, että tieteellinen tieto olisi liian epävarmaa, epätarkkaa tai epäluotettavaa päätöksenteon pohjaksi 3.

AIDON TIETEIDENVÄLISYYDEN EDELLYTYKSIÄ Ulkopuolisen tahon on hyvin vaikeaa luoda mielekästä tutkimuksellista yhteistyötä eri alojen kesken. Ylhäältäpäin organisoitu yhteistyö johtaa helposti rinnakkaiseen työskentelyyn aidon tieteidenvälisyyden sijaan. - VTT Katri Huutoniemi, Helsingin yliopisto, Tieteidenvälisen ympäristötutkimuksen metodologiasta HENVI-tutkimusohjelmien tarkastelu

AIDON TIETEIDENVÄLISYYDEN EDELLYTYKSIÄ 1. Oman tutkijanuran intressien toteutuminen Yhteistyön syntyminen vaatii paitsi yhteisiä tieteellisiä intressejä, myös kunnollista etukäteissuunnittelua sekä näkemystä yhteistyön hyödyistä pitkällä aikavälillä. Tieteidenvälisen hankkeen on tuettava tutkijoiden näköpiirissä olevia tutkimuspolkuja, rahoitusmahdollisuuksia ja urakehitystä. Laadukasta tieteidenvälisyyttä ei synny ilman lupaavia tieteellisiä linkkejä, ja näitä voivat viime kädessä rakentaa vain tutkijat itse omalla työllään - tutkimustyön pitkäjänteinen luonne ja tutkimuspolkujen yksilöllisyys puoltavat vahvasti tutkijoiden omaehtoista verkostoitumista.

AIDON TIETEIDENVÄLISYYDEN EDELLYTYKSIÄ 2. Tieteidenvälinen vuorovaikutus: monikerroksista, vastavuoroista ei väl7ämä7ä tasa- arvoista Hankkeen avainkysymys: 9eteenalojen keskinäinen asemoin9 hankkeessa: Kuka tätä hanke7a vetää, mekö vai he? Yhteistyö voi sisältää useita, osin toisistaan riippuma8omia teemoja, jotka jäsentävät :eteenalojen välisiä suhteita eri tavoin. Pitkäjänteisen yhteistyön edellytyksenä jonkinasteinen vastavuoroisuus: yhteisen tavoi8een lisäksi kaikkien osapuolten on voitava toteu8aa myös omia pyrkimyksiään.

AIDON TIETEIDENVÄLISYYDEN EDELLYTYKSIÄ Vastavuoroisuus ei edellytä tasa- arvoa : asetelmaa, jossa :eteenalat toimivat kaikissa vaiheissa rinnakkain kokonaisnäkemykseen pyrkien - usein tarvitaan 9eteidenvälistä palvelua/alihankintaa. HENVI Forests and Climate Change - kuinka kehi8ää metsänhoitoa sosiaalises: hyväksy8ävällä ja talouden ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla? Tässä hankkeessa yhteiskunta:eteillä on ensisijaises: palveleva rooli, jossa he tutkivat luonnon:eteellisten laskelmien avulla luotujen metsänhoitoskenaarioiden taloudellisia vaikutuksia ja yhteiskunnallista hyväksy8ävyy8ä. Samaan aikaan heidän oma tutkimusasetelmansa on kuitenkin vaiku8anut olennaises: siihen, millaisia laskelmia luonnon:eteellisillä malleilla tuotetaan (skenaariot), jo8a tulokset olisivat heille käy8ökelpoisia.

SIDOSRYHMIÄ: Päätöksentekijät ja valmistelijat valtio- ja kuntatasolla, kansalaiset, järjestöt, yksityissektori, media TUTKIMUKSEN YHTEISSUUNNITTELU ( CO-DESIGN ) Lähde: Future Earth Initial Design Report (2013)

YHTEISSUUNNITTELU (CO-DESIGN) LOPPUKÄYTTÄJIEN KANSSA Ideaalitilanteessa tutkimuskysymysten määrittely yhdessä Vähintään lopputuotteiden suunnittelua loppukäyttäjien kanssa; tätä voi tehdä hankkeen jokaisessa vaiheessa, mutta mitä aikaisemmin, sen parempi Tutkijoille mahdollisuus tulla yhteiskunnassa näkyviin ja vaikuttamaan huolehtimalla siitä, että tutkimuskysymykset ovat tieteellisesti korkeatasoisia. Co-design ei tarkoita tutkimuksen tilaamista yksinomaan loppukäyttäjän näkökulmasta! Tutkijat tuovat keskusteluun mukaan laajempia näkemyksiä, erilaisen aikaskaalan ja tietoa ongelmien taustoista ja yhteen kytkeytymisestä.

TOIMINTASUOSITUKSIA 1. Kaikkia loppukäyttäjiä eivät kiinnosta kaikki aiheet! 2. Eri päättäjien tarpeet ja aikaskaalat erilaisia: ministerit ja kansanedustajat (4 v), päätösten valmistelijat (muutamasta kuukaudesta alkaen), lainsäädännön valmistelijat (jopa vuosia), kuntatason päättäjät ja suunnittelijat (eri aikaskaaloja) 3. Tunnistakaa kohderyhmät ja selvittäkää tietotarpeiden aikaskaalat; onko valmisteilla päätöksiä/prosesseja, joihin teidän tutkimuksenne voisi sopivassa ajassa vaikuttaa? Esimerkiksi TEA-työryhmä ja Future Earth Finland voivat auttaa 4. Järjestäkää tapaaminen sopivan kohderyhmän kanssa: a. Kysykää, mitä loppukäyttäjät haluaisivat kuulla tästä aiheesta; selvittäkää kohderyhmien tietoaukot ja suunnitelkaa yhdessä edes osa tutkimuksesta vastaamaan näihin kysymyksiin, ottaen huomioon, että tutkimuskysymysten tieteellisestä korkeatasoisuudesta vastaavat aina tutkijat b. Suunnitelkaa yhdessä sopivia lopputuotteita, policy-brief, tietopaketti suosituksista, grafiikkaa, jatkohanke, mitä? 5. Kenen muun kuin suorien loppukäyttäjien haluaisitte tietävän tuloksistanne?

VIITTEET 1. Bush V. 1945. Science the Endless Fron:er. Washington, DC: US Gov. Print. Off. 2. Cox B, Ince R. 1996. Poli:cians must not elevate mere opinion over science. New Statesman 141:5137 38 3. Kirchhoff C, Lemos M, and Dessai S 2013. Ac:onable Knowledge for Environmental Decision Making: Broadening the Usability of Climate Science, Annu. Rev. Environ. Resour. 2013. 38:393 414 4. Feldman M. 1989. OrderWithout Design: Informa:on Produc:on and Policymaking. Palo Alto,CA: Stanford Univ. Press 5. Meyer R. 2011. The public values failures of climate science in the US. Minerva 49:47 70 6. Lemos MC, Kirchhoff CJ, Ramparasad V. 2012. Narrowing the climate informa:on usability gap. Nat. Clim. Change 2:789 94 7. Carbone GJ, Dow K. 2005. Water resource management and drought forecasts in South Carolina. J. Am. Water Resour. Assoc. 41:145 55 8. Pagano TC,HartmannHC, Sorooshian S. 2002. Factors affec:ng seasonal forecast use in Arizona water management: a case study of the 1997 98 El Ni no. Clim. Res. 21:259 69 9. Rayner S, Lach D, Ingram H. 2005. Weather forecasts are for wimps: why water resource managers do not use climate forecasts. Clim. Change 69:197 227 10. Engle NL. 2010. Adapta:on to Extreme Droughts in Arizona, Georgia, and South Carolina: Evalua:ng Adap:ve Capacity and Innova:ve Planning and Management Approaches for States and Their Community Water Systems. Ann Arbor, MI: Univ. Mich. 11. Pagano TC, Hartmann HC, Sorooshian S. 2001. Using climate forecasts for water management. J. Am. Water Resour. Assoc. 37:1139 53 12. Moser S. 2009. Making a difference on the ground: the challenge of demonstra:ng the effec:veness of decision support. Clim. Change 95:11 21 13. Nelson RA, Holzworth DP, Hammer GL, Hayman PT. 2002. Infusing the use of seasonal climate forecas:ng into crop management prac:ce in north east Australia using discussion support sokware. Agric. Syst. 74:393 414 14. Roncoli C, Jost C, Kirshen P, Sanon M, Ingram KT, et al. 2009. From accessing to assessing forecasts: an end- to- end study of par:cipatory climate forecast dissemina:on in Burkina Faso [West Africa]. Clim. Change 92:433 60 15. Kirchhoff CJ. 2013. Understanding and enhancing climate informa:on use in water management. Clim. Change. 119:495 509 16. Cash D, Buizer J. 2005. Knowledge- Ac:on Systems for Seasonal to Interannual Climate Forecas:ng: Summary of a Workshop. Washington, DC: Natl. Acad. Press. 44 pp. 17. Cash DW, Borck JC, Pa8 AG. 2006. Countering the loading- dock approach to linking science and decision making: compara:ve analysis of El Nino/ Southern Oscilla:on (ENSO) forecas:ng systems. Sci. Technol. Hum. Values 31:465 94 18. Ray AJ, Garfin GM, Wilder M, Vasquez- Leon M, Lenart M, Comrie AC. 2007. Applica:ons of monsoon research: opportuni:es to inform decision making and reduce regional vulnerability. J. Clim. 20:1608 27

OTA YHTEYTTÄ TERVETULOA MUKAAN FUTURE EARTH SUOMEN TOIMINTAAN! Kansalliskomitea etsii uusia jatkuvasti uusia yhteistoiminnan muotoja ja yhteistyökumppaneita tiedeyhteisöstä, julkiselta ja yksityiseltä sektorilta sekä mediasta. Future Earth Suomi globaalimuutostutkimuksen kansalliskomitea Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto PL 48 (Erik Palméninaukio 1),00140 Helsinki info@futureearthfinland.fi www.futureearthfinland.fi