Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta
Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito- ja hoiva) Työvoiman tarjonta (työurat) Palvelujen rahoitus (huoltosuhde, kestävyysvaje) Talouskasvun heikkous Julkisen talouden sopeuttaminen Työmarkkinoiden rakennemuutokset
Tuloksellisuus ja työmarkkinapolitiikka Tuottavuuden, talouskasvun ja ns. jakovaran välinen yhteys Uudet palkkausjärjestelmät ja tulossidonnaiset palkanosat (tulos osoitettava paikallisesti) Työhyvinvoinnin nousu keskeiseksi edunvalvontatavoitteeksi Uusien sukupolvien ja uusien työelämäarvojen esiinmarssi (kilpailu työvoimasta) Julkisten palvelujen kilpailukyky ja laatu Tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus kunta-alalla (2008)
Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden mittariston lähtökohdat Tuottavuus, laatu, vaikuttavuus ja työelämän laatu Miten kunta on onnistunut tehtävässään annetuilla voimavaroilla Pitää varmistaa, että tehdään oikeita asioita Vaikuttavuudella vahva kytkentä poliittiseen päätöksentekoprosessiin ja yhteiskunnallisiin ja yksilöllisiin tavoitteisiin Olemassa olon oikeutus tavoiteltujen yhteiskunnallisten vaikutusten kautta Tällöin ei voida rajata etukäteen vain esim. julkisen toiminnan volyymin kasvua ja tulevaa kokoa Tuloksellisuuden kehittymisen hedelmät myös työntekijöille määriteltävä jakovaran synnyttäminen Kehyspäätöksen asiat mm. normien purku / kehysmenettely
Tuloksellisuus ja työelämän laatu Tuloksellista toimintaa rakennetaan yksilön ja työyhteisön voimavarojen käytöllä ja kehittämisellä. Tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun vaikuttavat hyvä henkilöstöjohtaminen työn organisointi tehokkaat ja laadukkaat palvelu- ja työprosessit osaamispääoman johtaminen henkilöstön osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet työnsä kehittämiseen innovatiivisuus työn imu
Hyödyt Hyvinvointilupausten lunastaminen (kansalaiset ja kuntalaiset) Työelämän laadun kehittäminen (henkilöstö) Kuntataloudelle syntyvät hyödyt pitkäjänteisestä tuloksellisuuden kehittämisestä (kunta) Julkisen talouden kestävyys (julkinen talous)
Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä Vähimmäispalkka 1.2. 2013 lukien on 1533,57 Palkkausjärjestelmä perustuu tehtäväkohtaiseen palkkaan, henkilökohtaiseen lisään, työkokemuslisään ja tulospalkkioon. Lisäksi voidaan maksaa kertapalkkiota ja muita lisiä kuten kielilisä ja rekrytointilisä TA määrittää henkilölle maksettavan tehtävien vaativuuteen perustuvan tk-palkan, jonka vähimmäsiraja on palkkahinnoittelukohdan mukainen peruspalkka Tk-palkka on määriteltävä mahdollisimman objektiivisesti, jotta palkkausjärjestelmä voidaan kokonaisuudessaan kokea oikeudenmukaiseksi Samaan palkkahinnoitteluun kuuluvien tehtävien vaativuudessa voi olla merkittäviäkin eroja TK-palkan tasoon vaikuttavat vaativuuden lisäksi mm. paikkakunnan ja ao. ammattialan yleinen palkkataso ja TA:n palkkapol. periaatteet
Kunta-alan taustaa Kunta-alalla 441000 palkansaajaa Vuonna 2011 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,6 vuotta. Kuntien nykyisestä henkilöstöstä lähes kaksi kolmasosaa jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Yli 80 prosenttia kunnallisesta henkilöstöstä työskentelee terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa tai sivistystoimessa. Lähes neljä viidesosaa henkilöstöstä on naisia Määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenteli vuonna 2011 noin 22 prosenttia henkilöstöstä. Vakinaisia oli 76 prosenttia ja työllistettyjä 2 prosenttia. Kuntien henkilöstöstä kokoaikatyössä on 85 prosenttia kuukausipalkkaisista ja osa-aikaisia ja sivutoimisia on 15 prosenttia
Kunta-alan taustaa Tehtäväkohtainen palkka on palkka ilman mitään lisiä, ja se määräytyy työn vaativuuden perusteella. Kokonaisansio tarkoittaa kuukaudessa maksettua säännöllisen työajan ansiota sekä mahdollisia työaikakorvauksia ja muita palkkioita lisä- ja ylityöajalta. Lokakuussa 2011kunta-alan kokonaisansiot olivat keskimäärin 2 942 euroa/kk Laitoshuoltajia 4712, naisia 97 % tk-palkka1708, kok.ansio 2089 Lastenhoitajia 11869, naisia 98 %, tk-palkka 1924, kok.ansio 2205 Pphoitajia 6553, naisia 100 %, tk-palkka tk1643, kok.ansio 1867 Ruokapalvelutyöntekijöitä 2434, naisia 94 %, tkp1685, k.a. 1988 Palkansaajien säännölliset ansiot kohosivat vuoden 2012 tammimaaliskuusta vuoden 2013 vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla 2,9 prosenttia, valtiolla 2,5 prosenttia ja kunnilla 1,7 prosenttia
Palkkatilastoja kunta-alalta / JHL Kunta-alalla työskentelevistä JHL:n jäsenistä vajaalla 49% tehtäväkohtainen palkka ilman lisiä oli alle 1800 vuonna 2011, miehiä noin 3700 (33%) ja naisia noin 27000 (51%) Miesten alimmassa tulodesiilissä palkkakehitys on ollut vuosina 2002-2011 33,6% eli euroissa 423 kun taas ylimmän desiilin ansiot ovat nousseet 39,2,% eli 668 Miesten tk-palkan KA vuonna 2011 oli 1977, alin desiili 1682 ja ylin desiili 2370 Naisten alimmassa tulodesiilissä palkkakehitys on ollut vuosina 2002-2011 39% eli 33,1% eli 408 ja ylimmässä tulodesiilissä 41,6% eli 597 Naisten tk-palkan KA vuonna 2011 oli 1836 (93%), alin desiili 1642 (98%)ja ylin 2032 (85%)
Palkansaajien kuukausiansiot työnantajasektoreittain ja sukupuolittain 2011/4 2011 2012/1* 2012/2* 2012/3* 2012/4* 2012* 2013/1* Työnantajasekto ri Palkkausmuoto Sukupuoli Yhteensä 3 112 3 080 3 155 3 184 3 190 3 211 3 185 3 225 Yhteensä Miehet 3 404 3 365 3 449 3 482 3 488 3 519 3 484 3 530 Kaikki palkansaajat Naiset 2 826 2 799 2 873 2 897 2 901 2 914 2 896 2 929 Tuntipalkkaiset Yhteensä 2 552 2 518 2 575 2 590 2 594 2 625 2 596 2 629 Kuukausipalkkai set Yhteensä 3 251 3 221 3 284 3 316 3 322 3 341 3 316 3 356 Yhteensä 3 185 3 148 3 219 3 254 3 261 3 290 3 256 3 299 Yksityinen ja Muut Miehet 3 413 3 369 3 451 3 485 3 491 3 526 3 488 3 535 Naiset 2 859 2 827 2 891 2 929 2 935 2 956 2 928 2 964 Yhteensä 2 831 2 810 2 901 2 901 2 902 2 904 2 902 2 933 Kunnat Miehet 3 191 3 168 3 272 3 272 3 272 3 275 3 273 3 309 Naiset 2 725 2 705 2 793 2 794 2 795 2 798 2 795 2 826 Yhteensä 3 466 3 445 3 518 3 588 3 598 3 612 3 579 3 603 Valtio Yhteensä Miehet 3 710 3 699 3 762 3 840 3 854 3 872 3 832 3 863 Naiset 3 207 3 168 3 252 3 309 3 311 3 317 3 297 3 308 Lähde: tilastokeskus
Yhteiskuntapoliittinen ja historiallinen kysymys Onko mahdollista objektiivisesti mitata palkkaeroja ja sen lisäksi ratkaista ne? Ja onko löydettävissä oikeudenmukaista ratkaisua? Tavoitteena pitää kuitenkin olla nais- ja matalapalkka-alojen suhteellisen aseman parantaminen jota mm. samapalkkaisuusohjelmalla tavoitellaan Paljonko suomalaisilla työmarkkinoilla on olemassa rakenteellista palkkasyrjintään eli arvostussyrjintään? Naisten töiden arvotus perinteisesti alhaisempaan kuin miesten töiden. Koneet vs. ihmiset. Yhteiskunnallisina kysymyksinä otettava kantaa mm. päivähoitopalvelujen tarjontaan ja laatuun, kodinhoidon tuen kesto ja korvaustaso vs. päivähoito ja perhevapaiden tasaisempi jakautuminen ennakkoehtoja naisten työmarkkinaosuuden ja kelpoisuuden parantamiseen
Konkreettiset keinot palkkakehityksen ja palkkatasa-arvon kehittämiseen Euromääräiset korotukset pienimpiin palkkoihin Palkkausjärjestelmien kehittäminen ja niiden toimivuuden varmistaminen edunvalvojien osaamisen varmistaminen Tehtävien vaativuuden ja työn sisällön kehittäminen Osaamisen kehittämisen mahdollistaminen kaikille työntekijöille Tessien suvaus ja neuvottelutulosten suvaus valtakunnallisesti ja paikallisesti Määrä- ja osa-aikatyön vähentäminen pysyvien sijaisjärjestelyjen aikaansaaminen Henkilö- ja tulossidonnaisten palkanosien kriteeristön kehittäminen ja rahan kohdistaminen Paikallisen TA:n panostukset samapalkkaisuuteen Mielipidemuokkaus ja ongelman tekeminen näkyväksi ja ratkaistavaksi